Poikkeaminen, Suutarila, Seulastentie 11, kaupunkiympäristön toimiala

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 40. kaupunginosan (Suutarila) korttelin 40024 tonttia 3 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 9372 seuraavasti:

Maksut

2 910 euroa

Hakija

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan Tilat-palvelu.

Rakennuspaikka

40. kaupunginosan (Suutarila) korttelin 40024 tontti 3.

Hakemus

Hakija hakee mahdollisuutta saada rakentaa monitoimitalo sekä varasto- ja muuntamorakennukset, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 11 600 k-m², mikä ylittää kaavanmukaisen rakennusoikeuden (10 003 k-m2) 1 597 k-m²:llä. Hakija perustelee hakemustaan palveluverkon mukaisella tilantarpeella. Hakija perustelee myös sillä, että ennen vuotta 2000 hyväksytyn kaavan takia kerrosalan laskennassa käytetään vanhaa laskutapaa, mikä tuottaa uudempien kaavojen alueella käytettävää MRL 115§ mukaista laskutapaa huomattavasti suuremman kerrosalamäärän. Kerrosalan ylitys ei ole kaupunkikuvallisesti erityisen merkittävä, sillä rakennus on jaettu pienempiin osiin eikä rakentamisalue laajene nykyisestä pientaloasutuksen suuntaan.

Hakija hakee myös mahdollisuutta säilyttää tontilla määräaikaisesti 10 vuoden ajan nykyinen terveysasemarakennus, joka on laajuudeltaan 1 216 k-m². Terveysaseman säilyttämisen ajan rakennusoikeuden ylitys on 2 813 k-m². Rakennus on tarkoitus purkaa lähivuosina käyttötarpeen loppuessa.

Autopaikkavaatimuksesta haetaan poikkeamista siten, että rakennukseen sisältyvän liikuntasalin osalta voitaisiin käyttää peruskoulun autopaikkavaatimusta 1 ap/500 k-m² liikuntasalille määrätyn 1 ap/20 k-m² vaatimuksen sijaan. Autopaikkamääristä poikkeamista hakija perustelee nykyisellä käytännöllä, jossa vastaavanlaisia autopaikkavaatimusta käytetään vain erillisissä liikuntarakennuksissa eikä koulujen yhteydessä oleville saleille. Hakija katsoo, että autopaikoille ei ole myöskään tarvetta, sillä erilliskäyttö painottuu iltoihin ja viikonloppuihin, jolloin koulun muut autopaikat ovat käytettävissä vuoropysäköintiperiaatteella. Tontilla olevan terveysaseman käytössä olevien autopaikkojen määrä lisäksi ylittää asemakaavan vaatimuksen kahdella paikalla. Autopaikkojen vähentämisen katsotaan myös kannustavan käyttämään muita liikkumismuotoja.

Edelleen hakija hakee mahdollisuutta poiketa kerrosluvusta (II) rakennuksen päälle sijoittuvalla ilmanvaihtokonehuonekerroksen osalta. Rakennukseen on suunniteltu ilmastointikonehuoneet ja niitä palvelevat porrashuoneet lapekattojen alle jäävään tilaan, joka tulkitaan kerrokseksi. Kolmanteen kerrokseen ei sijoiteta pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Hakija perustelee sijoitusta rakennuksen tontilta viemän peittoalan pienentämisellä ja sen myötä pihatilojen riittävyydellä. Myös kaupunkikuvan kannalta hakija katsoo ratkaisun olevan edullinen.

Poikkeamista haetaan hakemuksessa myös julkisivun osan paloteknisestä luokittelusta sekä väestönsuojan pinta-alan laskentaperusteesta, mutta nämä kuuluvat rakennusvalvonnan toimivaltaan eivätkä ole asemakaavasta poikkeamisia.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 3.12.1987 vahvistettu asemakaava nro 9372. Asemakaavan mukaan tontti on merkitty opetus- ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, jolle saa lisäksi rakentaa enintään kaksi asuntoa kiinteistön hoidolle välttämätöntä henkilökuntaa varten. Tontin tehokkuusluku on e = 0,45. Rakennuksen tai sen osan suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontti on laajuudeltaan 22 229 m², joten sillä on rakennusoikeus 10 003 k-m².

Helsingin yleiskaava 2016:ssa rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi A3- alueeksi, jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön.

Tontti rajoittuu Suutarilantiehen ja Seulastentien pientaloalueeseen sekä kahdelta sivultaan puistoalueisiin. Tontilla on nykytilanteessa 1980-luvun alussa rakennettu Suutarilan ala-asteen ja palvelukeskuksen tilat sisältävä monitoimitalo sekä v. 1990 valmistunut terveysasema. Sille on sijoitettu myös siirrettävä koulun lisätila määräaikaisella rakennusluvalla.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (5.11.2024). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalta, Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY) sekä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymältä (HSL).

Helsingin seudun ympäristöpalvelut toteaa, että muutosehdotus ei edellytä toimenpiteitä vesihuollon kannalta. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ilmoittaa osallistuneensa kaavayhteistyöhön. Lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska kyse on alueelle tarpeellisesta palvelusta. Uudisrakentamisen osalta poikkeaminen kaavanmukaisesta rakennusoikeudesta (10 003 k-m²) on 1 597 k-m², mikä on n. 16 % ylitys kerrosalasta. Koska tontilla on voimassa ennen vuotta 2000 hyväksytty asemakaava, kerrosalan laskennassa käytetään vanhaa laskutapaa. Kerrosalalaskelmassa esitetty rakennusoikeuden ylitys on merkittävästi suurempi kuin se nykyisen lainsäädännön mukaisella laskutavalla olisi. Tulkintaero liittyy ulkoseinän paksuuden sekä teknisten tilojen ja väestönsuojien kerrosalan laskemista koskeviin käytäntöihin. Maankäyttö- ja rakennuslain (115 § 3 mom.) mukaan rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää siltä osin, kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm sekä yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran. Pykälä koskee asemakaavoja, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2000 jälkeen (MRL 217 §). Vanhempien asemakaavojen osalta ylitykset joudutaan arvioimaan poikkeamina, joissa voidaan tapauskohtaisesti sallia MRL:n 115 § mukainen rakennusoikeuden ylitysmahdollisuus.

Kerrosalasta poikkeaminen ei tuota kaupunkikuvallisesti huonompaa ratkaisua, sillä suuri rakennusmassa on jaettu pienempiin vinolappeisiin osiin, mikä sovittaa sitä ympäröivän rakennuskannan mittakaavaan ja muotokieleen. Koulun tontille jää riittävän laajat piha-alueet ja rakennuksen muodolla on pihaa jaettu osiin eri-ikäisille käyttäjäryhmille soveltuviksi pienimittakaavaisemmiksi leikki- ja välituntipihoiksi.

Nykyinen terveysasemarakennus, joka on laajuudeltaan 1 216 k-m², voidaan säilyttää tontilla määräaikaisesti 10 vuoden ajan, kunnes sen toiminta on mahdollista siirtää suunnitelman mukaisesti Malmille. Terveysasemarakennus on tarkoitus purkaa käyttötarpeen loppuessa.

Poikkeaminen kerrosluvusta (II) rakennuksen ullakkotilaan sijoittuvien ilmanvaihtokonehuoneiden osalta on perusteltua. Konehuoneiden sijoittaminen vinojen lappeiden alle muodostuvaan tilaan on rakennuksen tilankäytön kannalta edullinen ratkaisu. Myös vapaaksi piha-alueeksi jäävän tontin osuus on tällöin suurempi. Ullakon tasolle ei muodostu pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Myös kerrosluvun laskutavassa on kyse eroavaisuudesta nykyisen käytännön ja kaavan hyväksymisajankohdan mukaisen tulkinnan välillä.

Tontille osoitettujen autopaikkojen määrästä poiketaan siten, että rakennukseen sisältyvän liikuntasalin osalta käytetään peruskoulun autopaikkavaatimusta 1 ap/ 500 k-m². Tämä vastaa nykyistä käytäntöä, jossa autopaikkavaatimusta 1 ap/ 20 k-m² käytetään erillisissä liikuntakäyttöön rakennetuissa halleissa, kuten uimahalleissa tai jäähalleissa, mutta koulujen yhteydessä oleville saleille sovelletaan koulutilojen vaatimusta. Autopaikkamäärän perusteena on tilojen käytön eriaikaisuus, mikä mahdollistaa paikkojen vuorottaiskäytön.

Poikkeamista haetaan hakemuksessa myös julkisivun osan paloteknisestä luokittelusta sekä väestönsuojan pinta-alan laskentaperusteesta, mutta nämä kuuluvat rakennusvalvonnan toimivaltaan, eivätkä ole asemakaavasta poikkeamisia.

Poikkeamisen erityinen syy on alueelle tarpeellisen palvelutason säilyttäminen tai parantaminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2024, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.