Vahingonkorvaus, esinevahinko, 2.10.2024, päiväkoti Tuorinniemi

Hallintopäällikkö päätti hylätä ********** (myöhemmin hakija) vahingonkorvausvaatimuksen lapsen rikkoutuneista silmälaseista.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 14. luku koskee toimialojen johtavien viranhaltijoiden yleistä toimivaltaa. Luvun 1 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan toimialajohtaja päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää vahingonkorvauksesta silloin, kun kaupunki on toimialaa koskevissa asioissa korvausvelvollinen tai vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja on 16.6.2020 (§ 81) päätöksellään delegoinut asiaan liittyvää toimivaltaa hallintopäällikölle. Päätöksen mukaan hallintopäällikkö päättää vahingonkovauksesta silloin, kun kaupunki on toimialaa koskevissa asioissa korvausvelvollinen tai vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi, Stadin ammatti- ja aikuisopisto pois lukien, ja haettava määrä on enintään 5 000 euroa.

Hakemus

Hakija on esittänyt 28.10.2024 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneessa vahingonkorvausvaatimuksessa 99,20 euron suuruisen korvausvaatimuksen lapsen rikkoutuneista silmälaseista. Hakija kertoo 2.10.2024 sattuneesta tilanteesta. Hakijan mukaan päiväkodin toisen lapsen käsi oli vahingossa osunut hakijan lapsen päässä olleisiin silmälaseihin. Silmälasit olivat pudonneet lattialle, ja niiden sanka oli katkennut. Hakemuksen mukaan silmälasit on ostettu maaliskuussa 2024 ja niiden hankintahinta on ollut 99,20 euroa.

Asian selvittäminen ja ratkaisu

Päiväkodin johtaja on antanut asiassa selvityksensä 31.10.2024. Selvityksessä on vahvistettu hakemuksessa esitetty tilannekuvaus. Esiopetusryhmä oli ollut siirtymätilanteessa ruokalaan yläkerran aulan penkiltä, kun toisen lapsen käsi oli osunut hakijan lapsen silmälaseihin. Hakijan lapsi oli tullut päiväkodin opettajan luokse silmälasit kädessään ja näyttänyt, että silmälasien sanka oli katkennut. Päiväkodin opettaja oli katsonut, voiko silmälaseja korjata. Päiväkodin johtaja on todennut, että tapahtumahetkellä päiväkodin henkilöstömitoitus on toteutunut lainsäädännön mukaisella tavalla ja valvonta on ollut riittävää. Selvityksessä on todettu, että kyseessä on päiväkodin tavanomaiseen toimintaan liittyvästä siirtymätilanteesta.

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muussa tapauksessa vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi. Vahingonkorvauslain (412/1974) 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Saman lain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman pykälän 2 momentin mukaan työnantajan vastuu koskee myös julkisyhteisöä, kun vahinko on aiheutunut sellaisen yhteisön työntekijän tai yhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrattavassa palvelusuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä.

Saadun selvityksen perusteella ei ole ilmennyt, että vahinko olisi aiheutunut Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työntekijän virheestä tai laiminlyönnistä työssä. Saadun selvityksen perusteella päiväkodin henkilöstömitoitus on toteutunut tapahtumahetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti ja lasten valvonta on ollut asianmukaista. Vahingon aiheutuminen ei ole ollut estettävissä asianmukaisesti toteutuneesta valvonnasta huolimatta. Vahinkotilanne ei ole ollut ennalta vältettävissä, ja se on sattunut päiväkodin tavanomaisessa toiminnassa. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole asiassa vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen.