Lainan myöntäminen, liikuntapaikkarakentaminen, Laajasalon liikuntapuiston tekonurmikentän uusiminen, Laajasalon jalkapallonurmi Oy

Kaupunginhallitus päättää myöntää Laajasalon jalkapallonurmi Oy:lle urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta enintään 160 000 euron lainan Laajasalossa sijaitsevan tekonurmikentän uudistamisen rahoittamiseksi seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on maksettava takaisin tasalyhennyksin 10 vuoden kuluessa lainan nostosta.

Lainan korko: Lainasta veloitettava korko on vallitsevan peruskoron suuruinen.

Lainan vakuus: Lainan vakuudeksi on pantattava kiinteistöön kiinnitettyjä panttikirjoja tai muuta kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston hyväksymää vakuutta.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 20.4.2015 hyväksymiä yleisiä velka-, panttaus- ja takausehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päättää kehottaa kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston rahoitusyksikköä laatimaan tarvittavat laina-asiakirjat.

Laajasalon palloseura ry (LPS) on jalkapalloseura, jonka tarkoituksena on tarjota jalkapallon harrastusmahdollisuuksia jäsenilleen Itä-Helsingissä. Oman ilmoituksensa mukaan seuralla on noin 1000 lisenssipelaajaa. Laajasalon jalkapallonurmi Oy on Laajasalon palloseuran 100 % omistama yhtiö.

Hanke

Laajasalon jalkapallonurmi Oy on suunnitellut Laajasalon liikuntapuistossa sijaitsevan jalkapallon tekonurmikenttänsä uudistamista. Kentän tekonurmi on pinnoitteelle normaalin 10 vuoden käyttöajan jälkeen vaihdettava ja kentän pohjarakennetta uudistettava.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti 26.11.2024, § 173 vuokrata Laajasalon jalkapallonurmi Oy:lle Laajasalon kaupunginosassa sijaitsevasta Laajasalon liikuntapuistosta 10 465 neliömetrin suuruisen maa-alueen jalkapallotoimintaa varten ajalle 1.1.2025 - 31.12.2040. Uuden vuokrasopimuksen tultua voimaan yhtiön aiempi, samaa vuokra-aluetta koskeva, maanvuokrasopimus päättyy.

Laajasalon jalkapallonurmi Oy hakee kokonaiskustannuksiltaan 400 000 euron (alv. 0 %) hankkeelle Helsingin kaupungilta 160 000 euron lainaa. Kaupungin lainan lisäksi hanketta on suunniteltu rahoitettavan pääomalainoilla 140 000 euroa, yhtiön ja seuran omilla varoilla 60 000 euroa sekä muulla varainhankinnalla 40 000 euroa.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on puoltanut lainan myöntämistä Laajasalon jalkapallonurmi Oy:lle ja todennut hakemuksen olevan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston sääntöjen mukainen.

Päätösehdotuksen mukaisen lainan korko on tällä hetkellä 3,75 % ja se muuttuu puolivuosittain peruskoron muuttuessa. Urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoja on käytettävissä noin 27,3 miljoonaa euroa. Rahaston varojen käytöstä päättää hallintosäännön 8. luvun 1 §, kohdan 14 (talousasiat) mukaisesti kaupunginhallitus.

Valtiontuki ja kuntalain 129 §

Kuntalain 129 §:n 1 momentin mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla.

Kaupungin talouden tunnuslukujen perusteella voidaan todeta, että kaupungin lakisääteisten tehtävien hoitamisen tai talouden ei erittäin varovaisestikaan arvioituna voida katsoa vaarantuvan yksittäiselle yhteisölle myönnetyn 160 000 euron lainan perusteella.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107(1) mukaan jäsenvaltion myöntämä tai valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Kaupungin Laajasalon jalkapallonurmi Oy:lle myöntämä laina sisältää korkotukea. Tekonurmikentän pääasiallisia käyttäjiä ovat paikalliset urheiluseurat, yksittäiset harrastajat ja koulut. Kaupungin myöntämän lainan sisältämä korkotuki ei kuulu valtiontukisäännösten soveltamisalaan, koska kyse on urheilutilasta, joka palvelee ensisijaisesti paikallisia asukkaita ja joka ei todennäköisesti houkuttele asiakkaita tai investointeja muista EU:n jäsenvaltioista. Korkotuella ei siten ole vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (Komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä 2016/C 262/01 kohdat 196 ja 197).