Virkasuhteen täyttäminen, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, perusopetusjohtaja, KANSLIA-07-3-24

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Perusopetusjohtajan virka

Kaupunginhallitus on 3.6.2024, 351 § merkinnyt tiedoksi edellisen kasvatuksen ja koulutuksen toimialan perusopetusjohtajan eroilmoituksen virasta 1.2.2025 lukien ja kehottanut kaupunginkansliaa käynnistämään viran täyttämiseksi julkisen hakumenettelyn.  

Hallintosäännön 8 luvun 1 §:n 1 momentin 10 kohdan mukaan palvelukokonaisuuden johtajan virkaan ottamisesta päättää kaupunginhallitus. 

Hallintosäännön 5 luvun 6 §:n 4 momentin mukaan perusopetuksen palvelukokonaisuutta johtaa perusopetusjohtaja. Hallintosäännön 4 luvun 5 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan Perusopetuksen palvelukokonaisuus huolehtii suomenkielisestä perusopetuksesta ja osaltaan muusta perusopetuslain mukaisesta toiminnasta.

Perusopetusjohtajan virka oli julkisesti haettavana 14.8.-2.9.2024. Hakuilmoitus julkaistiin kaupungin sähköisessä rekrytointipalvelussa, Työmarkkinatorin sivuilla, Joblyssa, Duunitorilla, Oikotiellä ja Helsingin kaupungin LinkedIn työpaikoissa 14.8.-2.9.2024. Rekrytoinnin markkinoinnissa käytettiin myös Duunitorin tehokampanjaa sekä Oikotien diginostoa Helsingin Sanomissa. Lisäksi hakuilmoituksen lyhennelmä julkaistiin sunnuntaina 25.8.2024 Hufvudstadsbladetissa ja Helsingin Sanomissa sekä 26.8. Opettaja-lehdessä.

Hallintosäännön 5 luvun 1 §:n mukaan johtavien viranhaltijoiden tehtävänä on suunnitella, seurata ja valvoa johtamansa hallinnollisen kokonaisuuden toimintaa sekä vastata sen tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Johtavien viranhaltijoiden tehtävänä on myös johtamansa hallinnollisen kokonaisuuden strateginen ohjaus sekä suorituskyvyn ja toiminnan tuloksellisuuden kehittäminen ja ylläpito.

Virkaa täytettäessä tulee ottaa huomioon perustuslain 125 §:n 2 momentissa säädetyt yleiset virkanimitysperusteet, jotka ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Hallintosäännön 23 luvun 1 §:n 4 momentin mukaan palvelukokonaisuuden johtajan kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, kokemusta johtamistehtävissä sekä suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Lisäksi on otettava huomioon se, mitä kelpoisuusehdoista on erikseen säädetty tai määrätty.

Muodollisten kelpoisuusvaatimusten lisäksi hakuilmoituksessa todettiin, että tehtävässä menestyäkseen hakijalla on oltava vahvaa kokemusta ja hyvät näytöt suuren kokonaisuuden tuloksellisesta johtamisesta koulutuksen alalta ja kykyä kasvatuksen ja koulutuksen strategiseen kehittämiseen. Lisäksi hänellä tulee olla näyttöjä hyvästä henkilöstöjohtamisesta, laajaa näkemystä ja tuntemusta perusopetuksesta ja sen tulevaisuudesta sekä alan teknologisten ratkaisujen hyödyntämisestä. Johtajana hän on dynaaminen, luova ja eteenpäin katsova sekä omaa kykyä ja halua johtaa palvelukokonaisuutta näkemyksellisesti, palveluja uudistaen ja tuottavuutta parantaen. Johtamisessa tulee myös näkyä sitoutuneisuus toimintakulttuurin kehittämiseen kohti yhteisöohjautuvuutta ja Helsingin kaupungin johtamisen kulmakivet (näkemyksellisyys, innostus, linjakkuus ja toimeenpanokyky). Valittavan henkilön tulee kyetä rakentamaan taitavasti sisäisiä ja ulkoisia yhteistyöverkostoja, ja omata kokemusta vaativasta sidosryhmäyhteistyöstä. Lisäksi hakuilmoituksessa todettiin, että hakijalta vaaditaan erinomaisia vuorovaikutustaitoja, hyvää suullista englannin kielen taitoa ja mediayhteistyön luontevuutta.

Kaupungilla johdon tehtävissä sovelletaan kokonaispalkkajärjestelmää. Palkan määräytymiseen vaikuttavat olennaisesti tehtävän vaativuus sekä henkilön johtamiskyvykkyys ja suorituskyky. Hallintosäännön 12 luvun 1 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan kansliapäällikkö päättää, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, palvelukokonaisuusjohtajan palkasta, palkan määräytymisperusteesta ja palkan harkinnanvaraisesta tarkistamisesta sekä näiden tehtävien vaativuusluokittelusta ja siihen perustuvasta palkasta. Kansliapäällikkö on rekrytointiprosessin yhteydessä päättänyt perusopetusjohtajan kokonaispalkaksi 10 786 euroa kuukaudessa.

Hakijat ja rekrytointiprosessi

Määräajassa virkaan jätti hakemuksensa 34 henkilöä, joista 28 täytti viran kelpoisuusehdot tutkinnon osalta. Hakijaluettelo on esityslistan liitteenä 1. Hakijoiden esittämät ansiot, koulutus, kielitaito ja työkokemus ilmenevät hakemuksista. Hakemuksista laadittu yhteenveto on esityslistan liitteenä 2. Rekrytoinnin alkuvaiheessa käytettiin suorahakua, jonka toteutti konsulttiyhtiö MPS.

Haun ensimmäinen vaihe toteutettiin videohaastatteluna 9.9.-12.9.2024. Videohaastatteluun kutsuttiin 18 hakijaa, joilla arvioitiin olevan täytettävänä olevan viran kannalta sopivinta kokemusta ja näyttöjä suuren organisaation johtotehtävistä viran hoidossa onnistumisen kannalta. Lisäksi katsottiin, että jatkoon etenevillä hakijoilla tuli olla kokemusta opetuksen ja palvelutoiminnan johtamisesta. Kaikki videohaastatteluun kutsutut täyttivät viran kelpoisuusvaatimukset. Hakijoiden videohaastatteluja arvioivat kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toimialajohtaja Satu Järvenkallas, henkilöstöpalvelujohtaja Tiina Harju-Kukkula ja rekrytoinnin asiantuntija Susanna Laakkonen.

Ensimmäinen haastattelukierros toteutettiin 7.-23.10.2024 välisenä aikana. Videohaastattelun pohjalta ensimmäiselle haastattelukierrokselle kutsuttiin yhdeksän hakijaa: Johanna Honkanen, Salla Hänninen, Pepita Kaskentaus, Lassi Kilponen, Kimmo Mustonen, Terhi Nissinen, Ville Raatikainen, Leena Routti ja Niclas Rönnholm. Haastatteluun kutsutuilla hakijoilla arvioitiin olevan vaativimman tason johtamiskokemusta ja heidän osaamisensa vastasi parhaiten ilmoituksessa esitettyjä kriteerejä. Lisäksi heillä katsottiin olevan käytännön esimerkkien kautta esiin tuotua näyttöä onnistuneesta johtamisesta. Ensimmäisellä haastattelukierroksella haastattelijoina toimivat kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Satu Järvenkallas, henkilöstöpalvelujohtaja Tiina Harju-Kukkula, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Maarit Sulavuori, rekrytoinnin asiantuntija Susanna Laakkonen sekä apulaispormestari Johanna Laisaari (mukana haastatteluissa 21.10. ja 23.10.).

Johanna Honkanen on suorittanut kasvatustieteen maisteritutkinnon Oulun yliopistossa vuonna 1991. Lisäksi hän on suorittanut opetushallinnon tutkinnon Opetushallituksessa vuonna 1995 ja johtamisen erikoisammattitutkinnon vuonna 2010. Honkanen on toiminut vuodesta 2020 alkaen Vantaan kaupungin perusopetuksen aluepäällikkönä sekä toiminut tehtävässään Vantaan kaupungin perusopetuksen johtoryhmän jäsenenä. Tehtävässä Honkanen on vastannut muun muassa kahdeksan koulun ja yhden uuden koulun rakentamisen johtamisesta sekä oppilaiden hyvinvoinnin edistämisestä ja opiskeluhuoltopalveluiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Tätä ennen Honkanen on toiminut Puistolan peruskoulun rehtorina 2018-2020, Lauttasaaren ala-asteen koulun rehtorina 2004-2018 sekä perusopetuksen koillisen alueen aluepäällikön viran sijaisena Helsingin kaupungilla vuonna 2018. Vuosina 2010-2012 Honkanen toimi aluerehtorina oman toimensa ohella.

Hakemuksen ja haastattelun perusteella on katsottava, että Johanna Honkasella on vahvaa kokemusta johtamisesta koulutusalalta, julkisen sektorin esihenkilötehtävistä yli 20 vuoden ajalta. Lisäksi hänellä on hyvät näytöt suuren kokonaisuuden tuloksellisesta johtamisesta koulutusalalta, sillä Honkanen on aiemmin muun muassa osallistunut hankkeeseen, jonka aikana luotiin rakenne asiantuntijoiden työskentelyyn tiiviissä yhteistyössä koulujen hyvinvointivastaavien ja opettajaverkoston kanssa. Tämä rakenne tuki kaikkien koulujen tasalaatuista hyvinvointityön kehittämistä. Honkanen on verkostoitunut alueellisesti, kansallisesti ja myös kansainvälisesti eri toimijoiden kanssa. Esiintymiskokemusta hänelle on kertynyt hoitamiensa tehtävien lisäksi esimerkiksi yhteistoiminnallisen oppimisen kouluttajana. Lisäksi Honkanen on tottunut toimimaan median kanssa ja esiintyy luontevasti erilaisissa yhteyksissä.

Salla Hänninen on suorittanut filosofian maisteritutkinnon Oulun yliopistossa vuonna 2001. Hänninen on suorittanut myös johtamisen erikoisammattitutkinnon Rastor-instituutissa vuonna 2008. Hänninen on toiminut Opetusneuvoksena ja perusopetus- ja varhaiskasvatusyksikön päällikkönä Opetushallituksessa vuodesta 2023. Tehtävässä hän on vastannut muun muassa yksikön toiminnasta ja taloudesta sekä toiminut Opetushallituksen vastuuhenkilönä Opetus- ja kulttuuriministeriön Peruskoulun tulevaisuustyössä. Tätä ennen Hänninen on toiminut Kajaanin kaupungin sivistysjohtajana 2021-2022, Raahen kaupungin opetus- ja kasvatusjohtajana 2018-2023 ja opetuspäällikkönä 2016-2017. Lisäksi Hänninen on toiminut aluerehtorin, rehtorin, kouluttajan sekä lehtorin tehtävissä.

Hakemuksen ja haastattelun perusteella on katsottava, että Salla Hännisellä on vahvaa kokemusta johtamisesta koulutuksen alalta, julkisen sektorin esihenkilötehtävistä 20 vuoden ajalta. Lisäksi hänellä on hyvät näytöt suuren kokonaisuuden tuloksellisesta johtamisesta koulutuksen alalta, sillä hän on ollut muun muassa vastuullisena viranhaltijana Kajaanin kaupungissa toteutetussa perusopetuksen palveluverkon kokonaistarkastelussa. Hännisellä on myös kokemusta koulutuspoliittisista tehtävistä Opetushallituksesta. Hän on verkostoitunut erityisesti kansallisesti ja Hänninen tekee tiivistä yhteistyötä Opetushallituksen eri verkostoissa sekä näiden lisäksi myös kansainvälisissä tutkimuksen ja kehittämisen verkostoissa. Yhteistyö median kanssa on hänelle tuttua, aikaisemmin enemmän paikallisesti ja nykyään valtakunnan tasolla. Hännisen tehtäviin on kuulunut olennaisesti esiintyminen ja puheenvuorojen pitäminen monenlaisille, myös kansainvälisille yleisöille.

Pepita Kaskentaus on suorittanut kasvatustieteen maisteritutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1996. Kaskentaus on suorittanut johtamisen erikoisammattitutkinnon Amiedu Helsingissä 2005 sekä johtamisen EMBA-koulutusohjelman opintoja Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2022. Kaskentaus on toiminut Vantaan kaupungin opetuspäällikkönä vuodesta 2016 vastaten muun muassa perusopetuksen strategia-, opetussuunnitelma- ja laatutyöstä. Lisäksi Kaskentaus on toiminut Vantaan kaupungin perusopetuksen johtajan sijaisena, neljän kuukauden ajan vuonna 2023. Kaskentaus on toiminut Vantaan kaupungin perusopetuksen aluepäällikkönä 2013-2016, Keravan kaupungin opetuspäällikkönä 2008-2013 sekä rehtorina Helsingin kaupungilla 2002-2008. Hän on toiminut myös projektipäällikkönä Vantaan kaupungin perusopetuksen laatuhankkeen loppuun saattamisen parissa.

Hakemuksen ja haastattelun perusteella on katsottava, että Kaskentauksella on vahvaa kokemusta koulutuksen alalta, julkisen sektorin esihenkilötehtävistä yli 21 vuoden ajalta. Lisäksi hänellä on hyvät näytöt suuren kokonaisuuden tuloksellisesta johtamisesta koulutuksen alalta, sillä Kaskentaus on muun muassa osallistunut Vantaalla työelämäpainoitteisen hankkeen (Teppo-toiminta) visiointiin ja toteutukseen luomalla rakenteita yhteistyössä hankkeen muiden toimijoiden kanssa. Kaskentauksen työkokemuksessa yhdistyy sekä aluepäällikön että kehittämispäällikön työn tuntemus ja niiden yhteensovittaminen. Hän on verkostoitunut alueellisella, että kansallisella tasolla koulutuksen palvelujen kentällä. Esiintymiskokemusta Kaskentaukselle on kertynyt työtehtäviensä kautta ja hän on tottunut esiintymään muun muassa tv-esiintymisissä ja radiossa.

Lassi Kilponen on suorittanut musiikin maisteritutkinnon Sibelius-Akatemiassa vuonna 1993. Kilponen on suorittanut johtamisen erikoisammattitutkinnon Jyväskylän ammattiopiston Laatukeskuksessa vuonna 2009 sekä Opetushallinnon tutkinnon Opetushallituksessa vuonna 2001. Kilponen on toiminut Pohjois-Tapiolan koulun rehtorina vuodesta 2022, aloittaen uuden yhtenäiskoulun toiminnan ja kehittämisen. Tätä ennen Kilponen on toiminut Lahden kaupungin opetus- ja kasvatusjohtajana sekä vastuualuejohtajana 2010-2022 vastuualueenaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisopalveluiden palvelujen johtaminen ja Helsingin kaupungin perusopetuksen Opetuspäällikkönä 2007-2010. Tätä ennen hän on toiminut rehtorin, apulaisrehtorin ja musiikin lehtorin tehtävissä Kruunuhaan yläasteella sekä aluerehtorina Helsingin kantakaupungin ja eteläisen Helsingin suurpiirissä.

Hakemuksen ja haastattelun perusteella on katsottava, että Kilposella on vahvaa kokemusta johtamisesta koulutuksen alalta, julkisen sektorin esihenkilötehtävistä yli 22 vuoden ajalta. Lisäksi hänellä on hyvät näytöt suuren kokonaisuuden tuloksellisesta johtamisesta koulutusalalta, sillä Kilponen on muun muassa ollut perustamassa Lahteen uutta lasten ja nuorten kasvun vastuualuetta samalla uudistaen tavoitteellisesti koko kaupungin lasten ja nuorten parissa toimivien ammattilaisten toimintakulttuuria. Hän on verkostoitunut alan toimijoiden kanssa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisestikin. Kilponen on tottunut toimimaan julkisesti, esiintymään ja toimimaan median kanssa.

Kimmo Mustonen on suorittanut kasvatustieteen maisteritutkinnon Oulun yliopistossa vuonna 1999. Mustonen on suorittanut johtamisen EMBA-koulutusohjelman Aalto yliopistossa vuonna 2021 ja Opetushallituksen Opetushallinnon tutkinnon vuonna 2004. Mustonen on toiminut Helsingin kaupungin perusopetuksen aluepäällikkönä vuodesta 2016, vastaten muun muassa alueen strategian, toiminnan ja talouden johtamisesta. Tätä ennen Mustonen on toiminut rehtorina Helsingin kaupungin kouluissa 2009-2016, luokanopettajana ja johtoryhmän jäsenenä Pelimannin ala-asteella 2008-2009, tuotepäällikkönä ja kustannustoimittajana Kustannusosakeyhtiö Otavalla 2006-2008, apulaisrehtorina ja luokanopettajana Laajasalon ala-asteella 2001-2005 sekä luokanopettajana Yliskylän ja Laajasalon ala-asteen kouluissa 1999-2001.

Hakemuksen ja haastattelun perusteella on katsottava, että Mustosella on vahvaa kokemusta johtamisesta koulutuksen alalta, julkisen sektorin esihenkilötehtävistä yli 15 vuoden ajalta. Lisäksi hänellä on hyvät näytöt suuren kokonaisuuden tuloksellisesta johtamisesta koulutuksen alalta, sillä hän on muun muassa osallistunut Helsingissä kansallisen Suomen harrastamisen malli –hankkeeseen, jossa kehitettiin harrastustoimintaa koulupäivien yhteyteen. Hankkeessa toimittiin yhteistyössä muun muassa kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan kanssa. Mustonen on verkostoitunut alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla koulutuksen palvelujen kentällä. Esiintymiskokemusta Mustoselle on kertynyt työtehtäviensä kautta, ja hän on esiintynyt suurissa tilaisuuksissa esiintyjänä tai kouluttajana.

Terhi Nissinen on suorittanut kasvatustieteen maisteritutkinnon Itä-Suomen yliopistossa vuonna 1998. Nissinen on suorittanut Opetushallituksen Opetushallinnon tutkinnon vuonna 2010 ja johtamisen erikoisammattitutkinnon Edupolissa vuonna 2012. Nissinen on toiminut Keravan kaupungin perusopetusjohtajana vuodesta 2017, vastaten kaupungin perusopetuksen henkilöstö-, talous-, -hallinto ja kehittämisjohtamisesta. Ennen tätä Nissinen on toiminut koulutuspäällikkönä Helsingin kaupungilla 2014-2017 ja projektipäällikkönä KUUMAA-kunnat kehittämishankkeessa 2012-2014. Lisäksi Nissinen on toiminut luokanopettajana 1998-2012.

Hakemuksen ja haastattelun perusteella on katsottava, että Nissisellä on vahvaa kokemusta johtamisesta koulutuksen alalta, julkisen sektorin esihenkilötehtävistä 10 vuoden ajalta. Lisäksi hänellä on hyvät näytöt suuren kokonaisuuden tuloksellisesta johtamisesta koulutuksen alalta, sillä Nissinen on ollut luomassa uusia toimintamalleja oppilaiden opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen kytkemiseen syväoppimisen tulevaisuustaitoihin. Hän on verkostoitunut laajasti kasvatus- ja koulutusalalla myös kansainvälisesti. Nissisellä on media- ja esiintymiskokemusta virkatehtävistä ja muista ammatillisista yhteyksistä sekä tieteellisen tutkimuksen kautta.

Ville Raatikainen on suorittanut kasvatustieteen maisteritutkinnon Turun yliopistossa vuonna 2003. Raatikainen on suorittanut Opetushallituksen Opetushallinnon tutkinnon vuonna 2005. Hän on lisäksi suorittanut kauppatieteen kandidaatti- ja maisteriopintoja Tampereen yliopistossa vuodesta 2001. Raatikainen on työskennellyt Tampereen kaupungin opetusjohtajana vuodesta 2015. Tehtävässään hän johtaa kymmentä koulua ja osaltaan niiden alaista toimintaa sekä johtaa ja kehittää perusopetuksen osalta erilaisia sisällöllisiä kokonaisuuksia. Toimensa ohella hän toimii Tampereen kaupungin perusopetusjohtajan ensimmäisenä varahenkilönä. Ennen tätä Raatikainen on toiminut Lielahden koulun rehtorina 2013-2015, Pirkkalan kunnan opetuspäällikkönä 2011-2013, Vesilahden Kirkonkylän koulun rehtorina 2008-2011 sekä luokanopettajana Tampereen kaupungin kouluissa 2004-2008.

Hakemuksen ja haastattelun perusteella on katsottava, että Raatikaisella on vahvaa kokemusta johtamisesta, julkisen sektorin esihenkilötehtävistä yli 16 vuoden ajalta. Lisäksi hänellä on hyvät näytöt suuren kokonaisuuden tuloksellisesta johtamisesta koulutusalalta, sillä hän on muun muassa ollut osaltaan kehittämässä Tampereen kaupungin perusopetuksen uutta johtamismallia organisaatiouudistuksen jälkeen, vastaten johtamismallin uudistamisesta. Raatikainen tuntee kansallisen kentän perusopetuksen opetuksenjärjestäjien osalta hyvin, sillä Raatikainen osallistuu säännöllisesti Tampereen perusopetuksen edustajana kuuden suurimman kaupungin säännölliseen yhteistyöhön perusopetuksessa. Lisäksi hän on osallistunut laajasti kansainväliseen yhteistyöhön nykyisessä työssään. Raatikaiselle on myös kertynyt kokemusta esiintymisestä erilaisissa kansainvälisissäkin tilaisuuksissa ja koulutuksissa sekä mediassa.

Leena Routti on suorittanut kasvatustieteen maisteritutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1997. Routti on suorittanut Opetushallituksen Opetushallinnon tutkinnon vuonna 2000 ja johtamisen erikoisammattitutkinnon Johtamistaidon Opisto ry:ssä vuonna 2003. Routti on työskennellyt Lappeenrannan kaupungin opetustoimenjohtajana vuodesta 2017, vastaten Lappeenrannan kaupungin perusopetuksen ja lukiokoulutuksen johtamisesta, kehittämisestä taloudesta ja henkilöstöstä. Ennen tätä Routti on työskennellyt projektipäällikkönä Imatran kaupungilla palveluverkkoprojektin täytäntöönpanokokonaisuuden parissa 2018-2019, Lappeenrannan kaupungin perusopetusjohtajana 2009-2017 ja Lappeenrannan kaupungin opetuspäällikkönä 2000-2008. Lisäksi Routti on toiminut luokanopettajan, kuvaamataidon opettajan, koulutuspoliittisen ohjelman laadinnan koordinaattorin sekä koulunjohtajan tehtävissä.

Hakemuksen ja haastattelun perusteella on katsottava, että Routilla on vahvaa kokemusta koulutuksen alalta, julkisen sektorin esihenkilötehtävistä yli 20 vuoden ajalta. Lisäksi hänellä on hyvät näytöt suuren kokonaisuuden tuloksellisesta johtamisesta koulutusalalta, sillä hän on muun muassa uudistanut Lappeenrannan kaupungin perusopetuksen erityisen tuen järjestämisrakenteet vahvasti keskitetystä palveluiden järjestämistavasta lähikouluperiaatteen toteutumiseen. Routti on verkostoitunut alan toimijoiden kanssa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisestikin. Hän on tottunut toimimaan median kanssa ja Routti on muun muassa pitänyt puheenvuoroja erilaisissa opetusalan kansallisissa tilaisuuksissa sekä osallistunut paneelikeskusteluihin.

Niclas Rönnholm on suorittanut kasvatustieteen maisteritutkinnon Åbo Akademissa vuonna 2007. Rönnholm on suorittanut EMBA-koulutusohjelman Aalto yliopistossa vuonna 2021 sekä Opetushallituksen Opetushallinnon tutkinnon vuonna 2006. Rönnholm on työskennellyt Helsingin kaupungin ruotsinkielisen perusopetuksen päällikkönä vuodesta 2017, johtaen kaupungin ruotsinkielistä perusopetusta sekä sen esi- ja perusopetuksen oppilashuoltoa. Ennen tätä Rönnholm on työskennellyt Helsingin kaupungin opetuspäällikkönä johtaen ruotsinkielistä perus- ja lukio-opetusta 2010-2017, Vantaan kaupungin ruotsinkielisen tulosalueen virkaa toimittavana johtajana 2009-2010, Vantaan kaupungin ruotsinkielisen tulosalueen suunnittelijana 2008-2009 sekä luokanopettajana ja vararehtorina Vantaan kaupungilla 1993-2008.

Hakemuksen ja haastattelun perusteella on katsottava, että Rönnholmilla on vahvaa kokemusta koulutuksen alalta, julkisen sektorin esihenkilötehtävistä yli 15 vuoden ajalta. Lisäksi hänellä on hyvät näytöt suuren kokonaisuuden tuloksellisesta johtamisesta, sillä hän on muun muassa ollut johtamassa ja kehittämässä ruotsinkielisten peruskoulujen ja kotien välistä kasvatusyhteistyötä, kasvatuskumppanuutta Helsingissä. Rönnholm on verkostoitunut alan toimijoiden kanssa alueellisesti ja kansallisesti. Hän on ollut työtehtävissään erilaisissa haastattelu- ja esiintymistilanteissa sekä mediassa.

Kaikilla haastatelluilla hakijoilla arvioitiin olevan hyvää johtamiskokemusta sekä viranhoidon kannalta riittävää ymmärrystä ja kokemusta perusopetuksen palveluista. Hakijoista Pepita Kaskentauksella, Kimmo Mustosella ja Ville Raatikaisella nähtiin kuitenkin haastatteluvastausten perusteella olevan parhaat näytöt ja kyvyt johtaa perusopetuksen palveluja. He pystyivät parhaiten tuomaan esiin odotettua Helsingin perusopetuksen vaativuustasoa ja näkemyksiä tulevaisuuden perusopetuksesta niiden erityispiirteet huomioiden. Jatkoon edenneet hakijat osoittivat näkemyksellisyyttä palvelujen kehittämiseen yli palvelurajojen, muun muassa huomioiden yhteistyön perheiden kanssa lasten ja nuorten hyvinvoinnin oppimisen tukena. Lisäksi heillä on vahvaa kokemusta ja näyttöä onnistuneesta johtamisesta sekä näyttöjä vaativasta sidosryhmäyhteistyöstä. Jatkoon edenneet hakijat kutsuttiin haastattelujen jälkeen henkilöarviointeihin.

Henkilöarvioinnit suoritti MPS ajalla 25.10.-4.11.2024.

Jatkoon valittuja hakijoita haastattelivat kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula, toimialajohtaja Satu Järvenkallas, henkilöstöpalvelujohtaja Tiina Harju-Kukkula, pormestarin erityisavustaja Heini Rask, apulaispormestari Johanna Laisaari ja luottamushenkilöt Mari Holopainen, Petra Malin, Veli-Pekka Dufva sekä rekrytoinnin asiantuntija Susanna Laakkonen.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan esitys

Kasvatus- ja koulutuslautakunta on antanut kaupunginhallitukselle esityksen viran täyttämisestä 26.11.2024, § 327. Esitys on kokonaisuudessaan päätöshistoriassa. Lautakunta toteaa, että perusopetusjohtajan vakinaiseen virkaan tulisi valita Ville Raatikainen, sillä hän täyttää parhaiten johtajan viran hoitamiseen asetetut vaatimukset.

Arviointi

Perusopetusjohtaja johtaa perusopetuksen palvelukokonaisuutta ja vastaa palvelukokonaisuuden palvelujen järjestämistehtävästä, strategisesta johtamisesta ja talouden hallinnasta sekä henkilöstön johtamisesta ja jatkuvasta uudistumisesta. Hänen vastuullaan on suunnitella, seurata ja valvoa palvelukokonaisuuden toimintaa sekä ja vastata sen tuloksellisuudesta, asiakaslähtöisyydestä ja tavoitteiden saavuttamisesta. Johtaja on toimialan johtoryhmän jäsen.

Lopullinen vertailu suoritettiin kolmen kärkihakijan, Pepita Kaskentauksen, Kimmo Mustosen ja Ville Raatikaisen välillä.

Perusopetuksen palvelujen johtaja johtaa suurta palvelukokonaisuutta ja hänen alaisuudessaan työskentelee palvelujen johtajia ja muuta henkilökuntaa. Tehtävässä edellytetään vahvaa kokemusta suuren kokonaisuuden tuloksellisesta johtamisesta koulutuksen alalta ja kykyä kasvatuksen ja koulutuksen strategiseen kehittämiseen. Johtajalla tulee olla näyttöjä hyvästä henkilöstöjohtamisesta, laajaa näkemystä ja tuntemusta perusopetuksesta ja sen tulevaisuudesta sekä alan teknologisten ratkaisujen hyödyntämisestä. Johtajana hän on dynaaminen, luova ja eteenpäin katsova sekä omaa kykyä ja halua johtaa palvelukokonaisuutta näkemyksellisesti, palveluja uudistaen ja tuottavuutta parantaen. Siksi on erityisen tärkeää, että hänellä on vahvaa kokemusta ja näyttöä johtamisesta koulutuksen alalta.

Kaikilla kärkihakijoilla on hyvää kokemusta strategisesta ja operatiivisesta johtamisesta, sillä he ovat toimineet johtamistehtävissä jo pidemmän aikaa ja ovat onnistuneesti edistäneet strategiatyötä johtamissaan organisaatioissa. Prosessin aikana kaikkien kärkihakijoiden operatiivisen johtamisen valmiudet osoittautuivat olevan riittävällä tasolla.

Pepita Kaskentaus on osoittanut prosessin aikana hyviä valmiuksia katsoa asioita laaja-alaisesti ja tulevaan suuntautuen. Hän on tuonut esille esimerkkien avulla kykynsä kytkeä strategista ajattelua käytännön tasolle, jotta se ohjaa arjen työtä ja johtamista. Kaskentaus nähdään vahvasi ihmisiin suuntautuvana, yhteistyölähtöisenä ja osallistavana johtamisotteeltaan. Hän on näyttäytynyt innostavana ja lähestyttävänä johtajana ja lisäksi Kaskentaus on tuonut esille hyvän yhteisen tekemisen ilmapiirin merkitystä. Lisäksi hän on osoittanut haastatteluvastausten perusteella vahvuutenaan muun muassa kehittämisorientoituneen johtamisotteen. Kaskentaus on toiminut Vantaan kaupungin perusopetuksen johtajan sijaisena. Näin ollen hänellä on kokemusta suuren kaupungin perusopetusjohtajan tehtävistä.

Kimmo Mustonen on osoittanut kykyä vahvimmin strategian toimeenpanon, tavoitteiden asetannan ja tulosten seurannan kautta ja hänellä on kokemuksensa kautta kokonaisvaltainen ja laaja-alainen näkemys Helsingin perusopetuksesta ja sen mahdollisuuksista ja haasteista. Mustonen on osoittanut olevansa yhdessä tekevä ja osallistava johtaja. Hänen johtamisotteessaan on vahvaa tavoitehakuisuutta ja halua olla aktiivisesti vaikuttamassa. Mustosella on kärkihakijoista vahvin kaupunkiorganisaation ja toimialan tuntemus, minkä vuoksi hän tuntee hyvin tehtävän vastuualueen, haasteet ja yhteistyökumppanit, mutta myös laajemmin kaupungin toimintaympäristön ja menestystekijät.

Ville Raatikainen on osoittanut huomioivansa strategisessa työssä käytännön ja asioiden konkretisoinnin ja samassa yhteydessä hän luo yhteishenkeä ja herättelee henkilöstön ajattelua. Raatikainen on tuonut esille kykynsä kuvailla strategiaa ilmiö- ja tavoitelähtöisesti ja hän tunnistaa vahvasti taloudellisesti tuottavan johtamisen merkityksen. Raatikaisen johtamisotteessa on nähtävissä tilannejohtamisen taito, koska hän on osoittanut pystyvänsä mukauttamaan johtamistaan erilaiset ihmiset ja tilannetekijät huomioiden ja saa ihmiset toimimaan yhdessä. Raatikainen nähdään henkilöstöä osallistavana ja huomioivana johtajana ja hän korostaa hyvän yhdessä tekemisen ilmapiirin synnyttämistä. Raatikainen osoitti prosessin aikana erityisvahvuuksiaan muun muassa uudistavan työotteen ja vahvan kiinnostuksen alan teknologisten ratkaisujen hyödyntämiseen. Lisäksi hänellä on ollut vastuullaan johtaa ja kehittää nykyisessä työssään Tampereen kaupungin perusopetuksen osalta tiettyjä sisällöllisiä kokonaisuuksia kuten turvallisuus, riskienhallinta ja viestintä. Näiden sisältöjen katsottiin olevan hyvä osaamisen yhdistelmä vahvan johtamiskokemuksen lisäksi. Raatikainen on toiminut Tampereen kaupungin perusopetusjohtajan sijaisena ja ensimmäisenä varahenkilönä ja näin ollen hänellä on kokemusta ja näyttöä suuren kaupungin perusopetusjohtajan tehtävistä. Katsottiin, että Raatikaisella on kärkihakijoista viran hoidon kannalta monipuolisin johtamiskokemus ja vahvaa näyttöä koulutuksen alan johtotehtävissä toimimisesta.

Valittavan johtajan tulee olla taitava sisäisten ja ulkoisten yhteistyöverkostojen rakentaja, jolla on kokemusta vaativasta sidosryhmäyhteistyöstä. Myös julkisten esiintymisten tulee olla valittavalle johtajalle luontevia ja erinomaiset vuorovaikutustaidot tehtävässä menestyäkseen. Kansainvälisessä yhteistyössä perusopetusjohtaja tarvitsee hyvää englannin kielen taitoa. Katsottiin, että kaikkien kärkihakijoiden englannin kielen taito on riittävällä tasolla ja erityisesti Ville Raatikainen on prosessin aikana osoittanut vahvaa näyttöä englannin kielen sujuvasta käytöstä työkielenä. Kaikki kärkihakijat ovat tahoillaan hyvin verkostoituneita omien työtehtäviensä kautta, ja he ovat rekrytointiprosessin aikana osoittaneet olevansa yhteistyötaitoisia ja esiintymiskykyisiä johtajia, mutta heidän vahvuusalueensa yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoissa ovat erilaiset.

Pepita Kaskentauksen vuorovaikutustaidot nähdään erinomaisina, sillä hän on näyttäytynyt rekrytointiprosessin aikana ihmislähtöisenä ja vuorovaikutuksellisena johtajana. Kaskentauksella on ihmisiä arvostava ja heihin luottava asennoituminen. Lisäksi hänellä nähdään vahvat verkostoitumisen taidot ja halu rakentaa yhteistyötä ja prosessien sujuvuutta laaja-alaisesti eri tahojen kanssa. Kimmo Mustonen on osoittanut, että hän haluaa olla vaikuttamassa ihmisten asenteisiin, motivaatioon ja hän haluaa luoda mahdollisuuksia hyvälle tekemiselle ja onnistumiselle. Mustonen on näyttäytynyt toimivansa rauhallisella ja vakuuttavalla otteella ja hänellä on rohkeutta tuoda esille myös eriäviä mielipiteitä. Ville Raatikainen on näyttäytynyt prosessin aikana vuorovaikutukseltaan taitavana ja ihmislähtöisenä ja lisäksi hän on tuonut esille empatiakykyään ihmisten tarpeita kohtaan. Raatikainen on osoittanut, että verkostojen ja yhteistyösuhteiden luominen on hänelle luontaista ja hän on osoittanut toiminnallaan läsnäoloa, kunnioitusta ja arvostusta muita kohtaan. Hänellä nähdään erinomaiset valmiudet hyödyntää henkilöstön potentiaalia osallistavalla ja rakentavalla tavalla.

Perusopetusjohtajan viran hoidon kannalta kärkihakijoista Pepita Kaskentauksen ja Ville Raatikaisen osallistavat vuorovaikutustaidot arvioidaan vahvimpina. Kaikki kärkihakijat ovat osoittaneet esimerkkien avulla valmiuksiaan johtajana ja siten edellytyksiä mahdollistaa myönteistä henkeä organisaatiossa ja kehittämään toimintakulttuuria kohti yhteisöohjautuvuutta. Lisäksi kaikki kärkihakijat ovat osoittaneet yhteistyökykyisyyttä ja kykyä tehdä vaativaakin sidosryhmäyhteistyötä. He ovat myös kohdanneet työssään paineisia tilanteita, kuten haastavia priorisointeja aikapaineisissa toimeksiannoissa ja kyenneet toimimaan niissä onnistuneesti.

Toisen haastattelun yhteydessä kaikki jatkoon valitut kolme hakijaa suoriutuivat hyvin perusopetuksen tulevaisuuden näkemyksellisyyttä ja esiintymiskykyä kartoittavasta ennakkotehtävästä. Katsottiin, että haastatteluvastausten perusteella parhaiten konkreettisia esimerkkejä muun muassa toiminnan ja tuottavuuden merkityksestä käytännön työssä toivat esille hakijoista Mustonen ja Raatikainen. Molemmat hakijat ovat osoittaneet olevansa vahvoja johtajia ja ovat tuoneet esille vahvasti perusopetuksen laajaa tuntemusta ja strategian johtamista. Prosessin aikana Mustonen on osoittanut enemmän asiajohtajuutta, ja Raatikainen on näyttäytynyt vahvemmin henkilöstöjohtajana. Perusopetusjohtajan rekrytoinnissa haettiin erityisesti näyttöjä hyvästä henkilöstöjohtamisesta ja kokonaisarvioin perusteella katsotaan, että Raatikainen vastasi parhaiten näihin viran hoidon kannalta merkittäviin edellytyksiin.

Hakuasiakirjoihin, haastatteluihin ja henkilöarviointiin perustuvan kokonaisarvion perusteella katsotaan, että hakijoista Ville Raatikaisella on parhaat edellytykset hoitaa edellä kuvattuja virkaan kuuluvia tehtäviä tavoitteellisella, lähestyttävällä, henkilöstöä osallistavalla ja strategiseen suunnitteluun tähtäävällä johtamisotteella. Palvelukokonaisuusjohtajalta haettiin näkemyksellisyyttä, ja hänen vakuuttavat ajatukset ja visiot tulevaisuuden uudistustarpeista ja palvelukokonaisuuden palveluiden kehittämisestä osoittavat kykyä dynaamiseen ja laaja-alaiseen suuntaa näyttävään johtamiseen. Raatikainen tunnistaa hyvin taloudellisesti tuottavan johtamisen merkityksen. Hänen valintaansa puoltavat rekrytointiprosessin aikana esiin tuotu vahva johtamiskokemus, osoitetut erinomaiset valmiudet esihenkilötyöhön, ymmärrys hyvän henkilöstöjohtamisen merkityksestä ja alan teknologisten ratkaisujen hyödyntämisestä sekä prosessien vahva tuntemus. Perusopetus on monien haasteiden ja mahdollisuuksien edessä ja Raatikaisen ennakoiva, johdonmukainen ja hallittu prosessien ylläpito samalla yhdessä tekemisen hengen luomisen kanssa katsotaan hyödyttävän perusopetuksen palvelukokonaisuuden johtamista ja kehittämistä koko kaupunkiorganisaation kannalta suotuisaan suuntaan.

Muuta

Esitykseen liittyvät hakemukset ovat esityslistan liitteenä 3. Lisäksi toimielimen jäsenillä on mahdollisuus tutustua henkilöarviointiraportteihin ennen kokousta ja kokouksen aikana. Aineistoon liittyviin sisällöllisiin kysymyksiin vastaa lisätiedonantaja.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 26.11.2024 § 327

Esitys

Esittelijä

Lisätiedot

Susanna Laakkonen, asiantuntija, puhelin: 09 310 33418

This decision was published on 13.12.2024

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.