Ryhmäaloite, RKP, kaupungin olympiarakennukset Unescon listalle

Kaupunkiympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Aloitteessa esitetään, että Helsingin kaupunki pyrkisi saamaan Helsingin olympiarakennukset UNESCO:n maailmanperintöluetteloon.

Helsingin olympialaisia varten rakennetut rakennukset ja alueet muodostavat kansainvälisestikin arvioituna hyvin säilyneen olympiarakennuskokonaisuuden. Kaupunkirakenteessa ympäri Helsinkiä sijoittuvat urheilurakennukset sekä urheilijoita varten rakennetut asuinalueet muodostavat tunnistettavan kerrostuman. Olympiarakennusten merkitys on huomioitu inventoinneissa, maankäytön suunnittelussa ja kulttuuriympäristön suojelussa. Olympiarakennukset sisältyvät valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009). Rakennukset ja ympäristöt ovat pääosin jo suojeltuja asemakaavassa tai suojeltu rakennusperintölailla. Urheilurakennukset ovat pääosin Helsingin kaupungin omistuksessa. Tennispalatsi, Lasipalatsi sekä Olympia- ja Kisakylä ovat yksityisessä omistuksessa. Kaupunki on valmistelemassa soutustadionin myyntiä toimitilastrategian mukaisesti.

Esitykset maailmanperintölistalle tekee Museovirasto yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Maailmanperintösopimus edellyttää, että jokainen sopimuksen jäsenmaa ylläpitää kansallista aieluetteloa, jossa olevista kohteista maa voi myöhemmin nostaa kohteita varsinaisiksi kohde-esityksiksi. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijavirasto, joka tutkii kaikki kohde-esitykset kulttuuriperinnön osalta, ja tutkii maailmanperintösopimuksen kriteeristöä vasten onko uusilla kohde-esityksillä edellytyksiä ensimmäisessä vaiheessaan päästä aieluetteloon. Vuoden 2019 arviossaan Museovirasto on olympiarakennuksista todennut, että ”Olympiarakennuksia on ympäri maailmaa, osa jo nyt maailmanperintöluettelossa. Suomen olympiarakennukset ovat hienosti säilynyt kokonaisuus, josta suurin osa on edelleen käytössä. Sarjanimeäminen kaikista Helsingin olympiarakennuksista esimerkiksi funktionalistisina rakennuksina ei ehkä ole realistinen. Ensin pitäisi selvittää mihin ilmiöön ehdotus liittyy. Se voi olla maailmanlaajuinen, jos Olympialaiset ilmiönä olisi teemana, tai sitten pienempi sarja, jos teema olisi arkkitehtuuri tai urheilurakennukset. Suomen kohteiden jatkuva käyttö on sekä poikkeuksellinen kulttuurinen vahvuus että asettaa haasteita integriteetin kohdalla. Myös kohteiden suojelussa on avoimia kysymyksiä ja kehitettävääkin (vrt. Malmin lentokenttä). Mahdollisessa kansainvälisessä sarjassa Suomi voisi olla mukana.”

Kaupunkiympäristölautakunta katsoo Museoviraston arvion perusteella, että esitystä olympiarakennuksien lisäämisestä maailmanperintölistalle ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä valmistelemaan. Olympiarakennukset ja niiden ympäristöt otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa ja kulttuuriympäristön suojelussa. Maailmanperintöluetteloon kuuluvia rakennuksia tarkastellaan yleismaailmallisten arvojen näkökulmasta (OUV). Kohteiden hallinnan näkökulmasta erityisesti koskemattomuuden ja autenttisuuden edellytykset saattavat aiheuttaa aktiivisessa käytössä oleville rakennuksille haasteita mm. urheilukäytön kehittämiselle suojeluvaatimusten kuitenkin täyttyessä.

Stadsmiljönämnden avger följande utlåtande till stadsstyrelsen:

I motionen föreslås att Helsingfors stad ska sträva till att lägga upp Helsingfors olympiadbyggnader på UNESCO:s världsarvslista.

De byggnader och områden som byggdes för olympiaden i Helsingfors är också internationellt sett en välbevarad helhet av olympiadbyggnader. Idrottsbyggnaderna och bostadområdena, byggda för idrottare, som ligger utplacerade på olika håll i Helsingfors, bildar ett igenkännbart skikt. De olympiska byggnadernas betydelse har beaktats vid inventeringar, markanvändningsplanering och skydd av kulturmiljön. Olympiadbyggnaderna ingår i byggda kulturmiljöer av riksintresse (RKY 2009). Byggnaderna och miljöerna är huvudsakligen redan skyddade i detaljplanen eller skyddade med stöd av lagen om skyddande av byggnadsarvet. Idrottsbyggnaderna ägs huvudsakligen av Helsingfors stad. Tennispalatset, Glaspalatset och Olympiabyn- och Nya Olympiabyn är privatägda. Staden förbereder försäljningen av roddstadion i enlighet med fastighetsstrategin.

Nomineringar till världsarvslistan görs av Museiverket tillsammans med Undervisnings- och kulturministeriet. Världsarvskonventionen kräver att varje medlemsland i avtalet upprätthåller en nationell tentativ lista, från vars urval landet senare kan lyfta fram objekt som kan framställas som förslag till egentliga nomineringsobjekt. Museiverket är Utbildnings- och kulturministeriets ämbetsverk för sakkunskap, som granskar alla nomineringsobjekt vad gäller kulturarv, och prövar mot Världsarvskonventionens kriterier om nya nomineringsobjekt har förutsättningar att i första skedet upptas på den tentativa listan. Museiverket har i sin utvärdering för år 2019 noterat gällande olympiadbyggnaderna att "Det finns olympiadbyggnader över hela världen, några av dem finns redan nu på världsarvslistan. Finlands olympiadbyggnader är en välbevarad helhet som till största delen fortfarande är i bruk. En serienominering av alla olympiadbyggnader i Helsingfors som till exempel funktionalistiska byggnader är kanske inte realistiskt. Först borde man utreda till vilken företeelse förslaget anknyter. Det kunde vara globalt, om temat är Olympiader som företeelse, eller en mindre serie, ifall temat är arkitektur eller idrottsbyggnader. Att de finska objekten fortgående är i användning är både en exceptionell kulturell styrka och samtidigt innebär det utmaningar för integriteten. Det finns också öppna frågor gällande skyddet av objekten och även något att utveckla (jfr Malms flygplats). I en eventuell internationell serie kunde Finland delta.

Utifrån Museiverkets bedömning anser stadsmiljönämnden att det inte är ändamålsenligt att börja bereda ett förslag om att lägga upp olympiadbyggnaderna på världsarvslistan. Olympiadbyggnaderna och miljöerna beaktas i markanvändningsplaneringen och skyddet av kulturmiljön. Byggnader som ingår i världsarvslistan granskas utifrån enastående universella värden (OUV). Med beaktande av objektens besittning kan särskilt villkoren för integritet och autenticitet medföra utmaningar för byggnader i aktivt bruk, t.ex. för utveckling av idrottsanvändning, samtidigt som skyddskraven ändå uppfylls.

Ryhmäaloite

Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä (1 + 4 allekirjoittajaa) on tehnyt 13.11.2024 seuraavan ryhmäaloitteen:

”Stadsstyrelsen gav 11.11.2024 sitt förordande utlåtande till Museiverket om att införa några av Alvar Aaltos byggnader i Helsingfors på Unescos världsarvslista. På motsvarande sätt vore det skäl för staden att försöka få in våra olympiska byggnader på samma lista.

Olympiastadion med Simstadion skulle naturligtvis toppa en sådan lista, men också Tölö sporthall, Tennispalatset, Velodromen, Roddstadion, utomhusbassängen i Gumtäkt och Brunakärrs ridhall var tävlingsarenor.

Vidare finns både gamla och nya Olympiabyn i Kottby, av vilka den gamla – likt själva Olympiastadion – uppfördes redan för det OS som aldrig kunde hållas 1940 och den nya byggdes för att inkvartera idrottarna 1952.

För att säkra kommunikationerna till OS-staden hade Malms flygplats med dess terminal och hangar byggts redan på 1930-talet och för båtpassagerarna uppfördes Olympiaterminalen i Södra hamnen.

Till OS-byggnaderna hör också Glaspalatset, som var avsett som tillfälligt, men blev bestående, och numera bl.a. hyser konstmuseet Amos Rex.

Alla dessa OS-byggnader skulle väl försvara sin plats på Unescos lista, och SFP:s fullmäktigegrupp föreslår därför att staden tar initiativ till Museiverket om att få stadens OS-byggnader införda på Unescos världsarvslista.”

Kaupunginhallitus antoi 11. marraskuuta 2024 Museovirastolle suosituksen joidenkin Helsingissä sijaitsevien Alvar Aallon rakennusten sisällyttämisestä Unescon maailmanperintöluetteloon. Vastaavasti kaupungin tulisi pyrkiä saamaan olympiarakennuksemme samalle listalle.

Olympiastadion uimastadioineen olisi tietysti tällaisen listan kärjessä, mutta myös Töölön kisahalli, Tennispalatsi, velodromi, Soutustadion, Kumpulan maauimala ja Ruskeasuon ratsastushallin kilpailuareenat.

Käpylässä on myös sekä vanha että uusi olympiakylä, joista vanha - kuten itse olympiastadionkin - rakennettiin vuoden 1940 olympialaisia varten, joita ei koskaan toteutettu, ja uusi rakennettiin urheilijoiden majoittamiseksi vuonna 1952.

Yhteyksien turvaamiseksi olympiakaupunkiin oli jo 1930-luvulla rakennettu Malmin lentokenttä terminaaleineen ja lentokonehalleineen, ja Eteläsatamaan rakennettiin laivamatkustajia varten olympiaterminaali.

Olympiarakennuksiin kuuluu myös Lasipalatsi, joka oli tarkoitettu väliaikaiseksi, mutta josta tuli pysyvä ja jossa sijaitsee nykyään muun muassa Amos Rexin taidemuseo.

Kaikki nämä olympiarakennukset oikeuttaisivat paikkansa Unescon luettelossa, ja RKP:n valtuustoryhmä esittääkin, että kaupunki tekisi Museovirastolle aloitteen kaupungin olympiarakennusten sisällyttämiseksi Unescon maailmanperintöluetteloon.

Lausuntopyyntö

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakuntaa antamaan lausunnon kaupunginhallitukselle 31.3.2025 mennessä.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 30 luvun 12 §:n 2 momentin mukaan ryhmäaloitteeseen vastaa kaupunginhallitus.