Maksuperusteiden määrääminen, taksat ja maksut 2025, pelastuslaitos

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Riskienhallintapäällikkö Pekka Itkonen on kutsuttuna asiantuntijana.

Lainsäädäntö

Pelastuslain (379/2011) 96 § mukaan maksu voidaan periä seuraavista hyvinvointialueen pelastusviranomaisen suoritteista:

1) pelastuslain 79 §:ssä tarkoitetun valvontasuunnitelman mukaisen palotarkastuksen tai muun valvontatoimenpiteen suorittamisesta;

2) tehtävästä, jonka on aiheuttanut hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuva erheellinen toiminta;

3) tehtävästä, joka on muussa laissa erikseen säädetty maksulliseksi.

Edellä kohdassa 2 tarkoitetun maksun perimisen edellytyksenä on, että paloilmoitin on aikaisemmin aiheuttanut erheellisen ilmoituksen ja hyvinvointialueen pelastusviranomainen on kirjallisesti kehottanut kohteen omistajaa, haltijaa tai toiminnanharjoittajaa korjaamaan laitteen tai ryhtymään muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin erheellisten paloilmoitusten estämiseksi. Edellä kohdissa 1 ja 2 tarkoitetut maksut saadaan periä kohteen omistajalta, haltijalta tai toiminnanharjoittajalta.

Valtakunnalliset strategiset tavoitteet pelastustoimen järjestämiselle

Laissa pelastustoimen järjestämisestä (613/2021) säädetään valtakunnallisista tavoitteista pelastustoimen järjestämiselle. Valtioneuvosto vahvistaa valtakunnalliset strategiset tavoitteet pelastustoimen järjestämiselle joka neljäs vuosi. Vuosille 2023–2026 vahvistettu strateginen tavoite 3 koskee onnettomuuksien ehkäisyä ja kuuluu: ”Pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty riskiperusteisesti, yhdenmukaisesti ja vaikuttavasti.”

Sisäministeriö on julkaissut pelastustoimen valtakunnallisten strategisten tavoitteiden toimintasuunnitelman 2023–2026, jossa edellä mainittua strategista tavoitetta 3 on täsmennetty seuraavalla toimenpiteellä: ”Maksuperusteet yhdenmukaistetaan; toiminnoista ja erheellisistä automaattisista paloilmoituksista perittävät maksut perustuvat yhdenmukaisiin perusteisiin ja pohjautuvat kustannusvastaavuuteen.”

Talouden muutosohjelma

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti kokouksessaan 19.9.2023 käynnistää talouden tasapainottamiseen tähtäävän muutosohjelman, jonka toteuttaminen jatkuu vuoteen 2026. Tavoitteena on muun muassa tiivistää tilankäyttöä, tarkastella vuokratyövoiman kustannuksia, lisätä tuloja nostamalla asiakasmaksut lakisääteiseen tasoon ja tehostamalla kustannusten perintää sekä kehittää toimivampia ja kustannustehokkaampia toimintatapoja.

Esitetyt muutokset

Onnettomuuksien ehkäisyn asiakasmaksujen ja toistuvien erheellisten paloilmoitusten maksujen korotuksia ja niiden taloudellisia vaikutuksia on arvioitu sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla eri asiantuntijoiden toimesta käytettävissä olevilla tiedoilla. Asiakasmaksujen tarkistuksen taustalla on sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan muutosohjelman sekä pelastustoimen valtakunnallisten strategisten tavoitteiden toimintasuunnitelman toimeenpano. Nykytilassa kustannusvastaavuus toteutuu pelastustoimen asiakasmaksuissa puutteellisesti ja palvelusta perittävät maksut ovat alhaisia suhteessa palvelusta aiheutuneisiin kustannuksiin, kuten käytettyyn työaikaan.

Valmistelu pohjautuu vuonna 2024 pelastuslaitosten kumppanuusverkostossa tehtyyn valtakunnalliseen yhteisvalmisteluun, jossa on tuotettu Opas hyvinvointialueen pelastusviranomaisen onnettomuuksien ehkäisyn taksojen laatimiseen (liite 2). Opas on tarkoitettu kaikkien hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin pelastustoimen maksuperusteiden tarkistuksen tueksi, mutta se ei ole sitova. Helsingin kaupunki päättää maksuperusteista ja maksujen tasosta itsenäisesti.

Uudenmaan pelastuslaitoksilla on ollut käytössä tasasuuruiset onnettomuuksien ehkäisyn palvelumaksut ja toistuvien erheellisten paloilmoitusten maksut 1.1.2020 lähtien. Maksujen taso on määräytynyt Uudenmaan alueella halvimman taksan periaatteella, mikä on osaltaan heikentänyt maksujen kustannusvastaavuutta Helsingissä. Tavoitteena on, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen uudistuksen myötä kaikki Uudenmaan pelastustoimen alueet tarkistavat maksuperusteensa vuodeksi 2025 ja tasasuuruisista maksuista Uudenmaan alueella luovutaan.

Onnettomuuksien ehkäisyn asiakasmaksut

Onnettomuuksien ehkäisyn asiakasmaksut on laadittu perustuen Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston Oppaaseen hyvinvointialueen pelastusviranomaisen onnettomuuksien ehkäisyn taksojen laatimiseksi (niin kutsuttu valtakunnallinen taksaopas). Maksut perustuvat laskutettavien palvelusuoritteiden tuottamiseen kuluvaan työaikaan ja tuntihintaan. Pelastuslain 96 § mukaisesti maksu voidaan periä vain valvontasuunnitelman mukaisen palotarkastuksen tai muun valvontatoimenpiteen suorittamisesta ja kemikaalilainsäädännön mukaisista pelastusviranomaisen tehtävistä. Näin ollen onnettomuuksien ehkäisyyn kuuluva turvallisuusviestintä, turvallisuuskoulutus, ohjaus ja neuvonta ovat maksuttomia palveluita.

Onnettomuuksien ehkäisyn maksujen pohjana oleva tuntihinta on määritetty vuoden 2023 taloustietojen perusteella, valtakunnallista taksaopasta noudattaen. Laskennassa on huomioitu valtion Aura-raportoinnissa palveluluokille 4802 (Tulipalojen ja onnettomuuksien ehkäiseminen) ja 4803 (Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden valvonta) kirjautuneet kustannukset. Kokonaiskustannukset on jaettu onnettomuuksien ehkäisyn palveluita tuottavan henkilöstön kokonaismäärällä. Tuntihinnaksi määräytyi 56,32 euroa.

Laskutettavien palvelusuoritteiden maksun suuruuden perusteena käytetään asian käsittelystä aiheutunutta työaikaa. Esimerkiksi pelastuslain nojalla tehtävien määräaikaisten palotarkastusten tai kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävien tarkastuskäyntien kohdalla tämä tarkoittaa tarkastuskäyntiin valmistautumiseen, kohteeseen ja takaisin matkustamiseen, asiakirjojen laatimiseen, kuulemisvaiheessa annetun selvityksen käsittelyyn, säädöstulkintaan ja varsinaiseen tarkastustapahtumaan kuluvaa aikaa sekä mahdolliseen jälkityöhön valvontatapahtuman päättämisestä kuluvaa aikaa. Kemikaalilainsäädännön mukaisten pelastusviranomaisten päätösten kohdalla tämä puolestaan tarkoittaa asian selvittämiseen, säädöstulkintaan ja päätöksen valmisteluun käytettävää aktiivista työaikaa.

Eri palvelusuoritteisiin kuluva työaika on muodostettu perustuen digitaalisiin työaikakirjauksiin ja asiantuntija-arvioihin eri palvelusuoritteiden kestosta kaikkine työvaiheineen. Kustannusvastaavuuden toteutumiseksi työaika on arvioitu mahdollisimman tarkasti kullekin eri palvelusuoritteelle. Pelastuslain nojalla tehtävien määräaikaisten palotarkastusten ja kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävien pelastusviranomaisen päätösten osalta kohteet on jaettu kolmeen eri maksukategoriaan, jotta tarvittavalta työmäärältään erilaiset kohteet ja suoritteet tulevat huomioiduiksi maksuperusteissa.

Tämänhetkisten pelastuslaitosten onnettomuuksien ehkäisyn maksujen perusteena on huomioitu lähinnä kohteessa varsinaiseen tarkastustapahtumaan kuluva aika, joka on tosiasiassa vain pieni osa koko valvontatapahtumaan kuluvaa työaikaa. Myös kemikaalilainsäädännön mukaisten pelastusviranomaisten päätösten valmistelemiseksi tarvittava työmäärä on nykyisissä maksuperusteissa aliarvioitu, erityisesti vaativien kohteiden osalta. Näin ollen kustannusvastaavuus toteutuu nykyisissä maksuissa puutteellisesti.

Pelastuslaitoksen nykyiset maksuperusteet eivät huomioi pelastusviranomaiselle aiheutuvaa työtä tilanteessa, jossa annettujen korjausmääräysten toteutumista on tarpeen tehostaa hallintopakkokeinoin, esimerkiksi asettamalla uhkasakko. Hallintopakkokeinoja joudutaan käyttämään, mikäli on ilmeistä, ettei pelastusviranomaisen antamia korjausmääräyksiä noudateta tai aiota noudattaa. Hallintopakkokeinoihin käytettävä työ kuuluu pelastusviranomaisen valvontaan. Jatkossa myös pelastusviranomaisen hallintopakkokeinot huomioidaan pelastuslaitoksen maksuissa niiden vaatimaan työmäärään perustuen.

Pelastuslaitoksen nykyisissä maksuissa pelastusviranomaisen tekemä päätös ilotulitteiden käytöstä muuna kuin asetuksessa (31.12. klo. 18.00 – 1.1. klo 02.00) sallimana aikana on maksuton. Jatkossa myös pelastusviranomaisen päätökset ilotulitteiden käytöstä huomioidaan pelastuslaitoksen maksuissa niiden vaatimaan työmäärään perustuen.

Pelastuslaitoksen ilman kohdekäyntiä asiakirjojen pohjalta tehtävä jälkivalvonta on tällä hetkellä maksutonta. Asiakirjojen pohjalta tehtävä jälkivalvonta on osa pelastusviranomaisen valvontaa. Pelastusviranomaisen on valvottava antamiensa korjausmääräysten noudattamista ja jälkivalvontaan siirrytään, jos annettuja määräyksiä ei ole noudatettu annettuun määräaikaan mennessä. Jatkossa esitetään, että myös asiakirjojen pohjalta tehtävä jälkivalvonta olisi maksullista vaadittuun työmäärään perustuen.

Pelastuslaitoksen nykyiset maksuperusteet eivät huomioi pelastuslain 42 § nojalla tehtyyn ilmoitukseen perustuen tehtävää palotarkastusta (niin kutsuttu paloriskitarkastus). Jatkossa tämä toimenpide huomioidaan pelastuslaitoksen maksuperusteissa, mutta sen esitetään olevan jatkossakin maksuton. Valtakunnallisen taksaoppaan työryhmä toteaa, että riskiasunnon palotarkastuksesta on mahdollista laskuttaa, mutta suosittaa, ettei asiakasta laskutettaisi ensimmäisestä valvontatoimenpiteestä tai maksua kohtuullistettaisiin. Tarkastukset perustuvat kolmannen osapuolen tekemään ilmoitukseen ja sen pohjalta tehtävään pelastusviranomaisen riskiarvioon. Tarkastusten kohteina ovat tyypillisesti yksittäiset asunnot, joiden asukkaat voivat olla haavoittuvassa asemassa esimerkiksi terveydentilansa vuoksi. Lisäksi tarkastettavan asunnon asukkaat ajoittain välttelevät pelastusviranomaisen yhteydenottoa ja voivat käyttäytyä jopa uhkaavasti. Kokonaisuutena arvioiden, paloriskitarkastusten asettamisella maksulliseksi ei nähdä saavutettavan sellaista hyötyä, joka olisi suhteessa mahdolliseen haittaan valvonnan tavoitteiden saavuttamisessa, paloriskiasuntojen asukkaiden mahdollisimman nopeassa tavoittamisessa ja henkilöstön työturvallisuudessa.

Pelastuslaitoksen nykyiset maksuperusteet eivät huomioi pelastusviranomaisen omasta aloitteesta tehtävää teemavalvontaa. Teemavalvonta on valvontaa, jota tehdään kohdennetusti tiettyyn teemaan liittyen, esimerkiksi ravintolavalvontaa viranomaisyhteistyössä, kauppakeskusten ja myymälöiden palo- ja poistumisturvallisuuden valvontaa joulun alla tai torimyynnin turvallisuusjärjestelyiden valvonta kesäaikaan. Teemavalvonta on tyypillisesti sisällöltään määräaikaista valvontaa kohdennetumpaa ja sitä voidaan valvonnan luonteen vuoksi tehdä myös sopimatta käynnistä tai sen ajankohdasta ennalta kohteen kanssa. Jatkossa myös teemavalvonta huomioidaan pelastuslaitoksen hinnastossa, mutta sen esitetään säilyvän maksuttomana palveluna.

Toistuvien erheellisten paloilmoitusten maksut

Toistuvat erheelliset paloilmoitintehtävät kuormittavat pelastuslaitoksen resursseja tarpeettomasti ja voivat aiheuttaa viiveitä pelastustoiminnan saavutettavuudessa yksiköiden ollessa varattuna. Helsingissä on noin 2 200 automaattista paloilmoitinta ja niistä aiheutuu vuosittain noin 2 200–2 400 erheellistä paloilmoitusta.

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ohjeiden mukaisesti paloilmoittimen toistuvaksi erheelliseksi toiminnaksi katsotaan useampi kuin kaksi erheellistä paloilmoitusta edeltäneen 12 kuukauden aikana. Maksun perimisen edellytyksenä on paloilmoittimen toistuva erheellinen toiminta ja se, että pelastusviranomainen on kirjallisesti kehottanut kohteen omistajaa, haltijaa tai toiminnanharjoittajaa ryhtymään toimenpiteisiin, erheellisten ilmoitusten estämiseksi.

Toisesta 12 kuukauden jakson aikana tapahtuvasta erheellisestä paloilmoituksesta lähetetään aina korjauskehotus. Korjauskehotuksessa kohteelle annetaan kohtuullinen aika korjata mahdolliset puutteet ja toimintatavat uusien erheellisten paloilmoitusten ehkäisemiseksi (niin kutsuttu suoja-aika, tyypillisesti 14 päivää). Kolmannesta ja sitä seuraavista 12 kuukauden jakson aikana tulleesta erheellisestä paloilmoituksesta tehdään laskutuspäätös. Laskutuspäätöstä ei kuitenkaan tehdä korjauskehotuksen antamisen jälkeisenä suoja-aikana tulleista ilmoituksista, jotta kohteella on mahdollisuus korjata puutteet kohtuullisessa ajassa. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan (KHO:2022:21) todennut edellä kuvatun menettelyn olevan oikeasuhtainen ja mahdollistavan puutteiden korjaamisen ennen kuin maksu tulee perittäväksi.

Pelastuslaitos pyrkii vähentämään erheellisiä paloilmoitintehtäviä kohteissa ohjauksen, viestinnän ja valvonnan keinoin. Vuonna 2024 Helsingissä on aloitettu toimintamalli, jossa kohteita tiedotetaan aiempaa aikaisemmin eli jo ensimmäisestä erheellisestä paloilmoituksesta edeltävän 12 kuukauden jakson aikana. Toistuvien erheellisten paloilmoitusten johdosta peritään Helsingissä vuosittain noin 1 000 maksua.

Kaikki kohteet, joissa on hätäkeskukseen liitetty paloilmoitin, ovat maksullisuuden suhteen samanarvoisia. Pelastuslaissa ei ole tehty rajauksia pelastuslain soveltamisen ulkopuolelle jätettävistä kohteista liittyen esimerkiksi kohteen käyttötapaan, kokoon tai turvallisuustekniikkaan.

Toistuvien erheellisten paloilmoitusten maksu (niin kutsuttu erhe-maksu) on laadittu perustuen valtakunnalliseen taksaoppaaseen. Oppaan laatinut työryhmä on arvioinut, ettei maksun nykyisiä, pelastuslaitosten laajasti hyödyntämiä määräytymisperusteita ole tarpeen muuttaa. Oppaassa on todettu, että yksittäisiä erhe-maksuja on käsitelty useissa hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehdyissä valituksissa, eikä niiden antamissa ratkaisuissa ole kyseenalaistettu maksun suuruuden laskentaperusteita.

Taksaoppaan mukaisesti toistuvien erheellisten paloilmoitintehtävien (niin kutsuttujen erhe-tehtävien) kustannukset lasketaan painotettuna keskiarvona pelastuslaitoksen kuluista ja sopimuspalokuntien kuluista. Helsingissä sopimuspalokuntien osuus erhe-tehtävistä on kuitenkin hyvin pieni, mistä johtuen Helsingin erhe-maksun laskennassa on käytetty vain vakinaisen pelastushenkilöstön kustannuksia. Vuonna 2023 sopimuspalokunnat osallistuvat 0,25 %:iin erheellisistä paloilmoituksista aiheutuneista pelastustehtävistä.

Maksun perusteena olevat pelastuslaitoksen kustannukset muodostuvat pelastustoimen henkilöstökuluista ja yhden erhe-tehtävän keskimääräisistä polttoainekuluista. Henkilöstökulut muodostuvat vakinaisen henkilöstön palkkakuluista yhteensä, kerrottuna erhe-tehtävien osuudella kaikista vakinaisen pelastushenkilöstön pelastustehtäviin käytetyistä työtunneista, jaettuna erhe-tehtävien lukumäärällä. Henkilöstökulujen laskenta on tehty vuoden 2023 talous- ja tehtävätiedoilla valtakunnallisen taksaoppaan mukaisesti. Erhe-maksun tasoksi määräytyi 2 086 euroa.

Taloudelliset vaikutukset

Laskennalliset odotetut tulovaikutukset vuodelle 2025:

Onnettomuuksien ehkäisyn asiakasmaksujen odotettu vuositulo nykyisillä maksuilla on noin 150 000 euroa ja korotetuilla maksuilla noin 600 000 euroa. Muutos asiakasmaksutuloihin olisi noin 450 000 euroa.

Erheellisten paloilmoitusten maksujen odotettu vuositulo nykyisillä maksuilla on noin 1,3 miljoonaa euroa ja korotetuilla maksuilla noin 2,1 miljoonaa euroa. Muutos asiakasmaksutuloihin olisi noin 0,8 miljoonaa euroa.

Tässä esitetyt laskennalliset taloudelliset vaikutukset perustuvat vuoden 2023 suoritemääriin. Maksutulojen kertymään vaikuttaa mahdollinen erheellisten paloilmoitusten väheneminen, johon pelastuslaitos pyrkii ohjauksen, neuvonnan ja valvonnan keinoin.

Vaikutusten arviointi

Esitetyillä muutoksilla asiakasmaksun määrä kasvaisi lähes kaikilla valvonnan asiakkailla ja kohteilla, joissa ilmenee toistuvasti erheellisiä automaattisen paloilmoitinlaitteiston hälytyksiä. Esitetyt hinnankorotukset ovat suuria suhteessa nykyiseen maksujen tasoon, sillä kustannusvastaavuus toteutuu nykyisissä maksuperusteissa huonosti. Suurin osa asiakkaista todennäköisesti selviäisi asiakasmaksujen nostosta ilman, että se vaikuttaisi taloudelliseen tilanteeseen merkittävästi tai aiheuttaisi ongelmia. Valtaosa pelastuslaitoksen maksullisista valvontasuoritteista kohdistuu toiminnanharjoittajaan, ei niinkään yksittäiseen kuntalaiseen. Yksittäisen rakennuskohteen valvontaväli muissa kuin asuinrakennuksissa on yhdestä seitsemään vuotta. Valvontaväli määräytyy riskiperustaisesti kohteessa harjoitettavan toiminnan ja edellisen palotarkastuksen tuloksen perusteella.

Aiemmasta maksukäytännöstä poiketen myös asuinrakennuksiin kohdistuva valvonta olisi kuitenkin jatkossa aina maksullista. Nykyisessä hinnastossa asuinrakennuksiin kohdistuva valvonta on ollut maksutonta silloin, kun kyseessä on ollut asuinrakennuksen yleinen palotarkastus, pientalon jälkipalotarkastus tai asuinrakennuksen paloturvallisuuden jälkivalvonta asiakirjavalvontana ilman kohdekäyntiä. Asuinrakennuksiin kohdistuu kuitenkin valvontaa harvoin, sillä ensisijaisia keinoja asuinrakennusten paloturvallisuuden parantamiseen ovat turvallisuusviestintä, paloturvallisuuden itsearviointi ja neuvonta. Asuinrakennusten valvontaa kohdistetaan riskiperustaisesti muun muassa paloturvallisuuden itsearviontien pohjalta. Yksittäisiin paloriskiasuntoihin kohdistuva valvonta on maksutonta myös jatkossa.

Esitetyillä muutoksilla toistuvan erheellisen paloilmoituksen maksun määrä kasvaisi kaikilla niillä asiakkailla, joilla ilmenee toistuvia erheellisiä paloilmoituksia. Esitetyt hinnankorotukset ovat suuria suhteessa nykyiseen maksujen tasoon, sillä kustannusvastaavuus toteutuu nykyisissä maksuperusteissa huonosti. Suurin osa asiakkaista todennäköisesti selviäisi asiakasmaksujen nostosta ilman, että se vaikuttaisi taloudelliseen tilanteeseen merkittävästi tai aiheuttaisi ongelmia. Erheellisten paloilmoitusten maksut eivät kohdistu yksittäisiin kuntalaisiin vaan sellaisiin rakennuskohteisiin, joissa on hätäkeskukseen liitetty automaattinen paloilmoitin. Tällaisia kohteita ovat muun muassa hoito- ja oppilaitokset, kauppakeskukset, majoitusrakennukset ja suuret toimisto- ja liiketilat.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialalautakunta omalla toimialallaan päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranomainen päättää, hinnoista, maksuista, vuokrista ja korvauksista sekä vapautuksesta toimialalle kohdistettavan maksun, korvauksen ja muun saatavan suorittamisesta.

This decision was published on 20.12.2024

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.