Yhteistyösopimus, ruotsinkielinen koulutus- ja tutkimustoiminta, sosiaalityö, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Mathilda Wrede -instituutin (MWI) yhteistyösopimus koskien ruotsinkielisiä sosiaalipalveluja ja niiden kehittämistä on alun perin solmittu määräaikaisena 19.11.2002 sosiaalilautakunnan päätöksellä Helsingin yliopiston, Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitetin ja Ab Det Finlandssvenska kompetencentret inom det sociala områdetin (FSKC) kanssa. Sopimus muuttui 19.4.2010 kaupunginhallituksen päätöksellä toistaiseksi voimassa olevaksi. Sopimukseen liittyivät silloin yllä mainittujen tahojen lisäksi Espoon, Raaseporin ja Porvoon kaupungit, Kirkkonummen kunta sekä Arcada ammattikorkeakoulu.

Helsingin kaupungin taloudellinen panos Mathilda Wrede -instituutin työhön on vastannut 1,5–2 tutkijasosiaalityöntekijän henkilötyövuotta. Helsingin kaupunki on toiminut tutkijasosiaalityöntekijöiden työnantajana.

Meneillään olevan sopimuskauden aikana toimintaympäristö on muuttunut, ja sopimuksesta irtautuminen tai sen muuttaminen tuli ajankohtaiseksi hyvinvointialueuudistuksen myötä. Lähiseudun kunnat ovat olleet sopimuskumppaneina. Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on rahoittanut kahden tutkijasosiaalityöntekijän palkkakulut. Hyvinvointialueuudistuksen jälkeen vuoden 2023 alusta alkaen kunnat eivät enää ole toimineet sopijaosapuolina, ja sopimuksessa mukana olleet kunnat siirsivät MWI-sopimuksensa Länsi- ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueille. Uudessa sopimuksessa Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tavoitteena on muun muassa ollut, että myös muut hyvinvointialueet rahoittavat toimintaa.

Neuvottelut uuden sopimuksen valmistelemiseksi aloitettiin syksyllä 2023 sopimuksen sopijaosapuolten välillä. Uusi sopimus edistää osapuolten välistä yhteistyötä ruotsinkielisen koulutuksen ja tutkimustoiminnan sosiaalityön alalla Helsingin yliopiston valtiotieteiden tiedekunnassa. Sopimuksen tavoitteena on säädellä osapuolten välistä toiminnan sisältöä ja sen rahoittamista.

Sopimusluonnokseen on saatu kansalliskielilautakunnan kommentit 7.11.2024. Lautakunta puoltaa sopimuksen hyväksymistä ja toivoo tutkimuksen tuovan konkreettisia sisältöä tietoon perustuvien sosiaalipalvelujen yhteensovittamisen ja hyvinvointialueiden yhteistyön parantamiseksi. Kansalliskielilautakunta korosti tutkimuksen ja kehittämisen yhteistyön merkitystä. Lautakunnan toiveena on, että tutkimustoiminnalla voidaan tuottaa konkreettisia näyttöjä ja työkaluja käytännön sosiaalityölle ruotsin kielellä. Kansalliskielilautakunnan 7.11.2024 kokouksen pöytäkirja on liitteenä.

Sopimisluonnos on lisäksi saatettu tiedoksi sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen järjestämistehtävän ohjausryhmälle 27.11.2024.

Sopimuksen yleinen kuvaus ja sopimuksen seurantarakenteet

Sopimuksessa sovitaan osapuolten välisestä yhteistyöstä sekä sosiaalityöhön liittyvästä ruotsinkielisestä koulutus- ja tutkimustoiminnasta. Tavoitteena on vahvistaa Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan, Helsingin yliopiston ja hyvinvointialueiden sosiaalityön käytännön yhteyttä. Valtiotieteellinen tiedekunta palkkaa rahoituksen avulla kaksi käytäntötutkijaa ja vastaa työnantajan velvollisuuksista.

Sopimus vastaa toimintaympäristön nykytilannetta ja juridisina toimijoina ovat hyvinvointialueet ja Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala. Sopimuksella huolehditaan siitä, että hyvinvointialueet ja Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala hyötyvät yhteisestä sopimuksesta ja siitä, että yliopisto pystyy tutkimuksellisesti vastaamaan hyvinvointialueiden tarpeisiin.

Valmistellussa uudessa sopimuksessa Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan lisäksi aktiivisina toimijoina ovat Itä-Uudenmaan, Länsi-uudenmaan ja Pohjanmaan hyvinvointialueet, jotka rahoittavat toimintaa väestömäärään perustuvan laskelman mukaan määräytyvillä osuuksilla.

Sopimuksen kustannusarvio on noin 144 000 euroa/vuosi, josta Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan osuus on noin 67 000 euroa/vuosi.

Sopimus on voimassa toistaiseksi.

Ruotsinkielisen opetus- ja tutkimustyön toiminnalle muodostetaan ohjausryhmä, jossa kaikilla sopijaosapuolilla on edustaja ja henkilökohtainen varajäsen. Jokaisella edustajalla on yksi ääni.

Sopimuksen irtisanominen ja muuttaminen

Osapuoli voi irtisanoa sopimuksen kirjallisesti aikaisintaan kahden vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta. Jos osapuoli irtisanoo sopimuksen, sopimus päättyy kyseisen osapuolen osalta 12 kuukauden irtisanomisajan jälkeen.

Sopimusta voidaan muuttaa vain kirjallisesti. Muutos tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet sen.

Sopimuksen voimaantulo

Sopimus tulee voimaan, kun kaikki sopijapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen, kuitenkin aikaisintaan 1.1.2025. Tämä sopimus korvaa Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området (FSKC):n Mathilda Wrede -instituuttia koskeva yhteistyösopimuksen.

Valtiontukiarviointi

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107(1) mukaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Euroopan komission tiedonannon mukaan valtiontukisääntöjä sovelletaan ainoastaan silloin, kun tuensaajana on yritys, jolla tarkoitetaan oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta riippumatta taloudellista toimintaa harjoittavaa yksikköä. Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita tai palveluita tarjotaan markkinoilla. Yksikkö luokitellaan yritykseksi aina suhteessa tiettyyn toimintaan. Yksikkö, joka harjoittaa sekä taloudellista että muuta kuin taloudellista toimintaa, katsotaan yritykseksi ainoastaan taloudellisen toimintansa osalta (komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä 2016/C 262/01, kohdat 6–12).

Komission tiedonannon mukaan julkista koulutusta, joka järjestetään valtion rahoittaman ja valvoman kansallisen koulutusjärjestelmän puitteissa, voidaan pitää muuna kuin taloudellisena toimintana. Unionin tuomioistuin on katsonut, että perustaessaan ja pysyttäessään tällaisen julkisen koulutusjärjestelmän, joka saa yleensä rahoituksensa julkisista varoista eikä oppilailta tai heidän vanhemmiltaan, valtio ei pyri harjoittamaan voittoa tuottavaa toimintaa, vaan se suorittaa yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja koulutuksellisia tehtäviään väestöään kohtaan (komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä 2016/C 262/01, kohta 28). Komissio on tiedonannossaan katsonut, että tietyt yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden toiminnot eivät kuulu valtiontukisääntöjen piiriin. Tämä koskee niiden ensisijaisia toimintoja, jollaisia ovat erityisesti riippumattoman T&K-toiminnan harjoittaminen tiedon lisäämiseksi ja ymmärryksen parantamiseksi, yhteistyöhön perustuva T&K-toiminta mukaan luettuna, sekä tutkimustulosten levittäminen (komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä 2016/C 262/01, kohta 31).

Rahoitus kohdistuu Helsingin yliopistolla toteutettavaan sosiaalityön tutkimukseen sekä sosiaalityön tutkinto-opetukseen kuuluvan käytäntötutkimuksen ohjaamiseen ja tutkimusmenetelmien kehittämiseen. Yhteistyössä on kysymys riippumattomasta, tiedon lisäämiseksi harjoitetusta ja yhteistyöhön perustuvasta T&K-toiminnasta. Sopimuksen kohteena oleva toiminta liittyy lisäksi joka tapauksessa kiinteästi organisaation päätoimintaan eli yliopistolain (558/2009) 2 §:n mukaiseen opetuksen ja tutkimuksen järjestämiseen.

Komission tiedonannon edellä todettujen kohtien perusteella kyse ei ole taloudellisesta toiminnasta, eikä myönnettävään rahoitukseen siten sisälly SEUT 107(1) artiklan mukaista valtiontukea. Mikäli Helsingin yliopisto kuitenkin joltain osin harjoittaisi myös taloudellista toimintaa, Helsingin yliopisto on velvollinen pitämään siitä erillistä kirjanpitoa.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 2 luvun 18 §:n 1 momentin mukaan sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta on toimialalautakunta, joka huolehtii 4 luvun 8 §:ssä tarkoitetun sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan mukaisista tehtävistä.

Hallintosäännön 4 luvun 8 §:n mukaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala huolehtii sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain sekä pelastustoimen järjestämisestä annetun lain mukaisista tehtävistä, terveydenhuoltolain mukaisista terveyskeskuksen tehtävistä, sosiaali- ja terveystoimen laitosten lääkehuollosta ja muusta sosiaali- ja terveystoimen velvoitteena olevasta lääkehuollosta sekä pelastuslain mukaisista pelastuslaitoksen tehtävistä.

Hallintosäännön 24 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan toimielimen päätöksiin perustuvat asiakirjat allekirjoittaa esittelijä, ellei toimielin toisin päätä.

This decision was published on 20.12.2024

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.