Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-54-152-24, Provianttikatu 2b, Helen Oy

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit
PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus 0201256-6

**********

Kiinteistön tiedot, omistaja ja haltija

Ilmoitusalue sijaitsee Vuosaaressa kiinteistöllä 91-54-152-24 osoitteessa Provianttikatu 2 b. Maa-alue on Helsingin kaupungin omistuksessa ja Helen Oy:n hallinnassa.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 24.1.2025.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

Helsingin kaupunki, Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu, Helen Oy, Vuosaari, Provianttikadun ja Seilorinkadun kulma, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 24.1.2025, Ramboll. Vetylaitoksen asemapiirrosta ja tulevaa toimintaa alueella täsmennettiin 13.2.2024 sähköpostitse.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Kiinteistöllä ei ole aikaisemmin puhdistettu maaperää.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoitus koskee kiinteistöä 91-54-152-24 Vuosaaressa Helen Oy:n hallinnoimalla alueella. Sen pinta-alaksi on ilmoitettu 10 392 m². Helsingin kaupunki omistaa kaikki naapurikiinteistöt.

Ilmakuvien perusteella kiinteistöllä ei ole ollut rakennuksia tai toimintaa ennen vuotta 2005. Myöhemmin alueella näkyy ilmakuvissa maakasoja ja vuodesta 2009 lähtien se on toiminut rekkaparkkina. Alue on päällystämätön.

Kiinteistö on merkitty tunnuksella ET voimassa olevaan asemakaavaan (12248) Kaavaan ei ole tiedossa muutoksia.

Alueelle on tarkoitus rakentaa Helen Oy:n vetylaitos. Kiinteistölle tulee laitoksen uudisrakennus, prosessikenttä rakennelmineen sekä muutoksia tonttiliittymiin. Iso osa kiinteistöstä asfaltoidaan ja aidataan. Kiinteistön itäosaan jää varaus vetyjakeluaseman rakentamiselle. Ilmoitukseen on liitetty asemapiirros tulevista rakenteista.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Maaperä on koko alalta täyttömaata. Paikoin täytöissä on käytetty tuhkaa. Vuosaaren telakka-alueen aikaisemmissa tutkimuksissa näiden täyttömaiden on todettu sisältävän arseenirikkaita sulfidimineraaleja, joissa arseenin lähde on luontainen.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Täytön alla on moreenia, keskiosissa kalliota tai kaakkoisosissa savea. Pinnantaso on +4,8…+8,8. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet sijaitsevat 1,3 ja 1,9 km etäisyydellä alueesta länteen. Kiinteistölle on asennettu 1 pohjavesiputki vuonna 2023, jossa pohjavesi on ollut tasolla +3,4 m (N2000). Lähin pintavesistö on meri noin 1 km etäisyydellä idässä.

Haitta-ainetutkimukset

Geologian tutkimuskeskus on selvittänyt Vuosaaren telakka-alueen maaperän arseenipitoisuuksia ja arseenin alkuperää sekä arseenin aiheuttamia terveys- ja ympäristöriskejä (GTK, 28.01.2003). Täyttömaassa todettiin 8–20 mg/kg arseenipitoisuuksia erittäin niukkaliukoisessa muodossa. Todetuista arseenipitoisuuksista ei selvityksen perusteella arvioitu aiheutuvan terveys- tai ympäristöriskejä.

Elo-syyskuussa 2023 maaperän pilaantuneisuutta tutkittiin 13 tutkimuspisteestä kairaamalla. Näytteet otettiin 1–3 metrin syvyydestä. Lisäksi tehtiin 7 koekuoppaa tuhkatäytön laajuuden ja laadun selvittämiseksi kiinteistön lounaiskulmaan (vinoviivoitus) ja asennettiin pohjavesiputki (P13), josta otettiin vesinäytteet. Maanäytteistä analysoitiin metallien pitoisuudet (VNA 214/2007), PAH-yhdisteet sekä öljyhiilivedyt (C₁₀-C₄₀).

Yhdessä tutkimuspisteessä ylittyi arseenin ylempi ohjearvo (171 mg/kg) ja kahdeksassa muussa tutkimuspisteessä ylittyi arseenin kynnysarvo, mutta ei todettu ohjearvojen ylityksiä. Pohjavesinäytteessä todettiin vähäinen määrä öljyhiilivetyjä (C₁₀-C₄₀: 0,068 mg/l).

Pilaantunutta maata arvioidaan olevan 100 m³ tulevien rakenteiden alueella tai niiden välittömässä läheisyydessä. Kaivusuunnitelman (7.1.2025) perusteella pilaantuneella alueella kaivetaan sadevesiviemäriä, aitaa ja yhtä vetylaitoksen rakennelmaa. Viemärin kaivusyvyys ei ole tiedossa, mutta muu kaivaminen on suunniteltu 0,2–0,5 m syvyyteen. Pilaantuneita maa-aineksia kaivettaisiin pois rakentamisen edellyttämässä laajuudessa noin 110 tonnia.

Kaatopaikkakelpoisuusanalyysien perusteella koekuopissa todettu tuhka on kelpoista sijoitettavaksi vaarattoman jätteen kaatopaikalle.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Todetut haitta-aineet sijaitsevat teollisuusalueeksi luokiteltavalla Vuosaaren satama-alueella. Kohteen lähialueet ovat myös teollisessa tai siihen rinnastettavassa käytössä. Yhdessä näytepisteessä on todettu ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus arseenia pintamaan täyttömurskeessa. Osa tulevan vetylaitoksen alueen maaperän arseenipitoisuuksista voi GTK:n selvitykseen verraten olla luonnollista alkuperää. Muita tutkittuja haitta-aineita ei ole todettu merkittävinä pitoisuuksina.

Pilaantuneisuus sijaitsee sorapintaisella alueella pintamaassa, mutta vetylaitoksen rakennustöiden valmistuttua alue tulee olemaan suurelta osin asfaltoitu. Kulkeutumista maan pölyämisen mukana ei tämän jälkeen enää tapahdu. Kiinteistön pohjavedessä ei todettu arseenia merkittävinä pitoisuuksina, joten kulkeutumista suotoveden mukana pohjaveteen ei arvioida tapahtuneen. Rakentamisen jälkeen alue tulee olemaan rakennettu ja suurelta osin asfaltoitu, joten kulkeutumista maan pölyämisen mukana ei tämän jälkeen enää tapahdu.

Arseenin terveysperusteinen viitearvo (SHPter) on 424 mg/kg. Tutkimuksissa kohdekiinteistöllä suurin todettu arseenin pitoisuus on 171 mg/kg, mikä alittaa terveysperusteiden viitearvon. Alue tullaan asfaltoimaan, jolloin suora kontakti haitta-aineeseen estyy. Rakentamisen aikana on mahdollista altistua suoran kosketuksen, pölyämisen ja tahattoman maansyönnin kautta. Kiinteistöllä todetuista arseenipitoisuuksista ei arvioida syntyvän riskiä terveydelle.

Arseenin ekologinen viitearvo (SHPeko) on 56 mg/kg, minkä suurin tutkimuksissa kohdekiinteistöllä suurin arseenipitoisuus (171 mg/kg) ylittää. Kohde sijaitsee kuitenkin teollisuusalueella ja alueen käyttö tulee jatkumaan teolliseksi rinnastettavana. Alueella ei ole erityisiä ekologisia arvoja. Todettujen pitoisuuksien ekologista riskiä ei arvioida merkitykselliseksi.

Kiinteistölle sijoitetut tutkimuspisteet jakautuvat epätasaisesti eivätkä kaikilta osin kohdistu tulevan rakentamisen alueelle. Maanäytteet on analysoitu tulevia kaivusyvyyksiä suurempina kokoomanäytteinä, mikä voi aliarvioida pintamaan haitta-ainepitoisuuksia.

Riskinarvion perusteella todetuista haitta-aineista ei aiheudu ekologisia tai terveysperusteisia riskejä nykyisessä tai tulevassa käytössä. Rakentamisen aikana on mahdollista altistua suoran kosketuksen, pölyämisen ja tahattoman maansyönnin kautta.

Kohteen maaperä kunnostetaan vain alueen rakennustöiden edellyttämässä laajuudessa.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Kunnostuskohteessa tehdään vetylaitoksen rakentamisen yhteydessä maanrakennustöitä, joiden yhteydessä on tarpeen kaivaa haitta-ainepitoisia maa-aineksia. Kunnostus toteutetaan massanvaihtona.

Kohteessa ei ole tarpeen tehdä täydentäviä tutkimuksia ennen kunnostustöitä.

Maat kaivetaan ns. lajittelevana kaivuna. Massat lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden ja maalajin mukaan, ja kaivun aikana erotellaan suuret kivet ja mahdolliset selvät jätekerrokset. Pilaantumattomat ja eri tavoin pilaantuneet maat/jätteet pidetään erillään kaivun aikana. Maiden luokittelu tehdään ennen kaivutöitä ja/tai kaivun yhteydessä tehtyjen tutkimusten perusteella.

Haitta-ainepitoiset maat pyritään lastaamaan suoraan kuorma-autojen kyytiin, joilla ne toimitetaan valittuun luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Kiinteistön lounaisosassa havaittiin tien rakennekerroksissa tuhkatäyttöjä ainakin 0,5–1 metrin syvyydellä tien pinnasta. Tuhkakerroksia tulee mahdollisesti kaivettavaksi rakennustöiden aikana tieliittymän poistamisen yhteydessä. Tuhkakerrokset kaivetaan erilleen maa-aineksista ja toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Pilaantuneen maan kuormille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat Jätelain (646/2011) 121§ mukaisesti ja kuormat punnitaan vastaanottopaikoissa. Ensisijaisesti käytetään sähköisiä siirtoasiakirjoja. Mikäli käytetään paperisia siirtoasiakirjoja, tiedot siirretään SIIRTO-rekisteriin kolmen (3) kuukauden kuluessa kuljetuksen päättymisestä.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Mikäli kaivannon pohjan jäännöspitoisuusnäytteen pitoisuus ylittää Vna 214/2007 mukaisen alemman ja/tai ylemmän ohjearvotason yhden tai useamman haitta-aineen osalta, asennetaan kaivurajaan huomiorakenne ennen kaivannon täyttöä.

Kohteessa ei arvioida ennakkotietojen perusteella olevan tarvetta eristerakenteille. Mikäli työn aikaisen riskinarvioinnin perusteella eristerakenne todetaan tarpeelliseksi, suunnitellaan eriste ja sen asennus erikseen.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitaamalla kunnostettava alue. Aitaan kiinnitetään pilaantuneen maan kunnostuksesta varoittavia kylttejä.

Haitta-aineiden kulkeutuminen työmaan ulkopuolelle estetään esimerkiksi peittämällä pilaantuneiden maiden kuljetusreitit pilaantumattomilla maa-aineksilla. Pilaantuneiden maiden ja jätteiden kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Mikäli maa-aines on hyvin märkää, käytetään tarvittaessa lietelavoja tai märät massat kuivatetaan ennen kuljetusta.

Välivarastokasat peitetään tarvittaessa, jotta estetään mahdollinen haitta-aineiden leviäminen laajemmalle ympäristöön sadevesien ja tuulen välityksellä.

Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantoihin ei arvioida kertyvän merkittävästi pohjavettä. Mikäli rakennustöiden yhteydessä kaivantoihin kertyy vettä, veden haitta-ainepitoisuudet varmistetaan näytteenotolla. Ympäristötekninen valvoja vastaa kaivantovesien näytteenotosta.

Vedet johdetaan vedenlaadun ja kaivannon haitta-ainepitoisuuksien mukaan joko maastoon, hulevesiviemäriin tai jätevesiviemäriin. Vedet käsitellään aina kiintoaineen erotuksella.

Vesien johtaminen hulevesiviemäriin tai maastoon tehdään Pääkaupunkiseudun työmaavesiohjeen mukaisesti. Vesien jätevesiviemäriin johtaminen tehdään HSY:ltä haettavan viemäröintiluvan mukaisesti.

Jos vesi ei täytä johtamispaikan laatuvaatimuksia, se käsitellään ennen johtamista esim. öljynerottimella, aktiivihiilisuodatuksella tai muulla soveltuvalla käsittelymenetelmällä.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Ympäristötekninen valvoja vastaa välivarastoitavien massojen merkitsemisestä.

Poistettavaa massaa voi olla tarpeen välivarastoida työmaa-alueella lyhytaikaisesti lisätutkimusten tai kuljetusten järjestelyjen ajaksi.

Pilaantumattomat ja eri tavoin pilaantuneet maat/jätteet pidetään erillään kaivun aikana ja työmaavarastoinnin aikana.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kaivettavat maa-ainekset, joiden analysoitujen haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät kynnysarvon, mutta alittavat alemman ohjearvotason, voidaan hyödyntää kaivantojen täytöissä, mikäli massat soveltuvat rakennusteknisesti täyttöihin. Hyödynnettävien massojen haitta-ainepitoisuudet tarkistetaan ja hyödyntämisalueet ja -syvyydet dokumentoidaan. Tiedot esitetään kootusti kunnostuksen loppuraportissa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Mikäli kaivutöiden aikana alueella havaitaan ennakkotutkimuksiin verrattuna poikkeavaan pilaantuneisuuteen viittaavaa, selvitetään materiaalin / haitta-aineiden laatu kenttämittausten ja/tai laboratorioanalyysien avulla, ja tuloksista tiedotetaan kunnostusta valvovaa viranomaista. Kunnostuksen yleissuunnitelmassa on esitetty toimenpiteet, joihin ryhdytään muissa odottamattomissa tilanteissa.

Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristötekninen valvoja pitää kirjaa näytteenotosta, alueelta poistetuista pilaantuneista massoista sekä mahdollisista poikkeamisista tai yllättävistä tilanteista. Urakoitsija vastaa hyötykäytettävien kaivumaiden kirjanpidosta ja toimittaa niistä tiedot ympäristötekniselle valvojalle.

Kunnostustyön aloituksesta toimitetaan valvovalle viranomaiselle aloitusilmoitus, jossa esitetään vastuuhenkilöt ja pilaantuneiden maiden vastaanottopaikat.

Kunnostuksesta laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan valvovalle viranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Loppuraportissa esitetään:

- kohteen tunnistetiedot

- kunnostustyön toteutus ja aikataulu

- laadunvarmistusmenetelmät

- kaivettujen ja poistettujen maa-ainesten määrä ja haitta-ainepitoisuudet sekä sijoituspaikat

- kaivualueet kartalla

- hyötykäytettyjen massojen määrä, laatu ja sijainti

- analyysitulokset taulukoituna

- arvio tavoitteiden toteutumisesta sekä tarvittaessa riskinarvio jäännöspitoisuuksista

- mahdolliset poikkeamat suunnitelmista/päätöksestä

- mahdolliset jatkotoimenpiteet ja jälkiseurantasuunnitelma

Puhdistustyön ajankohta

Töiden arvioidaan alkavan keväällä 2025.

Ilmoituksen käsittely

Ilmoitetulla kunnostusalueella käytiin 5.2.2025 tutustumassa alueen nykyiseen käyttöön, kunnostusalueen rajauksiin ja naapurustoon. Ajoneuvojen kulku siistitylle alueelle oli estetty eikä sillä ollut mitään toimintaa.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Helen Oy:n hallinnoimalla alueella Provianttikadun ja Seilorinkadun kulmauksessa Vuosaaressa ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Rakentamisalueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Lisäksi päällystämättömiltä alueilta tulee pintamaasta (0…0,30 m) poistaa maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä esitetyn ylemmän ohjearvon. (VNA (214/2007) 2,3,4 §, YSL 135 § )

2. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot tai arseenin luontaisen taustapitoisuuden. Pilaantumattoman maan kerroksen tulee olla paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai haitta-aineille ei altistu kaivun aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

3. Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle, roskaantumista tai muuta yleisen tai yksityisen edun loukkaamista. (JL 5, 12, 13 §)

4. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007; 2, 3, 4 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

5. Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä luotettavasti haitta-ainepitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maita. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 ja 209 §)

6. Mikäli poiskuljetettujen massojen kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

7. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6 §)

8. Päällystämättömiltä alueilta tulee pintamaasta ottaa riittävästi jäännöspitoisuusnäytteitä kunnostustavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa alueen ennakkotutkimuksissa ja työnaikaisissa tutkimuksissa todettujen pitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 §)

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen ja dokumentointi

9. Jos kunnostetun alueen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä eristysrakenteista ennen kyseisten rakenteiden asentamista. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät tai hyödynnettävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella, jos näiden maa-ainesten päälle ei rakenneta pysyviä rakennuksia tai teollisia rakennelmia. (JL 12, YSL 7, 16 §)

10. Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

11. Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

12. Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)

13. Poistettavat pilaantuneet ja/tai jätteensekaiset maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset, joita ei hyödynnetä määräyksen 20 mukaisesti, on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäviksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäviksi vastaanottopaikkaan, jonka luvassa on hyväkysytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)

14. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5, 15, 17 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

15. Työmaa on järjestettävä niin, että pinta- ja hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan kaivannosta pois. Vedestä on analysoitava vähintään maaperä- ja pohjavesitutkimuksissa todetut haitta-aineet. (YSL 6, 7 §)

16. Veden johtamisesta viemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). Mikäli kaivantoihin kertynyttä vettä ei voida ominaisuuksiensa vuoksi johtaa sellaisenaan jätevesiviemäriin, on se poistettava esimerkiksi imuautolla tai puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. Veden poistamisesta tai johtamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §, YSA 41 §)

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

17. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

18 Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Mikäli välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §)

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

19. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Kunnostusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää kunnostusalueella hyödyksi täyttöihin huomioiden määräyksessä 1 esitetty pintamaan kunnostustavoite. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. Maa-ainesten hyödyntämisessä on otettava huomioon YSL 16 § mukainen maaperän pilaamiskielto eikä hyötykäytettävästä maa-aineksesta saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kynnysarvomaita voi käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. (YSL 32, 136 §, JL 5, 8 §)

20. Ilmoituksessa esitetyn maa-ainesten hyödyntämisen aloittamisesta on ilmoitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Aloitusilmoituksessa on esitettävä maa-ainesten hyödyntämispaikat. (YSL 172 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

21. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

22. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava myös sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Tiedottaminen ja raportointi

23. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli kunnostus tehdään useassa osassa, jokaisesta kunnostusvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

24. Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

25. Puhdistustyöstä on laadittava karttaliittein havainnoitu loppuraportti ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, johdetuista vesistä ja niiden käsittelystä, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä arvio jälkiseurannan tarpeesta ja mahdollinen esitys jälkiseurannasta. (YSL 6,7, 14, 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Öljyhiilivetyjen kynnys- ja ohjearvot eivät perustu samaan teoreettiseen riskitarkasteluun kuin muilla PIMA-asetuksen liitteessä mainituilla aineilla, mutta niiden määrittelyssä on otettu karkeasti huomioon esimerkiksi aineiden kulkeutumismahdollisuus ja hajuhaitat. Koska jokaiseen määritellyistä öljyhiilivetyjakeista (>C₅-C₁₀, >C₁₀-C₂₁, >C₂₁-C₄₀) kuuluu ominaisuuksiltaan erilaisia aineita, öljyhiilivetyjen aiheuttamien haittojen ja riskien suuruuttaa ei voida yleensä luotettavasti arvioida pelkästään ohjearvoilla. Öljyhiilivetyjen riskinarvioinnissa on määritettävä myös tarkempien hiilivetyfraktioiden ja yksittäisten avainyhdisteiden pitoisuudet, joille voidaan tehdä oma viitearvovertailu.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä, määräykset 1–4

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen vuoksi. Riskinarvion mukaan alueen maaperässä todetuista haitta-aineista ja jätteistä ei arvioida muodostuvan alueen nykyisessä käytössä terveys- ja ympäristöriskiä, minkä vuoksi haitta-aineille tai alueille ei ole esitetty kunnostustavoitteita. Ylemmän ohjearvon ylittävien haitta-ainepitoisuuksien poistamisella pinnoittamattomien alueiden pintamaasta varmistetaan, ettei korkeista haitta-ainepitoisuuksista aiheudu pölyämisen kautta haittaa ympäristölle ja terveydelle. Raskas liikenne kuluttaa pintamaata paikallisesti. Altistumiselta suojaavan maakerroksen riittävyys tuleekin varmistaa sorapintaiseksi jätettävällä alueella tarkkailemalla ja korjaamalla vaurioita.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille.

Alueella on todettu purettavissa katurakenteissa jätteeksi luokiteltavaa tuhkaa. Sen on todettu ennakkotestin perusteella kelpaavan vaarattoman jätteen kaatopaikalle. Kaatopaikkakelpoisuuden testaus ei suoraan sovellu sen arviointiin, voiko tuhkasta aiheutua tällä kunnostuskohteella ympäristö- tai terveyshaittaa. Tuhka ei yleensä sovellu jätettäväksi maaperän pintakerroksiin mm. siksi, että peittämätön tuhkakerros voi aiheuttaa roskaantumista tai yksityisen edun loukkauksia korroosiota aiheuttavana materiaalina tuhkan mahdollisesti levitessä tuulen mukana alueen ulkopuolelle.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta, määräykset 5–8

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Määräys on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Jäännöspitoisuudet on tutkittava, jotta voidaan varmistaa kunnostustavoitteiden toteutuminen. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi, määräykset 9 ja 10

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen alueen ulkopuolelle.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy, määräykset 11–14

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Eri työvaiheita koskevat määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on jätelain etusijajärjestyksen toteuttamiseksi kerättävä toisistaan erillään, eikä niitä saa sekoittaa muihin jätteisiin tai materiaaleihin. Vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Veden tutkiminen ja käsittely, määräykset 15 ja 16

Toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintansa päästöt ympäristöön ja viemäriverkostoon mahdollisimman vähäisiksi.

Kunnostusalueen työmaavesien tutkimisella ja pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Veden johtamissuunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa hulevesiviemärin kautta tai suoraan ympäristöön aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella, määräykset 17 ja 18

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella, määräykset 19 ja 20

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja alemmat ohjearvot alittavien kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön kunnostusalueella on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n nojalla kohteen arvioinnin yhteydessä. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella.

Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu lisäpilaantumista tai vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Haitta-ainepitoisten maakerrosten päällä tulee olla riittävä pilaantumattoman maan kerros tai pinnoite.

Tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa, määräykset 21 ja 22

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Tiedottaminen ja raportointi, määräykset 23–25

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 16, 17, 32,134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29,121 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään ja VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1750,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.