V 25.4.2018, Pasilan Postipuiston asemakaavan muuttaminen (nro 12475, maaliikennekeskus)

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 17. kaupunginosan (Pasila, Pohjois-Pasila) postiliikenne- sekä moottoriajoneuvojen huolto- ja korjaamoalueita, rautatiealueita ja katualueita sekä 28. kaupunginosan (Oulunkylä, Maunulanpuisto) maaliikennekeskusaluetta, puisto- ja katualueita ja kaupunginosan rajaa koskevan asemakaavan muutoksen 24.10.2017 päivätyn ja 27.3.2018 muutetun piirustuksen numero 12475 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Asemakaavan muutoksen myötä muodostuvat uudet korttelit 17114–17131.

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

Lisäksi lautakunta päätti

Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Timo Karhu ja liikenneinsinööri Topi Vuorio. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Pelastuslautakunta antoi Helsingin kaupungin 17. kaupunginosan (Pasila, Pohjois-Pasila) postiliikenne- sekä moottoriajoneuvojen huolto- ja korjaamoalueita, rautatiealueita ja katualueita, 28. kaupunginosan (Oulunkylä, Maunulanpuisto) maaliikennekeskusaluetta, puisto- ja katualueita ja kaupunginosan rajaa koskevasta asemakaavamuutoksesta nro 12475 (Kaavan nimi: Postipuisto) seuraavan lausunnon:

Mikäli kaava-alueen rakennuksiin suunnitellaan lämpimiä, asuintiloihin rinnastettavia viherhuoneita, tulee niiden kantavat rakenteet ja palo-osastointi toteuttaa muun asunnon kaltaisena.

Alueen sammutusvesijärjestelyjä sekä rakennusten paloturvallisuutta koskeva jatkosuunnittelu tulee käydä yhteistyössä pelastusviranomaisen kanssa tarvittavin erillisneuvotteluin. Jatkosuunnittelussa tulee huomioida pelastuslaitoksen julkaisemat erilliset ohjeistukset koskien rakentamisen paloturvallisuutta.

Alueen palovesijärjestelyt tulee huomioida kokonaisuutena, ja yksittäiset palopostit tulee toteuttaa maanpäällisinä paloposteina, maanpäällisinä palovesiasemina, rakennuspaloposteina, tai laajoissa maanalaisissa tiloissa paineellisina rengasvesilinjoina.

Kaavan tulee mahdollistaa tarvittavien savunpoisto-ja poistumiskuilujen, sammutusvesialtaiden, ja muiden välttämättömien palo- ja pelastusturvallisuutta tukevien järjestelyiden sijoittamisen rakennusmassan sisään tai tarvittaessa kansialueille. Kansialueilta maanalaisiin tiloihin tulee huomioida tarvittavat pelastushenkilöstön sammutusreitit.

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12475 pohjakartan kaupunginosissa 17 Pasila ja 28 Oulunkylä. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12475
Kaupunginosa: 17 Pasila, 28 Oulunkylä
Kartoituksen työnumero: 14/2017
Pohjakartta valmistunut: 12.6.2017
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Nimistötoimikunta on käsitellyt Pohjois-Pasilan ja Maunulanpuiston osa-alueilla sijaitsevan maaliikennekeskuksen uutta nimistöä kokouksessaan 14.10.2015 (§ 33).

Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavia uusia nimiä:

Kippikuja–Tippgränden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (liikenne ja logistiikka); kippi = laite jolla esim. kuorma-auton lavaa kallistetaan kuormaa purettaessa (Kielitoimiston sanakirjasta). Nimistötoimikunta on esittänyt nimeä alueelle aiemmin jo 8.12.2004 (§ 124), mutta nimi on jäänyt tällöin käyttämättä;

Kuormakuja–Lastgränden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (liikenne ja logistiikka); liitynnäinen, Kuormakadun mukaan;

ja

Postipuistonpolku–Postparksstigen
(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); liitynnäinen, Postipuiston mukaan.

Lisäksi nimistötoimikunta päätti poistaa 14.10.2015 esitetyn nimen Kollikuja–Kolligränden alueen nimistöstä sekä muuttaa seuraavien katujen keskinäisiä sijainteja 14.10.2015 esitetystä: Kollikatu—Kolligatan, Kollipolku–Kollistigen, Lavakatu–Flakgatan ja Lavakuja–Flakgränden.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä 1.12.2015 päivätyn 17. kaupunginosan (Pasila, Pohjois-Pasila) postiliikenne- sekä moottoriajoneuvojen huolto- ja korjaamoalueen, rautatiealueen ja katualueen, 28. kaupunginosan (Oulunkylä, Maunulanpuisto) maaliikennekeskusalueen, puisto- ja katualueiden sekä kaupunginosan rajan asemakaavan muutosluonnoksen (muodostuvat uudet korttelit 17114–17131) asemakaavan muutosehdotuksen pohjaksi.

Samalla lautakunta päätti antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kiinteistövirastolta lausuntoa Maaliikennekeskuksen alueen asemakaavaluonnoksesta. Metsäläntien eteläpuolella sijaitsevalle Maaliikennekeskuksen alueelle suunnitellaan uutta asuin- ja työpaikka-aluetta. Asukkaita alueelle tulisi noin 4 500. Asemakaavaluonnoksessa alueelle esitetään tiivistä kerrostalorakentamista.

Kiinteistöviraston tonttiosasto toteaa, että kaavaluonnosalue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. Kaava-alueen nykyiset maanvuokrasopimukset päättyvät pääosin 31.12.2015 loppuun mennessä. Kaava-alueella sijaitsevan toimisto-/teollisuusrakennuksen ja sitä palvelevan pysäköintialueen maanvuokrasopimukset päättyvät kuitenkin vasta 31.12.2025.

Kaupunginhallitus on 25.8.2014 (836 §) päättänyt varata Postipuiston / Maaliikennekeskuksen alueen luovutettavaksi erillisellä idea- ja konseptikilpailulla päätöksen mukaisin ehdoin kumppanuuskaavoitukseen. Varauksen jälkeen asuinrakennusoikeuden määrä on täsmentynyt ja em. idea- ja konseptikilpailu on tarkoitus toteuttaa ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelynä Maaliikennekeskuksen / Postipuiston pohjoisosan kaavaluonnokseen merkityissä kortteleissa 17114–17117 sekä 17120-17122. Kiinteistöviraston tonttiosasto valmistelee parhaillaan ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyn hakuohjetta ja tarkoitus on, että po. menettely käynnistyisi talvella 2016 edellyttäen, että kiinteistölautakunta päättää hyväksyä laadittavana olevan hakuohjeen.

Maaliikennekeskuksen alueen korttelit 17123 ja 17125-17129 on esitetty varattavaksi Att:lle (klk 29.10.2015) valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon ja välimuodon asuntotuotannon rakentamista varten. Lopullisesti varauksesta päättää kaupunginhallitus.

Tonttiosasto esittää kaavaluonnoksesta seuraavat huomiot:

-Alueen maaperässä on todettu öljyhiilivetyjä ja alueen tuleva käyttö edellyttää lisätutkimusten tekemistä. Tutkimukset on tarkoituksenmukaista toteuttaa rakennusten purkamisen jälkeen, jolloin riskikohdat päästään tutkimaan tarkemmin. Alueella on varauduttava pilaantuneen maaperän puhdistamiseen. Tarvittavien toimenpiteiden laajuus on arvioitavissa lisätutkimusten jälkeen.

Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta vastaa ensisijaisesti pilaantumisen aiheuttaja ja toissijaisesti alueen haltija. Kaava-alue on ollut suurelta osin vuokrattuna yksityisille toimijoille. Vuokrasopimusten päättyessä näiden alueiden maaperän puhdistusvastuut määräytyvät sopimusehtojen mukaisesti. Kaava-alueelle sijoittuu kuitenkin myös kaupungin hallinnassa olleita alueita. Kaavaselostuksessa esitetty toteamus, jonka mukaan pilaantuneisuuden kunnostuksesta johtuvat kustannukset tulevat vuokralaisten maksettavaksi, ei siten anna oikeaa kuvaa kustannusten määräytymisestä. Se voidaan tulkita myös virheellisesti, että tulevat vuokralaiset vastaisivat maaperän puhdistamiskustannuksista.

-Korttelin 17118 (PL) osalta ehdotetaan kaavamerkinnän PL korvaamista merkinnällä C, joka antaisi myöhemmin järjestettävää tonttien ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyä ajatellen paremmat mahdollisuudet suunnitella ja ideoida korttelin ja myös sitä ympäröivän aukion käyttöä osana hakumenettelyä.

-Puistoon rajautuvien kortteleiden osalta (korttelit 17114, 17116 ja mahd. myös kortteli 17120) tulee varmistua siitä, että mikäli parvekkeet sijoitetaan puiston puolelle, on pelastautuminen puiston puolelta mahdollista.

-KTY-korttelialueella saa rakentaa liike- ja toimistotilaa ja ympäristö-häiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia.

Postipuiston pohjoisosaan on tulossa uusi asuinalue noin 4500 asukkaalle. Kiinteistölautakunta on 29.10.2015 varannut asuntotuotantotoimistolle alueen itäpuolelta tontteja noin 36 500 km2
toteutettavaksi välimuodon asuntotuotantoon. Kun lisäksi lasketaan asuntotuotantotoimistolle vuonna 2014 varattu noin 30 000 k-m2 rakennusoikeus Ara-vuokraan, voi todeta, että kyseessä on yksi
merkittävimmistä viime vuosien asuntotonttivarauksesta ATT:lle. Varaukset sisältävät yhteensä noin 800 asuntoa. Tämä lausunto koskee ainoastaan ATT:lle varattua osaa Postiljooninkadun itäpuolella.

Alueen tärkeä vetovoimatekijä on Keskuspuiston läheisyys. Ilahduttavasti täällä myös suurille korttelipihoille voidaan tuoda vehreyttä ja puita, kun pysäköinti on keskitetty kahteen erilliseen
pysäköintitaloon. Mikäli eteläosan pysäköintitalo palvelee myös toimitiloja, tulee vaiheistus miettiä. Pysäköintitaloratkaisu yhdistettynä suurehkoon korttelikokoon mahdollistaa urbaanit vihreät ja viihtyisät
pihat. Pitkäntähtäyksen kunnossapidon kannalta ratkaisu on myös perusteltu, kun pihakansirakenteiden kunnostustoimia ei tule tulevaisuudessa tehtäväksi. Vehreät isot pihat korostavat hienosti
alueen puistoteemaa, mitä jo nimi Postipuistokin lupaa.

Maaperää alueella pidetään helsinkiläisittäin arvioiden hyvänä, mutta haitta-aineita on havaittu. Lisäksi alueella on tunnelistoa, jonka mahdollisesta vaikutuksesta rakentamiseen tarvitaan lisätietoa.
Perushyvistä lähtökohdista huolimatta mahdollisimman kattavat maaperätutkimukset kaavavaiheessa ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta vältytään ns. yllätyksiltä myöhemmissä vaiheissa ja asuntotuotanto
pääsee etenemään sujuvasti ja suunnitellulla tavalla.

Etelänpuoleisen ratapiha-alueen vaikutukset ja mahdolliset erityisvaatimukset asuntorakentamiseen tulee selvittää kaavavaiheessa riittävän tarkasti, jotta niihin osataan jo heti suunnittelun alkuvaiheessa
varautua oikealla tavalla. Kaavan valmistelutyössä on ollut esillä jo melu, tärinä ja valo. Kaava-alueen eteläreuna on reunustettu nyt suojaavalla vyöhykkeellä toimitilaa sekä pysäköintitalolla; mutta onko
dB-vaatimukset asetettu ikään kuin ilman toimitilarakennuksia. Ilmansuunnallisesti ratapiha on etelänpuolella, joten asuntoja ja parvekkeita tulisi voida avata siihen suuntaan. Korkeimmilla dB-arvoilla
tavalliset lasitetut parvekkeet eivät ole mahdollisia, mikä nostaa rakentamisen kustannuksia.

Alueen pohjoisreunassa voimalinjan siirto on merkittävä aikatauluttava tekijä asuntorakentamiselle. Maisemallisesti voimalinja sijaitsee sopivasti rakennusten pohjoispuolella, eikä se aiheuta merkittävää
haittaa asuntojen näkymille.

Postiljooninkadun varrelle sijoittuvien rakennusten pohjakerroksiin on esitetty monikäyttötilaa vähintään 10 % rakennusalalle sijoittuvasta rakennusoikeudesta. Monikäyttötilaksi katsotaan liike-, toimisto-,
ravintola-, päiväkoti-, työ- tai vastaavat tilat ja ne sisältyvät kerrosalaan. Yksittäisen rakennuksen pohjakerroksen alasta liiketilaa 10 % rakennusoikeudesta on varsin paljon ja liiketila täyttäisi valtaosan
pohjakerroksen alasta. Asumiselle välttämättömät aputilat jo itsessään lähestulkoon täyttävät tavanomaisen kuusikerroksisen talon pohjakerroksen, karkeasti arvioiden. Tätä tavoitetta tulisi tutkia tarkemmin jatkossa esimerkiksi viitesuunnitelmin.

Monikäyttötilan olemusta voisi miettiä laajemminkin: voisiko rakennuksen yhteistiloja sopivasti suunnitellen toteuttaa monikäyttöisempinä. Esimerkiksi rakennuksen kerhotila voisi olla
vuokrattavissa myös ulos. Työtilallisia asuntoja on myös toteutettu kohteissa, niiden ongelmana on ollut asunnon kokonaispinta-alan kasvu asukkaan maksukyvyn ulottumattomiin. Kortteleiden
kerrosluvut ovat pääosin viisi ja kuusi, mikä on hyvä ratkaisu.

Tontit on tontinvarausehtojen mukaan varattu kumppanuuskaavoitusta ja asuntohankkeiden suunnittelua varten. Tähän saakka kaavahanke on edennyt kaupunkisuunnitteluviraston voimin. Kaavaluonnoksen
valmistuttua on yhteistyön tiivistäminen paikallaan aloittamalla tähän hankkeeseen soveltuva kumppanuuskaavoitusyhteistyö toteutuskelpoisuuden varmistamiseksi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa Maaliikennekeskuksen asemakaavaluonnoksesta 30.10.2015 mennessä.

Muutosalue sijaitsee 17. kaupunginosassa (Pasila) ja 28. kaupunginosassa (Oulunkylä), Alue sijaitsee Metsäläntien eteläpuolella ja Veturitien länsipuolella osoitteessa Metsäläntie 2-4. Lännessä asemakaavan muutosalue rajoittuu Keskuspuistoon. Etelässä muutosalue rajautuu VR:n ratapiha-alueeseen.

Asemakaavan muutos mahdollistaa uuden asuinalueen rakentamisen noin 4 500 asukkaalle sekä työpaikkarakentamisen alueen eteläreunaan. Kaavassa on varauduttu koulun ja päiväkodin rakentamiseen Keskuspuiston viereen.

Katualueille merkityt istutettavat alueen osat tulee merkitä ohjeellisina. Mahdollisille katupuukujanteille tulee määrittää ja jättää riittävät kasvualustatilavaraukset jatkosuunnittelussa. Pelastusreittien- ja paikkojen vaikutukset yleisten alueiden käyttöön tulee tutkia.

Päiväkodin ja koulun tarvitsemille ulkotoiminnoille tulee tehdä riittävät tilavaraukset korttelista. Mahdolliset liikuntapaikat tulee kaavamerkinnöin osoittaa VU-alueiksi.

Muutosluonnoksessa on määräys, jossa maanalaisiin pysäköintitiloihin saa kulkea naapuritontin kautta ja autopaikka voi sijaita naapuritontilla. Määräyksen vuoksi tulee jatkosuunnittelussa laatia alueen väliaikainen pysäköintisuunnitelma, jos ensiksi rakentuvien tonttien autopaikat tai osa niistä sijaitsevat myöhemmin rakentuvien tonttien yhteydessä.

Alueen muutokset tulevat vaikuttamaan suuresti ympäröivien alueiden käyttöön ja sitä kautta maankäytön muutos vaikuttaa myös ympäröivien alueiden luontoarvoihin ja ekosysteemipalveluihin. Jotta nämä maankäytön muutoksien epäsuorat vaikutukset ympäröiviin alueisiin voidaan selvittää ja ohjata, tulee koko Pohjois-Pasilan alueelle laatia julkisten ulkotilojen yleissuunnitelma asemakaavatyön pohjaksi. Suunnitelmassa tulee tutkia laajemmalla vaikutusalueella Pohjois-Pasilan maankäytön muutoksien vaikutukset Keskuspuiston sekä lähialueiden luontoarvoihin ja ekosysteemipalveluihin, kuten hulevesiin, jotta näitä vaikutuksia voidaan ohjata suunnitelmallisesti. Yleissuunnitelma on laadittava yhteistyössä rakennusviraston ja liikuntaviraston kanssa.

Rakennusvirastolla ei ole tällä hetkellä muuta huomautettavaa asemakaavan muutosluonnokseen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt Liikennelaitos -liikelaitokselta (HKL) lausuntoa Maaliikennekeskuksen asemakaavaluonnoksesta. Metsäläntien eteläpuolella sijaitsevalle Maaliikennekeskuksen alueelle suunnitellaan uutta asuin- ja työpaikka-aluetta. Asukkaita alueelle tulisi noin 4 500. Asemakaavaluonnoksessa alueelle esitetään tiivistä kerrostalorakentamista. Alueen palvelut ja liikkeet keskittyisivät alueen keskellä olevan toriaukion ympärille rakennusten ensimmäisiin kerroksiin. Työpaikkarakennukset sijoittuisivat alueen eteläreunaan.

Alueen pääkadulle varataan tila raitiotielle.

HKL lausuu kaavaluonnoksesta seuraavaa:

Raitiotien ulottaminen Hakamäentien yli sillalla tms. ratkaisulla Maaliikennekeskuksen suuntaan on teknisesti kallis ratkaisu, joka pitää huomioida raitiotien suunnittelussa ja kustannuksissa. Alueen osayleiskaavan yhteydessä pitäisi tehdä suunnitelma raitiotien toteuttamisesta ja tehdä periaatepäätös raitiotien toteuttamisesta.

Jos suunnittelualue liitetään raitiotieverkostoon ja raitiotielinja päättyy Maaliikennekeskuksen alueelle, tulee suunnittelualueelle sijoittaa raitiovaunun kääntöpaikka. HKL pitää tärkeänä, että kiinteistöjen suunnittelussa ja rakennusmääräyksissä huomioidaan mahdollisen raitiotieliikenteen aiheuttamat melu- ja tärinähaitat. HKL:n kantana on, että mahdollinen raitiotie tulee sijoittaa omalle ajoradalle. Raitiotien suunnittelussa tulee huomioida raitiovaunuradan, ajojohtimien ja pylväiden sekä ripustusten vaatima tila.

Kaavoituksen raitiotiesuunnittelussa tulee jatkossa käyttää raitioteiden suunnitteluohjetta, jossa määritellään raitiotien katutilasta vaatima tilantarve, jonka toteutumisesta tulee kaavoituksessa huolehtia.

Nimistötoimikunta keskusteli Pohjois-Pasilan ja osin Oulunkylän kaupunginosissa sijaitsevan maaliikennekeskuksen alueen nimistöstä arkkitehti Timo Karhun esittelyn pohjalta.

Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavia uusia nimiä, jotka liittyvät postin ja postinkulun sekä liikenteen ja logistiikan aihepiireihin:

Kirjekatu–Brevgatan (katu)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); kirje = kirjallinen viesti, joka (kuoressa tai muuten suljettuna) tavallisesti lähetetään postitse;

Kollikallio–Kolliberget (puisto)
Perustelu: Ryhmänimi (liikenne ja logistiikka), liitynnäinen, Kollikadun mukaan;

Kollikatu–Kolligatan (katu)
Perustelu: Ryhmänimi (liikenne ja logistiikka); kolli = rahti- tai matkatavarayksikkö;

Kollikuja–Kolligränden (katu)
Perustelu: Ryhmänimi (liikenne ja logistiikka), liitynnäinen, Kollikadun mukaan;

Kollipolku–Kollistigen (jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (liikenne ja logistiikka), liitynnäinen, Kollikadun mukaan;

Kuormakatu–Lastgatan (katu)
Perustelu: Ryhmänimi (liikenne ja logistiikka); kuorma = jossakin kuljetusneuvossa yhdellä kertaa kuljetettava tavara- tai ainemäärä, lasti;

Kustinpolku–Gustensstigen (jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); perinteisesti postinkulkuun liittyvästä sanonnasta ja riimityksestä "Kusti polkee ja posti kulkee";

Lavakatu–Flakgatan (katu)
Perustelu: Ryhmänimi (liikenne ja logistiikka); lava = isohkoja tasapintaisia, tavallisesti koholla olevia puu- tai muita alustoja;

Lavakuja–Flakgränden (jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (liikenne ja logistiikka), liitynnäinen, Lavakadun mukaan;

Leimasinkatu–Stämpelgatan (katu)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); leimasin = leimaamiseen tarkoitettu väline;

Mustekuja–Bläckgränden (jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); muste = (nestemäinen) kirjoitus-, paino- tms. väri;

Pakettikatu–Paketgatan (katu)
Perustelu: Ryhmänimi (postin ja postinkulku); paketti = tavara paperiin tai muuhun päällykseen käärittynä tai pakattuna, tavarakäärö, pakkaus; varsinkin tavaraa sisältävä postilähetys;

Postiljooninkatu–Postiljonsgatan (katu)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); postiljooni = (rinnakkaismuoto: posteljooni) vanh. postinjakaja;

Postipuisto–Postparken (puisto)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); alueella toistaiseksi sijaitsevan postinlajittelukeskuksen mukaan;

Rullakkokatu–Rullpallsgatan (katu)
Perustelu: Ryhmänimi (liikenne ja logistiikka); rullakko = pyörällinen tavaralava, rullalava;

Rullakkokuja–Rullpallsgränden (katu)
Perustelu: Ryhmänimi (liikenne ja logistiikka), liitynnäinen, Rullakkokadun mukaan;

ja

Rullakkotori–Rullpallstorget (katuaukio/tori)
Perustelu: Ryhmänimi (liikenne ja logistiikka), liitynnäinen, Rullakkokadun mukaan;

Nimistötoimikunta on esittänyt useimpia nyt käsiteltyjä nimiä alueelle jo 7.5.2014 ja/tai 8.12.2004.

Sanojen selitykset on poimittu Kielitoimiston sanakirjasta http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ .

Pohjois-Pasilan alue on pääosin kitkamaa-aluetta. Alueelle sijoittuvat uudet asuin- ja toimistorakennukset voidaan pääosin perustaa maanvaraisesti. Alue on helsinkiläisittäin pohjarakentamisen näkökulmasta helppo. Alueella sijaitsevan yhteiskäyttötunnelin suuaukon lähelle, tunnelin päälle sijoitettaviin rakennuksiin ei voi tehdä kellarikerrosta. Geotekninen osasto teettää alueelle tarkentavia pohjatutkimuksia Ksv:n teknistaloudellisen toimiston toimeksiannosta vuosina 2015 - 2016.

Maanalaisessa yleiskaavassa on määritetty tila erillislämmöntuotannolle. Tämä alue sijoittuu suunnittelualueen itäosan alle. Lämmöntuotannon vaikutukset alueen suunnitellulle on otettava huomioon alueen jatkosuunnittelussa.

• se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
• kunnan jäsen
• viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa
• maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia
• rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.

• päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
• päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
• päätös on muuten lainvastainen.

• päätös, johon haetaan muutosta
• miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
• perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

• päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
• todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
• asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.