Pukinmäen (37.ko) asemakaavan muutos nro 12476, Pukinmäen asemanseutu, sisältää liikennesuunnitelman

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 37. kaupunginosan (Pukinmäki) katu- ja rautatiealueen sekä 38. kaupunginosan (Malmi, Ala-Malmi) korttelin 38044 ja katualueen asemakaavan muutoksen 21.11.2017 päivätyn ja 2.1.2019 muutetun piirustuksen numero 12476 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Asemakaavoituspalvelu on tarkistanut 21.11.2017 päivättyä 37. kaupunginosan (Pukinmäki) katu- ja rautatiealueen sekä 38. kaupunginosan (Malmi, Ala-Malmi) korttelin 38044 ja katualueen asemakaavan muutosehdotusta nro 12476. Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehdyt muutokset ilmenevät yksityiskohtaisesti liitteestä ja kaavaselostuksesta.

Asemakaavoituspalvelun mielestä julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa ja niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos koskee vajaakäyttöistä yleisten pysäköintilaitosten korttelialuetta, jolle saa rakentaa moottoriajoneuvojen huoltoa palvelevia rakennuksia sekä rautatie- ja katualueita Pukinmäen juna-aseman yhteydessä. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden päivittäistavarakaupan sekä liike- ja varastotilojen rakentamisen hyvälle liikepaikalle. Tavoitteena on asemanseudun täydennysrakentaminen. Uutta liiketilakerrosalaa on 11 000 k-m², joka sisältää autohallin n. 2 000 k-m². Asemakaavanmuutos mahdollistaa hyvin saavutettavan paikallisen vähittäiskaupan suuryksikön, jonka vaikutus on paikallinen.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 6764), jonka mukaan toteutettavat liikenteelliset muutokset ovat vähäisiä. Suunnitelmassa on tulevaisuutta varten varauduttu uutta kääntymiskaistaa sekä baanaa ja pääradan lisäraiteita varten. Baana on tarkoitus sijoittaa radan varteen rautatiealueelle, mutta baanan sijoittaminen on mahdollista myös liiketontin reunaan. Pääradan lisäraidevarauksille jätetään riittävästi tilaa. Tontin pohjoisreunan edustan nykyinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie rakennetaan tontin kanssa yhteiseksi tilaksi, jossa kävely ja pyöräily on eroteltu. Suunnitelmassa on pyritty korostamaan turvallisen tonttiliittymän suunnittelua, koska tunneli aiheuttaa näkemäongelmia pyöräilyn pääreitille.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että Pukinmäen asemanseudun palvelut paranevat. Alueelle tulee lisää työpaikkoja. Paikalliskeskuksen hajanainen kaupunkirakenne eheytyy. Lisääntyvän liikenteen järjestelyjä parannetaan.

Helsingin kaupunki omistaa kaavamuutosalueen. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu on oikeusvaikutteisen Helsingin yleiskaavan 2016 (tullut voimaan 5.12.2018) mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1998. Kaavan mukaan tontti on yleisten pysäköintilaitosten korttelialuetta (LPY-1). Tontille saa rakentaa myös moottoriajoneuvojen huoltoa palvelevia rakennuksia. Muutoin alue on katua ja rautatiealuetta (LR). Alueella on vähäisin osin voimassa asemakaavat vuosilta 1968 ja 1975. Kaavojen mukaan alue on katua.

Helsingin kaupunki omistaa korttelialueet. Rautatiealueen omistaa Suomen valtio. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa noin 140 000–200 000 euroa. Kustannukset aiheutuvat liikennesuunnitelman mukaisista kadunrakentamisen toimenpiteistä.

Baanan mahdollisen tontille sijoittumisen kustannuksia ei ole asemakaavoituksen yhteydessä arvioitu, vaan nämä selvitetään, mikäli hankkeen suunnittelua jatketaan.

Kustannuksia aiheutuu myös tontin maaperän kunnostamisesta. Kunnostamisesta ja siihen liittyvistä kustannuksista vastaa lähtökohtaisesti pilaantumisen aiheuttanut toiminnanharjoittaja.

Kaupungille kohdistuu tuloja tontin myymisestä tai vuokraamisesta.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §) 22.12.2017–29.1.2018

Kaavaehdotus esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 21.11.2017 ja lautakunta päätti 21.11.2017 asettaa kaavaehdotuksen nähtäville.

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan.

Kaavaehdotuksesta ei tehty muistutuksia.

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat:

Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:

Seuraava taho ilmoitti, ettei ole lausuttavaa: sosiaali- ja terveystoimiala.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Jatkotoimenpiteet

Liikennevirasto (1.1.2019 alkaen Väylävirasto) on pyytänyt Helsingin kaupunkia toimittamaan asemakaavan hyväksymispäätöksen ja hyväksytyn kaavan tiedoksi osoitteella Väylävirasto, Kirjaamo, PL 33, 00521 Helsinki tai kirjaamo@vayla.fi.

Asemakaavoitus Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Pukinmäen asemanseutua koskevan asemakaavan muutosehdotuksesta. Kaupunginmuseo on tutustunut 21.11.2017 päivättyyn asemakaavaehdotukseen ja asemakaavaselostukseen ja muuhun kaava-aineistoon. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.

Kaupunginmuseo on antanut lausuntonsa Pukinmäen asemanseudun asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa 25.1.2017. Tuolloin asemakaavan muutoksen tavoitteeksi oli asetettu edellytysten luominen nykyistä tiiviimmälle keskusta-alueelle Pukinmäen aseman ympäristöön, joka on alueen tärkeä paikalliskeskus. Palvelujen ja työpaikkojen lisäksi tavoitteena oli mahdollistaa asuntojen rakentaminen uusille asukkaille erittäin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä ja sijoittaa uutta asuinrakentamista osoitteisiin Säterintie 2 ja 4 sekä Eskolantie 1,3 ja 5. Liiketilaa tavoiteltiin asuinrakennusten ensimmäiseen kerrokseen, minkä lisäksi junaradan kaakkoispuolen kortteliin oli suunnitteilla päivittäistavarakauppa, jonka yhteyteen tulisi myös muuta liiketilaa. Lähiympäristön suunnittelun osalla tavoitteena oli luoda viihtyisiä ja turvallisia kävely-ympäristöjä ja –reittejä, selkeyttää alueen pyöräily-yhteyksiä sekä parantaa liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä mm. mahdollisuudella sijoittaa pysäköintitalo junaradan ja Eskolantien kulmaukseen.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheen jälkeen asemakaavamuutos on tarkentunut Pukinmäen aseman ja rautatiealueen kaakkoispuolella sijaitsevalle alueelle, jolla sijaitsee nykyisin kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennus sekä pikaruokala. Tontilla toimi aikaisemmin huoltoasema. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu rautatie- ja katualuetta. Kaavamuutoksen tavoitteena on Pukinmäen asemanseudun kehittäminen sekä uuden päivittäistavarakaupan ja uusien liiketilojen rakentamisen mahdollistaminen. Tarkoituksena on tiivistää kaupunkirakennetta sekä tehostaa pääradan ja Kehä I risteyskohdassa sijaitsevan paikalliskeskuksen maankäyttöä. Esillä olevassa asemakaavaehdotuksessa alue on pääosin osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön ja toimitilaa KM-1. Lisäksi mukana on radan puolella rautatiealuetta ja Eskolankaareksi nimetty katualue. Liikerakennuksen tai sen osan suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on määritelty viisi. Rakennuksen julkisivumateriaaleja ei ole määritelty. Vesikaton tulee kuitenkin ensisijaisesti olla viherkatto.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa kaupunginmuseo ei esittänyt nyt asemakaavaehdotuksen kohteena olevalla alueella sijaitsevalle rakennukselle mitään säilyttämistavoitteita. Yleisesti kaupunginmuseo totesi, että mikäli Pukinmäen asemanseutua ryhdytään tiivistämään ja täydennysrakentamaan, tulee alueen nykytilanne ja purettavaksi aiotut rakennukset dokumentoida huolellisesti. Tämä on otettu huomioon asemakaavaehdotuksen määräyksessä, jonka mukaan alueen nykytilanne ja rakennukset tulee dokumentoida ennen purkamista. Vaikka asemakaavamuutoksen tavoitteena onkin kaupunkirakenteen tiivistäminen ja maankäytön tehostaminen, pitää kaupunginmuseo edelleen tärkeänä uudisrakennuksen ulkoasun suunnittelussa myös ympäröivän kaupunkirakenteen huomioon ottamista.

Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa Pukinmäen asemanseudun asemakaavan muutosehdotuksesta.

Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon Pukinmäen asemanseudun asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12476:

Pelastuslautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Pelastusturvallisuuteen liittyvät ratkaisut tarkentuvat toteutussuunnitteluvaiheessa.

Kaupunkiympäristölautakunta päätti

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

Asian aikana kuultavana oli arkkitehti Joakim Kettunen. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12476 pohjakartan kaupunginosissa 37 Pukinmäki ja 38 Malmi. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12476
Kaupunginosa: 37 Pukinmäki, 38 Malmi
Kartoituksen työnumero: 26/2017
Pohjakartta valmistunut: 10.7.2017
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Arkkitehti Joakim Kettunen esitteli.

Nimistötoimikunta päätti esittää Pukinmäen ja Ala-Malmin rajalla sijaitsevalle, radan ali Säterintien risteykseen Eskolantielle asti kulkevalle, tällä hetkellä nimettömälle kadulle nimeä

Eskolankaari–Eskosbågen
(katu)
Perustelu: Liitynnäinen, Eskolantien mukaan.

Eskolantien nimi viittaa kantataloa vuosina 1680–1694 isännöineeseen Eskel Perssoniin ja talonnimeen Eskos. (Kepsu, Saulo 2005: Uuteen maahan. Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö. SKS, Helsinki.)

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on lähettänyt kaupunginmuseolle tiedon Pukinmäen asemanseudun ympäristöä koskevan asemakaavamuutoksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta. Kaupunginmuseo on tutustunut alueen asemakaavan muutoksen 2.12.2016 päivättyyn valmisteluaineistoon ja esittää kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta kantanaan seuraavaa.

Suunnittelualueeseen kuuluu alueita Pukinmäen rautatieaseman molemmin puolin. Mukana ovat Pukinmäen aukion viereiset tontit, Säterintien varrella oleva pysäköintitalo ja sen vieressä sijaitseva pysäköintialue ja Eskolantien 1,3 ja 5 tontit, rautatien kaakkoispuolen korttelit 38044 ja 38262 sekä rautatie-, pysäköinti-, katu- ja tiealueita.

Asemakaavan muutosalueella sijaitsevat rakennukset ovat pääosin 1970- ja 1980-luvun kuluessa rakennettuja. Pukinmäen aukion kulmassa, osoitteessa Säterintie 2 sijaitsee liike- ja toimistorakennus, jossa alun perin sijaitsi Pukinmäen terveysasema. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Järvinen – Valjakka vuonna 1984. Terveysasema on muuttanut rakennuksesta vuonna 2007. Myös suunnittelualueeseen kuuluvan Säterintien varressa sijaitsevan pysäköintitalon on vuonna 1985 suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Järvinen – Valjakka. Säterintie 2:n liikerakennus, samoin kuin Junaradan ja Säterintien välissä sijaitsevat Arkkitehtuuritoimisto Simo Järvisen suunnittelemat asuinkerrostalot ja pysäköintitalo ovat kaikki 1980-luvulla rakennettuja, osin tiililaattaverhottuja, osin maalattua betonia olevia elementtitaloja. Eskolantie 1:n on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Leena ja Thomas Kleine vuosina 1982-1983 Rakennus-Ruola Oy:n toimistotaloksi. Naapurissa osoitteessa Eskolantie 5 sijaitsee Arkkitehtitoimisto Björn Krogiuksen aivan 1980-luvun alussa suunnittelema kahden talon muodostama As Oy Punkinpiennar. Maanpäällisen kellarikerroksen ja viisi asuinkerrosta käsittävät asuinkerrostalot ovat julkisivuiltaan punaista tiililaattaa, joskin vaalean keltaista vinolaudoitusta olevat nauhamaiset parvekekaiteet muodostavat huomattavan näkyvän aiheen pitkillä julkisivuilla. Junaradan koillispuolella sijaitsee nykyisin pikaruokaravintolana toimiva, alun perin Oy Esso Ab:n Pukinmäen huoltamoksi valmistunut rakennus. Sen suunnitteli vuonna 1980 rakennusarkkitehti Pirkko Taskinen. Huoltamotoiminta päättyi vuonna 2008. Muutoin suunnittelualue on pääosin rakentamatonta, katualueita ja niitä reunustavia nurmipintaisia luiskia pensaineen ja puineen.

Asemakaavan muutoksen tavoitteeksi on asetettu edellytysten luominen nykyistä tiiviimmälle keskusta-alueelle Pukinmäen aseman ympäristöön, joka on alueen tärkeä paikalliskeskus. Palvelujen ja työpaikkojen lisäksi tavoitteena on mahdollistaa asuntojen rakentaminen uusille asukkaille erittäin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Uutta asuinrakentamista on suunnitteilla osoitteissa Säterintie 2 ja 4 sekä Eskolantie 1,3 ja 5. Asuinrakennusten ensimmäiseen kerrokseen on tarkoitus sijoittaa liiketilaa, minkä lisäksi junaradan kaakkoispuolen kortteliin on suunnitteilla päivittäistavarakauppa, jonka yhteyteen tulisi myös muuta liiketilaa. Lähiympäristön suunnittelun osalla tavoitteena on luoda viihtyisiä ja turvallisia kävely-ympäristöjä ja –reittejä, selkeyttää alueen pyöräyhteyksiä sekä parantaa liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä mm. mahdollisuudella sijoittaa pysäköintitalo junaradan ja Eskolantien kulmaukseen.

Kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta merkittävin muutos esillä olevassa asemakaavamuutoksessa tulisi olemaan Pukinmäen asemanseudun avoimen maiseman muuttuminen näkymiltään suljetummaksi Pukinmäen ostoskeskuksen ja entisen Pukinmäen Oy Esso Ab:n huoltamon matalien rakennusten korvautuessa nykyistä huomattavasti tehokkaammalla ja korkeammalla rakentamisella. Myös Eskolantien varren 1980-luvun asuin- ja toimistorakennusten tilalle tavoitellaan epäilemättä nykyistä tiiviimpää rakentamista. Pukinmäen aukiolle leimaa antavat rakennukset eli entinen terveysaseman talo ja Eskolantie 1:n toimistorakennus korvattaisiin uusilla rakennuksilla. Eskolantien itäpuolen ja Säterintien eteläpuolen nykyisin ominaispiirteiltään vahvasti 1980-luvun arkkitehtuuria edustava kokonaisuus hajoaisi. Kaupunginmuseo toteaa myös, että kaupungin kestävän kehityksen suunnittelun näkökulmasta noin 30 vuoden elinkaari rakennuksille on valitettavan lyhyt ja voimavaroja haaskaava. Kaupunginmuseo toteaa kuitenkin, että Pukinmäen keskustan kehittäminen on jo lähtenyt liikkeelle Eskolantie 2:ssa sijaitsevan, korkeimmilta osiltaan seitsemänkerroksisen Pukinmäen liikekeskuksen ja Eskolantien varren samoin seitsemänkerroksisten puukerrostalojen rakentamisen myötä. Eskolantien ja Säterintien kulmauksessa sijaitsi aikaisemmin arkkitehti Toivo Korhosen vuosina 1967-1968 suunnittelema Pukinmäen ostoskeskus.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta kaupunginmuseo toteaa seuraavaa. Suunnittelu-alueen koillispuolella Myrttitien länsipuolisen rinteen rakennusten kohdalla on sijainnut ensimmäisen maailmansodan aikana 1915-1918 rakennettu kuuden tykin tykkipatteri (tykkipatteri 77, Pukinmäki). Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan tykkipatteri on tuhoutunut, mutta saman rekisterin mukaan maan alla on saattanut säilyä sen rakenteita aivan suunnittelualueen koilliskulmassa korttelin 37027 tontin 14 puustoisella piha-alueella. Mahdolliset rakenteet ovat muinaismuistolain (295/1963) suojaamia ja niihin kohdistuvista toimenpiteistä täytyy neuvotella Helsingin kaupunginmuseon kanssa.

Kaupunginmuseo katsoo lisäksi, että mikäli Pukinmäen asemanseutua ryhdytään tiivistämään ja täydennysrakentamaan, tulee alueen nykytilanne ja purettavaksi aiotut rakennukset dokumentoida huolellisesti. Vaikka asemakaavamuutoksen tavoitteena onkin nykyistä tiiviimmän keskusta-alueen luominen, pitää kaupunginmuseo tärkeänä, että uudisrakennusten koko ja korkeus sovitetaan Pukinmäen ympäröivään kaupunkirakenteeseen.

Nuorisoasiainkeskus on toiminut Pukinmäessä jo pitkään. Nuorisotalo ja moottorihalli, nykyisin mopohalli ovat toimineet aseman vieressä Säterintien ja Eskolantien kulmauksessa vuodesta 1985. Nuorisotalon toimintaa on ollut tuottamassa NMKY muutamien vuosien ajan, mutta nyt nuorten toiminnan tuottaminen on nuorisoasiainkeskuksen käsissä. Toiminta näissä toimipaikoissa on ollut varsin vilkasta. Vuonna 2016 käyntikertoja nuorisotalossa oli lähes 15 000 ja mopohallissa 4 000. Nuorisotalon käyntikerroista 6 700 oli muita kuin nuorisotoiminnan käyntejä, mikä kertoo talon kansalaistoiminnan luonteesta ja tarpeesta alueella. Nuorten lukumäärä Pukinmäen peruspiirissä 10-17 –vuotiaiden osalta oli vuonna 2016 yhteensä 491. Luku kasvaa noin 50 nuorella vuoteen 2023 mennessä.

Nuorisoasiainkeskus toivoo, että Pukinmäen asemakaavan valmistelussa otetaan huomioon seuraavat toiminnalliset tarpeet ja yhteisen suunnittelun näkökulmat:

Liikenteen solmukohtamaisuus Pukinmäessä on nuorten toiminnallisuuden ja hyvän tavoitettavuuden kannalta erittäin tärkeää. Asemakaavan muutos tuo aseman välittömään läheisyyteen lisää uutta asutusta, kaupallisia palveluja ja vapaa-ajan viettoon liittyviä liikunnallisia toimintamahdollisuuksia. Kaupungin halki länsi-itäsuunnassa ja toisaalta radan suuntaiset pyöräilyn parantuvat väylät ovat nuorten turvalliselle liikkumiselle erittäin merkittäviä

Nuorisoasiainkeskus pitää tärkeänä, että Pukinmäen asemanseutua ja sen palvelukokonaisuutta suunnitellaan ja kehitetään laajassa yhteistyössä. Nuorisoasiainkeskus on valmis tuottamaan nuorten toimintaa tarvittaessa myös yhteisissä tiloissa kumppaneiden kanssa.

Pukinmäen asemanseutu on savialuetta. Saven paksuus on noin
3 - 15 m. Rakennetuilla alueilla saven pinnalla on noin 1 - 5 m täyttöä. Suunnittelualueen pohjois- ja koillisrajalla savialue rajautuu kallioiseen alueeseen.

Vanhojen pohjatutkimusten perusteella, alueelle sijoittuvat rakennukset perustetaan lyöntipaaluilla kallioon tai tiiviiseen pohjamaakerrokseen.

Savialueiden lisäpainumien ehkäisemiseksi alueen pohjavesitasoa ylläpidetään alueen pohjoispuolella sijaitsevan imeytysjärjestelmän avulla. Kaavoituksessa on kiinnitettävä huomioita, että tulevien rakennusten kuivatusjärjestelmät voidaan rakentaa niin, että ei vaikuteta kuivattavasti pohjaveden pinnan tasoon. Nykyinen pohjavedenpinnan taso on lähellä maanpinnan tasoa, vaihdellen noin 0,5 - 2,0 m maanpinnasta.

Alueen läpi kulkevat Päärata ja Kehä 1. Rakennusten perustusten suunnittelussa tulee ottaa huomioon radan aiheuttamat tärinät.

Alueen itäosan kohdalla on Pukinmäen vesijohtotunneli, jonka kalliokatto suunnittelualueen kohdalla on noin tasolla + 3,8. Alueen itäosassa on vesijohtotunnelin pystykuilu ja alueen koillisosassa on vesijohtotunnelin sisäänajotunnelin suuaukko. Vesijohtotunneli rakenteineen tulee ottaa huomioon alueen suunnittelussa.

Alueen pohjoisosan kohdalle sijoittuu Vuosaari-Pasila Kaukolämpötunneli, jonka kalliokatto suunnittelualueen kohdalla on noin tasolla - 22,2.

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1272-00/16. Määräaika on 23.1.2017.

Pukinmäen asemanseudun asemakaavan muutoksen tavoitteina on mahdollistaa uutta asuinrakentamista ja liiketilaa aseman läheisyyteen sekä kehittää pysäköintijärjestelyjä, jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä ja asema-alueen lähiympäristöä yleisesti. Suunnittelualueeseen kuuluu Pukinmäen aseman, Eskolantien, Säterintien ja Malminkaaren ympäristöstä tontti-, rautatie-, tie-, katu- ja pysäköintialueita.

Asemaympäristön ja Pukinmäen keskusta-alueen kehittäminen yhdessä alueen eri toimijoiden kanssa on tärkeää. Pukinmäessä vuonna 2011 järjestetyn, alueen asukkaille ja toimijoille suunnatun turvallisuuskävelyn yhteydessä kaupunkilaiset antoivat palautetta yleisesti aseman ja sen ympäristön epäsiisteydestä sekä turvattoman tuntuisesta asemasta ja tunnelista. Lisäksi kiinnitettiin huomiota puutteisiin alueen esteettömyydessä ja opastuksessa.

Rakennusvirastoon on tullut viime vuosina toiveita ja ehdotuksia pysäköintijärjestelyjen kehittämisestä, asemaympäristön yleisestä kehittämistarpeesta sekä Pukinmäen aukion kehittämisestä erityisesti läheisen nuorisotalon toiminta huomioiden. Pukinmäen toimintakeskus ja nuorisotalo yhdessä alueen muiden toimijoiden (Puksu-verkon) kanssa ehdottivat muutama vuosi sitten Pukinmäenaukiolle muun muassa kaupunkiviljelyä, pelikenttää ja muuta toimintaa, jotta alue tulisi asukkaiden käyttöön ja nuorilla olisi turvallisempi tunne saapua nuorisotalolle. Hanketta oli tarkoitus edistää lähiörahaston avulla, mutta hanke ei ole ilmeisesti edennyt.

Mahdollisen uuden pysäköintitalon tarkastelun yhteydessä on hyvä tarkastella myös pysäköintialueet Pukinmäen aseman eteläpäädyssä. Toinen näistä pysäköintialueista sijaitsee Rälssintien päässä ja toinen Ratavallintien mutkassa radan itäpuolella. Rälssintien päähän ei ole toteutettu kaavan mukaista pysäköintialuetta, mutta alueella on pysäköintitoimintaa pääosin rautatiealueelle sijoittuvalla sorakenttäalueella.

Jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä suunniteltaessa tulee muistaa, että asemanseutu on esteettömyyden erikoistason aluetta. Pyöräilyliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta tulee tutkia linja-autopysäkkien kohdalla. Erityisesti Kehä I:n varrella, asemasillan alla oleva pysäkki on jalankulun ja pyöräilyn risteämiskohta, jossa kohtaavat vilkas julkisen liikenteen vaihtopysäkki ja vilkasliikenteinen pyörätie. Pyöräpysäköinnille ei osoitettu selkeää paikkaa. Pysäköinti sijoittuu sillan alle, mikä osaltaan kaventaa turvallisen ohituksen mahdollisuutta.

• se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
• kunnan jäsen
• viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa
• maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia
• rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.

• päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
• päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
• päätös on muuten lainvastainen.

• päätös, johon haetaan muutosta
• miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
• perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

• päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
• todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
• asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.