Pukinmäen (37.ko) asemakaavan muutos nro 12476, Pukinmäen asemanseutu, sisältää liikennesuunnitelman

Kaupunkiympäristölautakunta päätti

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

Asian aikana kuultavana oli arkkitehti Joakim Kettunen. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12476 pohjakartan kaupunginosissa 37 Pukinmäki ja 38 Malmi. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12476
Kaupunginosa: 37 Pukinmäki, 38 Malmi
Kartoituksen työnumero: 26/2017
Pohjakartta valmistunut: 10.7.2017
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Arkkitehti Joakim Kettunen esitteli.

Nimistötoimikunta päätti esittää Pukinmäen ja Ala-Malmin rajalla sijaitsevalle, radan ali Säterintien risteykseen Eskolantielle asti kulkevalle, tällä hetkellä nimettömälle kadulle nimeä

Eskolankaari–Eskosbågen
(katu)
Perustelu: Liitynnäinen, Eskolantien mukaan.

Eskolantien nimi viittaa kantataloa vuosina 1680–1694 isännöineeseen Eskel Perssoniin ja talonnimeen Eskos. (Kepsu, Saulo 2005: Uuteen maahan. Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö. SKS, Helsinki.)

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on lähettänyt kaupunginmuseolle tiedon Pukinmäen asemanseudun ympäristöä koskevan asemakaavamuutoksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta. Kaupunginmuseo on tutustunut alueen asemakaavan muutoksen 2.12.2016 päivättyyn valmisteluaineistoon ja esittää kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta kantanaan seuraavaa.

Suunnittelualueeseen kuuluu alueita Pukinmäen rautatieaseman molemmin puolin. Mukana ovat Pukinmäen aukion viereiset tontit, Säterintien varrella oleva pysäköintitalo ja sen vieressä sijaitseva pysäköintialue ja Eskolantien 1,3 ja 5 tontit, rautatien kaakkoispuolen korttelit 38044 ja 38262 sekä rautatie-, pysäköinti-, katu- ja tiealueita.

Asemakaavan muutosalueella sijaitsevat rakennukset ovat pääosin 1970- ja 1980-luvun kuluessa rakennettuja. Pukinmäen aukion kulmassa, osoitteessa Säterintie 2 sijaitsee liike- ja toimistorakennus, jossa alun perin sijaitsi Pukinmäen terveysasema. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Järvinen – Valjakka vuonna 1984. Terveysasema on muuttanut rakennuksesta vuonna 2007. Myös suunnittelualueeseen kuuluvan Säterintien varressa sijaitsevan pysäköintitalon on vuonna 1985 suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Järvinen – Valjakka. Säterintie 2:n liikerakennus, samoin kuin Junaradan ja Säterintien välissä sijaitsevat Arkkitehtuuritoimisto Simo Järvisen suunnittelemat asuinkerrostalot ja pysäköintitalo ovat kaikki 1980-luvulla rakennettuja, osin tiililaattaverhottuja, osin maalattua betonia olevia elementtitaloja. Eskolantie 1:n on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Leena ja Thomas Kleine vuosina 1982-1983 Rakennus-Ruola Oy:n toimistotaloksi. Naapurissa osoitteessa Eskolantie 5 sijaitsee Arkkitehtitoimisto Björn Krogiuksen aivan 1980-luvun alussa suunnittelema kahden talon muodostama As Oy Punkinpiennar. Maanpäällisen kellarikerroksen ja viisi asuinkerrosta käsittävät asuinkerrostalot ovat julkisivuiltaan punaista tiililaattaa, joskin vaalean keltaista vinolaudoitusta olevat nauhamaiset parvekekaiteet muodostavat huomattavan näkyvän aiheen pitkillä julkisivuilla. Junaradan koillispuolella sijaitsee nykyisin pikaruokaravintolana toimiva, alun perin Oy Esso Ab:n Pukinmäen huoltamoksi valmistunut rakennus. Sen suunnitteli vuonna 1980 rakennusarkkitehti Pirkko Taskinen. Huoltamotoiminta päättyi vuonna 2008. Muutoin suunnittelualue on pääosin rakentamatonta, katualueita ja niitä reunustavia nurmipintaisia luiskia pensaineen ja puineen.

Asemakaavan muutoksen tavoitteeksi on asetettu edellytysten luominen nykyistä tiiviimmälle keskusta-alueelle Pukinmäen aseman ympäristöön, joka on alueen tärkeä paikalliskeskus. Palvelujen ja työpaikkojen lisäksi tavoitteena on mahdollistaa asuntojen rakentaminen uusille asukkaille erittäin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Uutta asuinrakentamista on suunnitteilla osoitteissa Säterintie 2 ja 4 sekä Eskolantie 1,3 ja 5. Asuinrakennusten ensimmäiseen kerrokseen on tarkoitus sijoittaa liiketilaa, minkä lisäksi junaradan kaakkoispuolen kortteliin on suunnitteilla päivittäistavarakauppa, jonka yhteyteen tulisi myös muuta liiketilaa. Lähiympäristön suunnittelun osalla tavoitteena on luoda viihtyisiä ja turvallisia kävely-ympäristöjä ja –reittejä, selkeyttää alueen pyöräyhteyksiä sekä parantaa liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä mm. mahdollisuudella sijoittaa pysäköintitalo junaradan ja Eskolantien kulmaukseen.

Kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta merkittävin muutos esillä olevassa asemakaavamuutoksessa tulisi olemaan Pukinmäen asemanseudun avoimen maiseman muuttuminen näkymiltään suljetummaksi Pukinmäen ostoskeskuksen ja entisen Pukinmäen Oy Esso Ab:n huoltamon matalien rakennusten korvautuessa nykyistä huomattavasti tehokkaammalla ja korkeammalla rakentamisella. Myös Eskolantien varren 1980-luvun asuin- ja toimistorakennusten tilalle tavoitellaan epäilemättä nykyistä tiiviimpää rakentamista. Pukinmäen aukiolle leimaa antavat rakennukset eli entinen terveysaseman talo ja Eskolantie 1:n toimistorakennus korvattaisiin uusilla rakennuksilla. Eskolantien itäpuolen ja Säterintien eteläpuolen nykyisin ominaispiirteiltään vahvasti 1980-luvun arkkitehtuuria edustava kokonaisuus hajoaisi. Kaupunginmuseo toteaa myös, että kaupungin kestävän kehityksen suunnittelun näkökulmasta noin 30 vuoden elinkaari rakennuksille on valitettavan lyhyt ja voimavaroja haaskaava. Kaupunginmuseo toteaa kuitenkin, että Pukinmäen keskustan kehittäminen on jo lähtenyt liikkeelle Eskolantie 2:ssa sijaitsevan, korkeimmilta osiltaan seitsemänkerroksisen Pukinmäen liikekeskuksen ja Eskolantien varren samoin seitsemänkerroksisten puukerrostalojen rakentamisen myötä. Eskolantien ja Säterintien kulmauksessa sijaitsi aikaisemmin arkkitehti Toivo Korhosen vuosina 1967-1968 suunnittelema Pukinmäen ostoskeskus.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta kaupunginmuseo toteaa seuraavaa. Suunnittelu-alueen koillispuolella Myrttitien länsipuolisen rinteen rakennusten kohdalla on sijainnut ensimmäisen maailmansodan aikana 1915-1918 rakennettu kuuden tykin tykkipatteri (tykkipatteri 77, Pukinmäki). Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan tykkipatteri on tuhoutunut, mutta saman rekisterin mukaan maan alla on saattanut säilyä sen rakenteita aivan suunnittelualueen koilliskulmassa korttelin 37027 tontin 14 puustoisella piha-alueella. Mahdolliset rakenteet ovat muinaismuistolain (295/1963) suojaamia ja niihin kohdistuvista toimenpiteistä täytyy neuvotella Helsingin kaupunginmuseon kanssa.

Kaupunginmuseo katsoo lisäksi, että mikäli Pukinmäen asemanseutua ryhdytään tiivistämään ja täydennysrakentamaan, tulee alueen nykytilanne ja purettavaksi aiotut rakennukset dokumentoida huolellisesti. Vaikka asemakaavamuutoksen tavoitteena onkin nykyistä tiiviimmän keskusta-alueen luominen, pitää kaupunginmuseo tärkeänä, että uudisrakennusten koko ja korkeus sovitetaan Pukinmäen ympäröivään kaupunkirakenteeseen.

Nuorisoasiainkeskus on toiminut Pukinmäessä jo pitkään. Nuorisotalo ja moottorihalli, nykyisin mopohalli ovat toimineet aseman vieressä Säterintien ja Eskolantien kulmauksessa vuodesta 1985. Nuorisotalon toimintaa on ollut tuottamassa NMKY muutamien vuosien ajan, mutta nyt nuorten toiminnan tuottaminen on nuorisoasiainkeskuksen käsissä. Toiminta näissä toimipaikoissa on ollut varsin vilkasta. Vuonna 2016 käyntikertoja nuorisotalossa oli lähes 15 000 ja mopohallissa 4 000. Nuorisotalon käyntikerroista 6 700 oli muita kuin nuorisotoiminnan käyntejä, mikä kertoo talon kansalaistoiminnan luonteesta ja tarpeesta alueella. Nuorten lukumäärä Pukinmäen peruspiirissä 10-17 –vuotiaiden osalta oli vuonna 2016 yhteensä 491. Luku kasvaa noin 50 nuorella vuoteen 2023 mennessä.

Nuorisoasiainkeskus toivoo, että Pukinmäen asemakaavan valmistelussa otetaan huomioon seuraavat toiminnalliset tarpeet ja yhteisen suunnittelun näkökulmat:

Liikenteen solmukohtamaisuus Pukinmäessä on nuorten toiminnallisuuden ja hyvän tavoitettavuuden kannalta erittäin tärkeää. Asemakaavan muutos tuo aseman välittömään läheisyyteen lisää uutta asutusta, kaupallisia palveluja ja vapaa-ajan viettoon liittyviä liikunnallisia toimintamahdollisuuksia. Kaupungin halki länsi-itäsuunnassa ja toisaalta radan suuntaiset pyöräilyn parantuvat väylät ovat nuorten turvalliselle liikkumiselle erittäin merkittäviä

Nuorisoasiainkeskus pitää tärkeänä, että Pukinmäen asemanseutua ja sen palvelukokonaisuutta suunnitellaan ja kehitetään laajassa yhteistyössä. Nuorisoasiainkeskus on valmis tuottamaan nuorten toimintaa tarvittaessa myös yhteisissä tiloissa kumppaneiden kanssa.

Pukinmäen asemanseutu on savialuetta. Saven paksuus on noin
3 - 15 m. Rakennetuilla alueilla saven pinnalla on noin 1 - 5 m täyttöä. Suunnittelualueen pohjois- ja koillisrajalla savialue rajautuu kallioiseen alueeseen.

Vanhojen pohjatutkimusten perusteella, alueelle sijoittuvat rakennukset perustetaan lyöntipaaluilla kallioon tai tiiviiseen pohjamaakerrokseen.

Savialueiden lisäpainumien ehkäisemiseksi alueen pohjavesitasoa ylläpidetään alueen pohjoispuolella sijaitsevan imeytysjärjestelmän avulla. Kaavoituksessa on kiinnitettävä huomioita, että tulevien rakennusten kuivatusjärjestelmät voidaan rakentaa niin, että ei vaikuteta kuivattavasti pohjaveden pinnan tasoon. Nykyinen pohjavedenpinnan taso on lähellä maanpinnan tasoa, vaihdellen noin 0,5 - 2,0 m maanpinnasta.

Alueen läpi kulkevat Päärata ja Kehä 1. Rakennusten perustusten suunnittelussa tulee ottaa huomioon radan aiheuttamat tärinät.

Alueen itäosan kohdalla on Pukinmäen vesijohtotunneli, jonka kalliokatto suunnittelualueen kohdalla on noin tasolla + 3,8. Alueen itäosassa on vesijohtotunnelin pystykuilu ja alueen koillisosassa on vesijohtotunnelin sisäänajotunnelin suuaukko. Vesijohtotunneli rakenteineen tulee ottaa huomioon alueen suunnittelussa.

Alueen pohjoisosan kohdalle sijoittuu Vuosaari-Pasila Kaukolämpötunneli, jonka kalliokatto suunnittelualueen kohdalla on noin tasolla - 22,2.

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1272-00/16. Määräaika on 23.1.2017.

Pukinmäen asemanseudun asemakaavan muutoksen tavoitteina on mahdollistaa uutta asuinrakentamista ja liiketilaa aseman läheisyyteen sekä kehittää pysäköintijärjestelyjä, jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä ja asema-alueen lähiympäristöä yleisesti. Suunnittelualueeseen kuuluu Pukinmäen aseman, Eskolantien, Säterintien ja Malminkaaren ympäristöstä tontti-, rautatie-, tie-, katu- ja pysäköintialueita.

Asemaympäristön ja Pukinmäen keskusta-alueen kehittäminen yhdessä alueen eri toimijoiden kanssa on tärkeää. Pukinmäessä vuonna 2011 järjestetyn, alueen asukkaille ja toimijoille suunnatun turvallisuuskävelyn yhteydessä kaupunkilaiset antoivat palautetta yleisesti aseman ja sen ympäristön epäsiisteydestä sekä turvattoman tuntuisesta asemasta ja tunnelista. Lisäksi kiinnitettiin huomiota puutteisiin alueen esteettömyydessä ja opastuksessa.

Rakennusvirastoon on tullut viime vuosina toiveita ja ehdotuksia pysäköintijärjestelyjen kehittämisestä, asemaympäristön yleisestä kehittämistarpeesta sekä Pukinmäen aukion kehittämisestä erityisesti läheisen nuorisotalon toiminta huomioiden. Pukinmäen toimintakeskus ja nuorisotalo yhdessä alueen muiden toimijoiden (Puksu-verkon) kanssa ehdottivat muutama vuosi sitten Pukinmäenaukiolle muun muassa kaupunkiviljelyä, pelikenttää ja muuta toimintaa, jotta alue tulisi asukkaiden käyttöön ja nuorilla olisi turvallisempi tunne saapua nuorisotalolle. Hanketta oli tarkoitus edistää lähiörahaston avulla, mutta hanke ei ole ilmeisesti edennyt.

Mahdollisen uuden pysäköintitalon tarkastelun yhteydessä on hyvä tarkastella myös pysäköintialueet Pukinmäen aseman eteläpäädyssä. Toinen näistä pysäköintialueista sijaitsee Rälssintien päässä ja toinen Ratavallintien mutkassa radan itäpuolella. Rälssintien päähän ei ole toteutettu kaavan mukaista pysäköintialuetta, mutta alueella on pysäköintitoimintaa pääosin rautatiealueelle sijoittuvalla sorakenttäalueella.

Jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä suunniteltaessa tulee muistaa, että asemanseutu on esteettömyyden erikoistason aluetta. Pyöräilyliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta tulee tutkia linja-autopysäkkien kohdalla. Erityisesti Kehä I:n varrella, asemasillan alla oleva pysäkki on jalankulun ja pyöräilyn risteämiskohta, jossa kohtaavat vilkas julkisen liikenteen vaihtopysäkki ja vilkasliikenteinen pyörätie. Pyöräpysäköinnille ei osoitettu selkeää paikkaa. Pysäköinti sijoittuu sillan alle, mikä osaltaan kaventaa turvallisen ohituksen mahdollisuutta.