Valtuutettu Sandra Hagmanin aloite maahanmuuton sosiaalityön kotouttamistoiminnan voimavaroista
Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Sandra Hagmanin valtuustoaloitteeseen maahanmuuttoyksikön resurssien tarkistamisesta
Lausunto
Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi seuraavan esittelijän ehdotuksesta poikkeavan lausunnon valtuutettu Sandra Hagmanin ja 17 muun valtuustoaloitteeseen maahanmuuttoyksikön resurssien tarkastamisesta ja saattamisesta tarvittavalle tasolle kotouttamisen onnistumiseksi:
"Maahanmuuttoyksikön tehtävä
Maahanmuuttoyksikön perustehtävänä on järjestää Helsinkiin pysyvästi asettuneille pakolaisille sekä heihin rinnastettaville maahanmuuttajille kotoutumista tukevia sosiaalipalveluja kolmen vuoden ajan oleskeluluvan saamisesta. Maahanmuuttoyksikön asiakkaat tulevat turvapaikkaprosessin kautta suoraan vastaanottokeskuksista, muista kunnista itsenäisesti muuttaen, pakolaisen perheenyhdistämisen kautta, kiintiöpakolaisina sekä alkukartoituksen kautta. Maahanmuuttoyksikkö antaa keskitetysti sosiaalipalveluja myös ihmiskaupan uhreille ja paperittomille henkilöille. Kansainvälistä suojelua saavat ja heihin rinnastettavat henkilöt ovat pääsääntöisesti sosiaalihuoltolain (1301/2014) 3 § mukaisia erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä, joiden palvelujen järjestämisessä monitoimijainen paljon palveluja tarvitsevien prosessi on keskeinen. Keskitetyllä ja yhdenmukaisella palvelutarpeen arvioinnilla kyetään järjestämään palveluja kullekin tarkoituksenmukaisesti.
Maahanmuuttoyksikön järjestämiin alkuvaiheen vastaanottopalveluihin kuuluvat muun muassa asunnon järjestäminen ns. kuntapaikan saaville, asunnon hankinnassa avustaminen ja tuki asumisessa, terveystarkastuksiin ohjaaminen, asiakkaiden palvelutarpeen ja toimintakyvyn arvioinnit, kotoutumissuunnitelmien tekeminen, ryhmä- ja leiritoiminta, psykososiaalinen tuki sekä erilaiset ohjaus- ja neuvontapalvelut. Yksikkö laatii myös alkukartoitukset maahanmuuttajille oleskelulupaperusteesta riippumatta silloin, kun nämä eivät ole työttöminä työnhakijoina ja TE-toimiston alkukartoituksen piirissä. Yksikkö ohjaa henkilön tarpeenmukaisiin palvelukokonaisuuksiin tai suomen kielen koulutuksiin. Lisäksi maahanmuuttoyksikön kaikille perheellisille asiakkaille tehdään perhekartoitus, jossa yhteen sovitetaan perheenjäsenten kotoutumisen tavoitteita ja tuetaan psykoedukaation keinoin perheen arjen vakiintumista lapset yksilöllisesti huomioiden. Perhekartoituksen tekee sosiaalityöntekijä ja psykologi työparina kotikäynnillä haastattelemalla koko perhettä.
Uudenmaan maakuntavalmistelussa kuvataan kotouttamistyötä seuraavasti:
Monitoimijaisena työnä toteutettava työpari- ja tiimityöskentely perustuu systeemiseen minitiimi-malliin. Minitiimin muodostaa kuntakohtaisin eroin sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, ohjaaja/palveluneuvoja/lähihoitaja, psykologi/psykiatrinen sairaanhoitaja, lääkäri, sairaanhoitaja/terveydenhoitaja, fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja.
Sosiaalityöntekijä on nimetty vastuutyöntekijäksi jokaiselle asiakkaalle ja hän vastaa palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä ja on asiakasprosessin omistaja. Työnjako tehdään minitiimissä asiakkaan palvelutarpeen arvion perusteella. Asiakkaan palvelutarpeeseen vastaa yksi tai useampi työntekijä. Tehtäväkuvien perusteella tehtävä työnjako toimii lähtökohtana, kun pohditaan kuka minitiimin työntekijöistä kulloinkin työskentelee asiakkaan kanssa. Maahanmuuttoyksikön sosiaalityöntekijä toimii myös erityistä tukea tarvitsevan lapsen vastuutyöntekijänä, jolloin työskentelyssä korostuu lapsilähtöinen työskentely.
Maahanmuuttoyksikön nykyiset resurssit
Helsingin maahanmuuttajapalveluiden henkilöstörakenne on seuraava: 4 johtavaa sosiaalityöntekijää, 21 sosiaalityöntekijää (1 jälkihuolto), 16 sosiaaliohjaajaa (2 jälkihuolto), 4 ohjaajaa, 5 psykologia (1 alaikäiset ilman huoltajaa saapuneet lapset ja jälkihuoltonuoret), 1 konsultti (terveydenhuolto), 1 kuntoutusohjaaja, 1 fysioterapeutti, 1 toimintaterapeutti ja 1 toimistosihteeri. Toiminnallisessa yhteydessä on toiminut määräaikaisesti myös 2 psykiatrista sairaanhoitajaa ja psykiatri.
Sosiaalityöntekijöitä oli ennen henkilöstön lisäämistä 10, mutta erillismäärärahalla vuonna 2016 lisättiin 10 sosiaalityöntekijää. Vuonna 2017 saatiin lisäksi yksi ja vuoden 2018 alusta toinen sosiaalityöntekijän virka Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen rahoituksella alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneiden lasten jälkihuollon järjestämiseen. Sopimuksen mitoitus on yksi sosiaalityöntekijä 50 asiakasta kohti. Tämän lisäksi saatiin neljä muuta sosiaalityöntekijän virkaa. Kun nämä tänä vuonna tulleet viisi vakanssia on täytetty, sosiaalityöntekijöiden kokonaismäärä on 26.
Maahanmuuttoyksikön asiakasmäärät sosiaalityöntekijöiden määrään nähden
Maahanmuuttoyksikön asiakkuudessa 31.12.2017 oli 2 614 henkilöä (1 781 ruokakuntaa). Näistä asiakkaista 62 on erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia, joista 33 alaikäisenä ilman huoltajaa saapunutta lasta, loput perheissä asuvia. Jälkihuollossa olevia nuoria asiakkaista oli 100. Lisäksi kahdeksan henkilöä on ihmiskaupan uhreja ja 76 henkilöä paperittomia. Työssä olevaa sosiaalityöntekijää kohden on 137,5 asiakasta ja 94 ruokakuntaa. Tämänhetkisen asiakastyön asiakasmäärien jakoperusteen laskemisessa on käytetty kerrointa 1,5, kun kyseessä on lapsiperhe. Kun asiakasmäärä jaetaan nykyisellä 26 sosiaalityöntekijällä, yhtä sosiaalityöntekijää kohden on laskennallisesti 100,5 asiakasta ja 68,5 ruokakuntaa.
Asiakasmäärän kasvun arviointi on vaikeaa, koska ei ole tiedossa, kuinka paljon turvapaikkaprosessissa oleville henkilöille myönnetään oleskelulupia. Muista kunnista muutto Helsinkiin säilynee korkealla tasolla, vaikka oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrä vähentyisikin. Myös perheenyhdistämisten määrän muutokset heijastuvat asiakasmäärien muutokseen. Jatkossa asiakkuudet tulisi laskea ruokakuntien sijaan henkilöittäin, jotta työntekijöiden vastuu ja työmäärä tulevat todenmukaisesti mitattua.
Työskentely maahanmuuttoyksikössä tapahtuu edellä kuvatun systeemisen mallin mukaan, eikä sosiaalityöntekijä työskentele yksin perheen tai henkilön kanssa. Sosiaalityöntekijä vastaa kuitenkin kunkin henkilön palvelutarpeen arvioinnista ja työskentelyn yhteensovittamisesta monitoimijaisessa yhteistyössä. Perheen ollessa kyseessä on tärkeää huomioida perhekokonaisuuden lisäksi kunkin perheenjäsen yksilölliset tarpeet. Vaikka maahanmuuttoyksikköön on saatu sosiaalityöntekijöiden lisäresursseja lisääntyneeseen tarpeeseen, arvioidaan sosiaali- ja terveystoimialalla jatkuvasti asiakastarpeiden muutoksia ja varaudutaan tekemään tarvittaessa niiden edellyttämiä resurssimuutoksia.
Lautakunta pitää tärkeänä maahanmuuttoyksikön sosiaalityön riittävää resursointia. Suuntaa maahanmuuttoyksikön sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen resursointiin voitaisiin hakea esimerkiksi aikuissosiaalityön tämänhetkisestä asiakastyöstä. Riittävä resursointi varmistaa suunnitelmallisen sosiaalityön onnistumisen ja turvaa työrauhan.
Terveys- ja hyvinvointi vaikutusten arviointi
Hyvin hoidettu maahanmuuttajien alkuvaiheen kotouttaminen lisää kotouttamisen piirissä olevien perheiden ja henkilöiden hyvinvointia ja terveyttä. Se auttaa maahanmuuttajia integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja nopeuttaa heidän pääsyään koulutukseen ja työelämään."
Käsittely
Asiassa tehtiin seuraavat vastaehdotukset:
Vastaehdotus 1:
Jäsen Sandra Hagman: Korvataan lausunnon viimeinen kappale ennen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia seuraavalla kappaleella: "Koska asiakasmäärien ennustaminen on vaikeaa, tulisi maahanmuuttoyksikössä ottaa käyttöön asiakkuuksien tavoitetasot. Alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneiden osalta mitoitus on asetettu 50 asiakkaaseen jokaista sosiaalityöntekijää kohden. Aikuisten ja perheiden puolella maksimimitoitusta ei vielä ole käytetty ja resurssit eivät välttämättä vastaa tarvetta. Lautakunta pitää tärkeänä tämän sosiaalityön riittävää resursointia. Mallia sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen mitoitukseen voitaisiin hakea esimerkiksi aikuissosiaalityön tämänhetkisistä asiakastyön määristä. Riittävä resursointi varmistaisi suunnitelmallisen sosiaalityön onnistumisen, turvaavat työrauhan ja antavat yksikölle välineet resurssimuutoksiin."
Kannattaja: jäsen Kati Juva
Vastaehdotus 2:
Jäsen Sandra Hagman: Lisätään lausunnon kolmanneksi viimeisen kappaleen ennen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia loppuun seuraava lause: "Jatkossa asiakkuudet tulisi laskea ruokakuntien sijaan henkilöittäin, jotta työntekijöiden vastuu ja työmäärä tulevat todenmukaisesti mitattua."
Kannattaja: jäsen Kati Juva
Vastaehdotus 3:
Jäsen Daniel Sazonov: Lisätään lausunnon loppuun ennen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia seuraava uusi kappale: "Lautakunta pitää tärkeänä maahanmuuttoyksikön sosiaalityön riittävää resursointia. Suuntaa maahanmuuttoyksikön sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen resursointiin voitaisiin hakea esimerkiksi aikuissosiaalityön tämänhetkisestä asiakastyöstä. Riittävä resursointi varmistaa suunnitelmallisen sosiaalityön onnistumisen ja turvaa työrauhan."
Kannattaja: jäsen Sami Heistaro
Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto syntyi seuraavien äänestysten tuloksena:
1 äänestys
JAA-ehdotus: Vastaehdotus 1 (jäsen Sandra Hagman): Korvataan lausunnon viimeinen kappale ennen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia seuraavalla kappaleella: "Koska asiakasmäärien ennustaminen on vaikeaa, tulisi maahanmuuttoyksikössä ottaa käyttöön asiakkuuksien tavoitetasot. Alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneiden osalta mitoitus on asetettu 50 asiakkaaseen jokaista sosiaalityöntekijää kohden. Aikuisten ja perheiden puolella maksimimitoitusta ei vielä ole käytetty ja resurssit eivät välttämättä vastaa tarvetta. Lautakunta pitää tärkeänä tämän sosiaalityön riittävää resursointia. Mallia sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen mitoitukseen voitaisiin hakea esimerkiksi aikuissosiaalityön tämänhetkisistä asiakastyön määristä. Riittävä resursointi varmistaisi suunnitelmallisen sosiaalityön onnistumisen, turvaavat työrauhan ja antavat yksikölle välineet resurssimuutoksiin."
EI-ehdotus: Vastaehdotus 3 (jäsen Daniel Sazonov): Lisätään lausunnon loppuun ennen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia seuraava uusi kappale: "Lautakunta pitää tärkeänä maahanmuuttoyksikön sosiaalityön riittävää resursointia. Suuntaa maahanmuuttoyksikön sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen resursointiin voitaisiin hakea esimerkiksi aikuissosiaalityön tämänhetkisestä asiakastyöstä. Riittävä resursointi varmistaa suunnitelmallisen sosiaalityön onnistumisen ja turvaa työrauhan."
Jaa-äänet: 4
Heidi Ahola, Sandra Hagman, Kati Juva, Tuomas Tuure
Ei-äänet: 8
Ahto Apajalahti, Tapio Bergholm, Cecilia Ehrnrooth, Sami Heistaro, Seija Muurinen, Daniel Sazonov, Karita Toijonen, Sanna Vesikansa
Tyhjä: 1
Mari Rantanen
Poissa: 0
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Daniel Sazonovin vastaehdotuksen äänin 8 - 4 (tyhjää 1).
2 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 3 (jäsen Daniel Sazonov): Lisätään lausunnon loppuun ennen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia seuraava uusi kappale: "Lautakunta pitää tärkeänä maahanmuuttoyksikön sosiaalityön riittävää resursointia. Suuntaa maahanmuuttoyksikön sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen resursointiin voitaisiin hakea esimerkiksi aikuissosiaalityön tämänhetkisestä asiakastyöstä. Riittävä resursointi varmistaa suunnitelmallisen sosiaalityön onnistumisen ja turvaa työrauhan."
Jaa-äänet: 1
Mari Rantanen
Ei-äänet: 12
Heidi Ahola, Ahto Apajalahti, Tapio Bergholm, Cecilia Ehrnrooth, Sandra Hagman, Sami Heistaro, Kati Juva, Seija Muurinen, Daniel Sazonov, Karita Toijonen, Tuomas Tuure, Sanna Vesikansa
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Daniel Sazonovin vastaehdotuksen äänin 12 - 1.
3 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 2 (jäsen Sandra Hagman): Lisätään lausunnon kolmanneksi viimeisen kappaleen ennen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia loppuun seuraava lause: "Jatkossa asiakkuudet tulisi laskea ruokakuntien sijaan henkilöittäin, jotta työntekijöiden vastuu ja työmäärä tulevat todenmukaisesti mitattua."
Jaa-äänet: 4
Sami Heistaro, Seija Muurinen, Mari Rantanen, Daniel Sazonov
Ei-äänet: 9
Heidi Ahola, Ahto Apajalahti, Tapio Bergholm, Cecilia Ehrnrooth, Sandra Hagman, Kati Juva, Karita Toijonen, Tuomas Tuure, Sanna Vesikansa
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Sandra Hagmanin vastaehdotuksen äänin 9 - 4.
Jäsen Sandra Hagman jätti seuraavan eriävän mielipiteen: "Haluan osoittaa eriävän mielipiteeni lautakunnan päätökseen olla ottamatta kantaa maahanmuuttoyksikön resurssimitoituksiin, vaikka se oli valtuustoaloitteen tarkoitus, ja vaikka maahanmuuttoyksikön resurssit ovat verraten muihin sosiaalityön ydinaloihin alimitoitetut. Huomiota ei ole myöskään annettu työntekijöiden näkemyksille tai siihen että maahanmuuttoyksikön asiakaskunta on sosiaalihuoltolain mukaan erityistä tukea tarvitsevia, jolloin resursseja pitäisi olla erityisen paljon. Toimialalta saadun tiedon mukaan aikuissosiaalityössä on sosiaalityöntekijällä n. 80 asiakasta ja sosiaaliohjaajalla 120 asiakasta, mikä olisi hyvä mittari pitää myös maahanmuuttoyksikön resurssit asiakasmäärien kasvun myötä hallinnassa. Nyt lautakunnan lausunto ei ottanut kantaa resursseihin ja niiden saattamiseksi tarvittavalle tasolle, kuten oli valtuustoaloitteen henki."
Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa seuraavan lausunnon valtuutettu Sandra Hagmanin ja 17 muun valtuustoaloitteeseen maahanmuuttoyksikön resurssien tarkastamisesta ja saattamisesta tarvittavalle tasolle kotouttamisen onnistumiseksi:
"Maahanmuuttoyksikön tehtävä
Maahanmuuttoyksikön perustehtävänä on järjestää Helsinkiin pysyvästi asettuneille pakolaisille sekä heihin rinnastettaville maahanmuuttajille kotoutumista tukevia sosiaalipalveluja kolmen vuoden ajan oleskeluluvan saamisesta. Maahanmuuttoyksikön asiakkaat tulevat turvapaikkaprosessin kautta suoraan vastaanottokeskuksista, muista kunnista itsenäisesti muuttaen, pakolaisen perheenyhdistämisen kautta, kiintiöpakolaisina sekä alkukartoituksen kautta. Maahanmuuttoyksikkö antaa keskitetysti sosiaalipalveluja myös ihmiskaupan uhreille ja paperittomille henkilöille. Kansainvälistä suojelua saavat ja heihin rinnastettavat henkilöt ovat pääsääntöisesti sosiaalihuoltolain (1301/2014) 3 § mukaisia erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä, joiden palvelujen järjestämisessä monitoimijainen paljon palveluja tarvitsevien prosessi on keskeinen. Keskitetyllä ja yhdenmukaisella palvelutarpeen arvioinnilla kyetään järjestämään palveluja kullekin tarkoituksenmukaisesti.
Maahanmuuttoyksikön järjestämiin alkuvaiheen vastaanottopalveluihin kuuluvat muun muassa asunnon järjestäminen ns. kuntapaikan saaville, asunnon hankinnassa avustaminen ja tuki asumisessa, terveystarkastuksiin ohjaaminen, asiakkaiden palvelutarpeen ja toimintakyvyn arvioinnit, kotoutumissuunnitelmien tekeminen, ryhmä- ja leiritoiminta, psykososiaalinen tuki sekä erilaiset ohjaus- ja neuvontapalvelut. Yksikkö laatii myös alkukartoitukset maahanmuuttajille oleskelulupaperusteesta riippumatta silloin, kun nämä eivät ole työttöminä työnhakijoina ja TE-toimiston alkukartoituksen piirissä. Yksikkö ohjaa henkilön tarpeenmukaisiin palvelukokonaisuuksiin tai suomen kielen koulutuksiin. Lisäksi maahanmuuttoyksikön kaikille perheellisille asiakkaille tehdään perhekartoitus, jossa yhteen sovitetaan perheenjäsenten kotoutumisen tavoitteita ja tuetaan psykoedukaation keinoin perheen arjen vakiintumista lapset yksilöllisesti huomioiden. Perhekartoituksen tekee sosiaalityöntekijä ja psykologi työparina kotikäynnillä haastattelemalla koko perhettä.
Uudenmaan maakuntavalmistelussa kuvataan kotouttamistyötä seuraavasti:
Monitoimijaisena työnä toteutettava työpari- ja tiimityöskentely perustuu systeemiseen minitiimi-malliin. Minitiimin muodostaa kuntakohtaisin eroin sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, ohjaaja/palveluneuvoja/lähihoitaja, psykologi/psykiatrinen sairaanhoitaja, lääkäri, sairaanhoitaja/terveydenhoitaja, fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja.
Sosiaalityöntekijä on nimetty vastuutyöntekijäksi jokaiselle asiakkaalle ja hän vastaa palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä ja on asiakasprosessin omistaja. Työnjako tehdään minitiimissä asiakkaan palvelutarpeen arvion perusteella. Asiakkaan palvelutarpeeseen vastaa yksi tai useampi työntekijä. Tehtäväkuvien perusteella tehtävä työnjako toimii lähtökohtana, kun pohditaan kuka minitiimin työntekijöistä kulloinkin työskentelee asiakkaan kanssa. Maahanmuuttoyksikön sosiaalityöntekijä toimii myös erityistä tukea tarvitsevan lapsen vastuutyöntekijänä, jolloin työskentelyssä korostuu lapsilähtöinen työskentely.
Maahanmuuttoyksikön nykyiset resurssit
Helsingin maahanmuuttajapalveluiden henkilöstörakenne on seuraava: 4 johtavaa sosiaalityöntekijää, 21 sosiaalityöntekijää (1 jälkihuolto), 16 sosiaaliohjaajaa (2 jälkihuolto), 4 ohjaajaa, 5 psykologia (1 alaikäiset ilman huoltajaa saapuneet lapset ja jälkihuoltonuoret), 1 konsultti (terveydenhuolto), 1 kuntoutusohjaaja, 1 fysioterapeutti, 1 toimintaterapeutti ja 1 toimistosihteeri. Toiminnallisessa yhteydessä on toiminut määräaikaisesti myös 2 psykiatrista sairaanhoitajaa ja psykiatri.
Sosiaalityöntekijöitä oli ennen henkilöstön lisäämistä 10, mutta erillismäärärahalla vuonna 2016 lisättiin 10 sosiaalityöntekijää. Vuonna 2017 saatiin lisäksi yksi ja vuoden 2018 alusta toinen sosiaalityöntekijän virka Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen rahoituksella alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneiden lasten jälkihuollon järjestämiseen. Sopimuksen mitoitus on yksi sosiaalityöntekijä 50 asiakasta kohti. Tämän lisäksi saatiin neljä muuta sosiaalityöntekijän virkaa. Kun nämä tänä vuonna tulleet viisi vakanssia on täytetty, sosiaalityöntekijöiden kokonaismäärä on 26.
Maahanmuuttoyksikön asiakasmäärät sosiaalityöntekijöiden määrään nähden
Maahanmuuttoyksikön asiakkuudessa 31.12.2017 oli 2 614 henkilöä (1 781 ruokakuntaa). Näistä asiakkaista 62 on erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia, joista 33 alaikäisenä ilman huoltajaa saapunutta lasta, loput perheissä asuvia. Jälkihuollossa olevia nuoria asiakkaista oli 100. Lisäksi kahdeksan henkilöä on ihmiskaupan uhreja ja 76 henkilöä paperittomia. Työssä olevaa sosiaalityöntekijää kohden on 137,5 asiakasta ja 94 ruokakuntaa. Tämänhetkisen asiakastyön asiakasmäärien jakoperusteen laskemisessa on käytetty kerrointa 1,5, kun kyseessä on lapsiperhe. Kun asiakasmäärä jaetaan nykyisellä 26 sosiaalityöntekijällä, yhtä sosiaalityöntekijää kohden on laskennallisesti 100,5 asiakasta ja 68,5 ruokakuntaa.
Asiakasmäärän kasvun arviointi on vaikeaa, koska ei ole tiedossa, kuinka paljon turvapaikkaprosessissa oleville henkilöille myönnetään oleskelulupia. Muista kunnista muutto Helsinkiin säilynee korkealla tasolla, vaikka oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrä vähentyisikin. Myös perheenyhdistämisten määrän muutokset heijastuvat asiakasmäärien muutokseen.
Työskentely maahanmuuttoyksikössä tapahtuu edellä kuvatun systeemisen mallin mukaan, eikä sosiaalityöntekijä työskentele yksin perheen tai henkilön kanssa. Sosiaalityöntekijä vastaa kuitenkin kunkin henkilön palvelutarpeen arvioinnista ja työskentelyn yhteensovittamisesta monitoimijaisessa yhteistyössä. Perheen ollessa kyseessä on tärkeää huomioida perhekokonaisuuden lisäksi kunkin perheenjäsen yksilölliset tarpeet. Vaikka maahanmuuttoyksikköön on saatu sosiaalityöntekijöiden lisäresursseja lisääntyneeseen tarpeeseen, arvioidaan sosiaali- ja terveystoimialalla jatkuvasti asiakastarpeiden muutoksia ja varaudutaan tekemään tarvittaessa niiden edellyttämiä resurssimuutoksia.
Terveys- ja hyvinvointi vaikutusten arviointi
Hyvin hoidettu maahanmuuttajien alkuvaiheen kotouttaminen lisää kotouttamisen piirissä olevien perheiden ja henkilöiden hyvinvointia ja terveyttä. Se auttaa maahanmuuttajia integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja nopeuttaa heidän pääsyään koulutukseen ja työelämään."
Kaupunginkanslia on pyytänyt sosiaali- ja terveyslautakunnalta lausuntoa valtuutettu Sandra Hagmanin ja 17 muun valtuutetun aloitteeseen 11.6.2018 mennessä koskien maahanmuuttoyksikön resurssien tarkastamista.
Sosiaali- ja terveyslautakunta 13.03.2018 § 71
Lausunto
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Jäsen Saku Etholen pyysi asian pöydälle.
Esittelijä
Lisätiedot
Maarit Sulavuori, va. perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, puhelin: 310 62401
Sari Karisto, etelän aikuissosiaalityön päällikkö, puhelin: 310 37579
Marja Heikkinen, kehittämissuunnittelija, puhelin: 310 42303
This decision was published on 05.04.2018
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Presenter information
Ask for more info
Maarit Sulavuori, va. perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, puhelin: 09 310 62401
Sari Karisto, etelän aikuissosiaalityön päällikkö, puhelin: 09 310 37579
Marja Heikkinen, kehittämissuunnittelija, puhelin: 09 310 42303