Valtuutettu Sandra Hagmanin aloite maahanmuuton sosiaalityön kotouttamistoiminnan voimavaroista

For decisions released prior to 2019 a related decision heading is displayed for cases.
HEL 2017-011118
More recent handlings
Case 19. / 292 §

V 16.5.2018, Valtuutettu Sandra Hagmanin aloite maahanmuuton sosiaalityön kotouttamistoiminnan voimavaroista

Helsinki City Board

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo valtuutettu Sandra Hagmanin aloitteen loppuun käsitellyksi.

Samalla kaupunginvaltuusto kehottaa selvittämään, mitä toimenpiteitä vaaditaan sosiaalityöntekijöiden määrän nostamiseksi aikuissosiaalityön mitoitussuositusten tasolle ja mitkä ovat kustannusvaikutukset kaupungille, kun valtion rahoitus otetaan huomioon. Tämän lisäksi selvityksessä tuodaan ilmi nykyiset asiakasmäärät ja sen yhteydessä saatetaan maahanmuuttoyksikön tilastointi ajan tasalle. Selvitys tuodaan sote-lautakuntaan hyvissä ajoin ennen syksyn 2018 budjettineuvotteluja.

Käsittely

Vastaehdotus:
Paavo Arhinmäki: Esitetään päätösesitykseen kappaleen kaksi (2) jälkeen uusi kappale:

Samalla kaupunginvaltuusto kehottaa selvittämään, mitä toimenpiteitä vaaditaan sosiaalityöntekijöiden määrän nostamiseksi aikuissosiaalityön mitoitussuositusten tasolle ja mitkä ovat kustannusvaikutukset kaupungille, kun valtion rahoitus otetaan huomioon. Tämän lisäksi selvityksessä tuodaan ilmi nykyiset asiakasmäärät ja sen yhteydessä saatetaan maahanmuuttoyksikön tilastointi ajan tasalle. Selvitys tuodaan sote-lautakuntaan hyvissä ajoin ennen syksyn 2018 budjettineuvotteluja.

Kannattaja: Suldaan Said Ahmed

Äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Paavo Arhinmäen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna.

Jaa-äänet: 5
Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Mika Raatikainen, Wille Rydman, Daniel Sazonov

Ei-äänet: 9
Paavo Arhinmäki, Otso Kivekäs, Maria Ohisalo, Hannu Oskala, Marcus Rantala, Suldaan Said Ahmed, Tomi Sevander, Kaarin Taipale, Sanna Vesikansa

Poissa: 1
Ulla-Marja Urho

Kaupunginhallitus hyväksyi Paavo Arhinmäen vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen äänin 5 - 9.

See table with voting results

Äänestys 1

Ayes: Esityksen mukaan

Noes: Esitetään päätösesitykseen kappaleen kaksi (2) jälkeen uusi kappale: Samalla kaupunginvaltuusto kehottaa selvittämään, mitä toimenpiteitä vaaditaan sosiaalityöntekijöiden määrän nostamiseksi aikuissosiaalityön mitoitussuositusten tasolle ja mitkä ovat kustannusvaikutukset kaupungille, kun valtion rahoitus otetaan huomioon. Tämän lisäksi selvityksessä tuodaan ilmi nykyiset asiakasmäärät ja sen yhteydessä saatetaan maahanmuuttoyksikön tilastointi ajan tasalle. Selvitys tuodaan sote-lautakuntaan hyvissä ajoin ennen syksyn 2018 budjettineuvotteluja.

Member Political group
Pajunen, Jenni Kokoomuksen valtuustoryhmä
Pakarinen, Pia No council group
Raatikainen, Mika Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Rydman, Wille Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Sazonov, Daniel No council group
Close
Member Political group
Arhinmäki, Paavo No council group
Kivekäs, Otso Vihreä valtuustoryhmä
Ohisalo, Maria Vihreä valtuustoryhmä
Oskala, Hannu Vihreä valtuustoryhmä
Rantala, Marcus Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Said Ahmed, Suldaan Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Sevander, Tomi No council group
Taipale, Kaarin No council group
Vesikansa, Sanna No council group
Close
Member Political group
Close
Member Political group
Urho, Ulla-Marja No council group
Close
By political group
Political group Ayes Noes Blank Absent
No council group 2 4 0 1
Perussuomalaisten valtuustoryhmä 2 0 0 0
Kokoomuksen valtuustoryhmä 1 0 0 0
Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä 0 1 0 0
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 0 1 0 0
Vihreä valtuustoryhmä 0 3 0 0
Close

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo valtuutettu Sandra Hagmanin aloitteen loppuun käsitellyksi.

Close

Valtuutettu Sandra Hagman ja 17 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan sosiaalityön kotouttamistoiminnan edellytysten turvaamista ja voimavarojen mitoittamisen toimenpiteitä.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua.

Kaupunginhallitus toteaa kaupunginkanslian elinkeino-osastolta saatujen tietojen perusteella, että maahan saapuvien kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden määrä on selvästi pienentynyt. Uudenmaan ELY-keskuksen maaliskuun alun tilastojen mukaan maahan oli alkuvuoden 2018 aikana saapunut 742 turvapaikanhakijaa. Vuonna 2015 kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä oli yli 30 000 ja vuonna 2016 hieman yli 5 600 henkilöä. On arvioitavissa, että maahan saapuneista noin neljäsosa saanee oleskeluluvan.

ELY-keskukset pyrkivät sijoittamaan maahan saapuneita tasaisesti maan eri puolille. Suomessa kansainvälistä suojelua saavista henkilöistä noin kolmasosa siirtyy kiintiöidylle kuntapaikalle. Pääosa kansainvälistä suojelua saavista suuntaa omaehtoisesti haluamalleen alueelle. Pääkaupunkiseutu ja erityisesti Helsinki saa muuttovoittoa muista kunnista tulevista oleskeluluvan saaneista kotoutujista. Helsingin kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikön arvion mukaan vuoden 2016 aikana Helsinkiin tuli kansainvälistä suojelua saavien piiristä noin 1 000 uutta kuntalaista ja muuttoliikkeen arvioidaan pysyvän tasaisena.

Sosiaali- ja terveystoimialan maahanmuuttoyksikön tehtävänä on järjestää Helsinkiin pysyvästi asettuneille pakolaisille sekä heihin rinnastettaville maahanmuuttajille kotoutumista tukevia sosiaalipalveluja kolmen vuoden ajan oleskeluluvan saamisesta. Maahanmuuttoyksikön asiakkaat tulevat turvapaikkaprosessin kautta suoraan vastaanottokeskuksista, muista kunnista itsenäisesti muuttaen, pakolaisen perheenyhdistämisen kautta, kiintiöpakolaisina sekä alkukartoituksen kautta. Maahanmuuttoyksikkö antaa keskitetysti sosiaalipalveluja myös ihmiskaupan uhreille ja paperittomille henkilöille. Kansainvälistä suojelua saavat ja heihin rinnastettavat henkilöt ovat pääsääntöisesti sosiaalihuoltolain (1301/2014) 3 §:n mukaisia erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä, joiden palvelujen järjestämisessä monitoimijainen paljon palveluja tarvitsevien prosessi on keskeinen. Keskitetyllä ja yhdenmukaisella palvelutarpeen arvioinnilla kyetään järjestämään palveluja kullekin tarkoituksenmukaisesti.

Maahanmuuttoyksikön järjestämiin alkuvaiheen vastaanottopalveluihin kuuluvat muun muassa asunnon järjestäminen kuntapaikan saajille, asunnon hankinnassa avustaminen, asumisen tuki, terveystarkastuksiin ohjaaminen, asiakkaiden palvelutarpeen ja toimintakyvyn arvioinnit, kotoutumissuunnitelmien tekeminen, ryhmä- ja leiritoiminta, psykososiaalinen tuki sekä erilaiset ohjaus- ja neuvontapalvelut. Yksikkö laatii myös alkukartoitukset maahanmuuttajille oleskelulupaperusteesta riippumatta silloin, kun nämä eivät ole työttöminä työnhakijoina ja TE-toimiston alkukartoituksen piirissä. Yksikkö ohjaa henkilön tarpeenmukaisiin palvelukokonaisuuksiin tai suomen kielen koulutuksiin. Lisäksi maahanmuuttoyksikön kaikille perheellisille asiakkaille tehdään perhekartoitus, jossa yhteen sovitetaan perheenjäsenten kotoutumisen tavoitteita ja tuetaan psykoedukaation keinoin perheen arjen vakiintumista lapset yksilöllisesti huomioon ottaen. Perhekartoituksen tekee työparina sosiaalityöntekijä ja psykologi haastattelemalla koko perhettä kotikäynnillä.

Helsingin maahanmuuttajapalveluissa on lisätty voimavaroja vuosina 2017-2018, kun tarvetta on ilmennyt. Palveluissa on 4 johtavaa sosiaalityöntekijää, 21 sosiaalityöntekijää (1 jälkihuolto), 16 sosiaaliohjaajaa (2 jälkihuolto), 4 ohjaajaa, 5 psykologia (1 alaikäiset ilman huoltajaa saapuneet lapset ja jälkihuoltonuoret), 1 konsultti (terveydenhuolto), 1 kuntoutusohjaaja, 1 fysioterapeutti, 1 toimintaterapeutti ja 1 toimistosihteeri. Toiminnallisessa yhteydessä on toiminut määräaikaisesti myös 2 psykiatrista sairaanhoitajaa ja psykiatri.

Vuoden 2017 lopussa maahanmuuttoyksikön asiakkuudessa oli 2 614 henkilöä (1 781 ruokakuntaa). Näistä asiakkaista 62 oli erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia, joista 33 alaikäisenä ilman huoltajaa saapunutta lasta, loput perheissä asuvia. Jälkihuollossa olevia nuoria asiakkaista oli 100. Lisäksi kahdeksan henkilöä oli ihmiskaupan uhreja ja 76 henkilöä paperittomia. Sosiaalityöntekijää kohden oli 137,5 asiakasta ja 94 ruokakuntaa. Asiakastyön asiakasmäärien jakoperusteen laskemisessa on käytetty kerrointa 1,5, kun kyseessä on lapsiperhe. Yhtä sosiaalityöntekijää kohden on laskennallisesti 100,5 asiakasta ja 68,5 ruokakuntaa.

Sosiaali- ja terveystoimialalla arvioidaan jatkuvasti maahanmuuton sosiaalityössä ja kotouttamistoiminnassa tapahtuvia muutoksia sekä varaudutaan kohdentamaan voimavaroja. Nykyisellä strategiakaudella myös mm. kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tehtävät maahanmuuton kehittämistoimenpiteet tukevat monialaista yhteistyötä. Asiakkaan näkökulmasta maahanmuuton sosiaalityön ja kotouttamistoiminnan palvelujen saumaton kokonaisuus on tärkeä ja edellyttää toimialojen yhteistyön jatkuvaa parantamista ja kehittämistä.

Close

Kaupunginhallitus 23.04.2018 § 249

Päätös

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle 7.5.2018 saakka.

Käsittely

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle 7.5.2018 saakka Veronika Honkasalon ehdotuksesta.

Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot

Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184

marja-liisa.rautanen@hel.fi

Sosiaali- ja terveyslautakunta 27.03.2018 § 85

Lausunto

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi seuraavan esittelijän ehdotuksesta poikkeavan lausunnon valtuutettu Sandra Hagmanin ja 17 muun valtuustoaloitteeseen maahanmuuttoyksikön resurssien tarkastamisesta ja saattamisesta tarvittavalle tasolle kotouttamisen onnistumiseksi:

"Maahanmuuttoyksikön tehtävä

Maahanmuuttoyksikön perustehtävänä on järjestää Helsinkiin pysyvästi asettuneille pakolaisille sekä heihin rinnastettaville maahanmuuttajille kotoutumista tukevia sosiaalipalveluja kolmen vuoden ajan oleskeluluvan saamisesta. Maahanmuuttoyksikön asiakkaat tulevat turvapaikkaprosessin kautta suoraan vastaanottokeskuksista, muista kunnista itsenäisesti muuttaen, pakolaisen perheenyhdistämisen kautta, kiintiöpakolaisina sekä alkukartoituksen kautta. Maahanmuuttoyksikkö antaa keskitetysti sosiaalipalveluja myös ihmiskaupan uhreille ja paperittomille henkilöille. Kansainvälistä suojelua saavat ja heihin rinnastettavat henkilöt ovat pääsääntöisesti sosiaalihuoltolain (1301/2014) 3 § mukaisia erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä, joiden palvelujen järjestämisessä monitoimijainen paljon palveluja tarvitsevien prosessi on keskeinen. Keskitetyllä ja yhdenmukaisella palvelutarpeen arvioinnilla kyetään järjestämään palveluja kullekin tarkoituksenmukaisesti.

Maahanmuuttoyksikön järjestämiin alkuvaiheen vastaanottopalveluihin kuuluvat muun muassa asunnon järjestäminen ns. kuntapaikan saaville, asunnon hankinnassa avustaminen ja tuki asumisessa, terveystarkastuksiin ohjaaminen, asiakkaiden palvelutarpeen ja toimintakyvyn arvioinnit, kotoutumissuunnitelmien tekeminen, ryhmä- ja leiritoiminta, psykososiaalinen tuki sekä erilaiset ohjaus- ja neuvontapalvelut. Yksikkö laatii myös alkukartoitukset maahanmuuttajille oleskelulupaperusteesta riippumatta silloin, kun nämä eivät ole työttöminä työnhakijoina ja TE-toimiston alkukartoituksen piirissä. Yksikkö ohjaa henkilön tarpeenmukaisiin palvelukokonaisuuksiin tai suomen kielen koulutuksiin. Lisäksi maahanmuuttoyksikön kaikille perheellisille asiakkaille tehdään perhekartoitus, jossa yhteen sovitetaan perheenjäsenten kotoutumisen tavoitteita ja tuetaan psykoedukaation keinoin perheen arjen vakiintumista lapset yksilöllisesti huomioiden. Perhekartoituksen tekee sosiaalityöntekijä ja psykologi työparina kotikäynnillä haastattelemalla koko perhettä.

Uudenmaan maakuntavalmistelussa kuvataan kotouttamistyötä seuraavasti:

Monitoimijaisena työnä toteutettava työpari- ja tiimityöskentely perustuu systeemiseen minitiimi-malliin. Minitiimin muodostaa kuntakohtaisin eroin sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, ohjaaja/palveluneuvoja/lähihoitaja, psykologi/psykiatrinen sairaanhoitaja, lääkäri, sairaanhoitaja/terveydenhoitaja, fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja.

Sosiaalityöntekijä on nimetty vastuutyöntekijäksi jokaiselle asiakkaalle ja hän vastaa palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä ja on asiakasprosessin omistaja. Työnjako tehdään minitiimissä asiakkaan palvelutarpeen arvion perusteella. Asiakkaan palvelutarpeeseen vastaa yksi tai useampi työntekijä. Tehtäväkuvien perusteella tehtävä työnjako toimii lähtökohtana, kun pohditaan kuka minitiimin työntekijöistä kulloinkin työskentelee asiakkaan kanssa. Maahanmuuttoyksikön sosiaalityöntekijä toimii myös erityistä tukea tarvitsevan lapsen vastuutyöntekijänä, jolloin työskentelyssä korostuu lapsilähtöinen työskentely.

Maahanmuuttoyksikön nykyiset resurssit

Helsingin maahanmuuttajapalveluiden henkilöstörakenne on seuraava: 4 johtavaa sosiaalityöntekijää, 21 sosiaalityöntekijää (1 jälkihuolto), 16 sosiaaliohjaajaa (2 jälkihuolto), 4 ohjaajaa, 5 psykologia (1 alaikäiset ilman huoltajaa saapuneet lapset ja jälkihuoltonuoret), 1 konsultti (terveydenhuolto), 1 kuntoutusohjaaja, 1 fysioterapeutti, 1 toimintaterapeutti ja 1 toimistosihteeri. Toiminnallisessa yhteydessä on toiminut määräaikaisesti myös 2 psykiatrista sairaanhoitajaa ja psykiatri.

Sosiaalityöntekijöitä oli ennen henkilöstön lisäämistä 10, mutta erillismäärärahalla vuonna 2016 lisättiin 10 sosiaalityöntekijää. Vuonna 2017 saatiin lisäksi yksi ja vuoden 2018 alusta toinen sosiaalityöntekijän virka Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen rahoituksella alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneiden lasten jälkihuollon järjestämiseen. Sopimuksen mitoitus on yksi sosiaalityöntekijä 50 asiakasta kohti. Tämän lisäksi saatiin neljä muuta sosiaalityöntekijän virkaa. Kun nämä tänä vuonna tulleet viisi vakanssia on täytetty, sosiaalityöntekijöiden kokonaismäärä on 26.

Maahanmuuttoyksikön asiakasmäärät sosiaalityöntekijöiden määrään nähden

Maahanmuuttoyksikön asiakkuudessa 31.12.2017 oli 2 614 henkilöä (1 781 ruokakuntaa). Näistä asiakkaista 62 on erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia, joista 33 alaikäisenä ilman huoltajaa saapunutta lasta, loput perheissä asuvia. Jälkihuollossa olevia nuoria asiakkaista oli 100. Lisäksi kahdeksan henkilöä on ihmiskaupan uhreja ja 76 henkilöä paperittomia. Työssä olevaa sosiaalityöntekijää kohden on 137,5 asiakasta ja 94 ruokakuntaa. Tämänhetkisen asiakastyön asiakasmäärien jakoperusteen laskemisessa on käytetty kerrointa 1,5, kun kyseessä on lapsiperhe. Kun asiakasmäärä jaetaan nykyisellä 26 sosiaalityöntekijällä, yhtä sosiaalityöntekijää kohden on laskennallisesti 100,5 asiakasta ja 68,5 ruokakuntaa.

Asiakasmäärän kasvun arviointi on vaikeaa, koska ei ole tiedossa, kuinka paljon turvapaikkaprosessissa oleville henkilöille myönnetään oleskelulupia. Muista kunnista muutto Helsinkiin säilynee korkealla tasolla, vaikka oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrä vähentyisikin. Myös perheenyhdistämisten määrän muutokset heijastuvat asiakasmäärien muutokseen. Jatkossa asiakkuudet tulisi laskea ruokakuntien sijaan henkilöittäin, jotta työntekijöiden vastuu ja työmäärä tulevat todenmukaisesti mitattua.

Työskentely maahanmuuttoyksikössä tapahtuu edellä kuvatun systeemisen mallin mukaan, eikä sosiaalityöntekijä työskentele yksin perheen tai henkilön kanssa. Sosiaalityöntekijä vastaa kuitenkin kunkin henkilön palvelutarpeen arvioinnista ja työskentelyn yhteensovittamisesta monitoimijaisessa yhteistyössä. Perheen ollessa kyseessä on tärkeää huomioida perhekokonaisuuden lisäksi kunkin perheenjäsen yksilölliset tarpeet. Vaikka maahanmuuttoyksikköön on saatu sosiaalityöntekijöiden lisäresursseja lisääntyneeseen tarpeeseen, arvioidaan sosiaali- ja terveystoimialalla jatkuvasti asiakastarpeiden muutoksia ja varaudutaan tekemään tarvittaessa niiden edellyttämiä resurssimuutoksia.

Lautakunta pitää tärkeänä maahanmuuttoyksikön sosiaalityön riittävää resursointia. Suuntaa maahanmuuttoyksikön sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen resursointiin voitaisiin hakea esimerkiksi aikuissosiaalityön tämänhetkisestä asiakastyöstä. Riittävä resursointi varmistaa suunnitelmallisen sosiaalityön onnistumisen ja turvaa työrauhan.

Terveys- ja hyvinvointi vaikutusten arviointi

Hyvin hoidettu maahanmuuttajien alkuvaiheen kotouttaminen lisää kotouttamisen piirissä olevien perheiden ja henkilöiden hyvinvointia ja terveyttä. Se auttaa maahanmuuttajia integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja nopeuttaa heidän pääsyään koulutukseen ja työelämään."

Käsittely

Asiassa tehtiin seuraavat vastaehdotukset:

Vastaehdotus 1:
Jäsen Sandra Hagman: Korvataan lausunnon viimeinen kappale ennen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia seuraavalla kappaleella: "Koska asiakasmäärien ennustaminen on vaikeaa, tulisi maahanmuuttoyksikössä ottaa käyttöön asiakkuuksien tavoitetasot. Alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneiden osalta mitoitus on asetettu 50 asiakkaaseen jokaista sosiaalityöntekijää kohden. Aikuisten ja perheiden puolella maksimimitoitusta ei vielä ole käytetty ja resurssit eivät välttämättä vastaa tarvetta. Lautakunta pitää tärkeänä tämän sosiaalityön riittävää resursointia. Mallia sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen mitoitukseen voitaisiin hakea esimerkiksi aikuissosiaalityön tämänhetkisistä asiakastyön määristä. Riittävä resursointi varmistaisi suunnitelmallisen sosiaalityön onnistumisen, turvaavat työrauhan ja antavat yksikölle välineet resurssimuutoksiin."

Kannattaja: jäsen Kati Juva

Vastaehdotus 2:
Jäsen Sandra Hagman: Lisätään lausunnon kolmanneksi viimeisen kappaleen ennen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia loppuun seuraava lause: "Jatkossa asiakkuudet tulisi laskea ruokakuntien sijaan henkilöittäin, jotta työntekijöiden vastuu ja työmäärä tulevat todenmukaisesti mitattua."

Kannattaja: jäsen Kati Juva

Vastaehdotus 3:
Jäsen Daniel Sazonov: Lisätään lausunnon loppuun ennen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia seuraava uusi kappale: "Lautakunta pitää tärkeänä maahanmuuttoyksikön sosiaalityön riittävää resursointia. Suuntaa maahanmuuttoyksikön sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen resursointiin voitaisiin hakea esimerkiksi aikuissosiaalityön tämänhetkisestä asiakastyöstä. Riittävä resursointi varmistaa suunnitelmallisen sosiaalityön onnistumisen ja turvaa työrauhan."

Kannattaja: jäsen Sami Heistaro

Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto syntyi seuraavien äänestysten tuloksena:

1 äänestys

JAA-ehdotus: Vastaehdotus 1 (jäsen Sandra Hagman): Korvataan lausunnon viimeinen kappale ennen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia seuraavalla kappaleella: "Koska asiakasmäärien ennustaminen on vaikeaa, tulisi maahanmuuttoyksikössä ottaa käyttöön asiakkuuksien tavoitetasot. Alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneiden osalta mitoitus on asetettu 50 asiakkaaseen jokaista sosiaalityöntekijää kohden. Aikuisten ja perheiden puolella maksimimitoitusta ei vielä ole käytetty ja resurssit eivät välttämättä vastaa tarvetta. Lautakunta pitää tärkeänä tämän sosiaalityön riittävää resursointia. Mallia sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen mitoitukseen voitaisiin hakea esimerkiksi aikuissosiaalityön tämänhetkisistä asiakastyön määristä. Riittävä resursointi varmistaisi suunnitelmallisen sosiaalityön onnistumisen, turvaavat työrauhan ja antavat yksikölle välineet resurssimuutoksiin."
EI-ehdotus: Vastaehdotus 3 (jäsen Daniel Sazonov): Lisätään lausunnon loppuun ennen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia seuraava uusi kappale: "Lautakunta pitää tärkeänä maahanmuuttoyksikön sosiaalityön riittävää resursointia. Suuntaa maahanmuuttoyksikön sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen resursointiin voitaisiin hakea esimerkiksi aikuissosiaalityön tämänhetkisestä asiakastyöstä. Riittävä resursointi varmistaa suunnitelmallisen sosiaalityön onnistumisen ja turvaa työrauhan."

Jaa-äänet: 4
Heidi Ahola, Sandra Hagman, Kati Juva, Tuomas Tuure

Ei-äänet: 8
Ahto Apajalahti, Tapio Bergholm, Cecilia Ehrnrooth, Sami Heistaro, Seija Muurinen, Daniel Sazonov, Karita Toijonen, Sanna Vesikansa

Tyhjä: 1
Mari Rantanen

Poissa: 0

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Daniel Sazonovin vastaehdotuksen äänin 8 - 4 (tyhjää 1).

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 3 (jäsen Daniel Sazonov): Lisätään lausunnon loppuun ennen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia seuraava uusi kappale: "Lautakunta pitää tärkeänä maahanmuuttoyksikön sosiaalityön riittävää resursointia. Suuntaa maahanmuuttoyksikön sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen resursointiin voitaisiin hakea esimerkiksi aikuissosiaalityön tämänhetkisestä asiakastyöstä. Riittävä resursointi varmistaa suunnitelmallisen sosiaalityön onnistumisen ja turvaa työrauhan."

Jaa-äänet: 1
Mari Rantanen

Ei-äänet: 12
Heidi Ahola, Ahto Apajalahti, Tapio Bergholm, Cecilia Ehrnrooth, Sandra Hagman, Sami Heistaro, Kati Juva, Seija Muurinen, Daniel Sazonov, Karita Toijonen, Tuomas Tuure, Sanna Vesikansa

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Daniel Sazonovin vastaehdotuksen äänin 12 - 1.

3 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 2 (jäsen Sandra Hagman): Lisätään lausunnon kolmanneksi viimeisen kappaleen ennen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia loppuun seuraava lause: "Jatkossa asiakkuudet tulisi laskea ruokakuntien sijaan henkilöittäin, jotta työntekijöiden vastuu ja työmäärä tulevat todenmukaisesti mitattua."

Jaa-äänet: 4
Sami Heistaro, Seija Muurinen, Mari Rantanen, Daniel Sazonov

Ei-äänet: 9
Heidi Ahola, Ahto Apajalahti, Tapio Bergholm, Cecilia Ehrnrooth, Sandra Hagman, Kati Juva, Karita Toijonen, Tuomas Tuure, Sanna Vesikansa

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Sandra Hagmanin vastaehdotuksen äänin 9 - 4.

Jäsen Sandra Hagman jätti seuraavan eriävän mielipiteen: "Haluan osoittaa eriävän mielipiteeni lautakunnan päätökseen olla ottamatta kantaa maahanmuuttoyksikön resurssimitoituksiin, vaikka se oli valtuustoaloitteen tarkoitus, ja vaikka maahanmuuttoyksikön resurssit ovat verraten muihin sosiaalityön ydinaloihin alimitoitetut. Huomiota ei ole myöskään annettu työntekijöiden näkemyksille tai siihen että maahanmuuttoyksikön asiakaskunta on sosiaalihuoltolain mukaan erityistä tukea tarvitsevia, jolloin resursseja pitäisi olla erityisen paljon. Toimialalta saadun tiedon mukaan aikuissosiaalityössä on sosiaalityöntekijällä n. 80 asiakasta ja sosiaaliohjaajalla 120 asiakasta, mikä olisi hyvä mittari pitää myös maahanmuuttoyksikön resurssit asiakasmäärien kasvun myötä hallinnassa. Nyt lautakunnan lausunto ei ottanut kantaa resursseihin ja niiden saattamiseksi tarvittavalle tasolle, kuten oli valtuustoaloitteen henki."

13.03.2018 Pöydälle

Esittelijä
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Lisätiedot

Maarit Sulavuori, va. perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, puhelin: 310 62401

maarit.sulavuori@hel.fi

Sari Karisto, etelän aikuissosiaalityön päällikkö, puhelin: 310 37579

sari.karisto@hel.fi

Marja Heikkinen, kehittämissuunnittelija, puhelin: 310 42303

marja.heikkinen@hel.fi
Close

This decision was published on 28.05.2018

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Close

Presenter information

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Ask for more info

Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36184

marja-liisa.rautanen@hel.fi