Työntekijän tai viranhaltijan vahingonkorvausvelvollisuudesta vapauttamista koskeva päätösvalta sosiaali- ja terveystoimialalla

For decisions released prior to 2019 a related decision heading is displayed for cases.
HEL 2018-006880
More recent handlings
Case 10. / 188 §
This decisionmaker is no longer active

Työntekijän tai viranhaltijan vahingonkorvausvelvollisuudesta vapauttamista koskeva päätösvalta sosiaali- ja terveystoimialalla

The Social Services and Health Care Committee

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kumota 13.2.2018 (§ 38) ja 10.4.2018 (§ 98) tekemänsä päätökset 1.9.2018 lukien.

Samalla lautakunta päätti, että terveys- ja päihdepalvelujen suun terveydenhuollon johtajahammaslääkäri päättää suun terveydenhuollossa tapahtuvien potilaisiin tai ulkopuolisiin kohdistuvien enintään 400 euron suuruisten vahinkojen osalta työntekijän tai viranhaltijan
vapauttamisesta kokonaan tai osittain velvollisuudestaan korvata aiheuttamansa vahinko, ellei asianomainen ole aiheuttanut sitä tahallaan tai törkeällä tuottamuksella.

Lisäksi lautakunta päätti, että sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen kotihoitopäällikkö päättää oman yksikkönsä osalta kotihoidossa tapahtuvien asiakkaisiin tai ulkopuolisiin kohdistuvien, enintään 400 euron suuruisten ja kaupungin omaisuuteen kohdistuvien enintään 600 euron suuruisten, vahinkojen osalta työntekijän tai viranhaltijan vapauttamisesta kokonaan tai osittain velvollisuudestaan korvata aiheuttamansa vahinko, ellei asianomainen ole aiheuttanut sitä tahallaan tai törkeällä tuottamuksella.

Edelleen lautakunta päätti, että sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen eteläisen palvelualueen Kinaporin, Koskelan ja Kivelän monipuolisen palvelukeskuksen johtaja päättää 31.12.2019 saakka alaisissaan kotihoidon yksiköissä tapahtuvien asiakkaisiin tai ulkopuolisiin kohdistuvien, enintään 400 euron suuruisten ja kaupungin omaisuuteen kohdistuvien enintään 600 euron suuruisten, vahinkojen osalta työntekijän tai viranhaltijan vapauttamisesta kokonaan tai osittain velvollisuudestaan korvata aiheuttamansa vahinko, ellei asianomainen ole aiheuttanut sitä tahallaan tai törkeällä tuottamuksella.

Vielä lautakunta päätti, että sosiaali- ja terveystoimialan hallintopalvelujen päätöksenteon tuen päällikkö päättää siltä osin, kuin päätösvaltaa ei ole määrätty terveys- ja päihdepalvelujen johtajahammaslääkärille, sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen kotihoitopäällikölle tai 31.12.2019 saakka monipuolisen palvelukeskuksen johtajalle, työntekijän tai viranhaltijan vapauttamisesta kokonaan tai osittain velvollisuudestaan korvata aiheuttamansa vahinko, ellei asianomainen ole aiheuttanut sitä tahallaan tai törkeällä tuottamuksella.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Close

Hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin 8-kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialalautakunta omalla toimialallaan päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranomainen päättää kokonaisesta tai osittaisesta vapautuksesta toimialan henkilöstöön kuuluvalle hänen velvollisuudestaan korvata virka- tai työtehtävissä aiheuttamansa vahinko, ellei asianomainen ole aiheuttanut sitä tahallaan tai törkeällä tuottamuksella.

Terveys- ja päihdepalvelujen johtajahammaslääkärin päätösvaltaa koskevaa 13.2.2018 tehtyä päätöstä (§ 38) ei esitetä muutettavaksi. Esitys päätöksen kumoamisesta ja ottamisesta saman sisältöisenä päätöksen osaksi perustuu siihen, että vahingonkorvausvelvollisuudesta vapauttamista koskevat päätösvallan siirrot olisivat yhdessä lautakunnan päätöksessä, mikä helpottaa niiden löytämistä. Lisäksi vahingonkorvausvaatimuksia käsittelevät ja niiden johdosta tehtäviä päätöksiä valmistelevat työntekijät voisivat yhden lautakunnan päätöksen perusteella varmistua siitä, ketkä ovat oikeutettuja tekemään vahingonkorvausvelvollisuudesta vapauttamista koskevia viranhaltijapäätöksiä. Vahingonkorvauksen myöntämistä koskevan päätöksenteon osalta vastaava yhdistäminen toteutettiin toimialajohtajan liitteenä 1 olevalla päätöksellä.

Päätösvallan siirtäminen vahingonkorvausvelvollisuudesta vapauttamisessa aloitettiin 1.6.2017, kun kotihoitopäällikölle delegoitiin sitä koskevaa päätösvaltaa kaupunginhallituksen johtamisen jaoston 22.5.2017 tekemällä päätöksellä § 105 (liite 2). Seuraavassa vaiheessa päätösvaltaa siirrettiin lautakunnan 13.2.2018 tekemällä päätöksellä § 38 terveys- ja päihdepalvelujen johtajahammaslääkärille (liite 3). Päätösvallan siirtäminen Kinaporin, Koskelan ja Kivelän monipuolisen palvelukeskuksen johtajalle lautakunnan 10.4.2018 tekemällä päätöksellä § 98 liittyi määräaikaisiin kokeiluihin, joilla yhdistettiin 31.12.2019 asti keskisen kotihoito sekä Kinaporin ja Koskelan monipuolinen palvelukeskus kahdeksi lähialueeksi ja eteläinen kotihoitoyksikkö Kivelän ja Töölön monipuolisen palvelukeskuksen kanssa kahdeksi lähialueeksi (liite 4). Kokeilujen aikana keskisellä kotihoitoyksiköllä ei ollut kotihoitopäällikköä ja kotihoidon työntekijöiden esimiehinä toimivat Kinaporin ja Koskelan monipuolisten palvelukeskusten johtajat. Osalla eteläisen kotihoitoyksikön lähipalvelualueista oli samanlainen tilanne, ja näiden alueiden kotihoidon työntekijöiden esimiehenä toimii Kivelän monipuolisen palvelukeskuksen johtaja.

Voimassa olevien lautakunnan vahingonkorvausvelvollisuudesta vapauttamista koskevien päätösten mukaan kotihoitopäällikkö sekä Kinaporin, Koskelan ja Kivelän monipuolisen palvelukeskuksen johtaja päättää korvausvelvollisuudesta vapauttamisesta, kun kaupungin omaisuuteen on kohdistunut enintään 500 euron suuruinen vahinko. Käytännössä näissä vahingoissa on kyse kotihoidon työntekijöiden työtehtävissään käyttämien ajoneuvojen vahingoittumisesta. Kaupungin omaisuuteen kohdistuvan vahingon osalta enimmäismäärä on perustunut siihen, että liikennevahinkojen omavastuu on 500 euroa. Omavastuu on edelleen sama, mutta liikennevahingot käsittelevä rakentamispalveluliikelaitos Stara on ryhtynyt perimään käsittelykustannuksina yhteensä 100 euroa vahinkoa kohti. Tämän johdosta kotihoitopäällikön ja kolmen mainitun monipuolisen palvelukeskuksen johtajan päätösvaltaa on syytä nostaa 600 euroon, kun kyse on kaupungin omaisuuteen kohdistuneesta vahingosta.

Esityksessä ehdotetaan päätöksenteon tuen päällikön määräämistä päättämään työntekijän tai viranhaltijan vapauttamisesta vahingonkorvausvelvollisuudesta silloin kun päätösvalta ei kuulu johtajahammaslääkärille, kotihoitopäällikölle eikä monipuolisen palvelukeskuksen johtajalle. Päätöksentekijä on tällä hetkellä hallintopäällikkö. Perusteluna esitykselle on se, että vahingonkorvausvelvollisuudesta päättäminen soveltuu päätöksenteon tuen päällikön toimenkuvaan luontevammin kuin hallintopäällikön. Lisäksi päätöksenteon tuen päällikön työtehtävät ja toiminta ovat lähellä vahingonkorvauspäätöksiä valmistelevia juridisen tuen alayksikön lakimiehiä. Tämä antaa hänelle hallintopäällikköä paremmat mahdollisuudet olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa lakimiesten kanssa ja linjata valmistelua vahingonkorvausta vaativien asiakkaiden ja potilaiden yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi.

Close

This decision was published on 21.08.2018

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Close

Presenter information

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen

Ask for more info

Karri Välimäki, johtava lakimies, puhelin: 09 310 43970

karri.valimaki@hel.fi