Helsingin kaupungin osallistumisen Vähemmistöt ja identiteetti -tutkimukseen

Päätös

Kansliapäällikkö päätti hyväksyä Helsingin kaupungin osallistumisen Vähemmistöt ja identiteetit -tutkimukseen rahoittamalla tutkimusta yhteensä 125 000 eurolla.

Rahoitus osoitetaan kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston tutkimus- ja tilastoyksikön sekä elinkeino-osaston työvoima ja maahanmuutto -yksikön määrärahoista talousarviokohdalta 14011 seuraavasti:
- tutkimus- ja tilastoyksikön kustannuspaikalta 1858000 vuonna 2018 22 500 euroa ja vuonna 2019 22 500 euroa
- työvoima- ja maahanmuuttoyksikön kustannuspaikalta 1817200 vuonna 2018 40 000 euroa ja vuonna 2019 40 000 euroa

Päätöksen perustelut

Maahanmuutto on kolmen viime vuosikymmenen aikana muuttanut merkittävästi Helsingin ja laajemmin koko pääkaupunkiseudun väestöä. Maahanmuuttajien lasten määrän kasvun seurauksena kaupunkiin ja seudulle rakentuu myös uusia etnisiä, kulttuurisia ja kansallisia vähemmistöjä. Sen lisäksi, että kaupungin on syytä seurata maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen ja uuteen kotikaupunkiinsa, on tärkeätä kerätä tietoa myös näiden vähemmistöjen muodostumisesta sekä niihin kuuluvien henkilöiden arvoista, asenteista ja identiteeteistä. Kotoutumisen psykologista ulottuvuutta voi kansainvälisen kokemuksen ja tutkimustiedon nojalla pitää yhtä tärkeänä kuin työmarkkinoille integroitumista.

Maahanmuuttajien ja laajemmin ulkomaalaistaustaisten identiteeteistä, arvoista ja asenteista on toistaiseksi ollut käytössä vain vähän tietoa, ja siitäkin hyvin pientä osaa on voinut yleistää väestöryhmiin laajemmin. Julkisessa keskustelussa on esitetty paljon käsityksiä ja näkemyksiä, joiden taustalla ei kuitenkaan ole ollut tutkittua tietoa. Osa näistä käsityksistä ja näkemyksistä on ollut sellaisia, jotka ovat heikentäneet kaupungin ja seudun yleistä ilmapiiriä ja vaikeuttaneet hyvien etnisten suhteiden muodostumista. Keskustelua on syytä käydä jatkossakin, mutta sen olisi syytä perustua tosiasioihin ja tutkittuun tietoon.

Suomen kulttuurirahasto ja e2 ovat vuosina 2017 ja 2018 toteuttaneet ainutlaatuista tutkimusta suomalaisten identiteeteistä. Tutkimuksessa on haastateltu liki 7000 suomalaista, joista osa on ollut suomenkielisiä ja osa ruotsinkielisiä. Hankkeen tästä osasta raportoidaan neljässä osassa, ja raporteista kolme on jo ilmestynyt.

Kyseinen hanke tarjosi mahdollisuuden laajentaa tutkimusta myös uusiin vähemmistöihin. Perusteellisten keskustelujen päätteeksi tutkimus päätettiin kohdentaa viiteen kieliperusteiseen ryhmään: venäjänkielisiin, vironkielisiin, somalinkielisiin, arabiankielisiin ja englanninkielisiin sekä tarkemmin pääkaupunkiseudulle. Hankkeeseen osallistuvat edellä mainittujen tahojen lisäksi myös oikeusministeriö sekä Espoon ja Vantaan kaupungit.

Tutkimuksessa tässä osassa kartoitetaan, miten eri kielivähemmistöt ja eri lähtömaista tulevat kokevat identiteettinsä ja minkälainen asenneorientaatio luonnehtii heitä ja analysoidaan, miten asenteet ja identiteetit nivoutuvat suomalaisuuteen ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Tutkimuksen tuloksia voidaan verrata hankkeen aikaisemmassa osassa kerättyihin tietoihin suomenkielisten ja ruotsinkielisten arvoista, asenteista ja identiteeteistä.

Tutkimus tarjoaa monikulttuuristuvaan Helsinkiin tarpeellista perustietoa sekä taustaa muun muassa poliittiseen päätöksentekoon ja palvelujen kehittämiseen. Tutkimusta johtaa e2 Tutkimus. Lisäksi tutkimuskonsortioon ja rahoitukseen osallistuvat Suomen Kulttuurirahasto, oikeusministeriö sekä Helsingin kaupungin lisäksi Espoon ja Vantaan kaupungit.