Terveysasemien lääkäripalvelujen järjestäminen palvelusetelillä, sosiaali- ja terveystoimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen on kutsuttuna asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.

Terveysasemien lääkäripalvelujen hankkiminen sosiaali- ja terveystoimialalla

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 23.4.2019 § 78, että palveluseteliä kokeillaan yhtenä terveysasemien lääkäripalvelujen järjestämistapana 3.6.2019 alkaen korkeintaan vuoden 2020 loppuun saakka.

Terveysasemien lääkäripalvelut ovat kunnan lakisääteisiä velvoitteita. Palvelu tulee tarjota asiakkaalle palvelutarpeen arvion edellyttämänä ja hoitotakuun mukaisena ajankohtana. Lääkärin vastaanottopalvelut ovat keskeinen tapa sekä tehdä taudinmääritystä että määrätä asiakasta auttava hoito. Lääkärin vastaanottopalvelujen viivästyminen tai toteutumatta jääminen saattavat johtaa ongelmien pitkittymiseen ja pahentumiseen tai lisätä päivystyksellisten palvelujen käyttöä.

Terveysasemien lääkäripalvelujen saatavuudessa on jatkuvasti puutteita johtuen lääkäriresurssin vajeesta. Vaje kohdistuu kuitenkin epätasaisesti siten, että esimerkiksi tällä hetkellä eniten haasteita on Laajasalon, Myllypuron, Viiskulman ja Vuosaaren terveysasemilla. Lääkäreitä on yritetty rekrytoida eri keinoin muun muassa kohdennetulla markkinoinnilla ja määräaikaisen rekrytointilisän avulla. Nämä ovatkin jonkin verran korjanneet tilannetta mutta eivät riittävästi.

Lisäksi koronapandemia on aiheuttanut voimakkaan tarpeen siirtää terveysasemien ja sisätautien poliklinikan henkilöstövoimavaroja koronan vaatimiin tehtäviin, joita ovat esimerkiksi Omaolo-oirearvioiden käsittely, koronapuhelinneuvonta (10024) ja päivystysapu (116 117) -puheluihin vastaaminen, Laakson ja Malmin koronaterveysasemien toiminta sekä epidemiologinen toiminta. Tämä on aiheuttanut entisestään vajetta palvelujen tuottamisessa. Kiireettömien lääkärin ajanvarausaikojen odotusaikaa kuvaava T3-aika on ollut Helsingissä jälleen kasvussa. Syyskuussa terveysasemien keskiarvo oli 23 päivää ja kolmella terveysasemalla T3 oli 42 päivää.

Kokemukset terveysasemien lääkäripalvelujen palvelusetelien käytöstä ovat olleet rohkaisevia. Palvelusetelitietojärjestelmä vaihtui keväällä 2020. Tämän jälkeen myöntämistä on lisätty ja elokuussa seteleitä myönnettiin 2 465 kappaletta. Yhteensä vuoden 2020 aikana on myönnetty 5 501 palveluseteliä, joista noin 2/3 on käytetty setelin voimassaoloaikana. Palvelusetelien käyttö on ollut tärkeää sekä lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseksi että koronapandemian myötä kertyneen hoitovelan korjaamiseksi.

Tulkkipalvelujen käytön mahdollisuuden lisääminen on osoittautunut tärkeäksi, jotta palvelusetelien myöntäminen olisi mahdollista kielitaidosta riippumatta. Tulkkipalvelujen tarve on suurin terveysasemilla, joilla on muutenkin lääkärivajetta.

Perustelut palvelusetelin käytölle

Sosiaali- ja terveyslautakunta on 7.4.2020 § 58 merkinnyt tiedoksi selvityksen terveysasemien kiireettömän hoidon saatavuuden toimenpidekokonaisuudesta ja tilannekatsauksesta. Selvityksessä todettiin, että palvelujen tuotantotapoja on laajennettu jatkamalla palvelusetelien käyttöä ja uusia palvelusetelivaihtoehtoja valmistellaan. Tavoitteena on, että palvelusetelejä hyödyntämällä voidaan pienentää suoraostojen määrää.

Terveysasemien lääkäripalvelujen tuottamisella palveluseteleillä tavoitellaan useita hyötyjä. Asiakkaan näkökulmasta hyötyjä ovat palvelujen saatavuuden paraneminen ja valinnanvapauden lisääntyminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta hyötynä on lakisääteisten velvoitteiden varmempi toteutuminen ja oman tuotannon tukeminen. Lääkäripalvelujen tuottaminen palvelusetelillä on esitetyllä arvolla kustannusneutraalia omaan tuotantoon verrattuna, mutta huomattavasti edullisempaa kuin käytettäessä vuokratyövoimaa palvelujen tuottamiseen.

Palveluseteliä tarjotaan ensisijaisesti sellaisille asiakkaille, joiden kohdalla lääkärin yhden vastaanottokäynnin arvioidaan riittävän asiakkaan terveysongelman ratkaisemiseksi. Terveysasemilla tehdyn arvion mukaan tällaisia on noin 25 prosenttia lääkärin vastaanottokäyntien syistä. Palvelusetelien myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen oma henkilöstö voi kohdistaa enemmän voimavaroja paljon tai monipuolisia palveluita tarvitsevien asiakkaiden tarpeisiin sekä niiden asioiden hoitamiseen, jotka erityisesti vaativat hoidon jatkuvuutta.

Palvelusetelin arvo

Sosiaali- ja terveyslautakunta 23.4.2019 § 78 vahvisti terveysasemien lääkäripalvelujen palvelusetelin arvoksi 67 euroa (alv 0 %). Arvo perustui Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan oman toiminnan, palveluntuottajien kanssa neuvoteltujen hintojen ja suoraostokokeilun hintoihin. Palvelusetelikokeilun tuoman kokemuksen perusteella palvelusetelin arvo ei vaadi muutoksia.

Lisäksi nykyisen palvelusetelin rinnalle esitetään otettavaksi käyttöön uusi palveluseteli terveysasemien lääkäripalvelu tulkkipalvelun kanssa. Palvelusetelin arvo on 136 euroa (alv 0 %). Palveluntuottaja järjestää itse tarvittavan tulkkauspalvelun vastaanotolle. Vastaanottoaika on 1,5-kertainen verrattuna vastaanottoon ilman tulkkia.

Palvelusetelin arvon päättää kunta. Kunta arvioi palveluntarpeen, myöntää palvelusetelin ja sitoutuu maksamaan asiakkaan hankkimat palvelut palvelusetelin arvoon asti.

Palvelusetelien arvon määrittely perustuu toimintoperusteiseen kustannuslaskentaan, jonka perustana on kunkin palvelusetelin sisältämän palvelun oman tuotannon palveluprosessi. Jokaiselle palveluprosessin osalle on laskettu voimavarojen käyttö ja tätä vastaava kustannus. Suurimmat kustannukset aiheutuvat henkilöstökustannuksista sekä erilaisista vyörytyksistä esimerkiksi toimitilojen, IT-palvelujen ja toimintaan suoraan liittyvän hallinnon osalta. Terveysasemien lääkäripalvelujen kohdalla laboratorio- ja kuvantamistutkimusten kustannukset ovat suurempia kuin esimerkiksi lääkärintarkastuksissa.

Kustannukset

Palvelujen järjestämisen palvelusetelien avulla arvioidaan olevan kustannusneutraalia omaan toimintaan verrattuna. Lyhyellä aikavälillä palvelusetelit voivat aiheuttaa kustannusten nousua koronapandemian aiheuttaman hoitovelan ja yleisen kuormituksen takia. Muilta osin palveluseteliä tarjotaan talousarvion puitteissa oman tuotannon vaihtoehtona.

Palvelusetelistä päättäminen Helsingissä

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) 4 §:n mukaan kunta päättää ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden järjestämisessä se käyttää palveluseteliä.

Hallintosäännön 18 luvun 1 §:n 1 kohdan mukaan sosiaali- ja terveyslautakunta päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää palvelusetelin käyttämisestä sekä palvelusetelin arvon vahvistamisesta.

Hallintosäännön 18 luvun 3 §:n 2 momentin 7 kohdan mukaan sosiaali-ja terveystoimialan toimialajohtaja päättää palveluntuottajille asetettavista vaatimuksista ja viranhaltijoista, jotka hyväksyvät palveluntuottajat.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Terveysasemien lääkäripalvelut ovat lakisääteisiä palveluita, jotka ovat luonteeltaan terveyttä edistäviä ja sairauksia hoitavia. Lääkäripalvelujen tuottamisen palvelusetelien avulla voidaan arvioida parantavan niihin osallistuvien asiakkaiden ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia ja lisäävän valinnanvapautta.

Sosiaali- ja terveyslautakunta 06.10.2020 § 187

Päätös

Käsittely

23.04.2019 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

09.04.2019 Pöydälle

Esittelijä

Lisätiedot

Timo Lukkarinen, terveysasemien johtajalääkäri, puhelin: 310 42611

Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja 06.05.2019 § 79

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Timo Lukkarinen, va. terveysasemien johtajalääkäri, puhelin: 310 42611

This decision was published on 28.10.2020

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Pöytäkirjan 195, 196, 197 (A), 198 (A), 199, 200, 201 ja 203 §:t.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 197 (B), 198 (B) ja 202 §:t.

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.