Valtuustoaloite, valtuustokokouksiin viittomakielen tulkki

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Valtuutettu Suldaan Said Ahmed ja 28 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunginvaltuuston kokoukset tulkattaisiin paikalla oleville kuntalaisille sekä verkkolähetyksen kautta kokousta seuraaville viittomakielisille.

Taustatietoa

Helsingin kaupunginvaltuuston kokoukset käydään virallisilla kielillä suomeksi ja ruotsiksi. Kokousaineisto on kaksikielinen. Kokoukset ovat yleisölle avoimia. Niitä voi seurata valtuustosalissa yleisölehterillä tai suorana lähetyksenä ja myöhemmin tallenteina Helsinki-kanavalla. Kokousten päätöstiedote julkaistaan kirjallisena kaupunginvaltuuston verkkosivuilla heti kokouksen päätyttyä. Päätöksistä julkaistaan tieto myös kokouksen aikana Helsinki-kanavalla. Pöytäkirja ja keskustelupöytäkirjat julkaistaan valtuuston verkkosivuilla myöhemmin. Syksystä 2020 tullaan valtuuston kokousten tallenteet tekstittämään.

Kaupungin viestinnänohjeissa todetaan, että kaupungin viestinnän tulee palvella molemmilla kotimaisilla ja muilla helsinkiläisten käyttämillä kielillä, kuten mahdollisuuksien mukaan myös viittomakielellä. Kaupungin viestinnässä huomioidaankin soveltuvin tavoin erityisryhmiä, eli muita kuin kotimaisia kieliä puhuvia sekä viittomakielisiä ja vammaisia helsinkiläisiä.

Viittomakielisillä on mahdollista saada tietoa helsinkiläisten palveluista pääkaupunkiseudun yhteisellä viittomasivustolla. Kerran kuukaudessa ilmestyy videona viittomakielinen ajankohtaiskooste, jonka aiheet valitsee kuurojen yhteisöön kuuluva henkilö. Ajankohtaiskooste jaetaan Helsinki-kanavan ja viittomasivuston kautta ja uutisoidaan myös kaupungin verkkosivuilla Hel.fi:ssä.

Helsingin kaupungin vammaisasiamies näkee, että viittomakielinen tulkkaus olisi tärkeä myönteisen erityiskohtelun esimerkki, jonka ansiosta moni viittomakielinen voisi nykyistä paremmin saada tietoa Helsingin ylimmän päättäjän eli kaupunginvaltuuston toiminnasta ja toisi esille kaupungin pyrkimyksiä laajentaa saavutettavuutta ja ottaa huomioon sellaisetkin asukasryhmät, joilla on rajatummat mahdollisuudet kaupungin asioiden seuraamiseen.

Vammaisneuvosto tukee aloitetta mainitsemalla muun muassa, että viittomakielilaki astui voimaan vuonna 2015, joten Suomi on neljän kielen maa: suomi, ruotsi, saame ja viittomakieli. Yhdenvertaisuuslaki (1.1.2015) ja Viittomakielilaki sekä EU:n saavutettavuusdirektiivi, joka astui voimaan huhtikuussa 2019, on otettava vakavasti ja aidosti huomioon. Lisäksi on otettava huomioon YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimus, joka ratifioitiin 10.6.2016. Vammaisneuvosto näkee, että aito yhdenvertaisuus on itseisarvo, johon kaupungin tulisi pyrkiä kaikessa toiminnassaan. Viittomakieltä käyttävällä tarkoitetaan henkilöä, jonka oma kieli on viittomakieli. Vammaisneuvosto katsoo, että kiinnostus viittomakielisiä palveluja kohtaan kasvaa, kun niitä lisätään. Vammaisneuvosto toivoo sitovaa kirjausta vähintään kyselytuntien tulkkaamisesta.

Helsingin kaupungin asukasrekisteritiedoissa ei ole viittomakielisten määrää, mutta suuntaa-antavana voisi pitää Kuurojen Liiton antamaa tietoa, että Helsingissä on 465 viittomakielen tulkkauspalveluihin oikeutettua henkilöä ja näistä 229 henkilöä käytännössä tilaa asiointejaan varten Kelan korvaaman henkilökohtaisen tulkin. Kuurojen Liiton antamien tietojen mukaan Suomessa on noin 4 000‒5 000 viittomakieltä käyttävää henkilöä. Suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjiä on arviolta 100.

Arvio kustannuksista

Helsingin kaupunginvaltuuston kokousten tulkkaaminen viittomakielelle ja lähettäminen verkossa Helsinki-kanavan tallenteiden yhteydessä olisi periaatteessa teknisesti mahdollista. Kokouksien kesto on vaihteleva ja usein pitkät kokoukset merkitsisivät kuitenkin sitä, että tilaisuuteen tarvittaisiin ainakin kaksi suomenkielistä viittomakielen tulkkia. Kokouksissa pitäisi varautua myös vähintään yhden suomenruotsalaisen viittomakielen tulkin palkkaamiseen.

Yhden kokouksen kattava viittomakielisen tulkkauksen kustannus olisi keskimäärin noin 1 100 euroa. Vuositasolla tulkkauksen kustannukset olisivat noin 24 000 euroa, laskettuna vuoden 2018 kokousten määrän ja kestojen sekä tulkkausyrityksen julkaisemien tulkkien tuntihintojen perusteella. Kustannus on arvio ja laskettu sen mukaan, että jokaisessa kokouksessa olisi kaksi suomenkielistä ja yksi suomenruotsalaisen viittomakielen tulkki. Lisäksi tulkkausta varten tarvitaan erillisen kauko-ohjattava videokamera. Siihen liittyvän laitteiston hankinta ja asennus käyttökuntoon saatettuna olisi kertahankintana alustavan arvion mukaan noin 6 000 euroa.

Kaupunginkanslian viestintäosasto toteaa, että viittomakielisestä tulkkauksesta on mahdollista järjestää kokeilu esimerkiksi valtuuston kyselytunneilla tulevan vuoden aikana. Tämä liittyisi luontevasti kaupungin tavoitteisiin osallistumisen, yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden kehittämisessä.

Kokeilu olisi hyödyllistä järjestää 2‒3 kertaa, jolloin kertyisi kokemusta tulkkauksen teknisestä järjestämisestä ja streamaamisesta. Samalla olisi mahdollista kartoittaa myös viittomakielisten toiveita ja tarpeita mahdollista palvelun kehittämisen jatkosuunnittelua ajatellen.

Valtuuston kokousvuoden aikana järjestetään kuusi kyselytuntia. Syksyllä 2019 kyselytuntia uudistettiin siten, että valtuutettujen kysymykset ovat julkisia jo kokousta edeltävänä päivänä. Näin myös itse kysymyksistä on mahdollista tiedottaa etukäteen, samalla kun tiedotetaan kyselytunnin viittomakielisen tulkkauksen kokeilusta.

Hallintosäännön mukaan kaupunginvaltuusto käsittelee aloitteet, jotka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua.

Kaupunginhallitus 11.11.2019 § 750

Päätös

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Liisa Kivelä, viestintäjohtaja, puhelin: 09-310 22091

Jani Merimaa, viestintäpäällikkö:

This decision was published on 12.12.2019

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §