Asemakaavan muutos, nro 12709, Laajasalo, Hämeenapajantie, Puhuritie ja Puuskakuja

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee osaa Hämeenapajantien, Puhuritien ja Puuskakujan varsien kiinteistöistä ja kaupungin omistuksessa olevaa lähivirkistysaluetta. Alue sijaitsee Laajasalon Jollaksessa. Kaavaratkaisu mahdollistaa kaava-alueen tonttien sekä Puhuritien eteläpuolisen nykyisen VL-alueen täydennysrakentamisen olevaan ympäristöön sopivalla asuinrakentamisella ja turvaa metsä- ja puustoinen verkosto -suunnitelman (2019) mukaisen yhteyden Laajasalon Jollaksessa.

Kaavaratkaisu on tehty, koska Laajasalon Jollaksen täydennysrakentaminen on tullut ajankohtaiseksi Helsingin yleiskaavan 2016 myötä ja sitä on toivottu kiinteistöjen omistajien taholta. Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan alueen yleiskaavan mukaisuus täydennysrakentamisen määrän ja laadun osalta. Tonttien täydentäminen pienimittakaavaisella asuinrakentamisella on sovitettu ympäristön henkeen. Tonttitehokkuuden nostoa tarjottiin kaikille alueen yksityisille kiinteistönomistajille. Kaavamuutoksessa ovat mukana vain sitä hakeneet eli yhteensä 21 hakijaa.

Alueelle on suunniteltu 21 yksityisomistuksessa olevan kiinteistön sekä nykyisen lähivirkistysalueen täydennysrakentamista. Metsä- ja puustoinen verkosto -selvityksen tavoitteet ja Laajasalon viheryhteys on turvattu. 150 k-m²:n suuruinen rakennusoikeus Hämenapajanlahden tuntumassa mahdollistaa ranta-alueen käytön tarpeisiin rakennettavan rakennuksen.

Nykyisin alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on n. 4 800 k-m². Uutta asuntokerrosalaa on n. 11 800 k-m². Tonttien tehokkuus vaihtelee e=0,35 ja e=0,6 välillä. Asukasmäärän lisäys on n. 260 asukasta.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7218), jonka mukaan Puhuritietä levennetään ajoneuvoliikenteelle ja jalankulkijoille sopivaksi väyläksi mahdollistaen kadun eteläpuolen asuinrakentamisen.

Kaavaratkaisun toteuttaminen tiivistää alueen olevaa rakennettua ympäristöä ja uusia asuntoja rakentuu olemassa olevan rakenteen keskelle joukkoliikenneyhteyksien läheisyyteen. Samalla metsä- ja puustoisen verkoston yhteys kapenee.

Kaavassa on osoitettu Puhuritien varteen uusi asuintontti tehokkuudella e=0,6 (n. 3 400 k-m²). Korttelialue tulee toteuttaa asumisoikeusasuntoina, koska alueen koulupiiriin ei tällä hetkellä sijoitu lainkaan asumisoikeusasuntoja. Tämä ohjaus nojaa kaupunginvaltuuston 11.11.2020 päättämään AM - eli asumisen ja maankäytön toteuttamisohjelmaan 2020. Tonttia koskee myös puurakentamiseen ohjaava määräys. Muutoin tontin kaavamääräykset on jätetty tarkoituksellisesti verrattain väljiksi, koska tontista on tarkoitus järjestää tontinluovutuskilpailu, jossa tavoitteet tarkentuvat.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Helsingin yleiskaavan 2016 mukaan alue on asuntovaltaista aluetta merkinnöin A4 ja A3. Helsingin maanalaisessa yleiskaavassa 2021 ei ole aluetta koskevia merkintöjä. Kaavaratkaisu on em. yleiskaavojen tavoitteiden mukainen.

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista edistämällä laadukasta täydennysrakentamista ja vahvistamalla alueen tunnistettavaa identiteettiä.

Kaavan tavoitteet perustuvat Jollaksen suunnitteluperiaatteisiin (kaupunkiympäristölautakunta 11.6.2019) ja Laajasalon itärannan suunnitteluperiaatteisiin (kaupunkiympäristölautakunta 4.2.2020).

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alueen rakennuskanta on perusilmeeltään verrattain kirjavaa: eri tyyppiset ja eri materiaaliset sekä eri väriset omakotitalot vehreine pihoineen muodostavat alueen perusolemuksen. Rakennusten rakentamisajankohdat vaihtelevat 1950-luvulta aina 2020-luvulle.

Hämeenapajantien alue muodostaa oman kokonaisuutensa, jolle leimaa-antavaa on yhteys Hämeenapajanlahdelle ja rantareitille. Alue toimii osana poikittaista viheryhteyttä, joka liittää Jollaksen itäosan rantametsät toisiinsa.

Luoteeseen avautuvalla ranta-alueella on arvokasta puustoa. Alueella on myös komeita siirtolohkareita sekä uhanalaiseksi luokiteltava tervaleppäluhta.

Puhuritien ja Hepokalliontien omakotitalojen välissä olevalla lehtokaistaleella kulkee hulevesipainanne, joka laskee Puuskaniementieltä rantaluhdan läpi Hämeenapajanlahteen. Lehtoalueen luontoarvot ovat paikoin heikentyneet kulumisen, tonttien laajentumisen ja haitallisten vieraslajien takia.

Puhuritien eteläpuolella olevan metsäalueen länsipääty on kallioista tuoretta kangasta, muuttuen länteen päin mennessä lehtomaiseksi kankaaksi. Puuskaniementieltä nousevat portaat yhdistävät kevyenliikenteen reitin Hämeenapajantiehen.

Alueella on voimassa neljä asemakaavaa vuosilta 1990–1999.

Helsingin kaupunki omistaa kadut, Puhuritien eteläpuolisen alueen, joka on nykyisin lähivirkistysaluetta (VL), sekä Hämeenapajanlahden ranta-alueen, joka on venesatama-aluetta (LV/s). Korttelialueet ovat yksityisomistuksessa. Kaavoitus on tullut vireille maanomistajien hakemuksista.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti: kadut 0,7 milj. euroa ja kunnallistekniikka 0,3 milj. euroa. Kaavaratkaisu nostaa alueen arvoa. Kaavoitettavan rakennusoikeuden arvo on karkeasti arvioiden 2-4 milj. euroa.

Lautakunnan esityksen mukaan kaupunki saisi mahdollisesti yksityisessä omistuksessa olevien tonttien osalta maankäyttökorvauksia, mutta kaupunkiympäristön toimialalta on 6.4.2022 ilmoitettu, että tarkempien laskelmien perusteella maanomistajat eivät saa kaavamuutoksesta sellaista merkittävää hyötyä, että maankäyttösopimusmenettely olisi tarpeen.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomaisyhteistyö

Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien tahojen kanssa:

• Helen Oy
• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto
• kaupunginkanslia
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala (kaupunginmuseo ja merelliset palvelut -yksikkö)

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat alueella sijaitsevien vesihuoltolinjojen johtosiirtotarpeiden, johtokujien aluevarausten ja infran riittävien tilavarausten huomioimiseen suunnittelussa, alustavaan vesihuollon yleissuunnitelman laatimistarpeeseen kustannusarvioineen, ympäristön mittakaavan huomioimiseen sekä inventointiaineiston puuttumiseen 1940-luvun jälkeen valmistuneen rakennusperinnön osalta. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä siten, että kaavaselostuksessa on esitetty yhdyskuntateknisiin verkostoihin kohdistuvat toimenpiteet ja niihin liittyvät kustannusarviot ja rakentaminen on sovitettu ympäristön mittakaavaan.

Mielipiteet

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat kaava-alueen tulevaan kehitykseen, korttelitehokkuuteen, rakentamisen määrään, asukkaiden tasapuoliseen kohteluun, kaavahankkeesta tiedottamiseen, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin, palveluihin, virkistysalueisiin ja ulkoilureitteihin sekä Puhuritien eteläpuolisen sekametsän rakentamiseen, uhanalaisten luontotyyppien selvitystarpeeseen ja Helsingin luontotietojärjestelmässä tunnistettuun ekologiseen runkoyhteyteen. Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä kaavamääräyksillä sekä huomioimalla luonto- ja virkistysarvot sekä runkoyhteydet. Kirjallisia mielipiteitä saapui 9 kpl.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 23.11.–22.12.2021, mistä ilmoitettiin maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotuksesta tehtiin neljä muistutusta. Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat virkistysalueisiin, luontoarvoihin, metsäverkostoon, maisemaan, kaupungin tavoitteisiin, tonttitehokkuuteen, liikenteeseen, alueen nykyiseen luonteeseen ja kaupunkikuvaan.

Lisäksi muistutusajan ja lautakunnan käsittelyn jälkeen on saapunut yksi muistutukseksi nimetty kirje 6.4.2022, jota on täydennetty 8.4.2022. Kirjeessä pidetään kaavaa mm. laajasalolaista elämänmuotoa heikentävänä ja kestävän kehityksen vastaisena ja todetaan ettei kaavaa tulisi hyväksyä.

Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta: HSY, Helen Sähköverkko Oy ja kaupunginmuseo.

Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat Jollaksen rakennusinventoinnin täydennystarpeeseen liittyvään epäkohtaan ja venesatamaa palvelevan rakennuksen vesihuoltoon, hulevesiä johtavan avo-ojan toimintaan sekä Hämeenapajantiellä sijaitsevien vesihuoltolinjojen huomioimiseen. Lisäksi seuraavat tahot ilmoittivat, ettei ole lausuttavaa: Helsingin seudun liikenne- ja kuntayhtymä (HSL), Puolustusvoimat sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimiala.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin. Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu tehdyt muutokset -liitteeseen.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen sähköpostilla, kokouksissa ja puhelimitse.

Kirje 6.4.2022 ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin kaavaratkaisun osalta.

Tarkemmat perustelut

Kaavaratkaisun vaikutukset ja tarkemmat perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Kaupunginhallitus 29.08.2022 § 566

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154

Kaupunkiympäristölautakunta 05.04.2022 § 210

Esitys

Käsittely

29.03.2022 Pöydälle

Esittelijä

Lisätiedot

Maria Isotupa, arkkitehti, puhelin: 310 37303

Johanna Salmela, Maisema-arkkitehti, maisema- ja viheraluesuunnittelu, puhelin: 310 36267

Otto Tarnanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 25765

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 13.10.2021 § 43

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911

Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883

This decision was published on 12.09.2022

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Kunnan jäsenen, asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai ehyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.