Tilinpäätös vuodelta 2019, Helsingin kaupunki

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaupunginhallitus toteaa, että kuntalain 113 §:n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä.

Kaupunginhallitus on 23.3.2019 §196 käsitellyt ja allekirjoittanut Helsingin kaupungin tilinpäätöksen.

Lisäksi kaupunginhallitus täydensi 27.4.2020 vuoden 2019 tilinpäätöksen toimintakertomuksen kohtaa 1.1.6, Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä tulevasta kehityksestä, Covid19-pandemiaa koskevalla lausumalla.

Lisäksi kaupunginvaltuustolle raportoidaan vuoden 2019 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä vuotta 2019 koskeva Stadin HYTEbarometrin tulokset. Terveydenhuoltolain 12 §:n mukaan valtuustolle on raportoitava vuosittain asukkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä.

Kaupungin taloutta on hoidettu pitkäjänteisesti ja se on vahvalla pohjalla. Kaupungin tilikauden tulos oli 377 miljoonaa euroa ollen 94 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Vuoden 2018 tulos oli 386,8 miljoonaa euroa, vuoden 2017 tulos 483,1 miljoonaa euroa ja vuoden 2016 tulos 470,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 tulos mahdollistui, kun toimintakate toteutui talousarviota parempana (96 miljoonaa euroa) toimintatulojen ylittäessä talousarvion merkittävästi. Maan-, rakennusten ja osakkeiden myyntituloja kertyi talousarviossa ennakoitua (100 miljoonaa euroa) enemmän, yhteensä 157 miljoonaa euroa. Tämä on yli 40 miljoonaa euroa edellistä vuotta enemmän. Myös osinkotulot toteutuivat talousarviossa ennakoitua suurempina.

Helsingin kaupungin tuloslaskelma

Kaupungin ulkoiset toimintamenot ylittävät talousarvion 35 miljoonalla eurolla. Kaupungin ulkoisten toimintamenojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 4,8 prosenttia. Kaupunkistrategian käyttötalouden toimintamenoja mitoittava taloustavoitteen mukaiset menot kasvoivat vuonna 2019 noin 5 prosenttia eli noin kaksinkertaisesti strategiatavoitteeseen nähden.

Verotulot kasvoivat edellisvuodesta 2,3 prosenttia. Yhteensä vero- ja valtionosuustulot olivat 47 miljoonaa euroa talousarviota pienemmät.

Vuosikate 741 miljoonaa euroa toteutui 84 miljoonaa euroa talousarviota korkeampana, mutta hieman edellisvuotta heikompana (752 miljoonaa euroa vuonna 2018).

Helsingin kaupungin rahoituslaskelma

Kaupungin investointien toteuma vuonna 2019 oli liikelaitosten investoinnit (pääosin Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen joukkoliikenneinvestointeja) huomioiden 780 miljoonaa euroa eli selvästi edellistä vuotta enemmän (625 miljoonaa vuonna 2018).

Investointimenot ilman liikelaitoksia vuonna 2019 olivat 639,9 miljoonaa euroa, joka on 24 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Vuonna 2018 käytettiin 516 miljoonaa euroa, 545,7 miljoonaa euroa vuonna 2017, 485,9 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja 388 miljoonaa euroa vuonna 2015. Investointitason nousu on viime vuosina kohdistunut erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen toimialan rakennushankkeisiin, uusien projektialueiden esirakentamiseen sekä katujen ja liikenneväylien uudisrakentamiseen ja perusparantamiseen.

Vuoden 2019 investointimenot kasvoivat vuoteen 2018 verrattuna erityisesti talonrakennushankkeisiin, esirakentamiseen sekä katuihin ja liikenneväyliin kohdistettujen määrärahojen käytössä.

Talonrakennushankkeisiin käytettiin yhteensä 266,1 miljoonaa euroa, joka on 27,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Vuonna 2018 käytettiin 208,7 miljoonaa euroa. Uudis- ja lisärakennushankkeisiin käytettiin 116,2 miljoonaa euroa, kun vuonna 2018 käytettiin 83,8 miljoonaa euroa. Korjaushankkeisiin käytettiin 149,1 miljoonaa euroa, kun vuonna 2018 käytettiin 124 miljoonaa euroa. Merkittävimmät määrärahan käytön lisäykset verrattuna vuoteen 2018 kohdistuivat kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle.

Esirakentamiseen käytettiin yhteensä 85,7 miljoonaa euroa, kun vastaava käyttö vuonna 2018 oli 66,4 miljoonaa euroa. Talousarviokohdan Projektialueiden esirakentaminen, Khn käytettäväksi, käytettiin vuonna 2019 yhteensä 55,6 miljoonaa euroa, joka on 20,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Vuonna 2018 vastaava käyttö oli 44 miljoonaa euroa. Talousarviokohdan Esirakentaminen, täyttötyöt, rakentamiskelpoiseksi saattaminen, Kylk:n käytettäväksi, investointeihin käytettiin yhteensä 30,1 miljoonaa euroa, joka on 32 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Vuonna 2018 vastaava käyttö oli 20,4 miljoonaa euroa. Merkittävimmät määrärahan käytön lisäykset verrattuna vuoteen 2018 kohdistuivat Kalasataman, Länsisataman ja Kruunuvuorenrannan esirakentamiseen.

Katuihin ja liikenneväyliin käytettiin yhteensä 158,7 miljoonaa euroa, joka on 13,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Vuonna 2018 käytettiin 140,1 miljoonaa euroa. Merkittävimmät määrärahan käytön lisäykset verrattuna vuoteen 2018 kohdistuivat talousarviokohtaan Perusparantaminen ja liikennejärjestelyt.

HKL-liikelaitoksen investoinnit vuonna 2019 olivat 134,1 miljoonaa euroa (102,7 miljoonaa vuonna 2018). Suurin investointikohde olivat Raide-Jokeri-infran maksut 42,5 miljoonaa euroa. Uusien Artic-raitiovaunujen maksueriä maksettiin 30,9 miljoonaa euroa.

Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui -33 miljoonaa euroa negatiivisena johtuen edellistä vuotta merkittävästi korkeammasta investointitasosta. Toiminnan ja investointien rahavirta, joka on keskeinen kaupungin talouden tilannetta kuvaava tunnusluku, toteutui selvästi heikompana kuin edellisenä vuonna (151 miljoonaa euroa).

Vuoden 2019 aikana lyhennettiin lainoja suunnitelman mukaisesti (87 miljoonaa euroa) eikä uutta lainaa nostettu. Lainojen lyhennykset kyettiin rahoittamaan kassavaroista kaupungin maksuvalmiuden säilyessä riittävänä. Kaupungin lainakanta aleni 1 014 miljoonaan euroon (sisältäen HKL:n rahalaitoslainat).

Kaupungin rahat ja pankkisaamiset ovat pienentyneet kuluneella tilikaudella 129,4 miljoonaa euroa. Kassavarojen määrän väheneminen johtuu toiminnan ja investointien rahavirran edellistä vuotta heikommasta tasosta sekä pitkäaikaisten lainojen lyhentämisestä.

Kaupungin taseen rahat ja pankkisaamiset -erä sisältää myös kaupungin konsernitiliin kuuluvien yhteisöjen tilivarat kaupungin konsernitilillä. Kaupungin velka edellä mainituille yhteisöille näiden varoista konsernitilillä näkyy kaupungin taseessa vastaavasti lyhytaikaisten velkojen määrässä. Kaupungin konsernitilillä oli tytäryhteisöjen varoja vuoden lopussa yhteensä 332,8 miljoonaa euroa.

Muissa maksuvalmiuden muutoksissa kohdassa toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset näkyvät kaupungin maksuvalmiutta edelliseen vuoteen nähden parantavana eränä Asuntotuotantopalveluiden niin sanotun kaupungin sisäisen käyttötililuoton käytön pieneminen edellisvuodesta. Edellisen vuoden korkea taso johtui tuolloin huomattavasti kasvaneesta tuotantomäärästä sekä urakoiden kustannusten kasvusta.

Kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta on ollut vuosina 2016–2018 ylijäämäinen ja se on parantanut rahoituslaskelman tunnuslukuja.

Helsingin kaupunkikonsernin vuoden 2019 vuosikate parani vuodesta 2018 noin 10 miljoonalla eurolla ollen 1 368 miljoonaa euroa. Helsingin kaupungin vuosikate aleni noin 11 miljoonaa euroa vuonna 2019 edelliseen vuoteen verrattuna. Näin ollen tytäryhteisöjen vaikutus kaupunkikonsernin vuosikatetta nostavasti oli noin 20 miljoonaa euroa edellistä vuotta parempi. Ennen kaikkea Helen Oy:n toiminta oli edellistä vuotta kannattavampaa.

Kaupunkikonsernin tulos oli vuonna 533 miljoonaa euroa, josta Helsingin kaupungin osuus oli 377 miljoonaa euroa ja Helen Oy:n osuus 128 miljoonaa euroa.

Kaupunkikonsernin ylijäämä oli 495 miljoonaa euroa ja se heikkeni edellisestä vuodesta 34 miljoonaa euroa. Helsingin kaupungin ylijäämä oli 27 miljoonaa euroa edellisen vuoden tasoa heikompi.

Helsingin kaupunkikonsernin tuloslaskelma

Kaupunkikonsernin vuoden 2019 toiminnan ja investointien rahavirta oli -333 miljoonaa euroa negatiivinen ja selvästi edellisten vuosien tasoa (-27 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja 171 miljoonaa euroa vuonna 2017) heikompi. Helsingin kaupungin vaikutus kaupunkikonsernin toiminnan ja investointien rahavirtaan oli -33 miljoonaa euroa, jonka taso oli edellisiä vuosia (151 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja 245,1 miljoonaa euroa vuonna 2017) heikompi.

Tytäryhteisöjen yhteenlaskettu investointitaso oli 1 399 miljoonaa euroa ja se oli 305,1 miljoonaa euroa edellisen vuoden tasoa (1093,5 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja 764,6 miljoonaa euroa vuonna 2017) suurempi. Tytäryhteisöjen kasvanut yhteenlaskettu investointitaso heikensi, kaupungin vuosikatteen heikentymisen ohella, kaupunkikonsernin toiminnan ja investointien rahavirtaa. Tytäryhteisöjen yhteenlaskettu investointitaso on noussut 2019 vuoden 2017 toteumaan nähden 634 euroa eli lähes kaksinkertaistunut.

Kaupunkikonsernin lainakanta oli 5171,3 miljoonaa euroa (vuonna 2018 vastaava taso oli 4 983,8 miljoonaa euroa). Tästä Helsingin kaupungin lainakanta oli 1 014 miljoonaa euroa eli 1 551 euroa asukasta kohden. Helsingin kaupungin lainakanta pieneni (87 miljoonaa euroa), mutta vastaavasti tytäryhteisöjen yhteenlaskettu lainakanta kasvoi kasvaneen investointitason seurauksena noin 434 miljoonaa euroa.

Helsingin kaupunkikonsernin rahoituslaskelma

Tilinpäätöksen käsittelyyn liittyen esittelijä toteaa, että kuntalain mukaan kunnanhallitus tekee toimintakertomuksessa ehdotuksen tilikauden tuloksen käsittelystä.

Liikelaitosten ja itsenäisinä taseyksikköinä toimivien rahastojen tulokset käsitellään kirjanpitosäännösten mukaisesti niiden omissa tilinpäätöksissä.

Urheilu- ja ulkoilulaitosrahastoon tulisi siirtää Helsingin kaupungin taseeseen kertyneistä voittovaroista 60 miljoonaa euroa. Rahaston pääoman kasvattaminen on tarpeen Olympiastadionin uudistamis- ja perusparannushankkeen loppuunsaattamisen rahoittamiseksi sekä vireillä olevien liikuntahankkeiden rahoituksen mahdollistamiseksi. Urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston vapaa pääoma on maaliskuussa 2020 noin 11 miljoonaa euroa.

Vuoden 2019 tilinpäätöksen toimintakertomuksen täydentäminen

Kaupunginhallitus täydensi 27.4.2020 vuoden 2019 tilinpäätöksen toimintakertomuksen kohtaa 1.1.6, Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä tulevasta kehityksestä, Covid19-pandemiaa koskevalla lausumalla seuraavasti:

Covid19 pandemia

Tilikauden jälkeen helmi-maaliskuussa 2020 Kiinasta levinnyt maailmanlaajuinen Covid19-pandemia on eskaloitunut ennalta arvaamattomaksi sosiaaliseksi, terveydelliseksi ja taloudelliseksi kriisiksi, jonka lopulliset vaikutukset ovat monilta osin epävarmoja mutta joiden arvioidaan jo tässä vaiheessa olevan mittavat. Pandemian vaikutusten arviointia yhtä lailla Suomen talouteen kuin maailmanlaajuisesti vaikeuttaa epätietoisuus pandemian kestosta.

Viruksen leviämisen hidastamiseksi on eri maissa ja myös Suomessa toimeenpantu ennennäkemättömiä ihmisten liikkumista rajoittavia toimenpiteitä. Hallitus totesi 18.3.2020 yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, että Suomessa vallitsevat poikkeusolot koronaviruksen vuoksi ja Suomessa päädyttiin ottamaan käyttöön valmiuslaissa säädetyt toimivaltuudet. Hallitus on valmiuslain valtuuksien nojalla päättänyt monista suosituksista ja rajoituksista epidemian leviämisen estämiseksi mm. sulkemalla useita toimintoja sekä rajoittamalla ihmisten kokoontumista ja liikkumista sulkemalla maan rajat ja eristämällä Uudenmaan muusta Suomesta 27.3.–15.4. väliseksi ajaksi. Rajoitus- ja sulkutoimet tulevat vaikuttamaan erittäin merkittävästi sekä globaalisti että kansallisesti taloudelliseen toimintaan. Vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen on varovaisten arvioiden mukaan vähintään -5 % ja joidenkin arvioiden mukaan jopa -13 %. Helsinki tulee kärsimään mittavista verotulomenetyksistä ja myös toimintatuottojen alenemisesta samaan aikaan kun kriisi on jo aiheuttanut ja tulee aiheuttamaan merkittävää sosiaali- ja terveystoimen menojen lisääntymistä. Kaupungin vuoden 2020 talouden kehitys tulee olemaan huomattavasti talousarviota heikompi. Taloudelliset vaikutukset tulevat ulottumaan myös lähivuosiin ja merkitsemään sekä talousarvion 2021 että taloussuunnitelmavuosien suunnittelua muuttuneiden lähtötietojen pohjalta.

Helsingin kaupunki on maaliskuun alussa perustanut kaupungin kriisijohtamismallin mukaisen korona-koordinaatioryhmän, joka toimii pormestarin johdolla. Ryhmä koordinoi poikkeustilanteen vaatimia kaupungin toimenpiteitä. Myös kaupungin johtoryhmän kokouksia on tihennetty ja toimialoilla sekä liikelaitoksissa on käynnistetty omat kriisiryhmät. Em. toimenpitein kaupunki on maalis-huhtikuussa toteuttanut aktiivisesti toimenpiteitä epidemian torjumiseksi ja kaupunkilaisten jokapäiväisen elämän helpottamiseksi poikkeusoloissa sekä yritysten taloudellisen tilanteen helpottamiseksi.

Stadin HYTEbarometri

Lisäksi kaupunginvaltuustolle raportoidaan vuoden 2019 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä vuotta 2019 koskeva Stadin HYTEbarometrin tulokset.

Terveydenhuoltolain 12 §:n mukaan valtuustolle on raportoitava vuosittain asukkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 19.6.2019 § 213 Helsingin hyvinvointisuunnitelman vuosille 2019-2021. Hyvinvointisuunnitelman raportointivälineenä toimii Stadin HYTEbarometri.

Vuoden 2019 Stadin HYTEbarometri kokoaa vuoden 2019 aikana toteutettujen hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden etenemisen tilannetta, kuvaa väestön hyvinvoinnin tilaa valittujen painopisteiden näkökulmasta sekä nostaa esille onnistumisia ja haasteita kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työstä.

Kaupunginhallitus 01.06.2020 § 323

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä kaupungin vuoden 2019 tilinpäätöksen, siten että tilikauden tulos ennen varausten ja rahastojen muutoksia on 376 976 075,00 euroa. Tulokseen sisältyvät myös kaupungin liikelaitosten ja itsenäisinä taseyksikköinä käsiteltyjen rahastojen tulokset, jotka käsitellään niiden omissa kirjanpidoissa.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa:

Alla olevien liikelaitosten yli-/alijäämä siirretään ko. liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti ko. liiketaitoksen taseen omaan pääomaan.

Alla olevien rahastojen yli-/alijäämä siirretään rahaston sääntöjen mukaisen ko. rahaston rahastopääomaan.

Kaupunginvaltuusto päättää lisäksi, että muun toiminnan tilikauden tulos käsitellään seuraavasti:

Edelleen kaupunginvaltuusto päättää siirtää Urheilu- ja ulkoilulaitosrahastoon Helsingin kaupungin taseeseen kertyneistä voittovaroista 60 miljoonaa euroa.

27.04.2020 Ehdotuksen mukaan

23.03.2020 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

Lisätiedot

Ari Hietamäki, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 36567

This decision was published on 23.06.2020

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.