Valtuustoaloite, klassisen musiikin tapahtumien järjestäminen Sibeliuksenpuistossa

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että elävä ja elämyksellinen Sibeliuksenpuisto matkailijoille ja helsinkiläisille on tärkeä tavoite. Kiinteän katoksen rakentaminen puistoon haittaisi kuitenkin puiston näkyvyyttä sekä muuta käyttöä, ja rajaisi siellä tarjottavien esitysten muotoa ja kokoa. Nykyisessä puistosuunnitelmassa on otettu huomioon erilaisten tapahtumien tarpeet, ja kesäkonserttien järjestäminen on Sibelius-puistosta saatujen aiempien kokemuksien perusteella mahdollista myös ilman kiinteää katosta.

Sibeliuksenpuisto on merkittävä turistinähtävyys ja suosittu kohde, joka kerää erityisesti kesäaikaan paljon vierailijoita. Puistolla on runsaasti sekä luontoarvoja että kulttuurisia arvoja. Valtuustoaloite nostaa esiin Helsingin vahvan aseman klassisen musiikin saralla. Helsingin musiikkielämä on kansainvälisesti rikasta ja Sibelius on yksi kaikkien aikojen tunnetuimpia suomalaisia maailmanlaajuisesti.

Puisto ja monumentin ympäristö ovat kovassa käytössä, ja puistoa ollaan peruskorjaamassa lähiaikoina. Kaupunkiympäristölautakunnassa 11.2.2020 hyväksytty (diaarinumero HEL 2020-000733) Sibelius-puiston puistosuunnitelma (VIO 6058/1) on parhaillaan rakennussuunnitelmavaiheessa. Puistosuunnitelmassa on Sibelius-monumentin edustalle esitetty ”Uusi musiikkiaukio”, jossa on mahdollista järjestää myös konsertteja ja muita tapahtumia. Väliaikaisen katoksen tai lavan voi rakentaa tapahtuman tarpeiden mukaan, ja lisäksi esiintymismahdollisuudet on huomioitu varmistamalla tapahtumasähkön saatavuus.

Puistosuunnitelman valmistelun yhteydessä on käyty läpi myös kiinteän lavarakennelman mahdollisuus. Kiinteä lava peittäisi osan puiston näkyvyydestä ja rajaisi puiston muuta käyttöä. Lisäksi kiinteä katos määrittelisi ennakkoon paikalla esitettävien esitysten muotoa ja kokoa.

Kiinteä katos ei myöskään ole edellytys pienimuotoisten konserttien järjestämiselle. Sibeliuksenpuistossa toteutettiin vuonna 2014 Helsingin kaupungin rahoittama puistokonserttien sarja yhteistyössä musiikin vapaan kentän toimijoiden kanssa. Konserttisarjan tuottajatahon loppuraportin mukaan puisto soveltuu kamarimusiikkiin, ja konserteissa oli 200–300 hengen yleisö.

Puiston koko sen sijaan estää järjestämästä laajaa yleisöjoukkoa palvelevia klassisen musiikin suurimuotoisempia puistokonsertteja, jollaisista myös on kansainvälisesti hyviä kokemuksia useista kaupungeista.

Mikäli ulkoilmakonsertti tarvitsee kiinteämmän lavan ja katoksen, on Helsingillä käytössään muun muassa Espan lava, jonka ympäristö sijoittuu myös historiallisesti monin tavoin tiiviisti Sibeliuksen elämän vaiheisiin. Kokemukset Savoy-teatterin ylläpitämän Espan lavan käytöstä ovat hyviä ja se on vakiinnuttanut paikkansa kesäisten konserttien paikkana. Tekniikaltaan ja sijainniltaan hyvä Espan lava olisi mahdollista ottaa rahoituksen salliessa vielä nykyistä täysimääräisemmin helsinkiläisiä ja matkailijoita palvelevaan musiikkikäyttöön.

Kuvanveistäjä Eila Hiltusen Sibelius-monumentin luona vieraillaan tyypillisesti osana matkailijoiden Helsinki-kierrosta. Sibeliuksenpuiston kävijämäärät ovat suuret, mutta yksittäisen vierailun aika on valtaosalla kävijöistä lyhyt. Pistekohtaisissa konserteissa keskeinen kysymys on esitysten ajoittaminen niin, että ne keräävät ansaitsemansa kuulijamäärän eivätkä jää vain juuri sillä hetkellä paikalle sattuvien matkailijoiden iloksi. Sibeliuksenpuiston tapahtumatoimintaa voisi mahdollisesti jatkossa täydentää kehittämällä digitaalista musiikkisisältöä esimerkiksi lisätyn todellisuuden teknologiaa hyödyntäen, jolloin musiikki on tasa-arvoisesti jokaisen Sibelius-monumentin vierailijan saavutettavissa päivästä ja kellonajasta riippumatta.

Lautakunta päätti käsitellä 20:nnen esityksen kokouksen 19:ntenä asiana.