Vahingonkorvaus, henkilövahinko, 22.3.2020, Hilatie 15

Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 8.4.2020 esittänyt kaupungille yksilöimättömän suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimukset on myöhemmin yksilöity yhteensä 6 290,69 euron suuruiseksi. Vaatimuksen mukaan hakija on liukastunut sunnuntaina 22.3.2020 klo 14.45 kävellessään jalkakäytävällä osoitteessa Hilatie 15. Vahingonkärsijän kertomuksen mukaan liukastuminen tapahtui paikassa, jossa jalkakäytävän mutka on varjossa aina pitkälle iltapäivään saakka. Vahingonkärsijä ei ollut havainnut, että jalkakäytävällä oli yöpakkasen jäljiltä mustaa jäätä. Vaatimuksen mukaan tien pinta oli ollut jäinen ja hiekoittamaton. Vahingonkärsijän toimittamassa valokuvassa on nähtävissä pieniä määriä lunta vahinkopaikalla.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset
olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä talvihoidon piiriin kuuluvat alueet on jaettu kunnossapitoluokkiin liikenteellisen merkityksen mukaan. Vahinkopaikka on jalkakäytävä ja se kuuluu hoitoluokkaan III.

III-luokan kevyen liikenteen väyliltä poistetaan lumi, sohjo ja jää niin, ettei synny liikennettä haittaavaa epätasaisuutta. Liukkaus torjutaan heti I- ja II-luokan katujen jälkeen. Aurauksen lähtökynnys III-luokan kevyen liikenteen väylillä on 5 cm. Toimenpideaika on aurauksen osalta kahdeksan tuntia, kuitenkin niin, että klo 13-04 aurauskynnyksen ylittänyt sade tulee olla aurattu klo 12 mennessä. Toimenpideaika alkaa siitä,kun lumisade on päättynyt. Liukkaudentorjunnan toimenpiteiden osalta toimenpideaika on viisi tuntia, kuitenkin niin, että klo 16-7 välillä ilmenneen liukkauden tuntuvan lisääntymisen johdosta liukkaudentorjuntatoimenpiteet tulee olla suoritettu klo 12 mennessä. Liukkaudentorjunnan osalta toimenpideaika alkaa siitä, kun liukkaudessa on tapahtunut tuntuva lisääntyminen.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan Kaarelan urakka-alueella, johon vahinkopaikka kuuluu, on aloitettu hiekannosto 9.3.2020. Vahinkopaikalta oli jo puhdistettu talven hiekoitushiekat pois
vahinkopäivään 22.3.2020 mennessä.

Katuhiekoitus on merkittävä ilmanlaatua heikentävä terveysriski. Tämän takia kaupunki poistaa hiekoitushiekan heti, kun sää- ja keliolosuhteet sen sallivat. Maaliskuussa vallitsi koko Suomessa erittäin lauha säätyyppi, ollen erityisen lauha Etelä-Suomessa (lähde: Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsaus 3/2020). Näin ollen sääolosuhteet ovat olleet sellaiset, että hiekannosto on voitu aloittaa.

Forecan mukaan vahinkopäivänä 22.3.2020 lämpötila on vaihdellut Kumpulan mittausasemalla tehdyissä mittauksissa 2,2 °C ja -6,4 °C välillä. Lämpötila klo 14 oli 2,2 °C. Lämpötila on ollut pakkasella noin klo 9
asti. Lumikertymä on ollut 0 cm eikä sateita ole esiintynyt. Sää on ollut selkeä ja poutainen. Vahinkoa edeltäneenä päivänä 21.3.2020 on esiintynyt vähäistä, ajoittaista lumisadetta, joka ei ole vaikuttanut lumikertymään. Sateen määrä on ollut vedeksi muutettuna 1 mm. Vähäisen lumisateen jälkeen säätila on ollut aurinkoinen ja plussan puolella, jolloin vastasatanut, vähäinen lumi on pääsääntöisesti sulanut pois.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Sääolosuhteet eivät ole aiheuttaneet liukkauden tuntuvaa lisääntymistä. Näin ollen ei ole ollut tarvetta ryhtyä ylimääräisiin kunnossapitotoimiin liukkauden torjumiseksi.

Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon. Keväällä saattaa erityisesti varjoisissa kohdissa olla yöpakkasen jäljiltä satunnaisia liukkaita kohtia siitä huolimatta, että säätila on plussan puolella.

Kaupungin puolelta ei ole todettavissa tahallisuutta tai tuottamusta, eikä kaupunki ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta
(669/1978) 1–4 §, 14 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57