Vahingonkorvaus, henkilövahinko, 22.3.2020, Hilatie 15
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikön vahingonkorvauspäätöksestä 9.6.2020 § 18 (liukastuminen)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikön vahingonkorvauspäätöksestä 9.6.2020 (18 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö on 9.6.2020 (18 §) päätöksellään hylännyt 22.3.2020 kello 14.45 osoitteessa Hilatie tapahtuneeseen liukastumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan vaatimuksensa vahingonkorvauksesta 22.3.2020 kello 14.45 osoitteessa Hilatie tapahtuneeseen liukastumiseen liittyen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Oikaisuvaatimuksessa on esitetty, että kaupunki ei ole pystynyt osoittamaan sitä, että liukkaudentorjunnan hyväksi olisi suoritettu minkäänlaisia toimia. Hakijan mukaan on voitu pitää selvänä, että yöpakkasia voi esiintyä, mutta talven jälkeisen katuhiekoituksen pois harjaus oli suoritettu jo vahingon sattumispäivään mennessä. Hakijan mukaan ilmatieteen laitoksen tilasto kuukauden keskimääräisistä lämpötiloista osoittaa, että yleensä maaliskuun lämpötilat ovat keskimäärin nollan alapuolella, joten liukkaudentorjunnan lopettaminen on ollut hätiköityä ja epäammattimaista. Oikaisuvaatimuksen mukaan alueella on vahinkopäivänä yleisesti havaittu mustaa jäätä siinä määrin, että liukkauden torjuntaa olisi pitänyt suorittaa jalankulkijoiden turvallisuuden varmistamiseksi. Oikaisuvaatimuksessa on esitetty ilmatieteenlaitoksen tilastoja, muistio liukkaudentorjunnan tarpeista alueella sekä liikennevahinkolautakunnan normisto.
Perustelut
Lautakunta viittaa yksikön päällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen sekä yhtyy yksikön päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.
Hallintopäällikön päätöksen perusteluissa on todettu siihen saatujen selvitysten perusteella, että sääolosuhteet eivät ole aiheuttaneet liukkauden tuntuvaa lisääntymistä, eikä näin ollen ole ollut tarvetta ryhtyä ylimääräisiin kunnossapitotoimiin liukkauden torjumiseksi. Keväällä saattaa erityisesti varjoisissa kohdissa olla yöpakkasen jäljiltä satunnaisia liukkaita kohtia siitä huolimatta, että säätila on plussan puolella.
Vahinkotapahtuma ei yksistään osoita kaupungin korvausvastuuta. Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää, että kadun kunnossapito on ollut virheellistä tai huolimatonta tai että kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä.
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut tyydyttävässä kunnossa. Hilatien jalkakäytävää kunnossapidetään III-hoitoluokan mukaisesti.
Ilmatieteen laitoksen ilmastokatsauksen (3/2020) mukaan maaliskuu 2020 on ollut Etelä-Suomessa noin 3-4 astetta pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi. Kunnon talvi ja pysyvä lumi ovat jääneet maaliskuussa tulematta laajalti Suomen eteläosaan, mutta 14.3. ja 20-21.3.2020 on virrannut kylmää ilmaa koko maahan ja lämpötila on käynyt pakkasen puolella.
Ilmatieteen laitoksen Helsingin Kumpulan säähavaintoaseman tiedoista ilmenee, että koko maaliskuun keskilämpötila on ollut +2.1 ˚C. Ajalla 1.3.-19.3.2020 on ilman lämpötila ollut vakaasti lämpöasteiden puolella, käyden ainoastaan kerran, 14.3.2020, pakkasella. Lämpötila on ollut korkeimmillaan +9.3˚C 19.3.2020. Ilman lämpötila on laskenut illalla 20.3.2020 pakkasasteisiin ja kahtena vahinkopäivää edeltävänä yönä, 21.3. ja 22.3.2020, on esiintynyt yöpakkasia.
Kumpulan säähavaintoaseman tietojen mukaan ilman lämpötila on ollut yöllä 21.3.2020 alimmillaan -6.1˚C ja päivällä korkeimmillaan +2.1 ˚C. Yöllä on esiintynyt ajoittaista lumisadetta, joka on loppunut kello 11, ja lumen määräksi on mitattu 1.7 mm vedeksi muutettuna. Vahinkopäivänä 22.3.2020, on ilman lämpötila käynyt yöllä alimmillaan -6.7 ˚C:ssa, mutta lämpötila noussut kello 8 lämpöasteisiin käyden ylimmillään +2.7 ˚C:ssa ennen vahinkotapahtumaa. Vahinkohetkellä on lämpötilaksi mitattu +1˚C. Vahinkopäivän sää on ollut poutainen ja selkeä eikä sateita ole esiintynyt. Lumikertymää ei ole vahinkopäivänä ollut, kuten ei myöskään koko maaliskuun aikana.
Ilmatieteen laitoksen Helsingin Kaisaniemen säähavaintoaseman säähavaintotiedot vastaavat pääosin Kumpulan säähavaintoaseman tietoja, mutta niissä kyseisen ajanjakson lämpötilat ovat hieman lämpimämpiä ja lumisateen määrä on vähäisempi.
Yöpakkasen jäljiltä voi esiintyä satunnaisia liukkaita kohtia eli ns. mustaa jäätä. Mustaa jäätä voi syntyä korkeapaineen aikana, kun lämpötila laskee nollaan tai lähelle sitä. Mustaa jäätä voi muodostua tien pinnalle, vaikka lämpötila ei laskisi pakkasen puolelle. Mustan jään liukkaus on paikallista, jolloin kulkuväylät ovat pääsääntöisesti täysin paljas kuivia, mutta paikoin voi esiintyä liukkaita kohtia.
Hakijan aikaisemmin toimittamista valokuvista ei käy ilmi, milloin kuvat on otettu, mutta kuvista on nähtävissä, että jalkakäytävä on paljas kuiva lukuun ottamatta vahinkopaikan kohdalla olevan kiinteistön muodostamaa jalkakäytävän varjokohtaa, jossa on ohut lumipeite. Valokuvista näkyy lisäksi, että kyseisen kiinteistön nurkassa sijaitsevan syöksytorven edessä olevalla jalkakäytävän alueella, on lumipeitteessä märkä kohta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Kaupunki ei näin ollen vastaa syöksytorvesta jalkakäytävälle johdetusta vedestä tai sen jäätymisestä aiheutuneesta vahingosta.
Kaupunki huolehtii kunnossapitolain mukaisista tehtävistään myös liukkaudentorjunnan osalta hiekoitushiekan puhdistamisen jälkeen, mutta jalkakäytävää ei ole hiekoitettu tai tehty muita liukkaudentorjuntatoimenpiteitä ennen vahinkotapahtumaa, koska säätilassa ei ole tapahtunut mitään sellaista muutosta, mikä olisi aiheuttanut tarvetta liukkaudentorjuntatoimenpiteisiin. Kaupungin palautejärjestelmään ei ole myöskään saapunut ilmoituksia, eikä kaupungille ole saapunut muita vahingonkorvausvaatimuksia kyseisen jalkakäytävän liukkauteen liittyen.
Edellä esitetyin perustein kaupunki katsoo, että sääolosuhteet eivät ole olleet sellaiset, että kaupungin olisi tullut ryhtyä liukkaudentorjuntatoimenpiteisiin. Maaliskuu on ollut tavallista maaliskuuta lämpimämpi, eikä maassa ole ollut lunta eikä jäätä ja kulkuväylät ovat olleet paljas kuivia koko maaliskuun ajan. Tästä syystä myös hiekan nosto on voitu suorittaa ennen vahinkotapahtumaa. Vahinkopäivänä ei ole satanut ja vahinkoa edeltävänä päivänä esiintynyt vähäinen ajoittainen lumisade on päättynyt yli vuorokausi ennen vahinkotapahtumaa. Vaikka lämpötila on käynyt pakkasen puolella kahtena yönä ennen vahinkotapahtumaa, ei säätilassa ole tapahtunut mitään sellaista muutosta, mikä olisi aiheuttanut liukkauden tuntuvaa lisääntymistä. Vahinkotapahtuma on näin ollen ollut ennalta arvaamaton kaupungin kannalta. Kaupunki katsoo huolehtineensa kadun kunnossapidosta kunnossapitolain edellyttämällä tavalla eikä vahinko ole johtunut kaupungin kunnossapitotehtävän laiminlyönnistä.
Vahinko on tapahtunut keväällä valoisaan aikaan aurinkoisena päivänä varjoisessa paikassa jalkakäytävän mutkassa. Hakija on kertonut aikaisemmin, että vahinkopaikka on varjossa aina pitkälle iltapäivään saakka.
Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta aikaisemman päätöksen muuttamiseen.
Lopputulos
Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle aiheutuneesta vahingosta.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että hallintopäällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Sovellettu lainsäädäntö
Vahingonkorvauslaki (31.5.1974/412) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (31.8.1978/669) 1-4 §, 14 §
Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132) 103 e §
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostitse e-kirjeitse 11.6.2020. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 25.6.2020 eli säädetyssä määräajassa.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Hallintopäällikkö 09.06.2020 § 18
Päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakija on 8.4.2020 esittänyt kaupungille yksilöimättömän suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimukset on myöhemmin yksilöity yhteensä 6 290,69 euron suuruiseksi. Vaatimuksen mukaan hakija on liukastunut sunnuntaina 22.3.2020 klo 14.45 kävellessään jalkakäytävällä osoitteessa Hilatie 15. Vahingonkärsijän kertomuksen mukaan liukastuminen tapahtui paikassa, jossa jalkakäytävän mutka on varjossa aina pitkälle iltapäivään saakka. Vahingonkärsijä ei ollut havainnut, että jalkakäytävällä oli yöpakkasen jäljiltä mustaa jäätä. Vaatimuksen mukaan tien pinta oli ollut jäinen ja hiekoittamaton. Vahingonkärsijän toimittamassa valokuvassa on nähtävissä pieniä määriä lunta vahinkopaikalla.
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.
Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset
olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.
Helsingissä talvihoidon piiriin kuuluvat alueet on jaettu kunnossapitoluokkiin liikenteellisen merkityksen mukaan. Vahinkopaikka on jalkakäytävä ja se kuuluu hoitoluokkaan III.
III-luokan kevyen liikenteen väyliltä poistetaan lumi, sohjo ja jää niin, ettei synny liikennettä haittaavaa epätasaisuutta. Liukkaus torjutaan heti I- ja II-luokan katujen jälkeen. Aurauksen lähtökynnys III-luokan kevyen liikenteen väylillä on 5 cm. Toimenpideaika on aurauksen osalta kahdeksan tuntia, kuitenkin niin, että klo 13-04 aurauskynnyksen ylittänyt sade tulee olla aurattu klo 12 mennessä. Toimenpideaika alkaa siitä,kun lumisade on päättynyt. Liukkaudentorjunnan toimenpiteiden osalta toimenpideaika on viisi tuntia, kuitenkin niin, että klo 16-7 välillä ilmenneen liukkauden tuntuvan lisääntymisen johdosta liukkaudentorjuntatoimenpiteet tulee olla suoritettu klo 12 mennessä. Liukkaudentorjunnan osalta toimenpideaika alkaa siitä, kun liukkaudessa on tapahtunut tuntuva lisääntyminen.
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan Kaarelan urakka-alueella, johon vahinkopaikka kuuluu, on aloitettu hiekannosto 9.3.2020. Vahinkopaikalta oli jo puhdistettu talven hiekoitushiekat pois
vahinkopäivään 22.3.2020 mennessä.
Katuhiekoitus on merkittävä ilmanlaatua heikentävä terveysriski. Tämän takia kaupunki poistaa hiekoitushiekan heti, kun sää- ja keliolosuhteet sen sallivat. Maaliskuussa vallitsi koko Suomessa erittäin lauha säätyyppi, ollen erityisen lauha Etelä-Suomessa (lähde: Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsaus 3/2020). Näin ollen sääolosuhteet ovat olleet sellaiset, että hiekannosto on voitu aloittaa.
Forecan mukaan vahinkopäivänä 22.3.2020 lämpötila on vaihdellut Kumpulan mittausasemalla tehdyissä mittauksissa 2,2 °C ja -6,4 °C välillä. Lämpötila klo 14 oli 2,2 °C. Lämpötila on ollut pakkasella noin klo 9
asti. Lumikertymä on ollut 0 cm eikä sateita ole esiintynyt. Sää on ollut selkeä ja poutainen. Vahinkoa edeltäneenä päivänä 21.3.2020 on esiintynyt vähäistä, ajoittaista lumisadetta, joka ei ole vaikuttanut lumikertymään. Sateen määrä on ollut vedeksi muutettuna 1 mm. Vähäisen lumisateen jälkeen säätila on ollut aurinkoinen ja plussan puolella, jolloin vastasatanut, vähäinen lumi on pääsääntöisesti sulanut pois.
Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kadun kunnossapitovelvollinen voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Sääolosuhteet eivät ole aiheuttaneet liukkauden tuntuvaa lisääntymistä. Näin ollen ei ole ollut tarvetta ryhtyä ylimääräisiin kunnossapitotoimiin liukkauden torjumiseksi.
Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon. Keväällä saattaa erityisesti varjoisissa kohdissa olla yöpakkasen jäljiltä satunnaisia liukkaita kohtia siitä huolimatta, että säätila on plussan puolella.
Kaupungin puolelta ei ole todettavissa tahallisuutta tai tuottamusta, eikä kaupunki ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.
Sovelletut oikeusohjeet
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta
(669/1978) 1–4 §, 14 §
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57
Lisätiedot
Tiia Strömberg, valmistelija, puhelin: 310 39930
This decision was published on 05.04.2022
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
00580 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Presenter information
Ask for more info
Virpi Leppänen, lakimies, puhelin: 09 310 33260