Oikaisuvaatimus, kaupungingeodeetti päätös nro 27/2021 / tonttijako nro 13673, Kulosaarentie 44
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupunkimittauspalvelun kaupungingeodeetin päätöksestä koskien erillisen tonttijaon hyväksymistä
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä ********** oikaisuvaatimuksen kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupunkimittauspalvelun kaupungingeodeetin 5.7.2021 tekemästä erillisen tonttijaon hyväksymistä koskevasta päätöksestä n:o 27/2021 jäljellä tarkemmin ilmenevin perustein.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Kaupungingeodeetti on päätöksellään 5.7.2021 nro 27/2021 päättänyt hyväksyä erillisen tonttijaon ja tonttijaon muutoksen numero 13673 korttelin 42021 tonteilla 14 ja 15. Tonttien 91-42-21-1 ja 91-42-21-10 omistajan esityksestä tonttijaon muutoksessa korttelin 42021 tonttien 1 ja 10 osista on suunniteltu muodostettavan tontit 14 ja 15. Alueella on voimassa 28.11.2018 vahvistettu asemakaava n:o 12487 (lainvoimainen 24.1.2019), jossa tonttijaon muutosalue kuuluu AO/s-korttelialueeseen. Tonttijaon muutosehdotus on ollut nähtävillä 4.-18.6.2021 ja siitä on lähetetty maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 39 §:n mukainen ilmoitus tonttijaon muutoksen hakijalle sekä muille asianosaisille.
Samalla kaupungingeodeetti on määrännyt maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 202 §:n nojalla päätöksen tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.
Esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet
Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan päätöksen oikaisua niin, että alkuperäinen tonttijakosuunnitelma tulee voimaan. Tontti halutaan nyt jakaa eri tavalla, kun aiemmassa suunnitelmassa. Oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan jokainen erillinen tontti muodostaa erillisen rasitteen heille maanomistajina, kun jokaisen erillisen tontin erilliset omistajat näyttävät suunnitelmien mukaan käyttävän heidän tonttia kulkuunsa. Helsingin Seurakuntayhtymä ja Helsingin kaupunki ovat tehneet tämän uuden tonttijaon tonttien ostajaehdokkaiden vaatimuksesta. Oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan kyseiset ostajat ovat jo valmiiksi ilmoittaneet pyrkivänsä estämään heidän kulkunsa autotalliinsa. Oikaisuvaatimuksen tekijät vastustavat tontin jakamista kahteen, sillä tämä jako on heille aiemmin esitettyjen jakojen vastainen.
Päätöksen perustelut
Asemakaavassa n:o 12487 (asemakaavan muutos) tonttijako on esitetty ohjeellisena ja asemakaavan määräysten mukaan tällä asemakaava-alueella on korttelialueelle laadittava erillinen tonttijako. Tällöin tämän ase-makaavan muutoksen alueella kaavatonttia koskeva ensimmäinen tonttijako voidaan laatia myös muulla tarkoituksenmukaisella tavalla kuin asemakaavassa on ohjeellisesti esitetty. Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva tonttijakopäätös on asemakaavan lainvoimaistumisen jälkeen ensimmäinen ko. kaavatonttia koskeva tonttijako eikä ko. kaavatonttiin liity muita tonttijaon laatijan tekemiä tonttijakosuunnitelmia.
Oikaisuvaatimuksen kohteena olevalle kaavatontille 91-42-21-12 on ase-makaavassa osoitettu kolme rakennusalaa ja kullakin rakennusalalle on 200 km² rakennusoikeutta. Lisäksi asemakaavassa kaavatontille n:o 12 on osoitettu kaksi ajoyhteyttä oikaisuvaatimuksen tekijöiden omistaman määräalan (kaavatontin 91-42-21-13) läpi ”ajo”-kaavamerkinnällä, jonka selite on ”Ajoyhteys, jonka kautta ajo toiselle tontille on sallittu”. Asemakaavan mukaisten ajoyhteyksien rajaukset on osoitettu tonttijakokartalla asemakaavan mukaisina. Kaavatontin nro 12 itäisimmälle rakennusalalle on ase-makaavan mukainen tarve ajoyhteydelle kaavatontin n:o 13 itäreunaa pitkin riippumatta siitä, muodostuuko kaavatontista n:o 12 yksi vai kaksi tonttia. Tonttijako ei aiheuta epäselvyyttä kiinteistöjaotukselle, tonttijaolla ei muuteta asemakaavassa osoitettuja rakennusaloja tai rakentamisen mahdollista sijoittumista eikä mahdollisia ajoyhteyksiä. Tonttijako perustuu voimassa olevaan asemakaavaan ja sen määräyksiin. Tonttijako on siten tarkoituksenmukainen.
Oikaisuvaatimuksen tekijät ovat ostaneet määräalan (vastaa kaavatonttia 91-42-21-13) 9.7.2019 Helsingin kaupungilta, jolloin nykyinen asemakaava on ollut lainvoimainen. Kauppakirjan kohdassa MUUT EHDOT 1 todetaan muun muassa seuraavaa: ”Kaavatonteilla 91-42-21-11 ja 91-42-21-12 on asemakaavan muutoksen nro 12487 (voimaan 24.1.2019) osoittamissa paikoissa oikeus kulkuun ja ajoyhteyteen (ajo) sekä johtojen sijoittamiseen kaavatontin 91-42-21-13 kautta.” Ajoyhteydet on osoitettu myös määräalaa koskevan kauppakirjan liitekartassa ajo-merkinnällä. Määräalan kauppakirjassa todetaan myös, että ostajat ovat tutustuneet asiakirjaan ”kaavakartat ja –määräykset selostuksineen 24.1.2019”. Oikaisuvaatimuksen tekijät ovat siis olleet tietoisia, että kaavatontin n:o 13 läpi tulee hyvin todennäköisesti tarve kulkea asemakaavassa osoitetuissa kohdin, jotta noin puoli vuotta kaupantekoa ennen lainvoimaistuneen asemakaavan mukaisen rakentamisen ja maankäytön on ylipäätään mahdollista toteutua.
Tontille pääsemiseksi vaadittavan kulkuyhteyden ja muiden mahdollisten rasitteiden perustamisesta päätetään vasta tonttijaon lainvoimaistumisen jälkeen tehtävässä tontin lohkomistoimituksessa. Tonttijakokartalla kuitenkin esitetään asemakaavan mukaiset ajoyhteydet ja tarvittaessa tonttijako-alueen maanomistajien kauppakirjassa hyväksymät tai erillisessä rasitesopimuksessa sopimat kulkuyhteydet.
Tonttijaon laatija (Helsingin kaupunki) on laatinut kyseessä olevan tonttijaon maanomistajan (Helsingin Seurakuntayhtymä) hakemuksesta. Tonttijako noudattaa maanomistusoloja hakijan omistaessa koko tonttijakoalueen eli koko kaavatontin n:o 12 alueen. Tonttijaon laatija ei ota kantaa tonttijaon hakijan intresseihin tonttijakoalueen tulevasta maanomistuksesta, mutta voi todeta lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tietojen perusteella, että tonttijako-alueen muodostajakiinteistöihin kohdistuu kiinteistökaupan esisopimuksia.
Sovelletut lainkohdat
Maankäyttö- ja rakennuslaki 78, 79, 187, 194, 202 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 37 §
Edellä esitettyjen seikkojen nojalla kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia laillisuus- tai tarkoituksen-mukaisuusperusteita, joiden johdosta viranhaltijan päätöstä olisi muutettava tai joiden johdosta päätös olisi kumottava.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Muutoksenhakuoikeus
Maankäyttö- ja rakennuslain 187 §:n mukaan viranhaltijan päätökseen asiassa, joka kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta tai muulta kunnan viranomaiselta on siirretty hänen ratkaistavakseen, ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen tyytymättömällä on oikeus saada asia asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi (oikaisuvaatimus). Oikeus vaatimuksen tekemiseen määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin asianosaisen valitusoikeus.
Maankäyttö- ja rakennuslain 194 §:n mukaan valitusoikeus erillisen tontti-jaon hyväksymisestä on:
1) samassa korttelissa olevan, tonttijaolla jaettavaan alueeseen rajoittuvan kiinteistön omistajalla ja haltijalla;
2) muulla kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jos päätös voi olennaisesti vaikuttaa kiinteistön rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen; sekä
3) kunnalla.
Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt samassa korttelissa olevan, tonttijaolla jaettavaan alueeseen rajoittuvan kiinteistön omista-ja.
Oikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset
Maankäyttö- ja rakennuslain 187 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti viranhaltijalle 14 päivän kuluessa päätöksen antamisesta.
Kuntalain (410/2015) 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös on lähetetty postitse 5.7.2021, ja viimeinen päivä oikaisuvaatimuksen tekemiselle on ollut 27.7.2021.
Oikaisuvaatimus on toimitettu Helsingin kaupungin kirjaamoon 22.7.2021, joten se on saapunut oikaisuvaatimuksen tekemiselle varatun määräajan kuluessa.
This decision was published on 20.09.2021
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Presenter information
Ask for more info
Jarno Mansner, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 31945
Eero Jalkanen, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 36791