Hinnoitteluperiaatteet, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, tuotteet ja palvelut vuonna 2022

HEL 2021-009353
More recent handlings
Case 4. / 72 §

Muutos kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan hinnoitteluperiaatteisiin vuodelle 2022

Culture and Leisure Committee

Päätös

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti muuttaa toimialan hinnoitteluperiaatteita 1.5.2022 lukien siten, että toimialan yhteisiin subventoitaviin alennusryhmiin lisätään turvapaikkaa tai tilapäistä suojelua hakeneet tai saaneet.

Käsittely

Vastaehdotus:
Dani Niskanen: Ukrainasta pakenevien asiakasmaksujen subventointi on perusteltua ja erittäin kannatettavaa. Meidän on osoitettava solidaarisuutta ja tuettava eri tavoin Venäjän raakalaismaista hyökkäyssotaa paenneita.

Ylivoimainen enemmistö Ukrainasta pakenevista on hakenut Suomesta tilapäiseen suojelua, ei turvapaikkaa. Noin 20 000 on hakenut tilapäistä suojelua, turvapaikkaa joitakin satoja. Näin ollen ylivoimainen enemmistö heistä tulee subvention piiriin jo sillä, että subventointi laajennetaan tilapäistä suojelua hakeneisiin tai saaneisiin.

Subventoinnin ulottaminen kaikkiin turvapaikkaa hakeneisiin ja saaneisiin sen sijaan laajentaisi subventoinnin laajuutta huomattavasti sanottua tarkoitusta laajempaan joukkoon. Koska allennusryhmissä on kyseessä on ryhmien asettamisesta muita helsinkiläisiä edullisempaan asemaan, on ylimääräisiin laajennuksiin suhtauduttava pidättyväisesti.

Näistä syistä esitän, että:

Päätösehdotuksen (1) kappale muutetaan muotoon: "Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää muuttaa toimialan hinnoitteluperiaatteita 1.5.2022 lukien siten, että toimialan yhteisiin subventoitaviin alennusryhmiin lisätään tilapäistä suojelua hakeneet tai saaneet."

ja

Liitteen "Henkilöasiakkaat, joille kohdennetaan maksujen subventointia" -otsikon alla oleva ensimmäinen kappale muutetaan muotoon: "Subventoitavia henkilöasiakkaita ovat alle 7-vuotiaat, alle 18-vuotiaat, lotat, sotainvalidit ja rintamaveteraanit, invalidit ja vammaiset avustajan kanssa, Kuvan lautakunnan, kaupunginvaltuuston sekä jaostojen (kulttuuri ja kirjasto, liikunta ja nuoriso) jäsenet ja varajäsenet, opiskelijat, eläkeläiset, työttömät, varusmiehet ja siviilipalvelusta suorittavat, tilapäistä suojelua hakeneet tai saaneet sekä Helsingin kaupungin työntekijät."

Kannattaja: Heimo Laaksonen

Hylkäysehdotus:
Teija Makkonen: Lautakunta hylkää esityksen.

Perustelut:
Tilapäisen suojelun direktiivi on poikkeuksellinen järjestely, jonka tavoitteena on varmistaa yhtenäinen eurooppalainen ratkaisu, jossa Ukrainasta sotaa pakeneville ihmisille taataan välitöntä suojaa ja yhdenmukainen asema. Suojelua voidaan direktiivin avulla tarjota nopeassa ja turvapaikkamenettelyä kevyemmässä prosessissa. Tilapäisen suojelun direktiiviä sovelletaan ensimmäistä kertaa. Suojelu on tilapäistä, ja suojelu lakkaa, kun kotimaahan on turvallista palata. Pysyvän alennusryhmän luominen hinnoitteluperiaatteisiin ei ole direktiivin luonteen mukaista.

Pakolaisaseman eli turvapaikan saaminen edellyttää, että turvapaikanhakijalla on perustellusti aihetta pelätä joutua kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan vainotuksi alkuperänsä, uskontonsa, kansallisuutensa, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Turvapaikkahakemuksien määrää ei ole rajattu.

Tilapäistä suojelua saava on vastaanottopalveluiden osalta samassa asemassa kuin turvapaikanhakija. Kuten turvapaikanhakijoilla, tilapäistä suojelua saavilla on oikeus asua vastaanottokeskuksessa ja oikeus vastaanottokeskuksen järjestämiin palveluihin. Vastaanottopalveluita ovat esim. terveydenhuoltopalvelut, sosiaalipalvelut ja vastaanottoraha, joiden lisäksi vastaanottokeskuksissa tarjotaan vastaaottopalveluna myös tulkki- ja käännöspalveluita, työ- ja opintotoimintaa sekä aterioita. Kunnat saavat valtiolta korvausta sovittujen, välttämättömien palveluiden tuottamisesta, mutta korvattavien palveluiden on oltava vastaanottolain mukaisia.

Edellä mainittuja välttämättömiä palveluita tarjoamalla pyritään juuri siihen, että sotaa tai vainoa pakenevat pääsevät nopeasti kiinni niin normaaliin elämään kuin se on heidän tilanteessaan mahdollista. Turvapaikkaa sekä tilapäistä suojelua hakeville turvataan lainsäädännön perusteella kaikki tarpeelliset palvelut.
Lapset ja nuoret (6-17v.) pääsevät Suomessa kouluun, ja he kuuluvat myös toimialan hinnoitteluperiaatteen mukaan jo subventoitaviin alennusryhmiin.

Ukrainasta on paennut tähän mennessä yhteensä yli viisi miljoonaa ihmistä muihin maihin. Noin 20 000 ukrainalaista on hakenut kansainvälistä suojelua (turvapaikkaa tai tilapäistä suojelua) Suomesta, joista turvapaikkaa on hakenut joitakin satoja. Kaikki sotaa paenneet eivät näy vielä tilastoissa, sillä osa on voinut saapua Suomeen myös viisumivapaasti. Suomeen on arvioitu päätyvän 40 000-80 000 ihmistä. Tämä määrä maksaa jo vastaanoton suorina kustannuksina
640 miljoonaa-1,2 miljardia euroa. Sotaan ja kriiseihin liittyvien epävarmuuksien, kuten laajenemisen takia lopullista arviota tulijoiden määrästä ja kustannusarvioita ei voi tarkasti tehdä.

Myönteisen turvapaikkapäätöksen saanut turvapaikanhakija saa Suomeen oleskeluluvan, jolloin hän on sosiaaliturvan ja sote-palvelujen suhteen samassa asemassa kuin kuka tahansa kuntalainen. Subventoinnin ulottaminen kaikkiin turvapaikkaa hakeneisiin ja saaneisiin laajentaisi subventointia huomattavan suureen joukkoon. Ajalla 1/2015 - 3/2022 Suomi on vastaanottanut 68 819 turvapaikkahakemusta.

Kulttuuri- ja vapaa-aika toimialan hinnoitteluperiaatteiden tavoitteena on, että toimialan tulojen ja menojen suhde säilyy samana. Palveluiden hinnat tulee asettaa niin, että ne kattavat kustannukset. Subventoitu hinta on käyttäjälle todellisia tuotantokustannuksia alhaisempi toimialan kustantaessa hinnan ja todellisen kustannusten välisen erotuksen.
Tilapäisen suojelun direktiivi pitää sisällään suhteellisuusperiaatteen, jonka mukaan direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on sen tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen. Esimerkiksi kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan palvelut subventoituna eivät kuulu edellä mainittuihin välttämättömiin hyödykkeisiin tai palveluihin. Kaupunki kantaisi budjetissaan siten vastuun ylimääräisistä etuuksista syntyvistä kustannuksista, joka ei ole toimialan vuoden 1. tulosennusteen mukaisesti taloudellisesti kannattavaa.

Ukrainasta on saapunut Suomeen pääsääntöisesti työikäisiä ja lapsia. Valtioneuvoston mukaan heillä on paljon osaamista, ja monilla on myös hyvä koulutus. Tilapäisen suojelu oikeuttaa työntekoon ja myös TE-toimiston palveluihin kielikoulutuksineen, jolla tulijoita pyritään kannustamaan työntekoon ja osallistumaan omien elinkustannuksien kattamiseen. Nyt esitetty lisäys subventoitavista alennusryhmistä voi johtaa tilanteeseen, jossa työssäkäyvä, palkkaa ansaitseva henkilö saa turvapaikanhakijan oleskeluluvalla tai tilapäisen suojelun statuksella kaupungilta subventoitua etua, mikä asettaa helsinkiläiset työssäkäyvät asukkaat eriarvoiseen asemaan, sekä kyseenalaistaa viranomaisen toimien oikeasuhtaisuuden tavoiteltuun päämäärään nähden.

Tilapäisen suojelun piirissä olevien palveluita tarkastellaan hallituksen toimesta valtioneuvoston mukaan kesäkuun 2022 loppuun mennessä, jolloin erilaiset lisäpäätökset ja lakimuutokset ovat mahdollisia. Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan ei tule mennä lakimuutosten edelle, vaan toteuttaa lakisääteiset välttämättömät palvelut koordinoidusti.

On muistettava, että sotaa, kriisejä tai vainoa pakenevia auttaa monitahoisesti monet erilaiset säätiöt, yhdistykset, yritykset sekä yksityiset ihmiset, tarjoten myös harrastus- ja kulttuuritoimintaa. Lisäksi kaupungilla on monia maksuttomia kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita, joita jokainen täällä oleskeleva voi halutessaan vapaasti käyttää. Nämä osaltaan toteuttavat jo esitetyn kaltaista kotoutumisen prosessia, lisäävät fyysistä ja henkistä terveyttä ja hyvinvointia sekä tarjoavat paikkaansa etsiville ihmisille mielekästä tekemistä.

Helsingin kaupunki kohdentaa lisäksi jo nyt erillisiä avustuksia Ukrainan sotaa paenneiden ihmisten hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä sekä kotoutumista tukevaan toimintaan vertais- ja vapaaehtoistyön kautta. Avustusten jakamiseen vertailussa ja arvioinnissa painotetaan toimintaa, jolla vahvistetaan kyseessä olevien ihmisten osallisuutta. Turvapaikkaa tai tilapäistä suojelua hakeneita tai saaneita ei ole tästäkään syystä tarpeen lisätä toimialan yhteisiin subventoitaviin alennusryhmiin. Alennusryhmiä tulisi nykyisessä toimialan taloudellisessa tilanteessa pikemmin tarkastella kriittisesti ei kasvattaen.

Sotaa pakenevien ukrainalaisten auttaminen on tärkeää, ja Suomi on sitoutunut tarjoamaan suojaa tarvitseville välttämättömiä palveluja. Tämä on suuri vastuu veronmaksajille ja siksi on syytä pidättäytyä lisäämästä subventoitavien palveluiden listalle sellaisia asioita, jotka eivät ole välttämättömiä, ja johtavat tilanteeseen, jossa helsinkiläisten maksurasitus lisääntyy. Alennusryhmissä on kyse tiettyjen ryhmien asettamisesta muita helsinkiläisiä edullisempaan asemaan, joten tämänkaltaisiin ylimääräisiin laajennuksiin on suhtauduttava pidättyväisesti.

Teija Makkosen hylkäysehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Dani Niskasen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna

Jaa-äänet: 10
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Joel Harkimo, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Eeva Kärkkäinen, Nina Suomalainen, Tuomas Tuomi-Nikula

Ei-äänet: 3
Heimo Laaksonen, Teija Makkonen, Dani Niskanen

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hylkäsi Dani Niskasen vastaehdotuksen äänin 10 - 3.

See table with voting results

Teija Makkonen ja Dani Niskanen jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen.

Teija Makkonen jätti eriävään mielipiteeseensä seuraavat perustelut:

Lautakunnan olisi pitänyt hylätä esitys.

Perustelut:
Tilapäisen suojelun direktiivi on poikkeuksellinen järjestely, jonka tavoitteena on varmistaa yhtenäinen eurooppalainen ratkaisu, jossa Ukrainasta sotaa pakeneville ihmisille taataan välitöntä suojaa ja yhdenmukainen asema. Suojelua voidaan direktiivin avulla tarjota nopeassa ja turvapaikkamenettelyä kevyemmässä prosessissa. Tilapäisen suojelun direktiiviä sovelletaan ensimmäistä kertaa. Suojelu on tilapäistä, ja suojelu lakkaa, kun kotimaahan on turvallista palata. Pysyvän alennusryhmän luominen hinnoitteluperiaatteisiin ei ole direktiivin luonteen mukaista.

Pakolaisaseman eli turvapaikan saaminen edellyttää, että turvapaikanhakijalla on perustellusti aihetta pelätä joutua kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan vainotuksi alkuperänsä, uskontonsa, kansallisuutensa, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Turvapaikkahakemuksien määrää ei ole rajattu.

Tilapäistä suojelua saava on vastaanottopalveluiden osalta samassa asemassa kuin turvapaikanhakija. Kuten turvapaikanhakijoilla, tilapäistä suojelua saavilla on oikeus asua vastaanottokeskuksessa ja oikeus vastaanottokeskuksen järjestämiin palveluihin. Vastaanottopalveluita ovat esim. terveydenhuoltopalvelut, sosiaalipalvelut ja vastaanottoraha, joiden lisäksi vastaanottokeskuksissa tarjotaan vastaaottopalveluna myös tulkki- ja käännöspalveluita, työ- ja opintotoimintaa sekä aterioita. Kunnat saavat valtiolta korvausta sovittujen, välttämättömien palveluiden tuottamisesta, mutta korvattavien palveluiden on oltava vastaanottolain mukaisia.

Edellä mainittuja välttämättömiä palveluita tarjoamalla pyritään juuri siihen, että sotaa tai vainoa pakenevat pääsevät nopeasti kiinni niin normaaliin elämään kuin se on heidän tilanteessaan mahdollista. Turvapaikkaa sekä tilapäistä suojelua hakeville turvataan lainsäädännön perusteella kaikki tarpeelliset palvelut.
Lapset ja nuoret (6-17v.) pääsevät Suomessa kouluun, ja he kuuluvat myös toimialan hinnoitteluperiaatteen mukaan jo subventoitaviin alennusryhmiin.

Ukrainasta on paennut tähän mennessä yhteensä yli viisi miljoonaa ihmistä muihin maihin. Noin 20 000 ukrainalaista on hakenut kansainvälistä suojelua (turvapaikkaa tai tilapäistä suojelua) Suomesta, joista turvapaikkaa on hakenut joitakin satoja. Kaikki sotaa paenneet eivät näy vielä tilastoissa, sillä osa on voinut saapua Suomeen myös viisumivapaasti. Suomeen on arvioitu päätyvän 40 000-80 000 ihmistä. Tämä määrä maksaa jo vastaanoton suorina kustannuksina
640 miljoonaa-1,2 miljardia euroa. Sotaan ja kriiseihin liittyvien epävarmuuksien, kuten laajenemisen takia lopullista arviota tulijoiden määrästä ja kustannusarvioita ei voi tarkasti tehdä.

Myönteisen turvapaikkapäätöksen saanut turvapaikanhakija saa Suomeen oleskeluluvan, jolloin hän on sosiaaliturvan ja sote-palvelujen suhteen samassa asemassa kuin kuka tahansa kuntalainen. Subventoinnin ulottaminen kaikkiin turvapaikkaa hakeneisiin ja saaneisiin laajentaisi subventointia huomattavan suureen joukkoon. Ajalla 1/2015 - 3/2022 Suomi on vastaanottanut 68 819 turvapaikkahakemusta.

Kulttuuri- ja vapaa-aika toimialan hinnoitteluperiaatteiden tavoitteena on, että toimialan tulojen ja menojen suhde säilyy samana. Palveluiden hinnat tulee asettaa niin, että ne kattavat kustannukset. Subventoitu hinta on käyttäjälle todellisia tuotantokustannuksia alhaisempi toimialan kustantaessa hinnan ja todellisen kustannusten välisen erotuksen.
Tilapäisen suojelun direktiivi pitää sisällään suhteellisuusperiaatteen, jonka mukaan direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on sen tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen. Esimerkiksi kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan palvelut subventoituna eivät kuulu edellä mainittuihin välttämättömiin hyödykkeisiin tai palveluihin. Kaupunki kantaisi budjetissaan siten vastuun ylimääräisistä etuuksista syntyvistä kustannuksista, joka ei ole toimialan vuoden 1. tulosennusteen mukaisesti taloudellisesti kannattavaa.

Ukrainasta on saapunut Suomeen pääsääntöisesti työikäisiä ja lapsia. Valtioneuvoston mukaan heillä on paljon osaamista, ja monilla on myös hyvä koulutus. Tilapäisen suojelu oikeuttaa työntekoon ja myös TE-toimiston palveluihin kielikoulutuksineen, jolla tulijoita pyritään kannustamaan työntekoon ja osallistumaan omien elinkustannuksien kattamiseen. Nyt esitetty lisäys subventoitavista alennusryhmistä voi johtaa tilanteeseen, jossa työssäkäyvä, palkkaa ansaitseva henkilö saa turvapaikanhakijan oleskeluluvalla tai tilapäisen suojelun statuksella kaupungilta subventoitua etua, mikä asettaa helsinkiläiset työssäkäyvät asukkaat eriarvoiseen asemaan, sekä kyseenalaistaa viranomaisen toimien oikeasuhtaisuuden tavoiteltuun päämäärään nähden.

Tilapäisen suojelun piirissä olevien palveluita tarkastellaan hallituksen toimesta valtioneuvoston mukaan kesäkuun 2022 loppuun mennessä, jolloin erilaiset lisäpäätökset ja lakimuutokset ovat mahdollisia. Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan ei tule mennä lakimuutosten edelle, vaan toteuttaa lakisääteiset välttämättömät palvelut koordinoidusti.

On muistettava, että sotaa, kriisejä tai vainoa pakenevia auttaa monitahoisesti monet erilaiset säätiöt, yhdistykset, yritykset sekä yksityiset ihmiset, tarjoten myös harrastus- ja kulttuuritoimintaa. Lisäksi kaupungilla on monia maksuttomia kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita, joita jokainen täällä oleskeleva voi halutessaan vapaasti käyttää. Nämä osaltaan toteuttavat jo esitetyn kaltaista kotoutumisen prosessia, lisäävät fyysistä ja henkistä terveyttä ja hyvinvointia sekä tarjoavat paikkaansa etsiville ihmisille mielekästä tekemistä.

Helsingin kaupunki kohdentaa lisäksi jo nyt erillisiä avustuksia Ukrainan sotaa paenneiden ihmisten hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä sekä kotoutumista tukevaan toimintaan vertais- ja vapaaehtoistyön kautta. Avustusten jakamiseen vertailussa ja arvioinnissa painotetaan toimintaa, jolla vahvistetaan kyseessä olevien ihmisten osallisuutta. Turvapaikkaa tai tilapäistä suojelua hakeneita tai saaneita ei ole tästäkään syystä tarpeen lisätä toimialan yhteisiin subventoitaviin alennusryhmiin. Alennusryhmiä tulisi nykyisessä toimialan taloudellisessa tilanteessa pikemmin tarkastella kriittisesti ei kasvattaen.

Sotaa pakenevien ukrainalaisten auttaminen on tärkeää, ja Suomi on sitoutunut tarjoamaan suojaa tarvitseville välttämättömiä palveluja. Tämä on suuri vastuu veronmaksajille ja siksi on syytä pidättäytyä lisäämästä subventoitavien palveluiden listalle sellaisia asioita, jotka eivät ole välttämättömiä, ja johtavat tilanteeseen, jossa helsinkiläisten maksurasitus lisääntyy. Alennusryhmissä on kyse tiettyjen ryhmien asettamisesta muita helsinkiläisiä edullisempaan asemaan, joten tämänkaltaisiin ylimääräisiin laajennuksiin on suhtauduttava pidättyväisesti.


Dani Niskanen jätti eriävään mielipiteeseensä seuraavat perustelut:

Ukrainasta pakenevien asiakasmaksujen subventointi on perusteltua ja erittäin kannatettavaa. Meidän on osoitettava solidaarisuutta ja tuettava eri tavoin Venäjän raakalaismaista hyökkäyssotaa paenneita.

Ylivoimainen enemmistö Ukrainasta pakenevista on hakenut Suomesta tilapäiseen suojelua, ei turvapaikkaa. Noin 20 000 on hakenut tilapäistä suojelua, turvapaikkaa joitakin satoja. Näin ollen ylivoimainen enemmistö heistä tulee subvention piiriin jo sillä, että subventointi laajennetaan tilapäistä suojelua hakeneisiin tai saaneisiin.

Subventoinnin ulottaminen kaikkiin turvapaikkaa hakeneisiin ja saaneisiin sen sijaan laajentaisi subventoinnin laajuutta huomattavasti sanottua tarkoitusta laajempaan joukkoon. Koska allennusryhmissä on kyseessä on ryhmien asettamisesta muita helsinkiläisiä edullisempaan asemaan, on ylimääräisiin laajennuksiin suhtauduttava pidättyväisesti.

Näistä syistä esitin, että:

Päätösehdotuksen (1) kappale muutetaan muotoon: "Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää muuttaa toimialan hinnoitteluperiaatteita 1.5.2022 lukien siten, että toimialan yhteisiin subventoitaviin alennusryhmiin lisätään tilapäistä suojelua hakeneet tai saaneet."

ja

Liitteen "Henkilöasiakkaat, joille kohdennetaan maksujen subventointia" -otsikon alla oleva ensimmäinen kappale muutetaan muotoon: "Subventoitavia henkilöasiakkaita ovat alle 7-vuotiaat, alle 18-vuotiaat, lotat, sotainvalidit ja rintamaveteraanit, invalidit ja vammaiset avustajan kanssa, Kuvan lautakunnan, kaupunginvaltuuston sekä jaostojen (kulttuuri ja kirjasto, liikunta ja nuoriso) jäsenet ja varajäsenet, opiskelijat, eläkeläiset, työttömät, varusmiehet ja siviilipalvelusta suorittavat, tilapäistä suojelua hakeneet tai saaneet sekä Helsingin kaupungin työntekijät."

Äänestys 1

Ayes: Esityksen mukaan

Noes: Ukrainasta pakenevien asiakasmaksujen subventointi on perusteltua ja erittäin kannatettavaa. Meidän on osoitettava solidaarisuutta ja tuettava eri tavoin Venäjän raakalaismaista hyökkäyssotaa paenneita. Ylivoimainen enemmistö Ukrainasta pakenevista on hakenut Suomesta tilapäiseen suojelua, ei turvapaikkaa. Noin 20 000 on hakenut tilapäistä suojelua, turvapaikkaa joitakin satoja. Näin ollen ylivoimainen enemmistö heistä tulee subvention piiriin jo sillä, että subventointi laajennetaan tilapäistä suojelua hakeneisiin tai saaneisiin. Subventoinnin ulottaminen kaikkiin turvapaikkaa hakeneisiin ja saaneisiin sen sijaan laajentaisi subventoinnin laajuutta huomattavasti sanottua tarkoitusta laajempaan joukkoon. Koska allennusryhmissä on kyseessä on ryhmien asettamisesta muita helsinkiläisiä edullisempaan asemaan, on ylimääräisiin laajennuksiin suhtauduttava pidättyväisesti. Näistä syistä esitän, että: Päätösehdotuksen (1) kappale muutetaan muotoon: "Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää muuttaa toimialan hinnoitteluperiaatteita 1.5.2022 lukien siten, että toimialan yhteisiin subventoitaviin alennusryhmiin lisätään tilapäistä suojelua hakeneet tai saaneet." ja Liitteen "Henkilöasiakkaat, joille kohdennetaan maksujen subventointia" -otsikon alla oleva ensimmäinen kappale muutetaan muotoon: "Subventoitavia henkilöasiakkaita ovat alle 7-vuotiaat, alle 18-vuotiaat, lotat, sotainvalidit ja rintamaveteraanit, invalidit ja vammaiset avustajan kanssa, Kuvan lautakunnan, kaupunginvaltuuston sekä jaostojen (kulttuuri ja kirjasto, liikunta ja nuoriso) jäsenet ja varajäsenet, opiskelijat, eläkeläiset, työttömät, varusmiehet ja siviilipalvelusta suorittavat, tilapäistä suojelua hakeneet tai saaneet sekä Helsingin kaupungin työntekijät."

Member Political group
Ahde, Hilkka Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Ahmed, Mahad Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Alanko-Kahiluoto, Outi Vihreä valtuustoryhmä
Arhinmäki, Paavo Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Harkimo, Joel Liike Nyt Helsinki
Honkasalo, Veronika Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Huff, Shawn Vihreä valtuustoryhmä
Kärkkäinen, Eeva Keskustan valtuustoryhmä
Suomalainen, Nina Kokoomuksen valtuustoryhmä
Tuomi-Nikula, Tuomas Vihreä valtuustoryhmä
Close
Member Political group
Laaksonen, Heimo Kokoomuksen valtuustoryhmä
Makkonen, Teija Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Niskanen, Dani Kokoomuksen valtuustoryhmä
Close
Member Political group
Close
Member Political group
Close
By political group
Political group Ayes Noes Blank Absent
Vihreä valtuustoryhmä 3 0 0 0
Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä 2 0 0 0
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 2 0 0 0
Keskustan valtuustoryhmä 1 0 0 0
Kokoomuksen valtuustoryhmä 1 2 0 0
Liike Nyt Helsinki 1 0 0 0
Perussuomalaisten valtuustoryhmä 0 1 0 0
Close

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Close

Hallintosäännön 10 luvun 1 §:n mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialalautakunta omalla toimialallaan päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranomainen päättää, hinnoista, maksuista, vuokrista ja korvauksista sekä vapautuksesta toimialalle kohdistettavan maksun, korvauksen ja muun saatavan suorittamisesta.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on 7.9.2021 päättänyt kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan osalta perusteet ja rajat, joiden mukaan toimialan viranhaltijat ja työntekijät päättävät vuoden 2022 hinnoista, maksuista, vuokrista ja korvauksista. Päätöksen mukaan subventoitavia henkilöasiakkaita ovat alle 7-vuotiaat, alle 18-vuotiaat, lotat, sotainvalidit ja rintamaveteraanit, invalidit ja vammaiset avustajan kanssa, Kuvan lautakunnan, kaupunginvaltuuston sekä jaostojen (kulttuuri- ja kirjasto, liikunta ja nuoriso) jäsenet ja varajäsenet, opiskelijat, eläkeläiset, työttömät, varusmiehet ja siviilipalvelusta suorittavat ja Helsingin kaupungin työntekijät.

Uuden alennusryhmän lisäämisen arviointi on ajankohtaista johtuen Venäjän sotilaallisesta hyökkäyksestä Ukrainaan sekä Ukrainasta pakenevien ihmisten maahantulosta. Sotien, konfliktien, luonnonkatastrofien tai muiden syiden johdosta omasta maastaan pakenevat ihmiset hakevat ensisijaisesti turvaa. Akuuteimman henkilökohtaisen kriisin lievennyttä nousevat pinnalle kysymykset sopeutumisesta uuteen ja useimmiten vieraaseen yhteiskuntaan. Kulttuurin ja vapaa-ajan palveluilla voi tässä kotoutumisen prosessissa olla keskeinen rooli. Toiseksi useissa tutkimuksissa liikunnalla ja kulttuurilla on todettu olevan useita fyysistä ja henkistä terveyttä edistäviä vaikutuksia, minkä ohella liikunta ja kulttuuri tarjoavat paikkaansa etsiville ihmisille mielekästä tekemistä. Alennusryhmän lisäämisen toimialan hinnastoon odotetaan osaltaan auttavan turvapaikkaa tai kansainvälistä suojelua hakeneita tuntemaan itsensä tervetulleiksi Helsinkiin sekä samalla edistämään heidän hyvinvointiaan. Voidaan myös olettaa, että turvapaikan hakijat vertautuvat sosioekonomiselta asemaltaan ryhmiin, jotka jo on määritelty alennusryhmiin lukeutuviin ryhmiin.

Viranomaisen tulee toiminnassaan turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Viranomaisen harkintavaltaa rajoittavat harkinnanvaraisten maksujen määräämisessä harkintavallan yleiset rajoitusperiaatteet eli hallinnon oikeusperiaatteet. Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Alennusryhmää perustettaessa tulee hallinnon oikeusperiaatteiden johdosta huomioida yhdenvertaisesti kaikki samassa tilanteessa olevat, eli tässä tapauksessa kaikki tilapäisen suojelun direktiivin nojalla tulleet, turvapaikanhakijat ja pakolaiset, joille turvapaikka on jo myönnetty.

Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan koko maan tasolla turvapaikkahakemuksia jätetään noin 4 500–5 000 vuosittain. Korona-aikana hakemusten määrä on ollut pienempi, noin 2 500–3 200 vuosittain. Helsinkiin turvapaikanhakijoista päätyy osa. Vuonna 2020 Helsinki vastaanotti yhteensä 627 oleskeluluvan joko pakolaisaseman tai toissijaisen suojelun perusteella saanutta turvapaikanhakijataustaista henkilöä. Vuoden 2020 lopussa Helsingissä sijaitseviin vastaanottokeskuksiin oli rekisteröityneenä 925 turvapaikanhakijaa.

Päätöksen taloudelliset vaikutukset arvioidaan pieniksi, sillä kyse on pitkälti kulttuurin ja vapaa-ajan palvelujen uudesta kohderyhmästä.

Alennusryhmään kuulumisen asiakas voi todentaa todistuksella turvapaikan tai tilapäisen suojelun hakemisesta tai oleskelulupakortilla.

Close

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 26.04.2022 § 67

14.12.2021 Ehdotuksen mukaan

07.09.2021 Ehdotuksen mukaan

Close

This decision was published on 13.05.2022

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Close

Presenter information

hallintojohtaja
Kirsti Laine-Hendolin

Ask for more info

Mervi Karppanen, johtava laskenta-asiantuntija, puhelin: 09 310 37536

mervi.karppanen@hel.fi

Kimmo Isotalo, erityissuunnittelija, puhelin: 09 310 32342

kimmo.isotalo@hel.fi