Vahingonkorvaus, autovaurio, 16.6.2021, Kasarmikatu 46-48

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 30.12.2021 (219 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikkö on 30.12.2021 (219 §) päätöksellään hylännyt osoitteessa Kasarmikatu 46-48 tapahtuneeseen autovaurioon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.

Esitetyt vaatimukset ja perusteet

Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan vaatimuksensa vahingonkorvauksesta 16.6.2021 klo 18.30 Kasarmikatu 46-48:n kohdalla tapahtuneeseen autovaurioon liittyen. Hakijan auton oikea kylki oli vaurioitunut osuttuaan jalkakäytävän reunalla olleeseen ns. betoniporsaaseen hänen ajaessaan kadulle kiinteistön parkkihallista. Hakijan vastattavaksi vahingon osalta on jäänyt vakuutuksen omavastuun määrä 200 euroa ja vakuutuksen bonusmenetyksinä 89,50 euron suuruinen korotus tuleviin vakuutusmaksuihin, kunnes bonus on saavuttanut vakuutuksen mahdollisen maksimitason. Hakija on myös vaatinut, että kaupungin tulisi korvata hänen vakuutusyhtiölleen yhtiön hakijalle suorittaman vakuutuskorvauksen määrä 3 053,26 euroa.

Oikaisuvaatimuksen mukaan betoniporsas ei sijainnut siinä kohdassa, missä se kaupungin antaman selvityksen mukaan oli sijainnut, vaan se oli ollut parkkihallin oven edessä ja raahautunut hakijan auton kyljessä 20-50 cm vaurioittaen samalla auton kylkeä. Matala betoniporsas ei ollut autosta enää helposti havaittavissa, koska siinä alun perin ollut pysäköintikieltokyltti oli poistettu ilman että samalla olisi poistettu myös betoniporsas. Ajoväylän tulee olla esteetön, selkeä ja ennustettava, mikä ei ole toteutunut tässä tapauksessa, koska betoniporsas on ollut ajoväylällä ilman korkeampaa huomiomerkkiä. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

Perustelut

Lautakunta viittaa yksikön päällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen ja yhtyy yksikön päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.

Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen.

Tuottamusvaatimuksesta johtuen pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungin vahingonkorvausvastuuta, vaan edellytyksenä on, että kaupunki on syyllistynyt laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Vahingonkärsijän mahdollinen oma myötävaikutus vahingon syntymiseen voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun.

Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan sekä vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten että kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta.

Hakija voi esittää omassa hakemuksessaan korvausvaatimuksen vain omasta puolestaan ja vain itselleen syntyneen lopullisen vahingon osalta eikä ilman erillistä valtuutusta voi esittää kaupunkia kohtaan vaatimuksia vakuutusyhtiönsä puolesta. Vakuutusyhtiö käyttää maksamansa vakuutuskorvauksen osalta puhevaltaansa itse. Hakijan vaatimusta ei siten tältä osin (3 053,26 €) tutkita tämän hakemuksen käsittelyn yhteydessä.

Saadun selvityksen ja siihen sisältyvien valokuvien perusteella todetaan, että betoniporsas ei ole ollut sijoitettuna pysäköintihallin oven eteen, vaan se oli selvityksen mukaan ollut ulostulon vieressä jalkakäytävän reunakiveyksen päällä. Jalkakäytävän reunakiveyksessä on ulosajo-oven kohdalla osittain viistoitettu osuus, joka molemmista päistään ulottuu noin puoli metriä leveämmälle kuin hallin ajokäytävän ovi. Kapean ajokäytävän ovesta sisään ja ulos ajavien ajoneuvojen on tarkoitus käyttää tätä kohtaa ylittäessään jalkakäytävää. Myöskään hakijan itsensä esittämän kuva-aineiston perusteella ei ole pääteltävissä, etteikö tämä viistoitettu reunakiveyksen osuus olisi ollut koko pituudeltaan esteettömänä vahingon tapahtumisen ajankohtana. Betoniporsaaseen osuminen on edellyttänyt tältä ajolinjalta poikkeamista.

Oven edessä jalkakäytävän reunakiveyksessä on kuvista päätellen vielä vahinkoajankohtana ollut heikosti näkyvissä (pääosin jo pois kuluneena) keltaista maaliväritystä, jonka tarkoituksena on ollut tehostaa pysäköintihallin oveen kiinnitettyä pysähtymiskieltoa. Jotkut kiinteistöt ja taloyhtiöt ovat merkinneet sisääntulojensa edustoja tällaisin huomiovärein. Värjäykset eivät kuitenkaan ole tieliikennelain tarkoittamia virallisia tiemerkintöjä, jotka osoittaisivat jonkin kieltoalueen. Tässäkään tapauksessa vanhalla, nyt jo pois kuluneella keltaisella värillä maalattu reunakiveyksen kohta ei ole sellainen alue, jolle kaupunki ei saisi asettaa tarpeellisia huomio- tai liikennemerkkejä, kunhan ne eivät sijaitse ajoneuvoille tarkoitetun kulkuväylän kohdalla.

Betoniporsaaseen kiinnitettynä ollut liikennemerkki oli poistettu paikalta viisi päivää ennen vahingon tapahtumista eli 11.6.2021, jolloin Kasarmikadun ko. kohta oli kaupungin selvityksen mukaan muutettu pihakaduksi katualueelle kesän ajaksi asennettujen terassirakennelmien takia. Käytännön mukaan tarpeettomaksi käyneet liikennemerkkitolpat saatetaan kevyempinä laitteina joskus kerätä pois eri aikaan kuin raskaat betoniporsaat, joiden liikutteluun tarvitaan erityisiä nostolaitteita.

Kapeaan pysäköintihalliin ja siitä ulos liikennöitäessä on noudatettava erityistä tarkkaavaisuutta ja varovaisuutta, varsinkin alueen ollessa pihakatuna. Kadun liikennemäärät eivät ole vahingon ajankohtana olleet niin suuret, ettei varovaisuutta ja tarkkuutta noudattaen olisi pystynyt liikennöimään hallista ulos turvallisesti, vaikka ajoneuvo olisikin täytynyt ohjata kulkemaan hetkellisesti vastaantulevan liikenteen kaistan kautta hallista ulos ajettaessa. Ajolinjan valinta on aina ajoneuvon kuljettavan vastuulla. Kaupunki ei katso syyllistyneensä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheeseen, joka olisi ollut aiheuttamassa hakijan auton vahingoittumista.

Lopputulos

Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle syntyneestä vahingosta.

Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että lakipalvelut-yksikön päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa

Sovellettu lainsäädäntö

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1-4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 4 §, 43 §