Vahingonkorvaus, autovaurio, 16.6.2021, Kasarmikatu 46-48
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 30.12.2021 § 219 (autovaurio)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 30.12.2021 (219 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikkö on 30.12.2021 (219 §) päätöksellään hylännyt osoitteessa Kasarmikatu 46-48 tapahtuneeseen autovaurioon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan vaatimuksensa vahingonkorvauksesta 16.6.2021 klo 18.30 Kasarmikatu 46-48:n kohdalla tapahtuneeseen autovaurioon liittyen. Hakijan auton oikea kylki oli vaurioitunut osuttuaan jalkakäytävän reunalla olleeseen ns. betoniporsaaseen hänen ajaessaan kadulle kiinteistön parkkihallista. Hakijan vastattavaksi vahingon osalta on jäänyt vakuutuksen omavastuun määrä 200 euroa ja vakuutuksen bonusmenetyksinä 89,50 euron suuruinen korotus tuleviin vakuutusmaksuihin, kunnes bonus on saavuttanut vakuutuksen mahdollisen maksimitason. Hakija on myös vaatinut, että kaupungin tulisi korvata hänen vakuutusyhtiölleen yhtiön hakijalle suorittaman vakuutuskorvauksen määrä 3 053,26 euroa.
Oikaisuvaatimuksen mukaan betoniporsas ei sijainnut siinä kohdassa, missä se kaupungin antaman selvityksen mukaan oli sijainnut, vaan se oli ollut parkkihallin oven edessä ja raahautunut hakijan auton kyljessä 20-50 cm vaurioittaen samalla auton kylkeä. Matala betoniporsas ei ollut autosta enää helposti havaittavissa, koska siinä alun perin ollut pysäköintikieltokyltti oli poistettu ilman että samalla olisi poistettu myös betoniporsas. Ajoväylän tulee olla esteetön, selkeä ja ennustettava, mikä ei ole toteutunut tässä tapauksessa, koska betoniporsas on ollut ajoväylällä ilman korkeampaa huomiomerkkiä. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Perustelut
Lautakunta viittaa yksikön päällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen ja yhtyy yksikön päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.
Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen.
Tuottamusvaatimuksesta johtuen pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungin vahingonkorvausvastuuta, vaan edellytyksenä on, että kaupunki on syyllistynyt laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Vahingonkärsijän mahdollinen oma myötävaikutus vahingon syntymiseen voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun.
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan sekä vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten että kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta.
Hakija voi esittää omassa hakemuksessaan korvausvaatimuksen vain omasta puolestaan ja vain itselleen syntyneen lopullisen vahingon osalta eikä ilman erillistä valtuutusta voi esittää kaupunkia kohtaan vaatimuksia vakuutusyhtiönsä puolesta. Vakuutusyhtiö käyttää maksamansa vakuutuskorvauksen osalta puhevaltaansa itse. Hakijan vaatimusta ei siten tältä osin (3 053,26 €) tutkita tämän hakemuksen käsittelyn yhteydessä.
Saadun selvityksen ja siihen sisältyvien valokuvien perusteella todetaan, että betoniporsas ei ole ollut sijoitettuna pysäköintihallin oven eteen, vaan se oli selvityksen mukaan ollut ulostulon vieressä jalkakäytävän reunakiveyksen päällä. Jalkakäytävän reunakiveyksessä on ulosajo-oven kohdalla osittain viistoitettu osuus, joka molemmista päistään ulottuu noin puoli metriä leveämmälle kuin hallin ajokäytävän ovi. Kapean ajokäytävän ovesta sisään ja ulos ajavien ajoneuvojen on tarkoitus käyttää tätä kohtaa ylittäessään jalkakäytävää. Myöskään hakijan itsensä esittämän kuva-aineiston perusteella ei ole pääteltävissä, etteikö tämä viistoitettu reunakiveyksen osuus olisi ollut koko pituudeltaan esteettömänä vahingon tapahtumisen ajankohtana. Betoniporsaaseen osuminen on edellyttänyt tältä ajolinjalta poikkeamista.
Oven edessä jalkakäytävän reunakiveyksessä on kuvista päätellen vielä vahinkoajankohtana ollut heikosti näkyvissä (pääosin jo pois kuluneena) keltaista maaliväritystä, jonka tarkoituksena on ollut tehostaa pysäköintihallin oveen kiinnitettyä pysähtymiskieltoa. Jotkut kiinteistöt ja taloyhtiöt ovat merkinneet sisääntulojensa edustoja tällaisin huomiovärein. Värjäykset eivät kuitenkaan ole tieliikennelain tarkoittamia virallisia tiemerkintöjä, jotka osoittaisivat jonkin kieltoalueen. Tässäkään tapauksessa vanhalla, nyt jo pois kuluneella keltaisella värillä maalattu reunakiveyksen kohta ei ole sellainen alue, jolle kaupunki ei saisi asettaa tarpeellisia huomio- tai liikennemerkkejä, kunhan ne eivät sijaitse ajoneuvoille tarkoitetun kulkuväylän kohdalla.
Betoniporsaaseen kiinnitettynä ollut liikennemerkki oli poistettu paikalta viisi päivää ennen vahingon tapahtumista eli 11.6.2021, jolloin Kasarmikadun ko. kohta oli kaupungin selvityksen mukaan muutettu pihakaduksi katualueelle kesän ajaksi asennettujen terassirakennelmien takia. Käytännön mukaan tarpeettomaksi käyneet liikennemerkkitolpat saatetaan kevyempinä laitteina joskus kerätä pois eri aikaan kuin raskaat betoniporsaat, joiden liikutteluun tarvitaan erityisiä nostolaitteita.
Kapeaan pysäköintihalliin ja siitä ulos liikennöitäessä on noudatettava erityistä tarkkaavaisuutta ja varovaisuutta, varsinkin alueen ollessa pihakatuna. Kadun liikennemäärät eivät ole vahingon ajankohtana olleet niin suuret, ettei varovaisuutta ja tarkkuutta noudattaen olisi pystynyt liikennöimään hallista ulos turvallisesti, vaikka ajoneuvo olisikin täytynyt ohjata kulkemaan hetkellisesti vastaantulevan liikenteen kaistan kautta hallista ulos ajettaessa. Ajolinjan valinta on aina ajoneuvon kuljettavan vastuulla. Kaupunki ei katso syyllistyneensä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheeseen, joka olisi ollut aiheuttamassa hakijan auton vahingoittumista.
Lopputulos
Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle syntyneestä vahingosta.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että lakipalvelut-yksikön päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa
Sovellettu lainsäädäntö
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1-4 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 4 §, 43 §
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi e-kirjeenä 3.1.2022. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 4.1.2022 eli säädetyssä määräajassa.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Yksikön päällikkö 30.12.2021 § 219
Päätös
Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakija on 6.9.2021 esittänyt kaupungille 3 453,26 euron suuruisen korvausvaatimuksen. Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo vaurioitui 16.6.2021 klo 18.30, kun hakija ajoi ulos parkkihallista ja osui betoniporsaaseen osoitteessa Kasarmikatu 46-48. Hakijan kertoman mukaan betoniporsas oli jätetty huolimattomasti heti oven eteen, oven oikealle puolelle.
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan Kasarmikatu muutettiin kävelykaduksi 11.6.2021. Vahinkopaikalla sijainnut betoniporsas on tätä aiemmin ollut paikalla pysäköintikieltomerkkiä varten. Merkki on poistettu betoniporsaasta, kun katu muutettiin kävelykaduksi. Betoniporsas on noudettu eri kuljetuksella logistisista syistä 17.6.2021. Betoniporsas on sijainnut parkkihalliin johtavan ajoradan ulkopuolella, jalkakäytävän reunassa reunakiven päällä. Betoniporsas on maalattu keltapunaiseksi havaittavuuden parantamiseksi.
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Vahingonkärsijän oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun. Vaikka betoniporsaat olisikin joskus hankala havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.
Asiassa saadun selvityksen mukaan betoniporsas on ollut sijoitettuna jalkakäytävän reunaan reunakiven päälle, ajoradan ulkopuolelle. Betoniporsaat eli ajoesteet ovat tieliikennelain mukaan kadun rakenteita eikä niiden käytöstä tarvitse varoittaa liikennemerkein tai muutoin erikseen osoittaa, mikäli kadun nopeusrajoitus on korkeintaan 30 kilometriä tunnissa. Parkkihallista ulos ajettaessa jalkakäytävän yli on kuljettajan oltava erityisen tarkkaavainen ja varovainen. Betoniporsaaseen osuminen on edellyttänyt normaalilta ajolinjalta poikkeamista.
Edellä esitetyin perustein vahinko ei ole aiheutunut kaupungin tuottamuksesta. Kaupunki ei näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.
Sovelletut oikeusohjeet
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53
Lisätiedot
Tiia Strömberg, valmistelija, puhelin: 310 39930
Detta beslut publicerades 17.10.2022
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
00580 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Föredragande
Mer information fås av
Helena Loikkanen, lakimies, puhelin: 09 310 24512