Valtuustoaloite, oppilas- ja opiskelijahuollon säilyttäminen KASKOn toimialalla Sote-uudistuksen jälkeenkin

Vastaehdotus:
Nasima Razmyar: Lausuntoehdotus korvataan seuraavasti:

Kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Pia Pakarisen valtuustoaloitteesta oppilas- ja opiskelijahuollon säilyttämisestä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla soteuudistuksen jälkeenkin:

Jaosto toteaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta koskevan lainsäädännön ja sen esitöiden perusteella, että oppilas- ja opiskelijahuollon (jäljempänä lyhyesti opiskeluhuolto) palvelut säilytetään osana kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa. Helsinki rakentaa vahvan perustason opiskeluhuollon kokonaisuuden, jossa lasten, nuorten ja nuorten aikuisten sote-palveluilla ja kaskon opiskeluhuollolla on yhteiset tavoitteet, selkeät yhteistyön rakenteet ja tiivis, saumaton yhteistyö. Lapsille ja nuorille on tarjottava heidän arkiympäristössään kouluissa perustason mielenterveyspalveluita nykyistä enemmän, helpommin ja varhaisemmin sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Sopimuspohjaista järjestelyä niin yksityisten kuin valtionkin oppilaitosten kanssa tulee niin ikään jatkaa.

Palveluiden säilyttäminen organisatorisesti osana kaskoa ylläpitää yhteisöllisen oppilashuollon työn jatkumista ja tarjoaa kestävät mahdollisuudet nykytilan kehittämiselle. Yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön käytettävän resurssin tulee pysyä vähintään entisellään. Rakentamalla samanaikaisesti mielenterveyspalveluja koulujen yhteyteen, Helsinki huolehtii myös erityistä tukea tarvitsevien ja mielenterveydeltään oireilevien lasten ja nuorten oikea-aikaisten palvelujen järjestämistä sekä asiakkaan kielellisten oikeuksien huomioon ottamista. Järjestelyllä tuetaan opiskeluhuollon ennaltaehkäisevää roolia ja matalan kynnyksen palveluiden toteutumista. Palveluiden organisatorista sijoittumista tarkasteltaessa tärkeintä ovat lapset ja nuoret ja heidän saamansa palvelut, ei hallinnollisen rakenteen tai kirjanpidon tarpeet.

Opiskeluhuollon palvelut rahoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen rahoittamiseen tarkoitetulla valtionrahoituksella 1.1.2023 alkaen ja kirjanpidossa huomioidaan eriyttämisen vaatimus.

Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisvastuu hyvinvointialueilla

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistuksessa (lait 611-617/2021) opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Näiden palvelujen järjestämisvastuusta säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa, terveydenhuoltolaissa ja sosiaalihuoltolaissa seuraavasti:

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 9 §:n 2 momentin mukaan hyvinvointialue, jonka alueella oppilaitos sijaitsee, vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien oppilaitosten 1 §:ssä tarkoitetussa opetuksessa tai koulutuksessa oleville opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta.

Terveydenhuoltolain 17 a §:n mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä opiskeluhuollon psykologipalvelut alueellaan sijaitsevien koulujen ja oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1 §:ssä tarkoitetussa opetuksessa tai koulutuksessa oleville oppilaille ja opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta noudattaen, mitä mainitussa laissa säädetään.

Sosiaalihuoltolain 27 c §:n mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä opiskeluhuollon kuraattoripalvelut alueellaan sijaitsevien koulujen ja oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1 §:ssä tarkoitetussa opetuksessa tai koulutuksessa oleville oppilaille ja opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta noudattaen, mitä mainitussa laissa säädetään.

Opiskeluhuollon psykologipalvelujen siirtoa kunnilta hyvinvointialueille on perusteltu terveydenhuoltolain 17 a §:n säännöskohtaisissa perusteluissa (HE 241/2020 vp, s. 1045-1047). Sosiaalihuoltolain 27 c §:n perustelujen (s. 1048) mukaan vastaavat perustelut soveltuvat myös kuraattoripalveluihin.

Terveydenhuoltolain 17 a §:n perustelujen mukaan opiskeluhuollon psykologipalvelujen siirron myötä opiskeluhuollon palvelujen kokonaisuus olisi yhden toimijan vastuulla, mikä edesauttaisi palvelujen muodostaman toiminnallisen kokonaisuuden toteutumista. Hyvinvointialueen toimiessa järjestäjänä kaikilla opiskeluhuollon työntekijöillä säilyisi yhteys sosiaali- ja terveystoimeen, mikä on edellytyksenä hoito- ja palveluketjujen sujuvuudelle sekä työntekijöiden riittävän osaamisen ja ammatillisen tuen varmistamiselle. Siirron todetaan parantavan palvelujen yhdenvertaista toteutumista ja saatavuutta eri alueilla. Hyvinvointialueella olisi myös asianmukaiset tietojärjestelmät ja asiakastiedot sosiaali- ja terveydenhuollon rekistereissään, jolloin rekisterinpito sekä tietojen luovuttaminen olisi toimivaa ja joustavaa.

Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisvastuu Helsingin kaupungilla

Muista kunnista poiketen Helsingillä säilyy sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuu. Helsingin kohdalla opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut eivät siirry hyvinvointialueelle. Kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestämisvastuu on Helsingin kaupungilla.

Lainsäädäntö ei määritä palvelujen organisoitumista kaupungin sisäisesti. Perustuslain 121 §:n mukaan kunnan hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kunnallisen itsehallinnon perustuslainsuojasta johtuvista syistä valtiolla ei ole Helsingin kaupungin sisäisen toiminnan järjestämiseen kohdistuvaa ohjausvaltaa ilman, että siitä erikseen säädetään. Helsingin kaupunki voi siten itse organisoida opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisen haluamallaan tavalla joko osaksi kaupungin sosiaali- ja terveystoimialaa tai kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa.

Ne perustelut, joiden nojalla palvelujen järjestämisvastuu siirretään kunnista hyvinvointialueille, eivät sovellu näiden palvelujen siirtämiseen Helsingissä sotepe-toimialalle. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 10 §:n mukaan hyvinvointialueella (ja Helsingillä) on vastuu asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta kokonaisuuksiksi. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentamisen pitää olla opiskeluhuoltoratkaisun keskeisin painotus.

Helsinkiläisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi on samanaikaisesti huolehdittava yhteisöllisen oppilashuollon työn jatkuvuudesta ja siitä, että lapset ja nuoret saavat mielenterveyspalveluita ja muuta tukea omassa arkiympäristössään kouluilla. Jaosto toteaa, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen toimialan tulee tehdä tiivistä yhteistyötä opiskeluhuollossa, myös mielenterveyspalveluiden tarjoamisessa ja palveluketjun parantamisessa. Koulupsykologit ja kuraattorit osallistuvat osaltaan mielenterveyspalveluiden tarjoamiseen. Sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti opiskeluhuollon yhteydessä toteutetaan lyhytinterventioita ja näyttöön perustuvien vaikuttavien menetelmien osaamista oppilaiden tarpeet huomioiden ja linjassa Helsingin terapiatakuutavoitteeseen. Sovellettavat menetelmät tarkennetaan opiskeluhuollon ja sosiaali- ja terveystoimialan yhteistyöllä.

Jaosto pitää tärkeänä, että lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita vahvistetaan kaupunkistrategian mukaisesti ja opiskeluhuollon ja koulun muiden ammattilaisten osaamista kasvatetaan.

Mielenterveyden palveluketjun parantamista jatketaan tiiviissä yhteistyössä myös HUS:n sekä muiden keskeisten toimijoiden, kuten helsinkiläisille lapsille ja nuorille palveluja tarjoavien järjestöjen kanssa. Opiskeluhuollon ohjausryhmään kutsutaan HUS:n edustaja ja kolmannen sektorin järjestöjen edustaja tai edustajia. Kouluterveydenhuollon osallistuminen ennaltaehkäisevään opiskeluhuoltotyöhön tehdään mahdolliseksi myös jatkossa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain (615/2021; ns. Uusimaa-laki) 20 §:n 1 momentin mukaan Helsingin kaupungin on eriytettävä hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) nojalla maksettavalla rahoituksella, lakisääteisen sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen järjestämisestä perittävillä asiakasmaksuilla sekä muilla lakisääteisen sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen järjestämisestä kertyvillä tuotoilla rahoitettava sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen (eriytettävät tehtävät) kaupungin talousarviossa ja kirjanpidossa.

Uusimaa-lain 20 §:n 3 momentin mukaan Helsingin kaupunki ei saa käyttää muuhun toimintaansa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain nojalla maksettavaa rahoitusta taikka sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä perimiään asiakasmaksuja taikka muita näihin tehtäviin kohdistuvia tuottoja.

Lain esitöiden (HE 241/2020 vp, s. 867) mukaan säännöksen tarkoituksena on turvata se, että toiminta olisi vertailukelpoista muiden hyvinvointialueiden kanssa. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon tuottoja ja kustannuksia tulee voida tarkastella vertailukelpoisesti osana hyvinvointialueiden talouden seurantaa. Tavoitteena on varmistaa näiden tehtävien aiheuttamien kustannusten ja niihin saatavan rahoituksen läpinäkyvyys. Säännös liittyy myös siihen, että toiminnan rahoitus perustuu valtion rahoitukseen ja tältä osin on kyettävä tarkastamaan rahoituksen käyttöä sekä myöntämään hyvinvointialueen rahoituslain mukaista lisärahoitusta.

Työn painopiste

Opiskeluhuollon palveluissa edellytetään jatkossakin yhteistoimintaa sosiaali- ja terveystoimen ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan välillä. Suoraan lain nojalla näiden palvelujen tulee jatkossakin kohdistua ennaltaehkäisevään toimintaan, joka toteutuu oppilaitoksen arjessa.

Perusopetuslain 17 §:n, lukiolain 28 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4 §:n mukaan koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Koulutuksen järjestäjä vastaa myös opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvattujen asioiden toteutumisesta. Opiskeluhuolto on kiinteä osa oppilaitoksen kriisityötä.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 3 §:n 2 momentin mukaan opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon siten kuin tässä laissa säädetään. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 3 §:n 4 momentin mukaan opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Terveydenhuoltolain 17 a §:n 2 momentin mukaan opiskeluhuollon psykologipalvelut ovat osa oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisia opiskeluhuollon palveluja.

Ruotsinkieliset palvelut

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 5 §:n 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä sekä suomeksi että ruotsiksi kaksikielisen hyvinvointialueen alueella siten, että asiakas saa palvelut valitsemallaan kielellä, joko suomeksi tai ruotsiksi. Kielilaissa (423/2003) säädetään asiakkaan oikeudesta käyttää omaa kieltään, tulla kuulluksi, saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä oikeudesta tulkkaukseen. Uudenlaiseen lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämiseen on tarvetta yhtä lailla ruotsinkielisessä kouluympäristössä, ja sitä on syytä tehdä tiiviisti sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan, HUS:n ja järjestöjen yhteistyönä.

Yksityinen tai valtion järjestämä koulutus

Hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla on velvollisuus järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut myös yksityiskoulujen tai valtion koulujen osalta. Ne voivat kuitenkin valintansa mukaan huolehtia palvelujen järjestämisestä myös osittain tai kokonaan omana toimintanaan.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 9 §:n 2 momentin mukaan hyvinvointialueella on velvollisuus järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut opiskelijoille myös silloin, kun koulutuksen järjestäjä on yksityinen tai valtio, jollei koulutuksen järjestäjä päätä järjestää näitä palveluja osittain tai kokonaan omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan. Hyvinvointialue voi tukea koulutuksen järjestäjää psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisessä. Ulkomailla sijaitseva koulutuksen järjestäjä vastaa psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä omille opiskelijoilleen.

Tällä hetkellä Helsingin alueella sijaitsevien yksityisten koulutuksen järjestäjien ja valtion koulujen sopimuskäytännöt vaihtelevat. Ne käyttävät kaupungin järjestämiä palveluja tai niiden sopimus koskee esimerkiksi ainoastaan psykologipalveluja.

Jaosto hyväksyi yksimielisesti Nasima Razmyarin vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen.