Valtuustoaloite, oppilas- ja opiskelijahuollon säilyttäminen KASKOn toimialalla Sote-uudistuksen jälkeenkin

Kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Pia Pakarisen valtuustoaloitteesta oppilas- ja opiskelijahuollon säilyttämisestä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla sote-uudistuksen jälkeenkin:

Jaosto toteaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta koskevan lainsäädännön ja sen esitöiden perusteella, että oppilas- ja opiskelijahuollon (jäljempänä lyhyesti opiskeluhuolto) palvelujen sijoittuminen valtakunnallisesti samalla tavalla mahdollistaa yhteisöllisen opiskeluhuollon vahvistamisen ja kehittämisen yhtenä kokonaisuutena. Muutos mahdollistaa yksilöllisesti erityistä tukea tarvitsevien ja mielenterveydeltään oireilevien lasten ja nuorten oikea-aikaisten palvelujen järjestämisen asiakkaan kielelliset oikeudet huomioon ottaen. Lisäksi kuraattorit ja psykologit sijoittuvat muutoksessa ammatillisesti tiiviiseen yhteistyöhön muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa. Myös rahoitusvastuun ja kirjanpidon eriyttämisvelvoitteen vuoksi sijoittuminen sosiaali- ja terveystoimialalle on perustelua.

Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisvastuu hyvinvointialueilla

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistuksessa (lait 611-617/2021) opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Näiden palvelujen järjestämisvastuusta säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa, terveydenhuoltolaissa ja sosiaalihuoltolaissa seuraavasti:

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 9 §:n 2 momentin mukaan hyvinvointialue, jonka alueella oppilaitos sijaitsee, vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien oppilaitosten 1 §:ssä tarkoitetussa opetuksessa tai koulutuksessa oleville opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta.

Terveydenhuoltolain 17 a §:n mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä opiskeluhuollon psykologipalvelut alueellaan sijaitsevien koulujen ja oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1 §:ssä tarkoitetussa opetuksessa tai koulutuksessa oleville oppilaille ja opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta noudattaen, mitä mainitussa laissa säädetään.

Sosiaalihuoltolain 27 c §:n mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä opiskeluhuollon kuraattoripalvelut alueellaan sijaitsevien koulujen ja oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1 §:ssä tarkoitetussa opetuksessa tai koulutuksessa oleville oppilaille ja opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta noudattaen, mitä mainitussa laissa säädetään.

Opiskeluhuollon psykologipalvelujen siirtoa kunnilta hyvinvointialueille on perusteltu terveydenhuoltolain 17 a §:n säädöskohtaisissa perusteluissa (HE 241/2020). Sosiaalihuoltolain 27 c §:n esitöiden mukaisesti vastaavat perustelut soveltuvat myös kuraattoripalveluihin.

Terveydenhuoltolain 17 a §:n esitöiden mukaan opiskeluhuollon psykologipalvelujen siirron myötä opiskeluhuollon palvelujen kokonaisuus olisi yhden toimijan vastuulla, mikä edesauttaisi palvelujen muodostaman toiminnallisen kokonaisuuden toteutumista. Hyvinvointialueen toimiessa järjestäjänä kaikilla opiskeluhuollon työntekijöillä säilyisi yhteys sosiaali- ja terveystoimeen, mikä on edellytyksenä hoito- ja palveluketjujen sujuvuudelle sekä työntekijöiden riittävän osaamisen ja ammatillisen tuen varmistamiselle. Siirron todetaan parantavan palvelujen yhdenvertaista toteutumista ja saatavuutta eri alueilla. Hyvinvointialueella olisi myös asianmukaiset tietojärjestelmät ja asiakastiedot sosiaali- ja terveydenhuollon rekistereissään, jolloin rekisterinpito sekä tietojen luovuttaminen olisi toimivaa ja joustavaa.

Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisvastuu Helsingin kaupungilla

Muista kunnista poiketen Helsingillä säilyy sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuu. Helsingin kohdalla opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut eivät siirry hyvinvointialueelle. Kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestämisvastuu on Helsingin kaupungilla. Lainsäädäntö ei määritä palvelujen organisoitumista kaupungin sisäisesti.

Huolimatta siitä, että sovellettava lainsäädäntö ei nimenomaisesti velvoita kaupunkia siirtämään opiskeluhuollon toimintoja osaksi sotepe-toimialaa, samat perustelut, joiden nojalla palvelujen järjestämisvastuu siirretään kunnista hyvinvointialueille, soveltuvat myös näiden palvelujen siirtämiseen Helsingissä sotepe-toimialalle (terveydenhuoltolain 17 a §:n perustelut).

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 10 §:n mukaan hyvinvointialueella (ja Helsingillä) on vastuu asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta kokonaisuuksiksi. Hyvinvointialueen on huolehdittava yhteen sovitettuja palveluja laaja-alaisesti tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisesta, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteensovittamisesta ja palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien määrittelemisestä, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta hyvinvointialueen muiden palvelujen kanssa sekä asiakasta koskevan tiedon hyödyntämisestä eri tuottajien välillä.

Kun opiskeluhuollon palvelujen kokonaisuus on sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan vastuulla, kaupunki pystyy paremmin varmistumaan palvelujen yhteensovittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 10 §:n mukaisesti. Tällöin myös kaikilla opiskeluhuollon työntekijöillä säilyy yhteys sosiaali- ja terveystoimeen, mikä on edellytyksenä hoito- ja palveluketjujen sujuvuudelle sekä työntekijöiden riittävän osaamisen ja ammatillisen tuen varmistamiselle. On myös huomattava, että siirrolla taataan se, että jatkossa Helsingissäkin opiskeluhuollon kokonaisuus on vertailukelpoinen hyvinvointialueiden kanssa. Opiskelijahuollon suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa on otettava huomioon, että rehtori vastaa koulun opiskeluhuollosta.

Helsingissä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirto sote-toimialalle on perusteltua myös rahoitusvastuun ja kirjanpidon eriyttämisvelvollisuuden vuoksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain (ns. Uusimaa-laki) 20 §:n 1 momentin mukaan Helsingin kaupungin on eriytettävä hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) nojalla maksettavalla rahoituksella, lakisääteisen sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen järjestämisestä perittävillä asiakasmaksuilla sekä muilla lakisääteisen sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen järjestämisestä kertyvillä tuotoilla rahoitettava sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen (eriytettävät tehtävät) kaupungin talousarviossa ja kirjanpidossa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 20 §:n 3 momentin mukaan Helsingin kaupunki ei saa käyttää muuhun toimintaansa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain nojalla maksettavaa rahoitusta taikka sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä perimiään asiakasmaksuja taikka muita näihin tehtäviin kohdistuvia tuottoja.

Lain esitöiden (HE 241/2020) mukaan säännöksen tarkoituksena on turvata se, että toiminta olisi vertailukelpoista muiden hyvinvointialueiden kanssa. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon tuottoja ja kustannuksia tulee voida tarkastella vertailukelpoisesti osana hyvinvointialueiden talouden seurantaa. Tavoitteena on varmistaa näiden tehtävien aiheuttamien kustannusten ja niihin saatavan rahoituksen läpinäkyvyys. Säännös liittyy myös siihen, että toiminnan rahoitus perustuu valtion rahoitukseen ja tältä osin on kyettävä tarkastamaan rahoituksen käyttöä sekä myöntämään hyvinvointialueen rahoituslain mukaista lisärahoitusta.

Työn painopiste

Opiskeluhuollon palveluissa edellytetään jatkossakin yhteistoimintaa sosiaali- ja terveystoimen ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan välillä. Suoraan lain nojalla näiden palvelujen tulee jatkossakin kohdistua ennaltaehkäisevään toimintaan, joka toteutuu oppilaitoksen arjessa.

Perusopetuslain 17 §:n, lukiolain 28 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4 §:n mukaan koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Koulutuksen järjestäjä vastaa myös opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvattujen asioiden toteutumisesta. Opiskeluhuolto on kiinteä osa oppilaitoksen kriisityötä.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 3 §:n 2 momentin mukaan opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon siten kuin tässä laissa säädetään.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 3 §:n 4 momentin mukaan opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa.

Terveydenhuoltolain 17 a §:n 2 momentin mukaan opiskeluhuollon psykologipalvelut ovat osa oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisia opiskeluhuollon palveluja.

Ruotsinkieliset palvelut

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 5 §:n 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä sekä suomeksi että ruotsiksi kaksikielisen hyvinvointialueen alueella siten, että asiakas saa palvelut valitsemallaan kielellä, joko suomeksi tai ruotsiksi. Kielilaissa (423/2003) säädetään asiakkaan oikeudesta käyttää omaa kieltään, tulla kuulluksi, saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä oikeudesta tulkkaukseen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 19 §:n mukaan Helsingin kaupungilla on kansalliskielilautakunta. Lautakunnan jäseniksi valitaan ruotsinkieliseen kielivähemmistöön kuuluvia henkilöitä.

Kansalliskielilautakunnan tehtävänä on sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustointa koskien mm.
selvittää, arvioida, määritellä ja antaa lausuntoja ruotsin kielellä tarjottavien palvelujen tarpeesta sekä seurata näiden palvelujen saatavuutta ja laatua.

Yksityinen tai valtion järjestämä koulutus

Hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla on velvollisuus järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut myös yksityiskoulujen tai valtion koulujen osalta. Ne voivat kuitenkin valintansa mukaan huolehtia palvelujen järjestämisestä myös osittain tai kokonaan omana toimintanaan.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 9 §:n 2 momentin mukaan hyvinvointialueella on velvollisuus järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut opiskelijoille myös silloin, kun koulutuksen järjestäjä on yksityinen tai valtio, jollei koulutuksen järjestäjä päätä järjestää näitä palveluja osittain tai kokonaan omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan. Hyvinvointialue voi tukea koulutuksen järjestäjää psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisessä. Ulkomailla sijaitseva koulutuksen järjestäjä vastaa psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä omille opiskelijoilleen.

Valtuutettu Pia Pakarinen ja 14 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunki linjaa opiskeluhuollon palvelujen järjestämisen jatkossakin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä yksityisten ja muiden opetuksen järjestäjien kautta.

Aiemmin sosiaali- ja terveysministeriölle antamassaan lausunnossa kaupunki on suhtautunut kielteisesti opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattorien tehtävien siirtämiseen hyvinvointialueille. Oheismateriaalina on kaupunginvaltuuston periaatepäätös (23.9.2020 § 222) lausunnoksi sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi.

Oheismateriaalina on yksityiskoulujen liiton tapaamispyyntö ja Suomen hankintajuristien lausunto. Esittelijä on vastannut tapaamispyyntöön. Tapaaminen on järjestetty 8.10.2021.

Uusimaa-laissa ei nimenomaisesti mainita opiskeluhuollon siirtämistä Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta sosiaali- ja terveystoimialalle. Siirto on kuitenkin uudistuksen tarkoitus. Tätä tukee se, että rahoitus täytyy eriyttää. Olisi keinotekoista esittää valtionrahoituksen eriytetyssä tilinpäätöksessä erikseen sosiaali- ja terveydenhuollon ja kasvatuksen ja koulutuksen osuus. Uudistuksen valtionrahoitus on yleiskatteellista. Rahaa ei ole tarkoitettu siirrettäväksi organisaation toiseen osaan. Vastaisuudessa Helsingissä yksi lautakunta (sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen lautakunta) vastaa kaikesta järjestämisvastuun piiriin kuuluvasta taloussuunnittelusta ja -ohjauksesta toimialatasolla. Tästä syystä pelastuslautakuntaa ei enää erikseen aseteta. Olisi vastakkaisasettelua, mikäli kasvatus- ja koulutuslautakunnalle jätettäisiin uudistuksen piiriin kuuluva tehtävä. Lisäksi on huomattava, että varsinkin kuraattoritoiminta on lain tasolla määritelty sosiaalipalveluksi. Henkilöstösiirroista on uudistuksen voimaanpanossa todettu, että niitä voi tapahtua myös saman työnantajan sisällä.

Aloitteessa esitetyn johdosta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistukseen liittyvät lait on esitöineen käyty läpi. Valmistelun perusteella lausuntoehdotuksessa on lainsäädäntöön viitaten päädytty linjaamaan opiskeluhuollon palvelujen sijoittumista sosiaali- ja terveystoimialalle.

Asia on valmisteltu yhteistyössä kaupunginkanslian oikeuspalvelujen kanssa.

Hallintosäännön 2 luvun 4 a §:n mukaan kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto ohjaa ja seuraa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen suunnittelu- ja valmistelutehtäviä. Jaosto tekee kaupunginhallitukselle esityksiä uudistukseen liittyvistä kaupungin johtamisjärjestelmän ja organisaatiorakenteen muutoksista.

This decision was published on 01.11.2021

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §