Tilinpäätös vuodelta 2021, Helsingin kaupunki

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Esittelijä ilmoittaa, että vuoden 2021 tilinpäätös on valmistunut. Tilinpäätös käsittää koko kaupungin tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen.

Kaupungin taloutta on hoidettu pitkäjänteisesti ja se on vahvalla pohjalla. Kaupungin tilikauden tulos oli 349,6 miljoonaa euroa ollen 223,6 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Vuoden 2020 tulos oli 496,7 miljoonaa euroa, vuoden 2019 tulos oli 377,0 miljoonaa euroa ja vuoden 2018 tulos 386,8 miljoonaa euroa. Useampia viime vuosia tarkastellen vuoden 2021 tulos oli jokseenkin keskimääräistä tasoa, mutta suhteutettuna toteutuneeseen investointitasoon jonkin verran aikaisempia vuosia heikompi.

Vuoden 2021 tulos mahdollistui, kun vuosikate toteutui talousarviota parempana (237,0 miljoonaa euroa) verotulojen ylittäessä talousarvion merkittävästi (198,7 miljoonaa euroa). Maan-, rakennusten- ja osakkeiden myyntituloja (sisältyy muihin toimintatuloihin) kertyi talousarvion mukaisesti, yhteensä 101 miljoonaa euroa. Tämä on noin 50 miljoonaa euroa edellistä vuotta vähemmän ja noin 70 miljoonaa euroa toissa vuotta vähemmän. Koronakustannusten kattamiseen tarkoitettuja valtionavustuksia saatiin yhteensä 175,4 miljoonaa euroa, joka pääosin kohdistui sosiaali- ja terveystoimialaan.

Kaupungin ulkoiset toimintamenot ylittävät talousarvion 219,4 miljoonalla eurolla ja kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 7,8 prosenttia (vuonna 2020 vastaava kasvu oli 3,6 prosenttia). Menojen ylityksen taustalla oli pääasiassa sosiaali- ja terveystoimialalle muodostuneet koronapandemian välittömät kustannukset. Näitä kustannuksia valtio osittain kompensoi myöntämällä valtionavustuksia. Kaupunkistrategian käyttötalouden toimintamenoja mitoittava taloustavoitteen mukaiset menot kasvoivat vuonna 2021 noin 9,3 prosenttia yli kolminkertaisesti strategiatavoitteeseen (2,87 prosenttia) nähden (vuonna 2020 vastaava kasvu oli 4,4 prosenttia).

Jos kaupunkistrategian käyttötalouden toimintamenoja mitoittavan taloustavoitteen mukaisessa menokasvutarkastelussa huomioidaan saadut valtionavustukset koronapandemian välittömiin ja rajaterveysturvallisuuden kustannuksiin (175 miljoonaa euroa), niin menokasvu oli 5,2 prosenttia, eli edelleen kaksinkertainen strategiatavoitteeseen nähden.

Kaupungin toimintakate toteutui lähes talousarvion mukaisena valtionavustuksina maksettujen koronakompensaatioiden seurauksena. Toimintakate heikkeni edellisestä vuodesta lähes 7 prosenttia. Heikkeneminen johtui menokasvusta sekä alhaisemmista maa- ja kiinteistöomaisuuden myyntivoitoista.

Verotulot kasvoivat edellisvuodesta 7,4 prosenttia (vuonna 2020 vastaava kasvu oli 2,1 prosenttia). Verotulototeuma oli yhteensä 198,7 miljoonaa euroa talousarviota parempi huomioiden koronakompensaatiot yhteisöverojen kautta. Kunnallisveropohjan kehittymistä kuvaa se, että kumulatiivisesti kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet vuoden 2021 alusta koko maan tasolla kaikille veronsaajille +6,1 prosenttia. Valtionosuustilitysten toteuma oli 330,4 miljoonaa euroa ja ne toteutuivat 18,4 miljoonaa euroa talousarviota korkeampana. Yhteensä vero- ja valtionosuustulot olivat 217 miljoonaa euroa talousarviota korkeammat.

Vuosikate 757 miljoonaa euroa toteutui 297,2 miljoonaa euroa talousarviota korkeampana, mutta hieman edellisvuotta heikompana (863 miljoonaa euroa vuonna 2020).

Koronan suorat talousvaikutukset Helsingin kaupungin toimintakatteeseen vuonna 2021 olivat arviolta hieman alle -100 miljoonaa euroa. Lisäksi toimialojen palveluissa on kuitenkin muodostunut palveluvelkaa, jonka kattaminen vuodesta 2021 eteenpäin lisää kaupungin menoja. Huomioiden koronakompensaatiot yhteisöverojen sekä valtionosuuksien kautta, tasapainottuvat koronan talousvaikutukset vuoden 2021 osalta. Koronapandemiasta johtuvia taloudellisia menetyksiä korvaavat, kertaluonteiset vuosille 2020-2021 kohdentuvat kompensaatiot poistuvat vuonna 2022 eivätkä ne ole enää kattamassa palveluvelasta kaupungille myöhemmin muodostuvia kustannuksia.

Kaupungin investointimenot olivat 889,6 miljoonaa euroa, joka oli 27 miljoonaa euroa edellisvuoden vertailukelpoista tilannetta vähemmän (kun edellisvuoden toteumasta huomioidaan pois Kiinteistö Oy Kalasataman Kympin kertaluontoinen pääomitus noin 130 miljoonaa euroa).

Investointimenot ilman liikelaitoksia vuonna 2021 olivat 644,2 miljoonaa euroa eli 117,3 miljoonaa pienemmät kuin vuonna 2020, kun jo myydyn Kiinteistö Oy Kalasataman Kympin kertaluontoista pääomitusta vuonna 2020 ei huomioida. Vuonna 2020 käytettiin 761,5 miljoonaa euroa, 2019 käytettiin 639,9 miljoonaa euroa ja 516 miljoonaa euroa vuonna 2018. Investointitason nousu on viime vuosina kohdistunut erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen toimialan rakennushankkeisiin, uusien projektialueiden esirakentamiseen sekä katujen ja liikenneväylien uudisrakentamiseen ja perusparantamiseen.

Talonrakennushankkeisiin käytettiin yhteensä 255,6 miljoonaa euroa, joka on 42,5 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2020, jolloin määrärahaa käytettiin 298,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 vastaava käyttö oli 266,1 miljoonaa euroa. Uudis- ja lisärakennushankkeisiin käytettiin 126,3 miljoonaa euroa, kun vuonna 2020 käytettiin 130,9 miljoonaa euroa. Korjaushankkeisiin käytettiin 129,3 miljoonaa euroa, kun vuonna 2020 käytettiin 167,1 miljoonaa euroa.

Talousarviokohdan Projektialueiden esirakentaminen, Khn käytettäväksi, käytettiin vuonna 2021 yhteensä 68,3 miljoonaa euroa, joka on 28,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2020. Vuonna 2020 käytettiin 96,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 vastaava käyttö oli 55,5 miljoonaa euroa.

Katuihin ja liikenneväyliin käytettiin yhteensä 159 miljoonaa euroa, joka on 14,2 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2020. Vuonna 2020 vastaava käyttö oli 173,2 miljoonaa euroa ja 158,7 miljoonaa euroa vuonna 2019.

HKL-liikelaitoksen investoinnit vuonna 2021 olivat 243 miljoonaa euroa, kun ne olivat 145,9 miljoonaa euroa vuonna 2020. Investointitaso on kasvanut etenkin Raide-Jokerin infra-, varikko- ja kalustoinvestointien, vuonna 2021 käynnistyneen Kruunusillat-hankkeen toteutusvaiheen sekä metrovaunuihin kohdistuneiden investointien myötä.

Toiminnan ja investointien rahavirta, joka on keskeinen kaupungin talouden tilannetta kuvaava tunnusluku, toteutui -89,8 miljoonaa euroa negatiivisena ja tämä alijäämäisyys oli seurausta korkeasta investointitasosta. Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui kuitenkin 231,9 miljoonaa euroa talousarviota parempana johtuen budjetoitua paremmasta vuosikatteesta. Tulorahoitus investointitason kattamiseen eli vuosikate toteutui jonkin verran edellistä vuotta heikompana, mutta jokseenkin tätä edeltävien vuosien tasolla. Vuonna 2021 investoinnit jatkuivat korkeana, jolloin toiminnan ja investointien rahavirta jäi alijäämäiseksi. Kaupungin talouden tasapainossa on laskeva trendi tarkasteltaessa tasapainoa toiminnan ja investointien rahavirran kautta.

Vuosikate suhteessa toteutuneeseen investointitasoon (investointien tulorahoitusprosentti) vuonna 2021 oli 88 prosenttia, kun vuonna 2020 vastaa tunnusluku oli 85 prosenttia. Se ei poikkea merkittävästi muiden suurimpien kaupunkien tasosta. Myöskin kuntasektorin keskimääräinen investointien tulorahoitusprosentti oli ennakkotietojen mukaan 86 prosenttia. Myös investointien tulorahoitusprosentin kautta tarkasteltuna on kaupungin talouden tasapainossa laskeva trendi johtuen siitä, että samaan aikaan kun investointitaso on noussut niin tulorahoitus eli vuosikate ei ole vastaavalla tavalla parantunut.

Vuoden 2021 talousarviossa oli varauduttu uusien 80 miljoonan euron lainojen nostoon. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin noin 65,8 miljoonaa euroa (sisältäen liikenneliikelaitoksen investointeja varten nostetut rahalaitoslainat). Maksuvalmius kehittyi vuonna 2021 paremmalla uralla, kuin mitä vuotta 2021 koskevan talousarviovalmistelun yhteydessä ennakoitiin, ja kaupungin lainanottotarve siirtyi vuodelle 2022. Pitkäaikaisten lainojen määrä aleni vuonna 2021 nettomääräisesti yhteensä 65,8 miljoonaa euroa ja siten kaupungin ottolainakanta oli vuoden lopulla 913 miljoonaa euroa (vuoden 2020 lopussa 992 miljoonaa euroa).

Kaupungin rahojen ja pankkisaamisten sekä rahoitusarvopaperien yhteenlaskettu määrä on pienentynyt kuluneella tilikaudella 172,3 miljoonaa euroa. Kassavarojen määrän muutosta selittävät pääosin toiminnan ja investointien rahavirran alijäämäisyys sekä se, että uusien pitkäaikaisten lainojen nosto siirtyi vuoteen 2022.

Kaupungin taseen rahat ja pankkisaamiset -erä sisältää myös kaupungin konsernitiliin kuuluvien yhteisöjen tilivarat kaupungin konsernitilillä. Kaupungin velka edellä mainituille yhteisöille näiden varoista konsernitilillä näkyy kaupungin taseessa vastaavasti lyhytaikaisten velkojen määrässä. Kaupungin konsernitilijärjestelmässä oli tytäryhteisöjen varoja vuoden lopussa yhteensä 541,3 miljoonaa euroa ja tässä oli laskua viime vuodesta 36 miljoonaa euroa.

Helsingin kaupunkikonsernin vuoden 2021 tulos oli noin 385 miljoonaa euroa. Tulos heikkeni vuodesta 2020 noin -220 miljoonaa euroa (vuoden 2020 kaupunkikonsernin tulos oli 605 miljoonaa euroa). Helsingin kaupungin tulos heikkeni -147 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Tytäryhteisöjen vaikutus kaupunkikonsernin tulosta parantavasti oli 35 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2020 oli 108 miljoonaa euroa. Tytäryhteisöistä ennen kaikkea Helen Oy:n (-67 miljoonaa euroa) sekä Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (-11 miljoonaa euroa) tulokset heikkenivät vuodesta 2020. Helen Oy:n tulos vuonna 2021 oli 55 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2020 oli 122 miljoonaa euroa.

Kaupunkikonsernin tuloslaskelman mukainen ylijäämä (poistotaso huomioiden) oli 369 miljoonaa euroa ja se heikkeni edellisestä vuodesta -200 miljoonaa euroa. Helsingin kaupungin ylijäämä oli -142 miljoonaa euroa edellisen vuoden tasoa heikompi.

Kaupunkikonsernin investoinnit huomioiden vuoden 2021 toiminnan ja investointien rahavirta oli -331 miljoonaa euroa alijäämäinen ja se oli hieman vuoden 2020 tasoa heikompi (-269 miljoonaa euroa vuonna 2020). Helsingin kaupungin vaikutus kaupunkikonsernin toiminnan ja investointien rahavirtaan oli -90 miljoonaa euroa, jonka taso oli edellisen vuoden tasoa heikompi (-9 miljoonaa euroa vuonna 2020).

Tytäryhteisöjen (muut kuin kuntayhtymät sekä ne, joiden omistusosuus on yli 50 prosenttia) yhteenlaskettu investointitaso oli 671 miljoonaa euroa ja se oli 237 miljoonaa euroa eli noin 26 prosenttia edellisen vuoden tasoa (908 miljoonaa euroa vuonna 2020) matalampi. Tytäryhteisöjen investointitason madaltuminen vuodesta 2020 on seurausta ennen kaikkea asumiseen liittyvää toimintaa harjoittavien tytäryhteisöjen investointien pienenemisestä. Helsingin kaupungin asunnot Oy:n, Helsingin Asumisoikeus Oy:n ja Kiinteistö Oy Auroranlinnan investoinnit vuonna 2021 olivat merkittävimmin edellisvuotta matalammat. Myös Stadion-säätiön investoinnit olivat merkittävästi edellisvuotta pienemmät Olympiastadion peruskorjauksen valmistuttua.

Vuonna 2021 tytäryhteisöistä (muut kuin kuntayhtymät sekä ne, joiden omistusosuus on yli 50 prosenttia) suurimmat investoinnit olivat Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (300 miljoonaa euroa), Helen Oy:n (237 miljoonaa euroa) ja Helsingin Asumisoikeus Oy:n (35 miljoonaa euroa) investoinnit. Kuntayhtymistä suurimmat investoinnit olivat HSY:n (232 miljoonaa euroa, kuntayhtymä kokonaisuudessaan) ja HUSin (250 miljoonaa euroa, kuntayhtymä kokonaisuudessaan) investoinnit.

Kaupunkikonsernin lainakanta oli 5 891 miljoonaa euroa eli 8 941 euroa asukasta kohden (vuonna 2020 lainakanta oli 5 552 miljoonaa euroa). Tästä Helsingin kaupungin lainakanta oli 913 miljoonaa euroa eli 1 386 euroa asukasta kohden. Helsingin kaupungin lainakanta pieneni (79 miljoonaa euroa), mutta vastaavasti tytäryhteisöjen (muut kuin kuntayhtymät sekä ne, joiden omistusosuus on yli 50 prosenttia) yhteenlaskettu lainakanta kasvoi kasvaneen investointitason seurauksena noin 404 miljoonaa euroa.

Helsingin kaupunkikonsernin suhteellinen velkaantuneisuus on pysynyt viime vuosina jokseenkin samalla tasolla, ollen vuonna 2021 noin 88 prosenttia.

Tilinpäätöksen käsittelyyn liittyen esittelijä toteaa, että kuntalain mukaan kunnanhallitus tekee toimintakertomuksessa ehdotuksen tilikauden tuloksen käsittelystä. Liikelaitosten ja itsenäisinä taseyksikköinä toimivien rahastojen tulokset käsitellään kirjanpitosäännösten mukaisesti niiden omissa tilinpäätöksissä.

Kaupunginhallitus 21.03.2022 § 212

Esitys

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Ari Hietamäki, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 36567

Jani Nevalainen, talousarviopäällikkö, puhelin: 310 36277

Tuula Saxholm, rahoitusjohtaja, puhelin: 310 36250

Päivi Turpeinen, toimitusjohtaja va., puhelin: 310 25110

Sosiaali- ja terveyslautakunta 15.03.2022 § 48

Päätös

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Sampo Pajari, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 42246

Liikenneliikelaitoksen johtokunta 04.03.2022 § 29

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Jukka Hämäläinen, toimitusjohtaja, puhelin: 310 20911

Työterveysliikelaitoksen johtokunta 18.02.2022 § 11

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Katariina Niemelä, hallintopäällikkö, puhelin: +358931054082

Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunta 18.02.2022 § 6

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Sirkka Ilmoniemi, kirjanpitopäällikkö, puhelin: +358 9 310 27805

Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta 17.02.2022 § 23

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Simo Aapro, talouspäällikkö, puhelin: 310 76524

Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta 16.02.2022 § 6

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Tiia Kumpulainen, talouspäällikkö, puhelin: 310 25106

Pelastuslautakunta 09.02.2022 § 15

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Henri Nordenswan, hallintopäällikkö, puhelin: 310 30010

Tarkastuslautakunta 08.02.2022 § 12

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Vilma Lamminpää, controller, puhelin: +358931036581

This decision was published on 06.04.2022

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.