Hankesuunnitelma, perusparannus, Yrjönkadun uimahalli, Yrjönkatu 21, kaupunkiympäristön toimiala

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy Yrjönkadun uimahallin perusparannuksen 6.4.2023 päivätyn hankesuunnitelman mukaisena siten, että hankkeen laajuus on noin 5 882 brm² ja rakennuskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 21 860 000 euroa tammikuun 2023 kustannustasossa.

Helsingin kaupunginmuseolta on pyydetty lausuntoa osoitteessa Yrjönkatu 21b sijaitsevan kiinteistön (kiinteistö-tunnus 91–4–64–10) peruskorjaukseen liittyen. Kaupunginmuseo on tutustunut 6.4.2023 päivättyyn Yrjönkadun uimahallin perusparannuksen hankesuunnitelmaan sekä 6.2.2023 päivättyyn koosteeseen hankesuunnitelman liitteistä. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta rakennusperinnön vaalimisen näkökulmasta ja lausuu kantanaan seuraavaa.

Yrjönkadun uimahallin on suunnittelut arkkitehti Väinö Vähäkallio ja se vihittiin käyttöön 04.06.1928. Uimahallin rakennuttajana toimi yksityinen Uimahalliosakeyhtiö, jonka perustajiin myös Vähäkallio kuului. Rakennus oli valmistuttuaan Suomen ensimmäinen uimahalli ja toimi pitkään maan ainoana uimahallina. Uimahallin kahden allashuoneen sekä niihin liittyvien aputilojen ohella rakennukseen suunniteltiin tiloja eri toiminnoille, kuten fysikaaliselle hoitolaitokselle, ravintolalle ja tanssikoululle. Rakennuksen ylimpään kerrokseen sijoitettiin lisäksi tenniskenttä. Yrjönkadun uimahalli on kulttuurihistoriallisesti sekä rakennushistoriallisesti merkittävä rakennus, jolla on myös valtakunnallista merkitystä. Kohteen liikuntahistoriallisen merkityksen lisäksi uimahallin rakennustaiteellinen arvo on erityisesti sisätilojen osalta poikkeuksellisen suuri.

Rakennus sijoittuu Helsingin keskustan ydinalueeseen Kampin kaupunginosassa. Tontilla on voimassa asemakaava vuodelta 1836 (tunnus 461). Alueella on voimassa rakennuskielto 11.10.2024 asti asemakaavan ajantasaistamisen vuoksi. Alkuperäisen asemakaavan voidaan katsoa olevan vanhentunut suojelumääräysten osalta, joten rakennukseen suhtaudutaan kuten suojeltuun rakennukseen. Tulevaan asemakaavamuutokseen tullaan sisällyttämään vahva suojeluvelvoite. Rakennuksen sisätiloissa suojelu tulee kohdistumaan erityisesti yleisön sisäänkäyntitiloihin sekä ison ja pienen altaan allastiloihin sekä niihin liittyviin tiloihin. Suojeluvelvoite on määritelty Helsingin kaupunginmuseon lausunnossa (16.10.1990) sekä muistiossa Yrjönkatu 21B:n suojelusta (7.11.1990).

Peruskorjaushankkeen tarkoituksena on kunnostaa Yrjönkadun uimahalli jatkamaan toimintaansa uimahalli- ja liikuntatilana. Suunnitelma koskee toiminnallisuuden ja esteettömyyden parantamista sekä teknistä perusparannusta. Hankkeessa ajanmukaistetaan vedenkäsittely-, lämpö-, käyttövesi- ja ilmanvaihtojärjestelmät, sähkötekniset järjestelmät sekä korjataan vaurioituneet julkisivut, ikkunat ja ovet rakennuksen suojeluarvot huomioiden. Toiminnallisuutta parannetaan siirtämällä henkilökunnan tiloja 1. kerroksesta 3. ja 4. kerrokseen. Hankkeen yhteydessä korjataan myös allastilojen alkuperäisten laattojen vauriot ja kiinnitykset alustaansa.

Uimahallirakennuksessa on vuosikymmenten aikana tehty suuriakin muutostöitä lähinnä 3.–5. kerroksissa. Yrjökadun uimahallista tehdyn RHS:n (Arkkitehtitoimisto Ark-byroo Oy/ 2021) mukaan rakennuksessa on tehty ylläpitäviä korjauksia sekä pieniä muutoksia pitkin sen historiaa. Merkittäviä muutoksia rakennuksen sisätiloihin ovat aiheuttaneet ravintolatilan korkean salin jakaminen kahteen kerrokseen rakentamalla välipohja ja sisäporras (1954), pienen altaan parvella sijainneiden pesu- ja pukutilojen muuttaminen toimistoiksi (1960-luku) sekä tennishallin vuoden 1989 tulipalon mittavat korjaustyöt. Muutoksia sisätiloihin on aiheuttanut myös kulttuurinmuutos, kun pesijöiden pesulaveteilla suorittamasta peseytymisestä on siirrytty suihkujen ja itsepalvelun aikakauteen.

Rakennus peruskorjattiin edellisen kerran vuosina 1998–2000. Peruskorjauksen yhteydessä uimahallin toiminnallisuutta parannettiin, tehtiin tilajärjestelyjä ja uusittiin vedenkäsittely- ja talotekniikka. Korjauksen suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Antti Ilveskoski. Peruskorjauksen tavoitteena oli toteuttaa korjaustyöt siten, että rakennuksen päätilojen, erityisesti laatoitettujen allashuoneiden tilahahmot, materiaalit ja tunnelma säilyvät. Vuonna 2021 päivitetyn RHS:n mukaan rakennuksessa ei ole tehty merkittäviä muutoksia 1990-luvun peruskorjauksen jälkeen.

Kaupunginmuseon kanta

Yrjönkadun uimahallista on tehty useita tutkimuksia, kuten rakennushistoriallinen selvitys sekä inventointi (Högström/ 1997). Perusparannuksen laajuuden selvittämiseksi on rakennuksen kuntoa tutkittu tämän hankkeen yhteydessä useiden eri tutkimusten avulla. Kulttuuri- ja rakennustaiteellisesti erityisen arvokkaiden ison ja pienen altaan vaurioita sekä rakennuksen väritystä on tutkittu konservaattoreiden toimesta (OSK Rotunda/ 2022 ja 2023, Osuuskunta Konservointi ja Restaurointi Kollaasi/ 2022). Myös 1997 valmistunutta rakennushistoriallista selvitystä on täydennetty (Arkkitehtitoimisto Ark-byroo Oy/ 2021). Kuntotutkimusten perusteella rakennuksen perusparannus on teknisten järjestelmien ja märkätilojen osalta ajankohtainen. Museo katsoo, että tehdyt tutkimukset ovat riittäviä. Helsingin kaupunginmuseo on osallistunut kohteen hankesuunnitteluun.

Koska Yrjönkadun uimahalli on historiallisesti ja arkkitehtonisesti erityisen arvokas rakennus, suunnitellaan tuleva peruskorjaus rakennuksen arvokkaat ominaispiirteet huomioiden. Peruskorjauksen pääsuunnittelijana toimii arkkitehti Kari Raimoranta/ Arkkitehdit NRT Oy. Hankesuunnitelman mukaan historiallisesti arvokkaissa tiloissa jätetään rakenteet ennalleen, tiedostaen mahdolliset riskit. Erityisesti uimahallin allastilat ja niihin liittyvät tilat kunnostetaan rakennuksen historiallisia rakenteita, materiaaleja, kalusteita ja varusteita vaalien. Suojeltuihin tiloihin ei tehdä uusia näkyviä talotekniikkavientejä, vaan tekniikka sovitetaan aikaisemmassa korjauksessa tehdyille reiteille. Rakennuksen valaistusta uusitaan ja kunnostetaan rakennushistoriallisesti arvokkaat valaisimet huomioiden. Valaisimet on inventoitu 1990-luvulla ja inventointi on tarkistettu keväällä 2023.

Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee kassa, lipunmyynti ja pyykkihuolto. Iso allastila sijaitsee 1.–2. kerroksen tiloissa ja sen yhteydessä on ensimmäisessä kerroksessa uimavalvojan tila, sauna, suihkutila ja puku-kaappitilaa. Lipunmyyntipisteen jälkeiselle alueelle esitetään vilvoittelutilaa. Lisäksi nykyisiä wc: itä muutetaan etutilallisista wc:stä kahdeksi erilliseksi wc:ksi. Museo katsoo, että muutokset 1. kerroksen wc-tiloissa ovat perusteltuja tilojen käyttökokemuksen parantamisella. 1. kerroksen vilvoittelutilaksi esitetty tila on RHS:n (2021) mukaan nimetty pohjapiirustuksissa odotustilaksi. Museon tietojen mukaan tila on alun perin ollut tarkoitettu odotus- ja oleskelutilaksi. Tähän perustuen tilassa voisi olla oleskelutilaa. Museo haluaa kuitenkin korostaa, ettei tilaa saa sisustaa liiaksi, vaan sen alkuperäiset piirteet tulee säilyttää. Mikäli tilaan tuodaan kalusteita, tulee ne sovittaa tarkoin interiöörin arvokkaisiin ominaispiirteisiin.

Hankesuunnitelman mukaan allastilat ja niihin liittyvät tilat kunnostetaan rakennuksen historiallisia rakenteita, materiaaleja, kalusteita ja varusteita vaalien. Historiallisesti arvokkaissa tiloissa rakenteet jätetään ennalleen, tiedostaen mahdolliset riskit. Kaupunginmuseo on todennut suuren hallin säilyttäneen alkuperäisen ilmeensä ja suurimman osan pinnoitteistaan sekä yksityiskohdistaan. Hankesuunnitelman mukaan uima-altaiden osalta suoritetaan ainoastaan pienimuotoisia saumakorjauksia sekä varmistetaan allastilojen alkuperäisten laattojen kiinnitys. Laattojen kiinnitys toteutetaan 1990-luvun korjauksia vastaavalla injektointitekniikalla. Vaurioituneet laatat uusitaan. Museo haluaa korostaa, että muutokset on jatkossakin minimoitava ja altaan sekä hallin kaakelit on säilytettävä tai korjattava vanhan mallin mukaisesti. Mahdollisten uusien laattojen valinta tulee tehdä yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa.

Hankesuunnitelmassa on akustiikan osalta todettu, että Yrjönkadun uimahalli on rakennushistoriallisesti erityinen rakennus, joten kohteessa käytetään tapausharkintamenettelyä, jolloin teknisenä liitteenä olevassa akustiikkasuunnitelmassa on esitetty vaatimusten sijaan tavoitearvot, joihin suunnittelussa tulee pyrkiä. Hankesuunnitelman mukaan kaiuntaisten asiakastilojen huoneakustiikkaa parannetaan lisäämällä tilojen seinä- tai kattopintoihin ääntä vaimentavaa materiaalia. Poistettavat pinnat uusitaan akustisilta ominaisuuksiltaan vähintään vastaavilla pintamateriaaleilla. Museo katsoo, että esitetyt toimenpiteet ovat perusteltuja edellyttäen, että akustiikkaa parantavat toimenpiteet toteutetaan rakennuksen arvokkaaseen interiööriin sekä alkuperäisiin materiaaleihin sovittaen.

Rakennuksen esteettömyyden parantamisessa huomioidaan näkemis-, kuulemis- ja liikkumisympäristön esteettömyys ja esteettömyyttä parannetaan koko palvelupolun mukaisesti. Suurimpia esteettömyyttä parantavia muutoksia esitetään toisen kerroksen tiloihin. Toiseen kerrokseen tehdään hissille toinen oviaukko, jolloin apuvälineellä kulkeminen helpottuu. Liikuntaesteisten wc:n tilajärjestelyt uusitaan täyttämään vaatimukset suihkuineen sekä lisätään erillinen esteetön pukutila wc:n viereen vähentämällä erillisiä lepohyttejä kaksi kappaletta. Pukutilaan avataan uusi oviyhteys 2. kerroksen käytävälle. Esteetöntä pääsyä saunoihin parannetaan ja pesuhuoneisiin tulee esteettömät pesutilat. Myös kolmannessa kerroksessa laajennetaan nykyistä liikuntaesteisten wc:tä täyttämään esteettömyysvaatimukset.

Kaupunginmuseo pitää tärkeänä, että Yrjönkadun uimahallin saavutettavuutta parannetaan. Hissin 2. kerroksen uuden oviaukon osalta museo katsoo, että muutosta puoltaa tilojen saavutettavuuden paraneminen. Lisäksi uusi hissin oviaukko tulee samaan linjaan 1. kerroksen hissin ovien kanssa, jolloin lopputulos on yhtenäinen eri kerrosten välillä. Oviaukko tulee kuitenkin toteuttaa siten, etteivät suuren allashuoneen parven vanhat lattialaatat vaurioidu. Merkittävimpiä esitettyjä muutoksia ovat 2. kerroksen kahden lepohytin purkaminen. Alun perin muutosalueella sijaitsevissa tiloissa on ollut roomalainen sauna sekä saunaan liittyneet pesuhytit. Roomalainen sauna muutettiin lepohytiksi 1950-luvulla ja vuonna 1998 wc-tilaksi. Roomalaisen saunan pesuhyteistä tehtiin lepohyttejä 1960-luvulla. Tilat ovat kokeneet eri vuosikymmeninä merkittäviä muutoksia tilojen käyttötarpeen ja pesulakulttuurin muuttuessa. Museo katsoo, että nyt esitetyt muutokset on pyritty sopeuttamaan arvokkaaseen interiööriin eikä muutosten tiloihin tuoma kerroksellisuus merkittävästi heikennä ison allashallin interiöörin rakennustaiteellisia arvoja. Muutokset voidaan hyväksyä jatkumona aikaisempien vuosikymmenten muutoksiin. Museo on 12.12.2022 päivätyssä muistiossa Esteettömyys ja rakennussuojelu edellyttänyt, että vanhoja pesuhuoneiden oviaukkoja ei levennetä, vaan esteetön kulku mahdollistetaan ovien käyntejä muokkaamalla. Museo korostaa, että alkuperäisten materiaalien säilymisestä on huolehdittava muutoksia toteutettaessa ja esteettömyyden parantaminen pitää toteuttaa rakennuksen arvokkaan interiöörin ehdoilla.

Hankesuunnitelman mukaan rakennuksen julkisivurappaukset uusitaan vaurioituneimmilla osilla ja paikkakorjataan niillä alueilla, missä se on teknisesti perusteltua. Rakennuksen julkisivut maalataan ja ikkunat sekä ovet kunnostetaan. Peltikatot säilyvät nykyisellään. Vanhan savupiipun puhtaaksimuurattu rappaamaton osa muurataan uudelleen. Museo katsoo, että hankesuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat perusteltuja. Korjaustyöt tulee toteuttaa rakennuksen vanhat materiaalit sekä väritys huomioiden.

Erityisesti allastilojen interiöörit sekä rakennuksen julkisivut ovat säilyttäneet lähes alkuperäisen ilmeensä, vaikka Yrjönkadun uimahallissa on vuosien varrella tehty merkittäviäkin muutostöitä. Kaupunginmuseo edellyttää, että Yrjönkadun uimahallin tuleva peruskorjaus toteutetaan Helsingin kaupunginmuseon 7.11.1990 päivättyyn muistioon Yrjönkatu 21B:n suojelu perustuen. Helsingin kaupunginmuseo puoltaa Yrjönkadun uimahallin peruskorjaussuunnitelmia edellä mainituin huomioin. Museo haluaa osallistua tulevan peruskorjauksen ohjaukseen.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi puoltavan lausunnon 6.4.2023 päivätystä Yrjönkadun uimahallin perusparannuksen hankesuunnitelmasta (liite 1) ja lausui lisäksi seuraavaa:

Hankesuunnitelma vastaa hyvin toiminnallisia tavoitteita. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta korostaa, että hankkeen jatkosuunnittelussa ja toteuttamisessa tulee edelleen huomioida henkilöstön näkemykset tilojen kehittämisessä.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan työsuojelun yhteistoimintahenkilö on antanut Yrjönkadun uimahallin perusparannushankkeen hankesuunnitelmasta lausunnon, joka on liitteenä (liite 3). Lausunto tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa.

Asian aikana kuultavana oli johtava arkkitehti Mia Kuokkanen. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto esitti kaupunginhallitukselle Kampissa osoitteessa Yrjönkatu 21b sijaitsevan Yrjönkadun uimahallin perusparannuksen 6.4.2023 päivätyn hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen laajuus on noin 5882 brm² ja rakennuskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 21 860 000 euroa tammikuun 2023 kustannustasossa ehdolla, että kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antaa hankesuunnitelmasta puoltavan lausunnon.

Rakennusten ja yleisten alueiden jaosto päätti oikeuttaa rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuuden jatkamaan hankkeen suunnittelua ja muuta valmistelua odottamatta hankepäätöstä.

• se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianomainen)
• kunnan jäsen.

• päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
• päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
• päätös on muuten lainvastainen.