Hankesuunnitelma, perusparannus, Yrjönkadun uimahalli, Yrjönkatu 21, kaupunkiympäristön toimiala
Godkännande av projektplan för ombyggnad av Georgsgatans simhall
Beslut
Stadsfullmäktige godkände en ombyggnad av Georgsgatans simhall i enlighet med projektplanen, daterad 6.4.2023, så att projektet omfattar cirka 5 882 m² bruttoyta och maximipriset för byggkostnaderna uppgår till 21 860 000 euro exklusive mervärdesskatt i prisnivån för januari 2023.
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Behov
De tekniska systemen i Georgsgatans simhall, med undantag av systemen på våningarna 4–7, har nått slutet av sin livscykel. Byggnadstekniskt motsvarar konstruktionerna sin ålder. Inneluftsproblem har inte rapporterats.
Tekniken och ytkonstruktionerna i simhallar behöver repareras ungefär vart tjugonde år. När byggandet börjar i Georgsgatans simhall kommer detta att ha överskridits med fyra år.
Under årtiondenas lopp har diverse ändringar gjorts i byggnaden. Danslokalen (den tidigare tennisplanen) på sjätte våningen med yttertaks- och golvkonstruktioner reparerades år 1990 efter en eldsvåda året innan. En övergripande ombyggnad från källaren till femte våningen gjordes under åren 1998–2000. Då installerades bl.a. ny vattenisolering och nya kakelplattor i simbassängerna. Undersökningar visar att reparationen var lyckad och att vattenisoleringen och plattorna inte behöver bytas ut under denna ombyggnad.
Projektets syfte är att i högre grad än för närvarande betjäna alla stadsbor och svara på det stora behovet av mer motion. Georgsgatan simhall ingår som ett viktigt element i stadens nät av motionstjänster. Den är centralt belägen och mycket populär. Cirka 160 000 personer besöker simhallen årligen. Det dagliga besökarantalet är mellan 300 och 800.
Georgsgatans simhall har varit stängd sedan april 2023, eftersom man i konditionsbedömningen observerade att kakelplattorna i bassängrummen behöver repareras. Nödvändiga reparationer av plattorna inleddes som en försiktighetsåtgärd och hallens vårsäsong avslutades tidigare än normalt. Den ursprungliga planen var att plattorna skulle repareras under ombyggnaden av hallen. Reparationen pågår och ska bli klar före utgången av augusti 2023.
Kultur- och fritidsnämnden godkände 29.3.2022 (§ 57) en behovsutredning för ombyggnaden av Georgsgatans simhall.
I samband med behovsutredningen ordnades en enkät som var öppen för allmänheten i tjänsten Säg din åsikt för att kartlägga stadsbornas behov, önskemål och åsikter angående ombyggnaden av Georgsgatans simhall.
Projektplan
Projektplanen gäller en funktionell och teknisk ombyggnad av Georgsgatans simhall från 1928. Georgsgatans simhall ligger mittemot hotell Torni på adressen Georgsgatan 21 B. Köpcentret Forum har byggts ut och omger nu simhallsbyggnaden så att dess fasad mot gatan endast är kring åtta meter bred. Simhallens fasad finns inuti kvarteret och är dold för insyn från gatan. I byggnaden finns en simhall, lokaler för inomhusmotion, ett gym och kontor.
Under ombyggnaden moderniseras systemen för vattenbehandling, värme, bruksvatten och ventilation samt de elektrotekniska systemen, förbättras säkerheten i lokalerna och repareras skadade fasader, fönster och dörrar, dock så att byggnadens skyddsvärden beaktas. Ytkonstruktionerna och vattenisoleringen i tvättrummen och basturna byts ut. I anslutning till projektet repareras dessutom fuktskadade konstruktioner och yttertakets horisontala delar.
Byggnaden görs mer ändamålsenlig genom att personalrummen flyttas från källaren och första våningen till tredje och fjärde våningen och huvudingången omorganiseras.
I de lokaler som hyrs ut ska endast fönstren renoveras och nödvändiga åtgärder för att förbättra brandsäkerheten utföras.
I den nuvarande byggnaden kan man endast betjäna ett begränsat klientel. Omorganiseringen av byggnadens funktioner möjliggör en mångsidigare service. Även specialgrupper och äldre gynnas av att tjänsterna blir lättare att använda. Tjänsterna blir tillgängligare och lättare att använda exempelvis genom att man i framtiden ska kunna komma in i simhallen automatiskt med hjälp av en kortläsare.
Georgsgatans simhall är ritad av arkitekt Väinö Vähäkallio. Invigningen ägde rum den 4 juni 1928. Byggnaden var då och förblev länge den enda simhallen i Finland. Georgsgatans simhall är en kultur- och byggnadshistoriskt viktig byggnad av riksomfattande betydelse. Simhallen är idrottshistoriskt betydelsefull och dessutom i fråga om interiören av ett alldeles exceptionellt stort arkitektoniskt värde.
För området gäller detaljplanen nr 461, som trädde i kraft 28.8.1836. I detaljplanen fastställs endast tomtens gränser och att den ska användas för boende. En detaljplaneändring är under beredning och kommer att innehålla ett starkt skyddskrav. Vad interiören beträffar ska framför allt den allmänna ingången samt både den stora och den lilla bassängens bassängrum med tillhörande lokaler skyddas. Skyddskravet har slagits fast i ett utlåtande av Helsingfors stadsmuseum från 1990 och i en promemoria, daterad 7.11.1990, om skydd av Georgsgatan 21 B. Det råder byggförbud på området fram till 11.10.2024.
I början av projektplaneringen gjordes ett flertal olika konditionsundersökningar och utredningar om byggnaden. Den byggnadshistoriska utredningen från 1990-talet uppdaterades. Dessutom gjordes en byggnadshistorisk utredning om olika ändringar som gjorts i konstruktionerna. Den viktigaste av dessa är att en öppning mellan fjärde och femte våningen täpptes till på 1950-talet. Då användes lokalen som restaurang.
Staden har kommit överens med byggnadstillsynen om att det i fråga om Georgsgatans simhall går att göra avkall på de gällande hustekniska bestämmelserna, eftersom objektet behandlas som en skyddad byggnad. Hustekniken förbättras där det är möjligt. Luftväxlingen effektiveras, men ventilationskanalerna utvidgas inte.
Under projektplaneringen utreddes olika sätt att förbättra servicestigarna och tillgängligheten i den visuella miljön, hörselmiljön och rörelsemiljön. Andra våningen blir lättare att nå och den nuvarande tillgängliga toaletten byggs ut till ett separat privat omklädnings- och tvättrum. Det går inte att ordna med hjälpmedel för att komma ner i bassängerna, eftersom det bland lyftplattformarna och bassänglyftarna på marknaden inte fanns något system som skulle lämpa sig för just den här simhallen.
Möjligheter att förbättra energieffektiviteten undersöktes. Man valde att ta tillvara värmen från duscharnas spillvatten, vilket visade sig vara så gott som det enda sätt att spara energi på som här kom i fråga.
Gårdsområdet omorganiseras inte. Det finns inga parkeringsplatser på tomten. Georgsgatans simhall kan lätt nås med kollektiva färdmedel.
En projektplan, daterad 6.4.2023, har utarbetats för ombyggnaden i samarbete mellan stadsmiljösektorn och kultur- och fritidssektorn. Under planeringen av projektet har man hört experter vid byggnadstillsynen, planläggningstjänsterna, stadsmuseet och räddningsverket, tillgänglighetsombudsmannen samt personal inom arbetarskyddssamarbetet vid kultur- och fritidssektorn.
Projektplanen utgör bilaga 1.
Projektets omfattning
Byggnaden omfattar 5 882 m² bruttoyta, 4 664 m² lägenhetsyta och 3 758 m² effektiv yta. Byggnadens volym är 24 184 m³.
Simhalls- och motionslokalerna omfattar 4 701 m² bruttoyta, 3 624 m² lägenhetsyta och 2 753 m² effektiv yta.
De uthyrda kontoren omfattar 1 181 m² bruttoyta, 1 040 m² lägenhetsyta och 1 005 m² effektiv yta.
Byggkostnader
Projektets byggkostnader uppgår till sammanlagt 21 860 000 euro exklusive mervärdesskatt i kostnadsnivån för januari 2023 (3 716 euro/m² bruttoyta).
Kostnader för att använda lokalerna
Projektet leder för simhallens del till en intern totalhyra på 998 485 euro om året (22,96 euro/m² lägenhetsyta/mån, varav kapitalhyran utgör 21,12 euro/m² lägenhetsyta/mån). Totalhyran har slagits fast enligt den nya hyresmodellen. Grunden för hyran per kvadratmeter är 3 624 m² lägenhetsyta. Den interna hyran uppgår för närvarande till 774 020 euro om året (18,21 euro/m² lägenhetsyta/månad).
Utöver simhallsverksamheten inrymmer byggnaden kontorslokaler på 1 040 m² lägenhetsyta som hyrs ut. För deras del leder projektet till en intern totalhyra på 286 403 euro om året (22,96 euro/m² lägenhetsyta/mån, varav kapitalhyran utgör 21,12 euro/m² lägenhetsyta/mån). Det finns för närvarande inga planer på att använda kontorsrummen för stadens egna ändamål. Om staden hyr ut lokalerna till en extern aktör bestäms hyran på marknadsvillkor.
Tillfälliga lokaler
Det finns inget behov av tillfälliga lokaler. Simhallspersonalen förflyttas till andra simhallar inom idrottstjänsterna.
Projektfinansiering
I byggnadsprogrammet för husbyggnadsprojekt 2023–2032, som ingår som bilaga i 2023 års budget, har det reserverats sammanlagt 20 000 000 euro för att planera och genomföra projektet, utgående från att projektet genomförs under åren 2023–2025.
Projektet kräver 21 860 000 euro i finansiering, vilket beaktas i byggnadsprogrammet för åren 2024–2033.
Genomförande av projektet och tidsplan
Servicehelheten byggnader och allmänna områden i stadsmiljösektorn har helhetsansvaret för projektet. Kultur- och fritidssektors idrottsanläggningstjänst ansvarar för att underhålla byggnaden.
Målet är att byggandet börjar i mars 2024 och blir klart i december 2025.
Utlåtanden
Kultur- och fritidsnämnden och stadsmuseet har gett utlåtanden om projektplanen.
Kultur- och fritidsnämnden tillstyrker projektplanen i sitt utlåtande (25.4.2023, § 61) och konstaterar att planen väl svarar mot verksamhetsmålen.
Också stadsmuseet tillstyrker projektplanen i sitt utlåtande 12.5.2023. Stadsmuseet lägger i sitt utlåtande fram synpunkter om projektet utifrån tanken att man bör värna om byggnadsarvet.
Utlåtandena finns i sin helhet i beslutshistorien.
Befogenheter
I enlighet med 7 kap. 1 § 3 punkten i förvaltningsstadgan beslutar stadsfullmäktige om projektplaner vars kostnadskalkyl överstiger 10 miljoner euro.
Kaupunginhallitus 05.06.2023 § 374
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy Yrjönkadun uimahallin perusparannuksen 6.4.2023 päivätyn hankesuunnitelman mukaisena siten, että hankkeen laajuus on noin 5 882 brm² ja rakennuskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 21 860 000 euroa tammikuun 2023 kustannustasossa.
Esittelijä
Lisätiedot
Suvi Rämö, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 32174
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 12.5.2023
Helsingin kaupunginmuseolta on pyydetty lausuntoa osoitteessa Yrjönkatu 21b sijaitsevan kiinteistön (kiinteistö-tunnus 91–4–64–10) peruskorjaukseen liittyen. Kaupunginmuseo on tutustunut 6.4.2023 päivättyyn Yrjönkadun uimahallin perusparannuksen hankesuunnitelmaan sekä 6.2.2023 päivättyyn koosteeseen hankesuunnitelman liitteistä. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta rakennusperinnön vaalimisen näkökulmasta ja lausuu kantanaan seuraavaa.
Yrjönkadun uimahallin on suunnittelut arkkitehti Väinö Vähäkallio ja se vihittiin käyttöön 04.06.1928. Uimahallin rakennuttajana toimi yksityinen Uimahalliosakeyhtiö, jonka perustajiin myös Vähäkallio kuului. Rakennus oli valmistuttuaan Suomen ensimmäinen uimahalli ja toimi pitkään maan ainoana uimahallina. Uimahallin kahden allashuoneen sekä niihin liittyvien aputilojen ohella rakennukseen suunniteltiin tiloja eri toiminnoille, kuten fysikaaliselle hoitolaitokselle, ravintolalle ja tanssikoululle. Rakennuksen ylimpään kerrokseen sijoitettiin lisäksi tenniskenttä. Yrjönkadun uimahalli on kulttuurihistoriallisesti sekä rakennushistoriallisesti merkittävä rakennus, jolla on myös valtakunnallista merkitystä. Kohteen liikuntahistoriallisen merkityksen lisäksi uimahallin rakennustaiteellinen arvo on erityisesti sisätilojen osalta poikkeuksellisen suuri.
Rakennus sijoittuu Helsingin keskustan ydinalueeseen Kampin kaupunginosassa. Tontilla on voimassa asemakaava vuodelta 1836 (tunnus 461). Alueella on voimassa rakennuskielto 11.10.2024 asti asemakaavan ajantasaistamisen vuoksi. Alkuperäisen asemakaavan voidaan katsoa olevan vanhentunut suojelumääräysten osalta, joten rakennukseen suhtaudutaan kuten suojeltuun rakennukseen. Tulevaan asemakaavamuutokseen tullaan sisällyttämään vahva suojeluvelvoite. Rakennuksen sisätiloissa suojelu tulee kohdistumaan erityisesti yleisön sisäänkäyntitiloihin sekä ison ja pienen altaan allastiloihin sekä niihin liittyviin tiloihin. Suojeluvelvoite on määritelty Helsingin kaupunginmuseon lausunnossa (16.10.1990) sekä muistiossa Yrjönkatu 21B:n suojelusta (7.11.1990).
Peruskorjaushankkeen tarkoituksena on kunnostaa Yrjönkadun uimahalli jatkamaan toimintaansa uimahalli- ja liikuntatilana. Suunnitelma koskee toiminnallisuuden ja esteettömyyden parantamista sekä teknistä perusparannusta. Hankkeessa ajanmukaistetaan vedenkäsittely-, lämpö-, käyttövesi- ja ilmanvaihtojärjestelmät, sähkötekniset järjestelmät sekä korjataan vaurioituneet julkisivut, ikkunat ja ovet rakennuksen suojeluarvot huomioiden. Toiminnallisuutta parannetaan siirtämällä henkilökunnan tiloja 1. kerroksesta 3. ja 4. kerrokseen. Hankkeen yhteydessä korjataan myös allastilojen alkuperäisten laattojen vauriot ja kiinnitykset alustaansa.
Uimahallirakennuksessa on vuosikymmenten aikana tehty suuriakin muutostöitä lähinnä 3.–5. kerroksissa. Yrjökadun uimahallista tehdyn RHS:n (Arkkitehtitoimisto Ark-byroo Oy/ 2021) mukaan rakennuksessa on tehty ylläpitäviä korjauksia sekä pieniä muutoksia pitkin sen historiaa. Merkittäviä muutoksia rakennuksen sisätiloihin ovat aiheuttaneet ravintolatilan korkean salin jakaminen kahteen kerrokseen rakentamalla välipohja ja sisäporras (1954), pienen altaan parvella sijainneiden pesu- ja pukutilojen muuttaminen toimistoiksi (1960-luku) sekä tennishallin vuoden 1989 tulipalon mittavat korjaustyöt. Muutoksia sisätiloihin on aiheuttanut myös kulttuurinmuutos, kun pesijöiden pesulaveteilla suorittamasta peseytymisestä on siirrytty suihkujen ja itsepalvelun aikakauteen.
Rakennus peruskorjattiin edellisen kerran vuosina 1998–2000. Peruskorjauksen yhteydessä uimahallin toiminnallisuutta parannettiin, tehtiin tilajärjestelyjä ja uusittiin vedenkäsittely- ja talotekniikka. Korjauksen suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Antti Ilveskoski. Peruskorjauksen tavoitteena oli toteuttaa korjaustyöt siten, että rakennuksen päätilojen, erityisesti laatoitettujen allashuoneiden tilahahmot, materiaalit ja tunnelma säilyvät. Vuonna 2021 päivitetyn RHS:n mukaan rakennuksessa ei ole tehty merkittäviä muutoksia 1990-luvun peruskorjauksen jälkeen.
Kaupunginmuseon kanta
Yrjönkadun uimahallista on tehty useita tutkimuksia, kuten rakennushistoriallinen selvitys sekä inventointi (Högström/ 1997). Perusparannuksen laajuuden selvittämiseksi on rakennuksen kuntoa tutkittu tämän hankkeen yhteydessä useiden eri tutkimusten avulla. Kulttuuri- ja rakennustaiteellisesti erityisen arvokkaiden ison ja pienen altaan vaurioita sekä rakennuksen väritystä on tutkittu konservaattoreiden toimesta (OSK Rotunda/ 2022 ja 2023, Osuuskunta Konservointi ja Restaurointi Kollaasi/ 2022). Myös 1997 valmistunutta rakennushistoriallista selvitystä on täydennetty (Arkkitehtitoimisto Ark-byroo Oy/ 2021). Kuntotutkimusten perusteella rakennuksen perusparannus on teknisten järjestelmien ja märkätilojen osalta ajankohtainen. Museo katsoo, että tehdyt tutkimukset ovat riittäviä. Helsingin kaupunginmuseo on osallistunut kohteen hankesuunnitteluun.
Koska Yrjönkadun uimahalli on historiallisesti ja arkkitehtonisesti erityisen arvokas rakennus, suunnitellaan tuleva peruskorjaus rakennuksen arvokkaat ominaispiirteet huomioiden. Peruskorjauksen pääsuunnittelijana toimii arkkitehti Kari Raimoranta/ Arkkitehdit NRT Oy. Hankesuunnitelman mukaan historiallisesti arvokkaissa tiloissa jätetään rakenteet ennalleen, tiedostaen mahdolliset riskit. Erityisesti uimahallin allastilat ja niihin liittyvät tilat kunnostetaan rakennuksen historiallisia rakenteita, materiaaleja, kalusteita ja varusteita vaalien. Suojeltuihin tiloihin ei tehdä uusia näkyviä talotekniikkavientejä, vaan tekniikka sovitetaan aikaisemmassa korjauksessa tehdyille reiteille. Rakennuksen valaistusta uusitaan ja kunnostetaan rakennushistoriallisesti arvokkaat valaisimet huomioiden. Valaisimet on inventoitu 1990-luvulla ja inventointi on tarkistettu keväällä 2023.
Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee kassa, lipunmyynti ja pyykkihuolto. Iso allastila sijaitsee 1.–2. kerroksen tiloissa ja sen yhteydessä on ensimmäisessä kerroksessa uimavalvojan tila, sauna, suihkutila ja puku-kaappitilaa. Lipunmyyntipisteen jälkeiselle alueelle esitetään vilvoittelutilaa. Lisäksi nykyisiä wc: itä muutetaan etutilallisista wc:stä kahdeksi erilliseksi wc:ksi. Museo katsoo, että muutokset 1. kerroksen wc-tiloissa ovat perusteltuja tilojen käyttökokemuksen parantamisella. 1. kerroksen vilvoittelutilaksi esitetty tila on RHS:n (2021) mukaan nimetty pohjapiirustuksissa odotustilaksi. Museon tietojen mukaan tila on alun perin ollut tarkoitettu odotus- ja oleskelutilaksi. Tähän perustuen tilassa voisi olla oleskelutilaa. Museo haluaa kuitenkin korostaa, ettei tilaa saa sisustaa liiaksi, vaan sen alkuperäiset piirteet tulee säilyttää. Mikäli tilaan tuodaan kalusteita, tulee ne sovittaa tarkoin interiöörin arvokkaisiin ominaispiirteisiin.
Hankesuunnitelman mukaan allastilat ja niihin liittyvät tilat kunnostetaan rakennuksen historiallisia rakenteita, materiaaleja, kalusteita ja varusteita vaalien. Historiallisesti arvokkaissa tiloissa rakenteet jätetään ennalleen, tiedostaen mahdolliset riskit. Kaupunginmuseo on todennut suuren hallin säilyttäneen alkuperäisen ilmeensä ja suurimman osan pinnoitteistaan sekä yksityiskohdistaan. Hankesuunnitelman mukaan uima-altaiden osalta suoritetaan ainoastaan pienimuotoisia saumakorjauksia sekä varmistetaan allastilojen alkuperäisten laattojen kiinnitys. Laattojen kiinnitys toteutetaan 1990-luvun korjauksia vastaavalla injektointitekniikalla. Vaurioituneet laatat uusitaan. Museo haluaa korostaa, että muutokset on jatkossakin minimoitava ja altaan sekä hallin kaakelit on säilytettävä tai korjattava vanhan mallin mukaisesti. Mahdollisten uusien laattojen valinta tulee tehdä yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa.
Hankesuunnitelmassa on akustiikan osalta todettu, että Yrjönkadun uimahalli on rakennushistoriallisesti erityinen rakennus, joten kohteessa käytetään tapausharkintamenettelyä, jolloin teknisenä liitteenä olevassa akustiikkasuunnitelmassa on esitetty vaatimusten sijaan tavoitearvot, joihin suunnittelussa tulee pyrkiä. Hankesuunnitelman mukaan kaiuntaisten asiakastilojen huoneakustiikkaa parannetaan lisäämällä tilojen seinä- tai kattopintoihin ääntä vaimentavaa materiaalia. Poistettavat pinnat uusitaan akustisilta ominaisuuksiltaan vähintään vastaavilla pintamateriaaleilla. Museo katsoo, että esitetyt toimenpiteet ovat perusteltuja edellyttäen, että akustiikkaa parantavat toimenpiteet toteutetaan rakennuksen arvokkaaseen interiööriin sekä alkuperäisiin materiaaleihin sovittaen.
Rakennuksen esteettömyyden parantamisessa huomioidaan näkemis-, kuulemis- ja liikkumisympäristön esteettömyys ja esteettömyyttä parannetaan koko palvelupolun mukaisesti. Suurimpia esteettömyyttä parantavia muutoksia esitetään toisen kerroksen tiloihin. Toiseen kerrokseen tehdään hissille toinen oviaukko, jolloin apuvälineellä kulkeminen helpottuu. Liikuntaesteisten wc:n tilajärjestelyt uusitaan täyttämään vaatimukset suihkuineen sekä lisätään erillinen esteetön pukutila wc:n viereen vähentämällä erillisiä lepohyttejä kaksi kappaletta. Pukutilaan avataan uusi oviyhteys 2. kerroksen käytävälle. Esteetöntä pääsyä saunoihin parannetaan ja pesuhuoneisiin tulee esteettömät pesutilat. Myös kolmannessa kerroksessa laajennetaan nykyistä liikuntaesteisten wc:tä täyttämään esteettömyysvaatimukset.
Kaupunginmuseo pitää tärkeänä, että Yrjönkadun uimahallin saavutettavuutta parannetaan. Hissin 2. kerroksen uuden oviaukon osalta museo katsoo, että muutosta puoltaa tilojen saavutettavuuden paraneminen. Lisäksi uusi hissin oviaukko tulee samaan linjaan 1. kerroksen hissin ovien kanssa, jolloin lopputulos on yhtenäinen eri kerrosten välillä. Oviaukko tulee kuitenkin toteuttaa siten, etteivät suuren allashuoneen parven vanhat lattialaatat vaurioidu. Merkittävimpiä esitettyjä muutoksia ovat 2. kerroksen kahden lepohytin purkaminen. Alun perin muutosalueella sijaitsevissa tiloissa on ollut roomalainen sauna sekä saunaan liittyneet pesuhytit. Roomalainen sauna muutettiin lepohytiksi 1950-luvulla ja vuonna 1998 wc-tilaksi. Roomalaisen saunan pesuhyteistä tehtiin lepohyttejä 1960-luvulla. Tilat ovat kokeneet eri vuosikymmeninä merkittäviä muutoksia tilojen käyttötarpeen ja pesulakulttuurin muuttuessa. Museo katsoo, että nyt esitetyt muutokset on pyritty sopeuttamaan arvokkaaseen interiööriin eikä muutosten tiloihin tuoma kerroksellisuus merkittävästi heikennä ison allashallin interiöörin rakennustaiteellisia arvoja. Muutokset voidaan hyväksyä jatkumona aikaisempien vuosikymmenten muutoksiin. Museo on 12.12.2022 päivätyssä muistiossa Esteettömyys ja rakennussuojelu edellyttänyt, että vanhoja pesuhuoneiden oviaukkoja ei levennetä, vaan esteetön kulku mahdollistetaan ovien käyntejä muokkaamalla. Museo korostaa, että alkuperäisten materiaalien säilymisestä on huolehdittava muutoksia toteutettaessa ja esteettömyyden parantaminen pitää toteuttaa rakennuksen arvokkaan interiöörin ehdoilla.
Hankesuunnitelman mukaan rakennuksen julkisivurappaukset uusitaan vaurioituneimmilla osilla ja paikkakorjataan niillä alueilla, missä se on teknisesti perusteltua. Rakennuksen julkisivut maalataan ja ikkunat sekä ovet kunnostetaan. Peltikatot säilyvät nykyisellään. Vanhan savupiipun puhtaaksimuurattu rappaamaton osa muurataan uudelleen. Museo katsoo, että hankesuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat perusteltuja. Korjaustyöt tulee toteuttaa rakennuksen vanhat materiaalit sekä väritys huomioiden.
Erityisesti allastilojen interiöörit sekä rakennuksen julkisivut ovat säilyttäneet lähes alkuperäisen ilmeensä, vaikka Yrjönkadun uimahallissa on vuosien varrella tehty merkittäviäkin muutostöitä. Kaupunginmuseo edellyttää, että Yrjönkadun uimahallin tuleva peruskorjaus toteutetaan Helsingin kaupunginmuseon 7.11.1990 päivättyyn muistioon Yrjönkatu 21B:n suojelu perustuen. Helsingin kaupunginmuseo puoltaa Yrjönkadun uimahallin peruskorjaussuunnitelmia edellä mainituin huomioin. Museo haluaa osallistua tulevan peruskorjauksen ohjaukseen.
Lisätiedot
Katariina Ruuska-Jauhijärvi, tutkija, puhelin: 09 310 36473
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 25.04.2023 § 61
Lausunto
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi puoltavan lausunnon 6.4.2023 päivätystä Yrjönkadun uimahallin perusparannuksen hankesuunnitelmasta (liite 1) ja lausui lisäksi seuraavaa:
Hankesuunnitelma vastaa hyvin toiminnallisia tavoitteita. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta korostaa, että hankkeen jatkosuunnittelussa ja toteuttamisessa tulee edelleen huomioida henkilöstön näkemykset tilojen kehittämisessä.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan työsuojelun yhteistoimintahenkilö on antanut Yrjönkadun uimahallin perusparannushankkeen hankesuunnitelmasta lausunnon, joka on liitteenä (liite 3). Lausunto tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa.
Käsittely
Asian aikana kuultavana oli johtava arkkitehti Mia Kuokkanen. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Mia Kuokkanen, johtava arkkitehti, puhelin: 09 310 35824
Kara Koskinen, tiimiesimies, puhelin: 09 310 24713
Olli Mäki, tiimiesimies, puhelin: 310 87831
Matti Kuusela, tilapalvelupäällikkö, puhelin: 310 87783
Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto 20.04.2023 § 33
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto esitti kaupunginhallitukselle Kampissa osoitteessa Yrjönkatu 21b sijaitsevan Yrjönkadun uimahallin perusparannuksen 6.4.2023 päivätyn hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen laajuus on noin 5882 brm² ja rakennuskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 21 860 000 euroa tammikuun 2023 kustannustasossa ehdolla, että kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antaa hankesuunnitelmasta puoltavan lausunnon.
Rakennusten ja yleisten alueiden jaosto päätti oikeuttaa rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuuden jatkamaan hankkeen suunnittelua ja muuta valmistelua odottamatta hankepäätöstä.
Esittelijä
Lisätiedot
Katri Olli, projektinjohtaja, puhelin: 09 310 33274
Reetta Amper, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 38283
Jarmo Raveala, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 23466
Detta beslut publicerades 20.06.2023
BESVÄRSANVISNING
Ändring i beslutet söks genom kommunalbesvär.
Besvärsrätt
Ändring i beslutet får sökas
- av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)
- av kommunmedlemmarna
Besvärstid
Kommunalbesvär ska anföras inom 30 dagar från delfåendet av beslutet.
Besvärsskriften ska inlämnas till besvärsmyndigheten senast besvärstidens sista dag under besvärsmyndighetens öppettid.
Om beslutet har delgetts per post anses en part ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att protokollet fanns tillgängligt i det allmänna datanätet.
Om beslutet har delgetts som elektroniskt meddelande anses en part ha fått del av beslutet tre dagar efter att meddelandet avsändes, om inte något annat påvisas.
Dagen för delfåendet räknas inte in i besvärstiden. Om sista dagen av besvärstiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.
Besvärsgrunder
Kommunalbesvär får anföras på den grunden att
- beslutet har tillkommit i felaktig ordning
- den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter
- beslutet annars strider mot lag
Ändringssökanden ska framföra besvärsgrunderna innan besvärstiden går ut.
Besvärsmyndighet
Kommunalbesvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.
Förvaltningsdomstolens besöksadress från och med 29.5.2023 är den följande
E-postadress: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Adress: | Banbyggarvägen 5 |
00520 HELSINGFORS | |
Faxnummer: | 029 56 42079 |
Telefonnummer: | 029 56 42000 |
Förvaltningsdomstolens besöksadress fram till 26.5.2023 är den följande
E-postadress: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Adress: | Sörnäsgatan 1 |
00580 HELSINGFORS | |
Faxnummer: | 029 56 42079 |
Telefonnummer: | 029 56 42000 |
Besvär kan anföras även via förvaltnings- och specialdomstolarnas e-tjänst på adressen https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet#/sv
Formen för och innehållet i besvärsskriften
Besvär ska anföras skriftligen. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.
I besvärsskriften ska uppges:
- det beslut i vilket ändring söks, (det överklagade beslutet);
- till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas (yrkandena);
- grunderna för yrkandena;
- vad besvärsrätten grundar sig på om det överklagade beslutet inte avser ändringssökanden själv.
I besvären ska dessutom ändringssökandens namn och kontaktuppgifter uppges. Om talan förs av ändringssökandens lagliga företrädare eller ombud, ska också dennes kontaktuppgifter uppges. Medan besvären är anhängiga ska förvaltningsdomstolen utan dröjsmål underrättas om ändringar i kontaktuppgifterna.
Besvären ska också innehålla uppgift om postadress och eventuell annan adress till vilken handlingar som hänför sig till rättegången kan sändas (processadress). Om ändringssökanden har uppgett flera processadresser, kan förvaltningsdomstolen välja till vilken av dem den skickar de handlingar som hänför sig till rättegången.
När den som har begärt omprövning anför besvär över det beslut som fattats med anledning av begäran om omprövning, får denne lägga fram nya grunder för sina yrkanden. Ändringssökanden i fråga får framställa nya yrkanden endast om de grundar sig på förändrade förhållanden eller på omständigheter som ändringssökanden fått kännedom om efter det att tidsfristen för begäran om omprövning gått ut.
Till besvärsskriften ska följande fogas:
- det överklagade beslutet med besvärsanvisning;
- utredning om när ändringssökanden har fått del av beslutet, eller annan utredning om när besvärstiden börjat löpa;
- de handlingar som ändringssökanden åberopar som stöd för sina yrkanden, om dessa inte redan tidigare har lämnats till myndigheten.
Rättegångsavgift
Hos den som har inlett ett ärende som gäller sökande av ändring tas det ut en rättegångsavgift i enlighet med lagen om domstolsavgifter (1455/2015).
Om förvaltningsdomstolen ändrar det överklagade beslutet till förmån för ändringssökanden tas ingen rättegångsavgift ut.
Protokoll
Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.
Skyddad e-post: https://securemail.hel.fi/
Använd alltid skyddad e-post när du skickar personliga uppgifter.
Nämn alltid diarienumret (t.ex. HEL 2021-000123) i ditt meddelande om ditt ärende redan har upptagits till behandling vid Helsingfors stad.
E-postadress: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postadress: | PB 10 |
00099 HELSINGFORS STAD | |
Besöksadress: | Helsingfors stads registratorskontor |
Norra esplanaden 11-13 | |
Telefonnummer: | 09 310 13700 |
Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00
Föredragande
Mer information fås av
Suvi Rämö, tf. stadssekreterare, telefon: 09 310 32174