Vahingonkorvaus, autovahinko, 15.1.2023, Koirasaarentie
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 16.4.2024 § 54 (autovaurio)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 16.4.2024 (54 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö on päätöksellään 16.4.2024 (54 §) hylännyt 15.1.2023 Koirasaarentiellä tapahtuneeseen ajoneuvon vaurioitumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan määrältään 494,05 euron vahingonkorvausvaatimuksensa liittyen 15.1.2023 kello 17.30 Koirasaarentiellä tapahtuneeseen ajoneuvon vaurioitumiseen. Hakijan ajoneuvo vaurioitui ajettaessa ajoradalla olleeseen painaumaan, jota ei voinut havaita katuvalaistuksen puuttumisen vuoksi eikä väistää työmaa-aidoista johtuvan ajoradan kapeuden takia. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun ohessa, että Kruunusillat-allianssin työmaan valvonta Koirasaarentiellä on laiminlyöty. Jos kaupunki tai urakoitsija olisi suorittanut valvonnan asianmukaisesti, olisi hakijan ajoneuvolle tapahtunut onnettomuus vältetty. Se, että vaurio on korjattu pian onnettomuuden jälkeen, ei vapauta kaupunkia tai kaupungin sopimussuhteista urakoitsijaa vahingonkorvausvastuusta.
Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi pyydetty selvitystä vahingonkorvausvaatimusten kohtuuttoman pitkiin käsittelyaikoihin ja pyydetty kaupunkiympäristölautakuntaa ryhtymään tarvittaviin toimiin, joilla käsittelyajat saadaan jatkossa pidettyä kohtuullisena. Lisäksi on pyydetty selvitystä, onko lain ja hyvän hallintotavan mukaista, että viranhaltijaorganisaatio on delegoinut kuntalaisia koskevaa päätöksentekoa yksityiselle yritykselle (Kruunusillat-allianssi).
Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostitse 17.4.2024. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 2.5.2024 eli säädetyssä määräajassa.
Perustelut
Vahingonkorvausasia
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten kautta. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, vaan kaupungin vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Vahingonkärsijän mahdollinen oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa muutoin vastuussa olevan korvausvastuun.
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan lisäksi kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty, ja virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Vahinkopaikalla on ollut Kruunusillat-allianssin työmaa, jolle vastuu vahinkopaikan kunnossapidosta on kuulunut. Vahinkopaikalla on ollut ajoradan oikeassa reunassa tietyömaan aitojen vieressä päällystevaurio. Kruunusillat-allianssilta saadun selvityksen mukaan vaurio on paikattu mahdollisimman pian sen jälkeen, kun kunnossapidosta vastaava on saanut siitä tiedon. Vauriosta ei ollut tullut allianssin kunnossapitotöistä vastaavalle taholle ilmoituksia ennen hakijan vahinkoa. Vahinkopaikalla on ollut tietyömerkit ja nopeusrajoitus on ollut 30 km/h.
Vahinkopaikalla on kaksikaistainen katu, jossa ajoratoja ei ole eroteltu toisistaan. Katuvalaistus on ollut vahingon tapahtuma-aikaan pois käytöstä kadun vahinkopaikan puolelta työmaan takia, mutta kadun toisella puolella valaistus on ollut käytössä normaalisti ja valaissut myös hakijan käyttämää ajorataa. Katuvalaistus ei joka tapauksessa ole lakisääteinen vaatimus kaduilla tai teillä, vaan ajoneuvon kuljettajan on lähtökohtaisesti käytettävä ajoneuvonsa ajovaloja edessä olevan tien havainnointiin.
Koirasaarentien liikennemäärä on edellisen kerran mitattu vuonna 2018 ja se on tuolloin ollut 7 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tämän jälkeen tapahtuneen Kruunuvuorenrannan alueen rakentumisen myötä liikennemäärä Koirasaarentiellä on todennäköisesti noussut. Kaupungille ei ole esitetty samalta vahinkopaikalta ja samalta vahinkoajalta muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia.
Ilmatieteen laitoksen Kaisaniemen säähavaintoasemalla tehtyjen mittausten mukaan vahinkopäivänä sunnuntaina lämpötila on vaihdellut 2,1 °C ja 3,3 °C välillä. Koko päivän aikana on esiintynyt ajoittaista, heikkoa vesisadetta, yhteensä vuorokauden aikana 5,47 mm. Tämä säätyyppi, eli ajoittaiset vesi- ja räntäsateet sekä nollan tuntumassa oleva lämpötila, on alkanut vahinkoa edeltävänä keskiviikkona ja jatkunut yhtäjaksoisesti vahinkopäivään asti.
Kuopat voivat syntyä märkiin ajoratoihin hyvinkin nopeasti liikenteen kuluttavan vaikutuksen vuoksi lämpötilan ollessa nollan tuntumassa. Vaikka vaurioiden syntyminen tällaisissa sääolosuhteissa on sinänsä yleisesti ennakoitavissa, se, mihin aikaan ja mihin konkreettiseen paikkaan vaurio syntyy, ei sen sijaan ole. Seurattaessa katujen kuntoa tarkkaillaan nimenomaan sitä, onko kaduissa syntyneitä vaurioita, jotka edellyttävät toimenpiteitä. Katujen tarkkailussa ei ole mahdollista havaita vaurioita, jotka eivät ole vielä syntyneet. Katuja ei ole mahdollista myöskään reaaliaikaisesti tarkastaa ja pitää sellaisessa kunnossa, ettei niissä koskaan olisi vaurioita. Kunnossapitoon pitää olla myös tosiasiallinen mahdollisuus, eli kadun kunnossapidosta vastuullisella pitää olla kohtuullinen aika saattaa katu liikenteen tarpeiden edellyttämään tyydyttävään kuntoon. Näin ollen se, että kadussa on kuoppa, ei yksinään tarkoita kadun kunnossapidon laiminlyöntiä.
Tieliikennelain mukaan ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa. Vahinkopaikka on sijainnut tietyöliikennemerkein merkityllä työmaa-alueella, ja käynnissä oleva työ sekä alueen keskeneräisyys ovat olleet myös hakijan toimittaman kuvan perusteella selvästi havaittavissa. Ajettaessa tällaisella alueella ajoneuvon kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta, sillä työmaa-alueella voi olla työn keskeneräisyydestä johtuvia vaaroja kuten irtokiviä tai kuoppia. Kyseisellä työmaa-alueella on ollut lisäksi alhainen nopeusrajoitus 30 km/h.
Saadun selvityksen perusteella Kruunusillat-allianssin työmaa on huolehtinut työmaa-alueen kunnosta ja liikennejärjestelyistä asianmukaisesti ja on korjannut syntyneen vaurion saatuaan siitä tiedon. Ottaen huomioon myös vahinkopaikan liikennemäärän sekä sen, ettei vahinkopaikalla ole sattunut muita vastaavia vaurioita, kaupunki katsoo, että kyseinen päällystevaurio on ollut sekä havaittavissa että väistettävissä. Edellä esitetyillä ja muutoin tiimipäällikön päätöksestä ilmenevillä perusteilla kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt velvollisuuksiaan tai toiminut huolimattomasti, eikä se siten ole asiassa vahingonkorvausvelvollinen.
Vahingonkorvausasian käsittelyä koskeva menettely
Oikaisuvaatimuksessa on pyydetty selvitystä siihen, onko kuntalaista koskevan päätöksenteon delegointi yksityiselle yritykselle lain ja hyvän hallintotavan mukaista.
Hakijan vahingonkorvausvaatimus on siirretty Kruunusillat-allianssin käsiteltäväksi, sillä vahinko on tapahtunut Kruunusillat-allianssin työmaa-alueella. Vastuut työmaan turvallisuudesta ja työmaajärjestelyistä sekä niihin liittyvästä korvausvelvollisuudesta on jaettu allianssin osapuolten kesken. Kruunusillat-allianssi ei ole oikeushenkilö, vaan allianssisopimukseen perustuva järjestely, jonka yhtenä osapuolena Helsingin kaupunki on. Kruunusillat-allianssin allianssisopimuksen mukaan sopimuksen osapuolet eivät saa yksin neuvotella velvoitteista, jotka koskevat toista sopimuksen osapuolta, vaan tällaiset velvoitteet käsitellään kolmikantaisessa menettelyssä, jossa edustettuna ovat kaikki osapuolet. Kruunusillat-allianssi on selvittänyt hakijan vahingonkorvausvaatimuksen ja antanut siihen kannanottonsa.
Suomen perustuslain mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle.
Julkisen vallan käytöllä tarkoitetaan viranomaisen yksipuolista määräämistä yksityisen edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta. Julkisella hallintotehtävällä tarkoitetaan perustuslaissa hallinnollisia tehtäviä, johon kuuluu esimerkiksi lakien toimeenpanoon sekä yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen oikeuksia, velvollisuuksia ja etuja koskevaan päätöksentekoon liittyviä tehtäviä (HE 1/1998 vp s. 179). Julkinen hallintotehtävä viittaa toimintaan, johon liittyy yleisen edun toteuttamista tai muutoin julkisten palvelujen järjestämiselle luonteenomaisia piirteitä. Keskeistä on myös, että tehtävä perustuu lailla tai lain nojalla annettuun julkiseen toimeksiantoon. (HE 72/2002 vp. s. 48).
Vahingonkorvausasiassa on kyse yksityisoikeudellisesta asiasta. Se, että vahingonkorvausvaatimuksen kohteena on kaupunki, tai se, että kaupunki tekee sen käsiteltäväksi kuuluvaan vahingonkorvausasiaan viranhaltijapäätöksen, ei muuta itse vahingonkorvausasiaa julkiseksi hallintotehtäväksi tai julkisen vallan käytöksi. Vahingonkorvausasiassa tehtävä viranhaltijapäätös ei ole kenenkään oikeuksia lopullisesti määrittävä, vaan pelkästään kaupungin kannanotto. Kaupungin vahingonkorvausvastuuta koskeva riita-asia kuuluu yleisen tuomioistuimen toimivaltaan.
Koska vahingonkorvausasioissa ei edellä esitetysti ole kyse kaupungin lakisääteisestä tehtävästä eikä julkisen vallan käyttämisestä vaan yksityisoikeudellisesta riitatilanteesta, voisi kaupunki halutessaan siirtää korvausasioiden käsittelyn sopimuksella esimerkiksi vakuutusyhtiölle. Helsingin kaupunki ei kuitenkaan ole siirtänyt omaa toimintaansa koskevaa vahingonkorvausasioiden käsittelyä eikä myöskään delegoinut eli siirtänyt päätöksentekoa koskevaa toimivaltaa ulkopuoliselle taholle. Tapauksissa, joissa kaupunkia kohtaan esitetty vahingonkorvausvaatimus kuuluu kaupungin näkemyksen mukaan ensisijaisesti jonkin toisen tahon vastattavaksi esimerkiksi sopimuksen tai omistussuhteen perusteella, kaupunki palauttaa vaatimuksen hakijalle tai siirtää sen oikealle taholle. Tässä ei ole kyse päätöksentekoa koskevan toimivallan delegoinnista. Hakijan esittämän vahingonkorvausvaatimuksen siirrossa Kruunusillat-allianssin osapuolten käsiteltäväksi ei siten ole menetelty lain tai hyvän hallintotavan vastaisesti.
Vahingonkorvausasian käsittelyaika
Hakija on pyytänyt selvitystä vahingonkorvausvaatimusten käsittelyajoista, joita hän pitää kohtuuttoman pitkinä.
Edellä esitetysti kaupungin vahingonkorvausvaatimusten käsittelyssä ei ole kyse kunnan lakisääteisestä tehtävästä, eikä sitä koske sen takia missään laissa erikseen säädetty käsittelymääräaika. Kaupunki noudattaa vahingonkorvausvaatimusten käsittelyssä sekä niihin annettavissa päätöksissä hallintolain säännöksiä. Hallintolaki velvoittaa kaupunkia käsittelemään asiat ilman aiheetonta viivytystä sekä määrittämään keskeisille asiaryhmille odotettavissa olevan käsittelyajan.
Vahingonkorvausvaatimusten odotettavissa oleva käsittelyaika kaupunkiympäristön toimialalla on ilmoitettu kaupungin verkkosivuilla ja se on 4 - 6 kuukautta vaatimuksen vireille tulosta. Vahingonkorvausvaatimukset käsitellään pääsääntöisesti niiden vireilletulojärjestyksessä hallintolaissa säädetyn tasapuolisen kohtelun vaatimuksen mukaisesti ja tämä ilmoitettu 4 - 6 kuukauden käsittelyaika toteutuu vahingonkorvausvaatimusten käsittelyssä yksittäisiä poikkeustapauksia lukuun ottamatta.
Hakija on esittänyt vahingonkorvausvaatimuksensa kaupungille alun perin 7.2.2023 ja kaupunki on siirtänyt hakijan vaatimuksen Kruunusillat-allianssin käsiteltäväksi 3.3.2023. Asian käsittely kaupungilla on tällöin päättynyt. Hakija on uudistanut vaatimuksensa kaupunkia kohtaan 12.1.2024. Kaupunki on tehnyt asiaan päätöksen 16.4.2024 eli noin kolmessa kuukaudessa asian uudelleen vireille tulosta. Kokonaisuudessaan hakijan vahingonkorvausasia on ollut kaupungilla käsiteltävänä noin neljän kuukauden ajan. Kaupunki katsoo näin ollen käsitelleensä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen ilman aiheetonta viivytystä.
Lopputulos
Kaupunkiympäristölautakunta viittaa vahingonkorvaustiimin päällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen ja yhtyy vahingonkorvaustiimin päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin. Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen. Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan ajoneuvon vaurioista.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että vahingonkorvaustiimin päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Sovelletut säännökset
Hallintolaki (434/2003) 23 §, 23 a §
Kuntalaki (410/2015) 134 §, 137 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §
Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) 19 §
Suomen perustuslaki (731/1999) 124 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §, liite 3.1 merkki A11 tietyö
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Toimivalta
Kuntalain 134 §:n mukaan oikaisuvaatimus lautakunnan sekä lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään asianomaiselle lautakunnalle.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Vahingonkorvaustiimi Tiimipäällikkö 16.04.2024 § 54
Päätös
Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakijan vaatimus
Hakija on 7.2.2023 esittänyt kaupungille määrältään yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvon oikeanpuoleinen etu- ja takavanne vaurioituivat ja eturengas tyhjeni 15.1.2023 klo 17.30 ajettaessa teräväreunaiseen painumaan osoitteessa Koirasaarentie. Hakijan kuvauksen mukaan kadun pinta ei ollut ajettavassa kunnossa ja näkyvyyttä oli kadunpitäjän toimesta heikennetty, koska kadun oikealta puolelta oli sammutettu kaikki katuvalot, ajorataa oli kavennettu työmaa-aidoilla eikä väistäminen siten ollut mahdollista. Kuopan terävyyttä ja syvyyttä ei voinut nähdä autosta pimeissä ja sateisissa olosuhteissa kadunpitäjästä johtuvista syistä.
Kaupunki on siirtänyt asian käsittelyn 3.3.2023 Kruunusillat-allianssin työmaasta vastaavalle taholle. Kruunusillat-allianssi on antanut hakijalle vastineensa asiassa 10.1.2024. Hakija on 12.1.2024 uudistanut korvausvaatimuksensa kaupunkia kohtaan.
Hakija on 28.2.2024 täsmentänyt vaatimuksen määräksi 494,05 euroa. Lisäksi hakija vaatii saatavalle korkolain mukaisen viivästyskoron, koska asian käsittely on viivästynyt kohtuuttomasti.
Sovellettavat normit ja ohjeet
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.
Katujen ja muiden yleisten alueiden kunnossapidosta vastaa lähtökohtaisesti kaupunki. Kun yleisellä alueella suoritetaan kaivutöitä tai sitä käytetään muuten työmaana ja työmaa estää normaalin koneellisen kunnossa- ja puhtaanapidon, kuuluu vastuu sekä työalueen ja siihen liittyvän alueen kunnossa- ja puhtaanapidosta työn suorittajalle. Työmaa-alueilla sattuneet vahingot kuuluvat tämän vuoksi lähtökohtaisesti työn suorittajan käsiteltäväksi.
Yleisillä alueilla tehtävä työ edellyttää ilmoituksen jättämistä kaupungille. Ilmoitusmenettelyllä kaupunki valvoo yleisillä alueilla tapahtuvia töitä. Työt pyritään rajaamaan tarkasti sekä työ tekemään nopeasti ja turvallisesti niin että yleisille alueille sekä liikenteelle töistä aiheutettu haitta jää mahdollisimman pieneksi. Työalueen käyttö muuhun kuin ilmoitettuun tarkoitukseen on kielletty.
Ilmoitukseen on liitettävä selvitys, jossa osoitetaan tarvittavassa laajuudessa alueen työnaikainen käyttö, työn kesto, työssä käytettävien laitteiden ja rakenteiden sijoitus, tilapäinen liikennejärjestely kaikki liikennemuodot huomioon ottaen sekä työstä vastaava henkilö ja hänen ammattipätevyytensä.
Kunta voi antaa ilmoituksen johdosta työn suorittamisesta määräyksiä, jotka ovat tarpeen työstä mahdollisesti liikenteen sujuvuudelle, turvallisuudelle ja esteettömyydelle, kadulla ja yleisellä alueella sijaitseville johdoille ja laitteille sekä kadun ja yleisen alueen rakenteille aiheutuvan haitan ja vahingon vähentämiseksi. Työmaalla on oltava taulu, josta ilmenevät työn suorittaja ja työstä vastaavan yhteystiedot. Ilmoittajan on pidettävä työalue puhtaana ja saatettava alue hyväksytyn työajan kuluessa työtä edeltäneeseen kuntoon.
Tieliikennelain mukaan kun tiellä tehdään työtä, joka saattaa vaarantaa liikennettä, on tie varustettava tarpeellisilla liikenteenohjauslaitteilla, ja jos olosuhteet sitä edellyttävät, on tällainen tie pidettävä kokonaan tai osittain suljettuna. Kadun tilapäisestä sulkemisesta päättää kaupunki.
Vahingonkorvausvastuun edellytykset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.
Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.
Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.
Asiassa saadut tiedot ja selvitykset
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen tarkastajalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla on ollut Kruunusillat-allianssin työmaa. Kyseisellä työmaalla liikennejärjestelyt ovat olleet suunnitelmien mukaiset ja tietyömerkit ovat olleet paikoillaan kaikista suunnista lähestyttäessä. Työmaan valvontaa suoritettu normaalikäytännön mukaisesti. Vahinkopaikan kunnossapito ei ole kuulunut kaupungille työmaan liikennejärjestelyjen aikana, vaan vahinkopaikan kunnossapidosta on vastannut Kruunusillat-allianssin työmaa.
Katuvalaistus on ollut vahingon tapahtuma-aikaan pois käytöstä kadun oikealta puolelta työmaan takia. Kadun toisella puolella katuvalaistus on ollut käytössä normaalisti.
Kruunusillat-allianssin päätöksen mukaan vahinkopaikalla on ollut päällystevaurio, jonka paikkaus on tehty mahdollisimman pian sen jälkeen, kun kunnossapidosta vastaavat ovat saaneet tiedon päällystevauriosta. Vauriosta ei ollut tullut allianssin kunnossapitotöistä vastaavalle taholle muita ilmoituksia. Vahinkopaikalla on ollut tietyömerkit. Työmaa-alueella on ollut 30 km/h nopeusrajoitus. Nopeusrajoitus määrittää suurimman sallitun nopeuden, mutta ajoneuvon nopeus on soviteltava sellaiseksi, kuin liikenneturvallisuus edellyttää, huomioon ottaen tien kunto, valaistus ja tässä tapauksessa työmaa-alue. Asfaltin vauriosta ei ole ollut tietoa ennen vahinkoa, siitä ei ollut tullut kunnossapidosta vastaavalle taholle ilmoituksia ennen vahinkoa ja se on käyty korjaamassa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun kunnossapidosta vastaava taho on saanut siitä tiedon.
Kaupungille ei ole esitetty muita kyseisen kuopan aiheuttamia vahingonkorvausvaatimuksia. Liikennemäärä vahinkopaikalla on noin 7 700 ajoneuvoa vuorokaudessa (laskentavuosi 2018).
Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät
Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.
Vahinkopaikalla on ollut suunnitelmien mukaiset liikennejärjestelyt ja työmaa on ollut merkittynä työmaamerkein. Tietyömerkillä varoitetaan työnalaisesta tieosuudesta, jolla saattaa olla työkoneita, työntekijöitä taikka työstä tai työn keskeneräisyydestä johtuvia vaaroja kuten irtokiviä tai kuoppia.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa tai muita velvollisuuksiaan. Koska vahinkopaikalla on ollut työmaa, jonka vastuulle alueen kunnossapito on kuulunut, arvioidaan tässä tapauksessa kaupungin osuutta työmaan liikennejärjestelyissä ja niiden valvonnassa.
Vahinkopaikalla on ollut työmaa, jonka vastuulle alueen kunnossapito on työn aikana kuulunut. Kaupungille on toimitettu työmaan toimesta tarvittavat ilmoitukset, kaupunki on tehnyt niistä tarvittavat päätökset ja hyväksynyt liikennejärjestelysuunnitelmat, ja työmaa on niitä noudattanut. Työmaasta on varoitettu asiaankuuluvin tietyömerkein ja alueella on ollut työmaan vuoksi voimassa alhainen nopeusrajoitus.
Edellä esitetyn perusteella asiassa ei ole kaupungin toimintaa koskevaa laiminlyöntiä, huolimattomuutta tai virhettä, eikä kaupunki ei ole laiminlyönyt velvollisuuksiaan. Näin ollen kaupunki ei ole asiassa korvausvelvollinen.
Sovelletut säännökset
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14a §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §, 71 §, 187 §, 188 §
Pääkaupunkiseudun (PKS) määräykset ja ohjeet
Toimivalta
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.
Lisätiedot
Tiia Strömberg, valmistelija, puhelin: 09 310 39930
This decision was published on 24.06.2024
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Presenter information
Ask for more info
Inkeri Lehmusoksa, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 22794