Vahingonkorvaus, autovahinko, 15.1.2023, Koirasaarentie

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 7.2.2023 esittänyt kaupungille määrältään yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvon oikeanpuoleinen etu- ja takavanne vaurioituivat ja eturengas tyhjeni 15.1.2023 klo 17.30 ajettaessa teräväreunaiseen painumaan osoitteessa Koirasaarentie. Hakijan kuvauksen mukaan kadun pinta ei ollut ajettavassa kunnossa ja näkyvyyttä oli kadunpitäjän toimesta heikennetty, koska kadun oikealta puolelta oli sammutettu kaikki katuvalot, ajorataa oli kavennettu työmaa-aidoilla eikä väistäminen siten ollut mahdollista. Kuopan terävyyttä ja syvyyttä ei voinut nähdä autosta pimeissä ja sateisissa olosuhteissa kadunpitäjästä johtuvista syistä.

Kaupunki on siirtänyt asian käsittelyn 3.3.2023 Kruunusillat-allianssin työmaasta vastaavalle taholle. Kruunusillat-allianssi on antanut hakijalle vastineensa asiassa 10.1.2024. Hakija on 12.1.2024 uudistanut korvausvaatimuksensa kaupunkia kohtaan.

Hakija on 28.2.2024 täsmentänyt vaatimuksen määräksi 494,05 euroa. Lisäksi hakija vaatii saatavalle korkolain mukaisen viivästyskoron, koska asian käsittely on viivästynyt kohtuuttomasti.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Katujen ja muiden yleisten alueiden kunnossapidosta vastaa lähtökohtaisesti kaupunki. Kun yleisellä alueella suoritetaan kaivutöitä tai sitä käytetään muuten työmaana ja työmaa estää normaalin koneellisen kunnossa- ja puhtaanapidon, kuuluu vastuu sekä työalueen ja siihen liittyvän alueen kunnossa- ja puhtaanapidosta työn suorittajalle. Työmaa-alueilla sattuneet vahingot kuuluvat tämän vuoksi lähtökohtaisesti työn suorittajan käsiteltäväksi.

Yleisillä alueilla tehtävä työ edellyttää ilmoituksen jättämistä kaupungille. Ilmoitusmenettelyllä kaupunki valvoo yleisillä alueilla tapahtuvia töitä. Työt pyritään rajaamaan tarkasti sekä työ tekemään nopeasti ja turvallisesti niin että yleisille alueille sekä liikenteelle töistä aiheutettu haitta jää mahdollisimman pieneksi. Työalueen käyttö muuhun kuin ilmoitettuun tarkoitukseen on kielletty.

Ilmoitukseen on liitettävä selvitys, jossa osoitetaan tarvittavassa laajuudessa alueen työnaikainen käyttö, työn kesto, työssä käytettävien laitteiden ja rakenteiden sijoitus, tilapäinen liikennejärjestely kaikki liikennemuodot huomioon ottaen sekä työstä vastaava henkilö ja hänen ammattipätevyytensä.

Kunta voi antaa ilmoituksen johdosta työn suorittamisesta määräyksiä, jotka ovat tarpeen työstä mahdollisesti liikenteen sujuvuudelle, turvallisuudelle ja esteettömyydelle, kadulla ja yleisellä alueella sijaitseville johdoille ja laitteille sekä kadun ja yleisen alueen rakenteille aiheutuvan haitan ja vahingon vähentämiseksi. Työmaalla on oltava taulu, josta ilmenevät työn suorittaja ja työstä vastaavan yhteystiedot. Ilmoittajan on pidettävä työalue puhtaana ja saatettava alue hyväksytyn työajan kuluessa työtä edeltäneeseen kuntoon.

Tieliikennelain mukaan kun tiellä tehdään työtä, joka saattaa vaarantaa liikennettä, on tie varustettava tarpeellisilla liikenteenohjauslaitteilla, ja jos olosuhteet sitä edellyttävät, on tällainen tie pidettävä kokonaan tai osittain suljettuna. Kadun tilapäisestä sulkemisesta päättää kaupunki.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen tarkastajalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla on ollut Kruunusillat-allianssin työmaa. Kyseisellä työmaalla liikennejärjestelyt ovat olleet suunnitelmien mukaiset ja tietyömerkit ovat olleet paikoillaan kaikista suunnista lähestyttäessä. Työmaan valvontaa suoritettu normaalikäytännön mukaisesti. Vahinkopaikan kunnossapito ei ole kuulunut kaupungille työmaan liikennejärjestelyjen aikana, vaan vahinkopaikan kunnossapidosta on vastannut Kruunusillat-allianssin työmaa.

Katuvalaistus on ollut vahingon tapahtuma-aikaan pois käytöstä kadun oikealta puolelta työmaan takia. Kadun toisella puolella katuvalaistus on ollut käytössä normaalisti.

Kruunusillat-allianssin päätöksen mukaan vahinkopaikalla on ollut päällystevaurio, jonka paikkaus on tehty mahdollisimman pian sen jälkeen, kun kunnossapidosta vastaavat ovat saaneet tiedon päällystevauriosta. Vauriosta ei ollut tullut allianssin kunnossapitotöistä vastaavalle taholle muita ilmoituksia. Vahinkopaikalla on ollut tietyömerkit. Työmaa-alueella on ollut 30 km/h nopeusrajoitus. Nopeusrajoitus määrittää suurimman sallitun nopeuden, mutta ajoneuvon nopeus on soviteltava sellaiseksi, kuin liikenneturvallisuus edellyttää, huomioon ottaen tien kunto, valaistus ja tässä tapauksessa työmaa-alue. Asfaltin vauriosta ei ole ollut tietoa ennen vahinkoa, siitä ei ollut tullut kunnossapidosta vastaavalle taholle ilmoituksia ennen vahinkoa ja se on käyty korjaamassa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun kunnossapidosta vastaava taho on saanut siitä tiedon.

Kaupungille ei ole esitetty muita kyseisen kuopan aiheuttamia vahingonkorvausvaatimuksia. Liikennemäärä vahinkopaikalla on noin 7 700 ajoneuvoa vuorokaudessa (laskentavuosi 2018).

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.

Vahinkopaikalla on ollut suunnitelmien mukaiset liikennejärjestelyt ja työmaa on ollut merkittynä työmaamerkein. Tietyömerkillä varoitetaan työnalaisesta tieosuudesta, jolla saattaa olla työkoneita, työntekijöitä taikka työstä tai työn keskeneräisyydestä johtuvia vaaroja kuten irtokiviä tai kuoppia.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa tai muita velvollisuuksiaan. Koska vahinkopaikalla on ollut työmaa, jonka vastuulle alueen kunnossapito on kuulunut, arvioidaan tässä tapauksessa kaupungin osuutta työmaan liikennejärjestelyissä ja niiden valvonnassa.

Vahinkopaikalla on ollut työmaa, jonka vastuulle alueen kunnossapito on työn aikana kuulunut. Kaupungille on toimitettu työmaan toimesta tarvittavat ilmoitukset, kaupunki on tehnyt niistä tarvittavat päätökset ja hyväksynyt liikennejärjestelysuunnitelmat, ja työmaa on niitä noudattanut. Työmaasta on varoitettu asiaankuuluvin tietyömerkein ja alueella on ollut työmaan vuoksi voimassa alhainen nopeusrajoitus.

Edellä esitetyn perusteella asiassa ei ole kaupungin toimintaa koskevaa laiminlyöntiä, huolimattomuutta tai virhettä, eikä kaupunki ei ole laiminlyönyt velvollisuuksiaan. Näin ollen kaupunki ei ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14a §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §, 71 §, 187 §, 188 §

Pääkaupunkiseudun (PKS) määräykset ja ohjeet

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.