Sääntöohjaus, hallintosäännön muuttaminen, useita keskushallinnon muutoksia ja kaupunkiympäristön toimialan muutoksia

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Tutkimusluvista päättämisen lisääminen toimialajohtajan toimivaltaan

Hallintosäännön muutoksen perustelut

Toimialoilla myönnetään säännöllisesti tutkimuslupia. Toistaiseksi toimivalta on perustettu asiakirjojen antamista koskevaan toimivaltaan tai toimialajohtajan yleiseen toimivaltaan antaa menettelyllisiä ja työnjohdollisia määräyksiä. Tutkimuslupa-asioihin liittyy kuitenkin asiakirjan antamisen ohella usein esimerkiksi tietosuojaseikkojen arviointia sekä päättäminen kaupungin henkilöstön tai tilojen käytöstä tutkimukseen. Näin ollen tutkimusluvan myöntämisen toimivaltaa ei ole tarkoituksenmukaista perustaa edellä mainittuihin toimivaltaperusteisiin.

Voimassa olevassa hallintosäännössä on yksi nimenomainen määräys tutkimusluvista kaupunginkanslian strategiajohtajan toimivaltamääräyksissä, mutta se koskee vain kaupunkiyhteisiä ja kanslian sisäisiä tutkimuslupa-asioita (HS 12 luku, 4a §).

Tutkimuslupien myöntämistä koskevien käytäntöjen yhtenäistämiseksi, selkeyttämiseksi ja tietosuojanäkökulman huomioimiseksi hallintosääntöön on tarkoituksenmukaista lisätä toimialajohtajan yleiseen toimivaltaan määräys, jonka mukaan toimialajohtaja päättää tutkimusluvan myöntämisestä tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää asiasta.

Muutosehdotus on käsitelty sääntötyöryhmässä 8.5.2023.

Hallintosäännön muutos

Hallintosäännön 14 luvun 1 §:n 2 momenttiin lisättäisiin uusi 4a kohta:

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialajohtaja päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää,

4a tutkimusluvan myöntämisestä toimialalla

Koiraverolain soveltamista koskevien määräysten kumoaminen

Hallintosäännön muutoksen perustelut

Hallintosäännön 12 luvun 6 §:n mukaan taloushallintopalveluliikelaitoksen toimitusjohtajan erityiseen toimivaltaan kuuluvat koiraverolain soveltamisesta aiheutuvat viranomaistehtävät.

Helsingin kaupunki luopui koiraveron perimisestä 1.1.2018 ja koiraverolaki (590/1979) kumottiin vuonna 2018. Kaupungin viimeiset koiraverosaatavat ovat vanhentuneet 1.1.2023, eikä saatavia enää ole. Näin ollen hallintosäännössä ei ole tarpeen määrätä taloushallintopalveluliikelaitoksen toimitusjohtajan erityisestä toimivallasta liittyen koiraverolain soveltamisesta aiheutuviin tehtäviin.

Hallintosäännön muutos

Kumottava hallintosäännön 12 luvun 6 §:

Taloushallintopalveluliikelaitoksen toimitusjohtajan erityinen toimivalta

Sen lisäksi, mitä liikelaitoksen johtajan yleisestä toimivallasta on määrätty ja ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle, taloushallintopalveluliikelaitoksen toimitusjohtaja hoitaa koiraverolain soveltamisesta aiheutuvat viranomaistehtävät siltä osin kuin niitä ei koiraverolaissa ole säädetty kaupunginvaltuuston tai kaupunginhallituksen tehtäviksi.

Hallintosäännön meno-termin yhtenäistäminen vastaamaan kirjanpitolakia ja julkishallinnon ohjeistusta

Hallintosäännön muutoksen perustelut

Muutoksen tarkoitus on yhtenäistää hallintosäännön meno-termi vastaamaan kirjanpitolain (1336/1997) käsitteitä sekä valtiovarainministeriön ylläpitämien hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien sekä kuntien ja kuntayhtymien automatisoidun talousraportoinnin käsikirjojen ohjeita.

Meno-termiä käytetään voimassaolevassa hallintosäännössä määräyksissä, jotka koskevat tulosbudjetin menoista päättämistä.

Meno-termillä tulisi korvata hallintosäännössä neljässä eri kohdassa olevat maininnat lasku, maksuosoitus ja muistiotosite, meno-termin toimiessa näiden yleisenä kokoavana käsitteenä.

Kirjanpitolain 2 luvun 1 §:ssä määritellään liiketapahtumat. Liiketapahtumaksi luetaan menot, tulot, rahoitustapahtumat sekä niiden oikaisu- ja siirtoerät. Saman luvun 3 §:ssä myös mainitaan, että menon kirjaamisperuste on tuotannontekijän vastaanottaminen (suoriteperuste) ja meno saadaan kirjata perustuen myös veloitukseen (laskuperuste) tai maksuun (maksuperuste).

Kuntalain 120 a §:ssä säädetään kunnan toiminnan, talouden ja palvelutuotannon tietojen tuottamisesta kunnan ja kuntalaisten tarpeita varten sekä tietojen toimittamisesta Valtiokonttorille. Laintasoista sääntelyä täydennetään valtioneuvoston asetuksella.

Lainsäädäntöä täydentävät valtiovarainministeriön ylläpitämät hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien sekä kuntien ja kuntayhtymien automatisoidun talousraportoinnin käsikirjat (HVA-AURA ja AURA) sekä kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston yleisohjeet ja lausunnot.

Käsikirjoissa on menokäsite kuvattu seuraavasti:

Kirjanpidossa meno jaetaan kuluksi ja aktiivaksi. Tämä tarkoittaa, että meno kirjataan kuluksi tilikaudella, jolloin tuotannontekijä vastaanotetaan tai kun se käytetään taikka kun sen ei enää odoteta tuottavan tuloa. Jäljelle jäävä osa menosta merkitään tilikauden lopussa taseeseen aktiivaksi. Menon aktivointi tulee näin ollen kyseeseen tuotannontekijän hankintamenon kohdalla, joka tuottaa tuloa tai sitä käytetään kahden tai useamman tilikauden aikana. Suunnitelman mukaisen poiston tarkoituksena on kuvata sitä osaa hankintamenosta, joka ei enää tuota tuloa tai joka on käytetty kunnan palvelutuotannossa. Arvoltaan vähäisen tuotannontekijän hankintameno kirjataan kuitenkin hankintavuoden kuluksi, vaikka sitä käytettäisiin useampana tilikautena.

Lisäksi sanastoissa menokäsitettä on täsmennetty kohdassa kus-tannuskäsite seuraavasti:

Kustannuksen ja menon pääasiallinen ero on, että kustannus syntyy, kun tuotannontekijää käytetään, ja meno syntyy, kun tuotannontekijä hankitaan. Palvelutuotannossa pääosa tuotannontekijöistä käytetään tilikaudella, jolla ne hankitaan. Tällöin tuotannontekijöistä aiheutuva meno-, kulu- ja kustannus eivät yleensä eroa olennaisesti toisistaan. Tavaratuotannossa aineita ja tarvikkeita hankitaan myös varastoon, jolloin laskentakauden menojen ja kustannusten määrät saattavat poiketa toisistaan. Kustannus voi olla myös sisäinen menoerä, jota taas ei voi kuluna merkitä tilinpäätökseen.

Lisäksi Helsingin kaupunkistrategiassa 2021–2025 on asetettu tavoite kaupungin taloushallinnon automatisoinnin ja toiminta-menojen läpinäkyvyyden nostamiseen vähintään samalle tasolle kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Automatisoinnin lisääminen edellyttää, että kaupungissa ostamisen painopiste siirtyy tilaamiseen eikä ostolaskujen hyväksymiseen. Ehdotetulla muutoksella ohjataan kaupungin ostamista automatisointia edistävään suuntaan eli menojen hyväksymiseen tilausvaiheessa.

Muutosehdotus on käsitelty sääntötyöryhmässä 13.3.2023.

Hallintosäännön muutokset

Muutetaan hallintosäännön 11 luvun 2 §:n 8 kohta (liikelaitoksen johtajan yleinen toimivalta), 12 luvun 1 §:n 1 momentin 20 kohta (kansliapäällikön toimivalta), 13 luvun 2 §:n 1 momentin 7 kohta (tarkastusjohtajan toimivalta), 14 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohta (toimialojen johtavien viranhaltijoiden yleinen toimivalta) kuulu-maan seuraavasti:

(päättää) menojen hyväksymiseen oikeutetuista henkilöistä ja hyväksymismenettelyn järjestämisestä.

Voimassaolevan hallintosäännön määräykset:

(päättää) laskujen, maksuosoitusten ja muistiotositteiden hyväksymiseen oikeutetuista henkilöistä ja hyväksymismenettelyn järjestämisestä.

Liikelaitoksen johtajan osalta toimivalta on delegoitavissa.

Esimies-termin korvaaminen esihenkilö-termillä suomenkielisessä hallintosäännössä

Hallintosäännön muutoksen perustelut

Hallintosäännön johtavia viranhaltijoita koskevan 5 luvun 2 §, 5 §, 6 §, 7 §, 8 § ja 9 §:ssä käytetään suomenkielisessä hallintosäännössä esimies-termiä.

Helsingin kaupunki on siirtynyt käyttämään esihenkilö-termiä esimiehen sijasta vuonna 2020. Näin ollen on perusteltua korvata hallintosäännössä esimies-termi esihenkilö-termillä.

Ruotsinkielistä hallintosääntöä ei tämän johdosta tarvitse muuttaa, koska siinä on jo käytetty termiä chef.

Muutosehdotus on käsitelty sääntötyöryhmässä 8.5.2023.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan apulaispormestarin ja johtavien viranhaltijoiden toimialamääreen muuttaminen

Hallintosäännön muutoksen perustelut

Ehdotetulla muutoksella muutetaan hallintosäännön 2 luvun 18 §:n 2 momentissa apulaispormestarin toimialamääreeksi organisaatiomuutoksen mukaisesti sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan apulaispormestari, määreen sosiaali- ja terveystoimialan apulaispormestari sijaan.

Lisäksi muutetaan hallintosäännön 18 luvun 3 §:n 1 ja 2 momentissa toimialajohtajan toimialamääreeksi organisaatiomuutoksen mukaisesti sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja, määreen sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja sijaan sekä saman luvun 4 §:ssä sosiaali- ja terveystoimialan palvelukokonaisuuden johtajan sijaan toimialamääreeksi sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelukokonaisuuden johtaja.

Muutosehdotus on käsitelty sääntötyöryhmässä 13.2.2023.

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisen kunnan perustellun kannanoton ilmoittamista koskevan toimivallan delegointi kaupunkiympäristölautakunnalle

Hallintosäännön muutoksen perustelut

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 15 § kuuluu seuraavasti:

Rakennusjärjestyksen hyväksyminen

Rakennusjärjestyksen hyväksyy kunnanvaltuusto. Rakennusjärjestystä valmisteltaessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä 62 §:ssä säädetään vuorovaikutuksesta ja 65 §:ssä kaavaehdotuksen asettamisesta julkisesti nähtäville. Rakennusjärjestyksen laatimisesta säädetään tarkemmin asetuksella.

Maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:ssä säädetään seuraavasti:

Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville

Kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus).

Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Mitä tässä pykälässä säädetään kunnasta, koskee maakuntakaavan osalta maakunnan liittoa.

Kaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville säädetään tarkemmin asetuksella.

Helsingin kaupungilla kunnan perustellun kannanoton ilmoittaminen on kaavaehdotusten osalta delegoitu kaupunkiympäristölautakunnalle.

Hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 21 kohdan mukaan:

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, lautakunta päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää,

maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kunnan perustellun kannanoton ilmoittamisesta kaavaehdotuksesta muistutuksen tehneille

Perustellun kannanoton ilmoittamista ei ole rakennusjärjestyksen osalta delegoitu, toimivalta kuuluu yleistoimivallan nojalla kaupunginhallitukselle. On perusteltua, että rakennusjärjestyksen osalta noudatetaan kaupungilla samaa käytäntöä kuin kaavoissakin, koska kysymyksessä on samaan maankäyttö- ja rakennuslain kohtaan viittaavasta toimenpiteestä eikä ole perusteltua syytä pidättää tätä toimivaltaa ylemmälle päätöstasolle kaupungin organisaatiossa.

Hallintosäännön muutos

Hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 21 kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, lautakunta päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää,

21 maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kunnan perustellun kannanoton ilmoittamisesta kaava- ja rakennusjärjestysehdotuksesta muistutuksen tehneille.

Erikoiskuljetuksille annettavaa tienpitäjän suostumusta koskevan toimivaltamääräyksen kumoaminen

Hallintosäännön muutoksen perustelut

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto esitti 30.3.2023 § 58 (liite 2) kaupunginhallitukselle hallintosäännön muuttamista siten, että kaupunkiympäristön toimialan asiakkuusjohtajan erityistä toimivaltaa koskeva hallintosäännön 16 luvun 8 §:n 2 momentin 6 kohta tienpitäjän suostumuksen antamisesta erikoiskuljetukselle kumotaan.

Voimassaolevan tieliikennelain (729/2018) 191 §:n mukaan erikoiskuljetusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että tienpitäjän tielle eikä tielaitteelle määrittämää kantavuutta ei ylitetä. Erikoiskuljetusluvan myöntämisen edellytyksenä ei siis enää ole tienpitäjän suostumus.

Helsingin kaupunki antaa tienpitäjänä säännöllisesti lupaviranomaisena toimivalle Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tieliikennelain tarkoittamia tietoja teiden ja tielaitteiden kantavuudesta. Koska kyse on viranomaisten välisestä tietojen vaihdosta, kaupungilla ei ole tarpeen tehdä erikoiskuljetuksia koskevia hallintopäätöksiä. Tämän vuoksi erikoiskuljetuksia varten annettavasta suostumuksesta ei ole enää tarpeellista määrätä hallintosäännössä

Vesilain kirjaaminen ympäristö- ja lupajaoston toimivaltaan

Hallintosäännön muutoksen perustelut

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto esitti 30.3.2023 § 59 (liite 3) kaupunginhallitukselle, että hallintosääntöä muutetaan lisäämällä vesilaki kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston toimivaltaa koskevaan hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 2 momentin kohtaan 2.

Lisäystä esitetään, koska kyseisen kohdan perusteella ympäristö- ja lupajaosto voi siirtää toimivaltaansa viranhaltijoille. Hallinto-säännön 2 luvun 10 §:n 2 momentin mukaan jaosto toimii, ellei toisin ole määrätty, kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena. Ympäristönsuojeluviranomaisella on vesilain mukaisia tehtäviä, kuten tarkastustoimivallan käyttö ja ojituksiin liittyvät päätökset, joiden toimivaltaa ei tällä hetkellä voida siirtää viranhaltijoille. Tehtävien järjestämiseksi tarkoituksenmukaisella ja tehokkaalla tavalla esitetään, että hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 2 momentin kohdan 2 lakiluetteloon lisätään vesilaki.

Hallintosäännön muutos

Hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 2 momentin kohdan 2 mukaan ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, ympäristö- ja lupajaosto päättää ja hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää, kohdassa lueteltujen muiden lakien lisäksi, vesilaissa sekä näiden säädösten nojalla annetun asetuksen tai päätöksen perusteella kunnalle annetusta tehtävästä.

Ympäristöjohtajan toimivaltaan tehtävät lisäykset

Hallintosäännön muutoksen perustelut

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto esitti kaupunginhallitukselle 30.3.2023 § 60 (liite 4) hallintosäännön muuttamista siten, että lisätään ympäristöjohtajan toimivaltaa koskevaan hallintosäännön 16 luvun 10 §:n 1 momenttiin kohdat 3 ja 4.

Perustelut kohta 3

Lisättäväksi ehdotettu kohta 3 koskee ympäristöjohtajalle annettavaa toimivaltaa päättää kaupungin puhevallan käyttämisestä kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja elintarvikevalvontaviranomaisen sekä tupakkalakia valvovan viranomaisen, leirintäalueviranomaisen ja luonnonsuojelulain mukaisen kunnan viranomaisen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehtyjä päätöksiä koskevissa muutoksenhakuasioissa. Ympäristöjohtaja voisi myös delegoida toimivaltaa alaisilleen viranhaltijoille.

Hallintosäännön mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialajohtaja päättää, ellei toimialalautakunta yksittäistapauksessa toisin päätä, kaupungin puhevallan käyttämisestä toimialalautakunnan ja toimialan viranhaltijoiden päätöksiä koskevissa muutoksenhakuasioissa, mikäli hän yhtyy muutoksenhaun kohteen olevaan päätökseen.

Kaupunkiympäristön toimialan toimintasäännön 12 luvun 2 kohdan mukaan hallintopäällikkö käyttää kaupungin puhevaltaa toimialan toimielinten ja viranhaltijoiden päätöksiä koskevissa muutoksenhakuasioissa, lukuun ottamatta rakennusvalvontapalvelun, ympäristöpalvelun sekä pysäköinninvalvonnan ja pysäköintipalvelun itsenäiseen viranomaistoimintaan sekä jäljempänä mainittuihin toimialan julkisiin hankintoihin ja käyttöoikeussopimuksiin liittyvissä muutoksenhakuasioissa, mikäli hän yhtyy muutoksenhaun kohteena olevaan päätökseen.

Hallintotuomioistuimet pyytävät yleensä kunnan viranomaiselta lausunnon viranomaisen päätöksestä tehdyn valituksen johdosta. Lisäksi kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja elin-tarvikevalvontaviranomaisella on erityislainsäädäntöön perustuva muutoksenhakuoikeus, milloin hallintotuomioistuin on muuttanut kunnan viranomaisen tekemää päätöstä tai kumonnut päätöksen.

Muutoksenhakumenettelyn järjestämiseksi tarkoituksenmukaisella ja tehokkaalla tavalla esitetään, että ympäristöjohtajalle annetaan oikeus käyttää kaupungin puhevaltaa kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja elintarvikevalvontaviranomaisen sekä tupakkalakia valvovan viranomaisen, leirintäalueviranomaisen ja luonnonsuojelulain mukaisen kunnan viranomaisen toimivaltaan kuuluvia päätöksiä koskevissa muutoksenhakuasioissa. Ympäristö- ja lupajaostolle jää toimivalta päättää yksittäistapauksessa toisin.

Perustelut kohta 4

Lisättäväksi ehdotettu kohta 4 koskee ympäristöjohtajalle annettavaa toimivaltaa päättää kaupungin puhevallan käyttämisestä 3 kohdassa mainittujen viranomaisten toimivaltaan kuuluvissa kaupungin ulkopuolisten viranomaisten päätöksiä koskevissa muutoksenhakuasioissa. Ympäristöjohtaja voisi myös delegoida toimivaltaa alaisilleen viranhaltijoille.

Hallintosäännön 12 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan kaupunginlakimies käyttää kaupungin puhevaltaa tuomioistuimissa tai missä muuten kaupungin edunvalvonta tulee kyseeseen. Muun muassa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on kuitenkin erityislainsäädäntöön perustuva oikeus hakea muutosta eri tilanteissa kaupungin ulkopuolisen viranomaisen tekemiin päätöksiin. Myös oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 7 §:n mukaan viranomaisilla on valitusoikeus, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi. Lisäksi hallintotuomioistuimet pyytävät usein kaupungin ulkopuolisen viranomaisen päätöstä koskevassa muutoksenhakuasioissa lausunnon kunnan eri viranomaisilta niiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa.

Muutoksenhakumenettelyn järjestämiseksi tarkoituksenmukaisella ja tehokkaalla tavalla esitetään, että ympäristöjohtajalle annetaan oikeus käyttää kaupungin puhevaltaa 3 kohdassa mainittujen viranomaisten toimivaltaan kuuluvissa kaupungin ulkopuolisten viranomaisten päätöksiä koskevissa muutoksenhakuasioissa. Ympäristö- ja lupajaostolle jää toimivalta päättää yksittäistapauksessa toisin.

Hallintosäännön muutos

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, ympäristöjohtaja päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää,

3 kaupungin puhevallan käyttämisestä kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja elintarvikevalvontaviranomaisen sekä tupakkalakia valvovan viranomaisen, leirintäalueviranomaisen ja luonnonsuojelulain mukaisen kunnan viranomaisen toimivaltaan kuuluvia päätöksiä koskevissa muutoksenhakuasioissa, mikäli hän yhtyy muutoksenhaun kohteena olevan kunnan viranomaisen päätökseen, ellei ympäristö- ja lupajaosto yksittäistapauksessa toisin päätä

4 kaupungin puhevallan käyttämisestä edellä 3 kohdassa mainittujen viranomaisten toimivaltaan kuuluvissa kaupungin ulkopuolisten viranomaisten päätöksiä koskevissa muutoksenhakuasioissa, ellei ympäristö- ja lupajaosto yksittäistapauksessa toisin päätä.

Muutosehdotukset on käsitelty sääntötyöryhmässä 13.3.2023.

Kaupunginhallitus 19.06.2023 § 424

Päätös

12.06.2023 Pöydälle

Esittelijä

Lisätiedot

Sampo Viitanen, kaupunginasiamies, puhelin: 310 37749

This decision was published on 23.08.2023

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 29.5.2023 alkaen seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.