Lausuntopyyntö, valmiuslain toimivaltuussäännökset, sosiaali- ja terveysministeriö

Kaupunginhallitus päättää antaa seuraavan lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle valmiuslain toimivaltuussäännöksistä:

Helsingin kaupunki katsoo valmiuslain kokonaisuudistuksen tavoitteiden olevan kannatettavia. Lausuntopyynnön liitteenä toimitetussa työryhmän asettamispäätöksessä on kuvattu useita hyviä kokonaisesityksiä turvallisuusympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksesta valmiuslain uudistustarpeeseen.

Yleisenä huomiona Helsinki toteaa, että raja normaaliolojen ja poikkeusolojen toimivaltuuksien välillä on jyrkkä. Poikkeusoloja lähestyvä häiriötilanne ja toisaalta poikkeusolojen jälkeinen tilanne tulisi säännösvalmistelussa arvioida erikseen. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita mahdollisuus maksun viivästymisen seurauksista vapautumisesta myös vakavassa (tietoliikenne)häiriötilanteessa, jossa esimerkiksi palkkojen ja etuuksien maksatuksessa on laajamittaisia häiriöitä, vaikka poikkeusoloja ei ole todettu tai ne on todettu päättyneeksi. Samoin poikkeukset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuuseen tulisi arvioida myös huomioiden vakavat häiriötilanteet.

Sosiaaliturvan muutokset (valmiuslain 8 luku)

57 a § Väestön maksukyvyn ja toimeentulon turvaaminen:

Vaikka säännöksen esitöissä (HE 63/2022 vp) on kuvattu Kansaneläkelaitoksen ja hyvinvointialueen vastuut, voisi säännöstä selventää esimerkiksi seuraavasti ”Jos tuen myöntäminen tai suorittaminen 2 momentin tarkoittamassa häiriötilanteessa ei ole mahdollista, hyvinvointialueet huolehtivat väestön välttämättömästä toimeentulosta muilla tavoin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon turvaaminen (valmiuslain 11 luku)

86 § Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden toiminta:

Jos poikkeusoloissa sosiaali- tai terveysministeriö sekä toimialueellaan aluehallintovirasto päätöksellään velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikön muuttamaan toimintaansa, on hyvinvointialueet syytä ottaa mukaan jo toimien suunnitteluvaiheessa. Yksi oppi koronapandemiasta on, että palveluiden järjestäjällä on paljon sekä strategista että operatiivista tietoa, joka on välttämätöntä jo toimien suunnitteluvaiheessa. Myös yleisesti eri toimijoiden (STM, AVI, HVA, yksityiset toimijat) välinen sujuva tiedonkulku ja ohjaus varmistaa palvelujen turvaamisen.

87 § Muu terveydenhuollon ohjaaminen:

Säännös kuvaa lääkkeisiin ja terveydenhuollon tarvikkeisiin liittyvien elinkeinonharjoittajien velvollisuutta laajentaa, muuttaa tai siirtää toimintaansa. Säännös on syytä laajentaa koskemaan terveydenhuollon lisäksi myös sosiaalihuoltoa (esimerkiksi ympärivuorokautinen palveluasuminen).

88 § Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä terveydensuojelu:

Säännös määrittelee ne palvelut, joista hyvinvointialue ja -yhtymä voivat luopua poikkeusoloissa. Säännös on erittäin keskeinen sosiaali- ja terveyspalveluiden kriisinkestävyyden turvaaja. Mikäli säännös on riittävän kattava, voidaan 86 §:ssä kuvatuilta menettelyiltä samoin kuin 14 luvun työvelvollisuutta koskevien säännösten käyttämiseltä pitkään välttyä.

Säännös vaatiikin perusteellisen arvioinnin siitä, mistä kaikista velvoitteista ja miltä osin voidaan sosiaali- ja terveydenhuollossa luopua poikkeusoloissa kiireellisen ja välttämättömän sosiaali- ja terveydenhuollon turvaamiseksi. Esimerkkeinä voidaan säännöksessä mainittujen toimien lisäksi mainita erilaiset henkilöstö- ja asiakasmitoitukset, lasten määräaikaistarkastukset niin neuvolassa kuin koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa sekä erilaisten lakisääteisten lausuntojen ja todistusten laatimisvelvollisuudet.

Opetus ja koulutus (valmiuslain 109 §)

Poikkeusolojen uhatessa on olennaista, että kunnat saavat riittävän ennakkotiedon ja tilannekuvan tulossa olevista uhista, jotta varautumistoimenpiteet voidaan aloittaa etupainotteisesti. Turvallisuustilanteen kiristyessä on olennaista, että toimenpiteet voidaan aloittaa ripeästi,
koordinoidusti ja oikean suuntaisesti. Suurissa kaupungeissa poikkeusoloihin organisoituminen ja suuriin väestöryhmiin kohdistuvien toimenpiteiden käynnistäminen ottaa oman aikansa.

Helsingin kaupunki vastaa myös sota-aikana oman palvelutuotannon jatkuvuuden turvaamisesta sekä sille annettujen väestön suojaamiseen tehtävien toteuttamisesta siten, että henkien menetykset ja vakavat vammautumiset minimoidaan.

Poikkeusoloissa toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset palvelutuotannon turvalliseen tuottamiseen voivat olla hyvin nopeita. Lainsäädännön tulisi mahdollistaa poikkeusoloissa välttämättömien toiminnallisten muutosten nopea käynnistäminen. Viranomaisilla ja koulutuksen järjestäjillä tulee olla riittävät valtuudet palvelutuotannon nopeaan ja joustavaan muokkaamiseen.

Sota-ajan palvelutuotantoa tulee voida joustavasti toteuttaa etäopetuksena ja lähiopetukseen käyttää joustavasti soveltuvia turvallisia, suojatiloihin tukeutuvia tiloja. Sota-ajan toiminnan mahdollistavat säädökset (liittyen mm. etäopetuksen siirtymiseen ja järjestelyihin sekä tila- ja henkilöstömitoitukset yms.) tulisivat olla etukäteen valmisteluja. Erityisesti nopea siirtyminen etäopetukseen tulee mahdollistaa perusopetuksen lainsäädännössä.

Säädösten ja varautumissuunnitelmien laadinnassa tulisi huomioida palvelutuotannon jatkaminen osin ympäri vuorokauden, jotta huoltajat voivat toimia yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisissä tehtävissä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja aluehallintoviranomaisten tulisi laatia valtakunnallisesti yhtenäinen ohjeistus liittyen kasvatuksen ja koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseen erilaisissa normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Ohjeistuksessa tulisi määritellä kasvatuksen ja koulutuksen yksityisten palveluntuottajien ja yksityisten koulutuksen järjestäjien, ml. valtio ja yliopisto, varautumisvastuut ja yhteistoiminta kunnallisten koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjien kanssa. Ohjeistuksessa tulisi huomioida, että kasvatus ja koulutus kytkeytyy tiiviisti paikallisyhteisöihin, mikä tekee toiminnan erityisen herkäksi informaatio- ja hybridivaikuttamiselle.

Yrityssektorin tilat ja logistiikkapalvelut muodostavat merkittävän resurssin poikkeusoloissa tapahtuvassa kriisinhallinnassa. Poikkeusoloissa alueellisen yhteistoiminnan hyvinvointialueilla ja pääkaupunkiseudulla tulee kattaa valtion ja kunnan viranomaisten lisäksi vapaaehtoisorganisaatiot ja yritykset.

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoa valmiuslain toimivaltuussäännöksistä osana valmiuslain kokonaisuudistusta (liite 1). Lausunto on pyydetty 18.9.2023 mennessä. Lausunnon sisältö on laadittu ja otsikoitu lausuntopyynnössä esitettyjen lainkohtien mukaisesti.

Valmiuslain kokonaisuudistus on käynnistetty oikeusministeriön johdolla syksyllä 2022. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle viimeistään syysistuntokaudella 2025. Uudistuksen tavoitteena on saattaa valmiuslaki vastaamaan nykyaikaista käsitystä yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta ja sitä uhkaavista tekijöistä sekä erilaisten vaikutuksiltaan vakavien uhka- ja häiriötilanteiden tunnistamisesta.

Lausuntopyynnössä mainittujen lainkohtien uudistustarpeista on saatu sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan lausunnot. Ministeriölle annettava lausunto on toimialojen lausuntojen mukainen.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 19 luvun 5 §:n mukaan, ellei toisin ole säädetty tai määrätty, kaupungin puhevaltaa käyttää ja kaupungin esitykset ja lausunnot ulkopuoliselle antaa kaupunginhallitus. Asian periaatteellisen ja taloudellisen merkityksen ollessa vähäinen, kaupungin esitykset tai lausunnot antaa se kaupungin viranomainen, jonka tehtäviin asia kuuluu.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala 28.8.2023

Lisätiedot

Jukka-Pekka Sorjonen, turvallisuuspäällikkö, puhelin: 310 33974

This decision was published on 20.09.2023

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §