Lausuntopyyntö, valmiuslain toimivaltuussäännökset, sosiaali- ja terveysministeriö

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Valmiuslain kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän jaosto 2, ”Peruspalvelujen ja väestön välttämättömän toimentulon turvaaminen”, on pyytänyt Helsingin kaupungilta näkemyksiä valmiuslain toimivaltuussäännöksistä jaoston toimialueella. Sosiaali-, terveys ja pelastustoimiala ottaa kantaa lain lukuihin 8 ja 11:

Esitämme seuraavat säännöskohtaiset huomiot.

• Sosiaaliturvan muutokset (luku 8) ja

• Sosiaali- ja terveydenhuollon turvaaminen (luku 11)

Valmiuslain kokonaisuudistuksen tavoitteet ovat kannatettavat. Lausuntopyynnön liitteenä toimitetussa työryhmän asettamispäätöksessä on kuvattu useita hyviä kokonaisesityksiä turvallisuusympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksesta valmiuslain uudistustarpeeseen.

Yleisenä huomiona toteamme, että raja normaaliolojen ja poikkeusolojen toimivaltuuksien välillä on jyrkkä. Poikkeusoloja lähestyvä häiriötilanne ja toisaalta poikkeusolojen jälkeinen tilanne tulisi säännösvalmistelussa arvioida erikseen. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita mahdollisuus maksun viivästymisen seurauksista vapautumisesta myös vakavassa (tietoliikenne)häiriötilanteessa, jossa esimerkiksi palkkojen ja etuuksien maksatuksessa on laajamittaisia häiriöitä, vaikka poikkeusoloja ei ole todettu tai ne on todettu päättyneeksi. Samoin poikkeukset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuuseen tulisi arvioida myös huomioiden vakavat häiriötilanteet.

Esitämme seuraavat säännöskohtaiset huomiot.

8 luku Sosiaaliturvaan liittyvät muutokset

57 a § Väestön maksukyvyn ja toimeentulon turvaaminen

Vaikka säännöksen esitöissä (HE 63/2022 vp) on kuvattu Kansaneläkelaitoksen ja hyvinvointialueen vastuut, voisi säännöstä selventää esimerkiksi seuraavasti ”Jos tuen myöntäminen tai suorittaminen 2 momentin tarkoittamassa häiriötilanteessa ei ole mahdollista, hyvinvointialueet huolehtivat väestön välttämättömästä toimeentulosta muilla tavoin.”

11 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon turvaaminen

86 § Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden toiminta

Jos poikkeusoloissa sosiaali- tai terveysministeriö sekä toimialueellaan aluehallintovirasto päätöksellään velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikön muuttamaan toimintaansa, on hyvinvointialueet syytä ottaa mukaan jo toimien suunnitteluvaiheessa. Yksi oppi koronapandemiasta on, että palveluiden järjestäjällä on paljon sekä strategista että operatiivista tietoa, joka on välttämätöntä jo toimien suunnitteluvaiheessa. Myös yleisesti eri toimijoiden (STM, AVI, HVA, yksityiset toimijat) välinen sujuva tiedonkulku ja ohjaus varmistaa palvelujen turvaamisen.

87 § Muu terveydenhuollon ohjaaminen

Säännös kuvaa lääkkeisiin ja terveydenhuollon tarvikkeisiin liittyvien elinkeinonharjoittajien velvollisuutta laajentaa, muuttaa tai siirtää toimintaansa. Säännös on syytä laajentaa koskemaan terveydenhuollon lisäksi myös sosiaalihuoltoa (esimerkiksi ympärivuorokautinen palveluasuminen).

88 § Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä terveydensuojelu

Säännös määrittelee ne palvelut, joista hyvinvointialue ja -yhtymä voivat luopua poikkeusoloissa. Säännös on erittäin keskeinen sosiaali- ja terveyspalveluiden kriisinkestävyyden turvaaja. Mikäli säännös on riittävän kattava, voidaan 86 §:ssä kuvatuilta menettelyiltä samoin kuin 14 luvun työvelvollisuutta koskevien säännösten käyttämiseltä pitkään välttyä.

Säännös vaatiikin perusteellisen arvioinnin siitä, mistä kaikista velvoitteista ja miltä osin voidaan sosiaali- ja terveydenhuollossa luopua poikkeusoloissa kiireellisen ja välttämättömän sosiaali- ja terveydenhuollon turvaamiseksi. Esimerkkeinä voidaan säännöksessä mainittujen toimien lisäksi mainita erilaiset henkilöstö- ja asiakasmitoitukset, lasten määräaikaistarkastukset niin neuvolassa kuin koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa sekä erilaisten lakisääteisten lausuntojen ja todistusten laatimisvelvollisuudet.

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Helsingin kaupungin lausuntoa liittyen valmiuslain kokonaisuudistukseen. Lausuntoa on pyydetty 18.9.2023 mennessä.

Helsingin kaupungin Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala antaa valmiuslain kokonaisuudistukseen liittyen seuraavan lausunnon:

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt selväksi, että Venäjä suuntaa, kansainvälisistä sodan oikeussäännöistä riippumatta, iskuja siviilikohteisiin (mm. rautatieasemat, kauppakeskukset, sairaalat, koulut, päiväkodit), jos se katsoo sen sotilaallisesti tarkoituksenmukaiseksi. Helsingin kaupunki muodostaa Venäjälle keskeisen sotilaallisen hyökkäyksen kohteen. Helsingin Pelastuslaitos on päivittänyt Helsingin kaupungin suojelusuunnitelman huomioiden Ukrainan sodan kokemukset

Kasvatuksen ja koulutuksen keskeisten palvelujen häiriötön jatkuminen taataan kaikissa tilanteissa. Kasvatus- ja koulutuspalvelut tukevat muun muassa väestön psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä ylläpitävät kansakunnan henkistä ja sosiaalista kriisinkestävyyttä.

Poikkeusolojen uhatessa on olennaista, että kunnat saavat riittävän ennakkotiedon ja tilannekuvan tulossa olevista uhista, jotta varautumistoimenpiteet voidaan aloittaa etupainotteisesti. Turvallisuustilanteen kiristyessä on olennaista, että toimenpiteet voidaan aloittaa ripeästi, koordinoidusti ja oikean suuntaisesti. Suurissa kaupungeissa poikkeusoloihin organisoituminen ja suuriin väestöryhmiin kohdistuvien toimenpiteiden käynnistäminen ottaa oman aikansa.

Helsingin kaupungin Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala vastaa myös sota-aikana oman palvelutuotannon jatkuvuuden turvaamisesta sekä sille annettujen väestön suojaamiseen tehtävien toteuttamisesta siten, että henkien menetykset ja vakavat vammautumiset minimoidaan.

Sota-ajan toiminnan pedagogisen toiminnan suunnitteluperusteena on normaaliajan säädökset mm. henkilöstö- ja tilamitoituksesta sekä opetussuunnitelmat ja varhaiskasvatussuunnitelmat. Sota-ajan toiminnassa turvataan lakisääteisten opetussuunnitelmien sekä varhaiskasvatussuunnitelmien mukainen toiminta. Ei lakisääteisiä toimintoja keskeytetään tarvittaessa.

Poikkeusoloissa toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset palvelutuotannon turvalliseen tuottamiseen voivat olla hyvin nopeita. Lainsäädännön tulisi mahdollistaa poikkeusoloissa välttämättömien toiminnallisten muutosten nopea käynnistäminen. Jotta siirtyminen sota-ajan toimintaan tapahtuisi tarvittaessa ripeästi, tulisi viranomaisille ja koulutuksen järjestäjillä olla riittävät valtuudet palvelutuotannon nopeaan ja joustavaan muokkaamiseen.

Sota-ajan palvelutuotantoa kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tulee voida joustavasti toteuttaa etäopetuksena ja lähipetukseen käyttää joustavasti soveltuvia turvallisia, suojatiloihin tukeutuvia, tiloja. Sota-ajan toiminnan mahdollistavat säädökset (liittyen mm. etäopetuksen siirtymiseen ja järjestelyihin sekä tila- ja henkilöstömitoitukset yms.) tulisivat olla etukäteen valmisteluja. Erityisesti nopea siirtyminen etäopetukseen tulee mahdollistaa perusopetuksen lainsäädännössä.

Säädösten ja varautumissuunnitelmien laadinnassa tulisi huomioida palvelutuotannon jatkaminen osin ympäri vuorokauden, jotta huoltajat voivat toimia yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisissä tehtävissä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja aluehallintoviranomaisten tulisi laatia valtakuntaan yhtenäinen ohjeistus liittyen kasvatuksen ja koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseen erilaisissa normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Oheistuksessa tulisi määritellä kasvatuksen ja koulutuksen yksityisten palveluntuottajien ja yksityisten koulutuksen järjestäjien, ml. valtio ja yliopisto, varautumisvastuut ja yhteistoiminta kunnallisten koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjien kanssa. Oheistuksessa tulisi huomioida, että kasvatus ja koulutus kytkeytyy tiiviisti paikallisyhteisöihin, mikä tekee toiminnan erityisen herkäksi informaatio- ja hybridivaikuttamiselle.

Ukrainan sodasta saatujen kokemusten mukaan kansalaisten kouluttamisella sotaoloissa toimimiseen on tärkeä merkitys. Yhteisöjen yhteishenki lisää merkittävästi ihmisten eloonjäämisen mahdollisuuksia. Kolmannen ja neljännen sektorin vapaaehtoistyö työn merkitys on sota-aikana huomattava.

Yrityssektorin tilat ja logistiikkapalvelut muodostavat merkittävän resurssin poikkeusoloissa tapahtuvassa kriisinhallinnassa. Poikkeusoloissa alueellisen yhteistoiminnan hyvinvointialueilla ja pääkaupunkiseudulla tulee kattaa valtion ja kunnan viranomaisten lisäksi vapaaehtoisorganisaatiot ja yritykset.