Sääntöohjaus, hallintosäännön muuttaminen, keskushallinnon muutos ja toimialojen muutoksia

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Toimialojen hallintojen organisaationimen muuttaminen yhteisiksi palveluiksi

Hallintosäännön muutoksen perustelut

Kaupungin johtamisjärjestelmän muutoksessa vuonna 2017 keskitettiin toimialojen tietyt asiantuntijatehtävät ja tukipalvelutehtävät toimialan keskitettyyn hallintoon ja näin saatiin hallinnon resursseja optimoitua. Toimialan hallinto sisältää toimialatasoisia palvelutehtäviä, jotka kattavat laajan kirjon osin samoja tehtäviä kuin kaupunginkansliassa, mutta myös toimialalle ominaisia erityistehtäviä. Yhteiset palvelut kokoavana käsitteenä kuvaa näitä erilaisia palvelu- ja tukitehtäviä tarkoituksenmukaisemmalla tavalla kuin hallinto -termi. Toimialajohtaja päättää toimialan yhteisten palvelujen tehtävät tarkemmin toimialan toimintasäännössä.

Hallintosäännön muutos

Toimialojen hallintoa koskeva hallintosäännön 4 luvun 9 § ehdotetaan kuulumaan seuraavasti:

Toimialojen yhteiset palvelut

Jokaisella toimialalla on palvelukokonaisuuksien lisäksi toimialajohtajan alaisuudessa toimialan yhteiset palvelut, joka huolehtii toimialalla keskitetysti hoidettavista yhteisistä palveluista.

Toimialojen hallintojohtajien virkanimikkeiden muuttaminen yhteisten palvelujen johtajiksi

Hallintosäännön muutoksen perustelut

Toimialojen hallintojen organisaationimen muuttuessa yhteisiksi palveluiksi on johdonmukaista muuttaa myös hallintosäännössä mainittu toimialojen hallintojohtajan virkanimike yhteisten palvelujen johtajaksi. Kaupunginkanslian henkilöstöosasto on antanut puoltavan lausunnon virkanimikkeen muuttamisesta 27.3.2024. Hallintojohtajia on kuultu virkanimikkeen muuttamisesta.

Organisaationimen ja virkanimikkeen muutosehdotukset on käsitelty sääntötyöryhmässä 25.3.2024.

Hallintosäännön muutos

Ehdotetulla muutoksella muutetaan hallintosäännön 5 luvun 6 §:n 2, 7 ja 8 momentissa; 7 §:n 2, 8 ja 9 momentissa; 8 §:n 2, 7 ja 8 momentissa; 9 §:n 2, 7 ja 8 momentissa; 10 §:n 5 momentissa; 10 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa; 12 luvun 1 §:n 1 momentin 8 kohdassa; 14 luvun 1 §:n 1 momentin 7 kohdassa ja 29 luvun 19 §:n 3 momentissa mainittu toimialan hallintojohtajan virkanimike yhteisten palvelujen johtajaksi.

Muun luottamustoimesta aiheutuvan kustannuksen korvaaminen

Hallintosäännön muutoksen perustelut

Kuntalain 82 §:n mukaan luottamushenkilöille maksetaan korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä.

Omaishoitajana toimivalle luottamushenkilölle on kuntalain 82 §:n mukaisesti korvattu sijaisen palkkaamisesta aiheutuneet kustannukset, vaikka hallintosäännössä ei ole ollut tästä nimenomaista mainintaa. Tilanne on syytä korjata.

Kuntalain 14 §:n mukaan valtuusto päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista. Hallintosäännön 31 luvussa määrätään kuntalain edellyttämistä luottamushenkilöille maksettavista taloudellisista etuuksista ja korvauksista. Hallintosäännön mukaan kaupunginvaltuusto päättää perusteiden lisäksi myös palkkioista ja korvausten suuruudesta ja rajoituksista.

Muutosehdotus on käsitelty sääntötyöryhmässä 15.1.2024.

Hallintosäännön muutos

Hallintosäännön 31 luvun uusi 6a §:

Muun luottamustoimesta aiheutuvan kustannuksen korvaaminen

Luottamushenkilölle korvataan muut kuin 3-6 §:ssä tarkoitetut luottamustoimesta aiheutuvat kustannukset valtuuston erikseen päättämällä tavalla.

Sosiaali- terveys- ja pelastustoimialan muutosehdotukset

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta esitti kaupunginhallitukselle 30.1.2024 § 20 (liite 3) hallintosäännön muuttamista ehdotuksensa mukaan. Muutosehdotukset on käsitelty sääntötyöryhmässä 15.1.2024.

Pelastusviranomaisen pelastuslain mukaisiin päätöksiin kohdistuvan oikaisuvaatimuksen käsittelevä viranomainen

Hallintosäännön muutoksen perustelut

Hallintolain mukaisen oikaisuvaatimuksen käsittelee se viranomainen, joka on päätöksen tehnyt. Näin ollen pelastusviranomaisen päätökseen kohdistuvan oikaisuvaatimuksen käsittelee pelastusviranomainen. Hallintosäännön 2 luvun 19a §:n 2 momentin mukaan Helsingin kaupungin pelastusviranomaisia ovat pelastusjaosto, pelastuskomentaja sekä tämän määräämät muut viranhaltijat. Voimassa olevassa hallintosäännössä ei ole kirjausta toimivaltaisesta viranomaisesta, joka käsittelee pelastuslain (379/2011) mukaisiin pelastusviranomaisen päätöksiin kohdistuvat oikaisuvaatimukset.

Esitettävän lisäyksen mukaan pelastuslain 104 §:ssä tarkoitetut oikaisuvaatimukset käsittelee sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan pelastusjaosto, joka on sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan ylin pelastusviranomainen. Näin ollen hallintosäännön 18 luvun 2a §:n 1 momenttiin esitetään uusi kohta 6, jonka mukaan sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan pelastusjaosto toimii oikaisuvaatimuksen käsittelevänä viranomaisena pelastuslaissa tarkoitetuissa pelastusviranomaisen päätöksiin kohdistuvissa oikaisuvaatimuksissa.

Hallintosäännön muutos

Hallintosäännön 18 luvun 2a §:n 1 momentin uusi 6 kohta:

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan pelastusjaosto

6 toimii oikaisuvaatimuksen käsittelevänä viranomaisena pelastuslaissa tarkoitetuissa pelastusviranomaisen päätöksiin kohdistuvissa oikaisuvaatimuksissa.

Muutokset sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtajan erityiseen toimivaltaan

Hallintosäännön muutosten perustelut

Lastensuojelulain tarkoittama johtava viranhaltija

Hallintosäännön 18 luvun 3 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja määrää viranhaltijan toimimaan lastensuojelulain ja sosiaalihuoltolain tarkoittamana sosiaalihuollon johtavana viranhaltijana. Määräyksen tulkinnassa on ollut epäselvää, viitataanko kohdalla myös sosiaalihuoltolain tarkoittamiin muihin sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnollisissa johtotehtävissä oleviin henkilöihin. Määräyksellä on tarkoitettu vain lastensuojelulaissa tarkoitettua sosiaalihuollon johtavaa viranhaltijaa, joten viittaus sosiaalihuoltolakiin ehdotetaan poistettavaksi.

Puhevallan käyttäminen pelastustoimea koskevissa lausuntoasioissa

Hallintosäännön 18 luvun 3 §:n 5 kohdassa on määrätty toimialajohtajan delegoitavissa olevasta sosiaali- ja terveydenhuollon asioita koskevasta puhevallasta. Kohta ei nykyisellään koske pelastustoimen lausuntoasioita.

Hallintosäännön 19 luvun 5 §:n mukaan, ellei toisin ole säädetty tai määrätty, kaupungin puhevaltaa käyttää ja kaupungin esitykset ja lausunnot ulkopuoliselle antaa kaupunginhallitus. Asian periaatteellisen ja taloudellisen merkityksen ollessa vähäinen, kaupungin esitykset tai lausunnot antaa se kaupungin viranomainen, jonka tehtäviin asia kuuluu. Pelastusviranomainen käyttää puhevaltaa tehtäviään koskevissa asioissa. Pelastusviranomaiset Helsingin pelastustoimen alueella on määrätty hallintosäännössä ja pelastusviranomaisen toimivaltuudet säädetty pelastuslaissa.

Toimialajohtaja on kuitenkin toimivaltainen käyttämään puhevaltaa pelastustoimea muutoin koskevissa lausuntoasioissa esimerkiksi lakiesityksiä koskevien lausuntojen osalta. Näin ollen hallintosääntöön esitetään lisäys, jolla toimialajohtajan puhevallan käyttämistä koskevaa toimivaltamääräystä täsmennetään sosiaali- ja terveydenhuollon lausuntoasioiden lisäksi myös pelastustoimen osalta, puhevallan käytön yhdenmukaistamiseksi.

Sosiaalihuoltolain mukaisten varautumiseen liittyvien johtavien viranhaltijoiden määräämistä koskevien määräysten kumoaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä sosiaalihuoltolain valmiutta ja varautumista koskeneet 33 b–33 e §:t kumottiin. Valmiudesta ja varautumisesta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun laissa (612/2021), eikä sosiaalihuoltolakia vastaavia tehtäviä sosiaalihuollon poikkeusoloihin ja normaaliolojen häiriötilanteisiin varautumisessa ole uudessa lainsäädännössä. Näin ollen esitetään, että hallintosäännön 18 luvun 3 §:n 2 momentin 8 kohta kumotaan.

Määrääminen toimimaan sosiaalihuoltolain tarkoittamana johtavana viranhaltijana

Hallintosäännön 18 luvun 3 §:n 2 momentin delegoitavissa olevaan sosiaali-, terveys-, ja pelastustoimialan toimialajohtajan toimivaltaan ehdotetaan lisättäväksi uusi kohta 9, jonka mukaan toimialajohtaja määrää viranhaltijan toimimaan sosiaalihuoltolain (710/1982) 41 §:n 1 momentissa tarkoitettuna sosiaalihuollon johtavana viranhaltijana.

Lain 41 §:n 1 momentissa säädetään, että mikäli sosiaalihuollon ilmeisessä tarpeessa olevan henkilön etu terveyden, kehityksen tai turvallisuuden vakavan vaarantumisen vuoksi sitä välttämättä vaatii eikä sosiaalihuollon tarve muutoin ole selvitettävissä, sosiaalityöntekijällä on oikeus hyvinvointialueen määräämän johtavan sosiaalihuollon viranhaltijan määräyksestä huollon tarpeen selvittämiseksi päästä tällaisen henkilön asuntoon tai muuhun olinpaikkaan.

Kirjaus hallintosääntöön selkeyttäisi toimivaltaa lain säännöksessä tarkoitetuissa tilanteissa. Kirjauksen perusteella toimialajohtaja voisi jatkossa edelleen päättää sosiaalityöntekijöiden kyseisestä oikeudesta tai delegoida oikeuden alaiselleen viranhaltijalle, mikäli toimiala katsoo sen tarpeelliseksi. Sen lisäksi, että toimivalta perustuu lakiin, on henkilön asuinpaikkaan pääsyssä kyse puuttumisesta perusoikeuksiin, minkä vuoksi on perusteltua nostaa toimivaltuus hallintosäännön tasolle.

Määrääminen moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmän jäseneksi

Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) 31 §:n mukaan erityishuollon antamiseen liittyvää päätöksentekoa varten hyvinvointialueella on oltava päätöksiä tekevä vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmä, jonka jäseninä on vähintään kolme hyvinvointialueen viranhaltijaa siten, että asiantuntijaryhmässä on edustettuna lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus.

Asiantuntijaryhmä päättää muun muassa henkilön tahdosta riippumattomasta erityishuollosta, jossa on kyse puuttumisesta henkilön perusoikeuksiin. Lisäksi ryhmän asettaminen perustuu lakiin, jonka vuoksi katsotaan perustelluksi nostaa sitä koskeva toimivaltuus hallintosääntöön. Näin ollen esitetään, että hallintosäännön 18 luvun 3 §:n 2 momenttiin lisätään uusi kohta 10, jonka mukaan toimialajohtaja määrää vähintään kolme Helsingin kaupungin viranhaltijaa jäseniksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa tarkoitettuun vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmään siten, että asiantuntijaryhmässä on edustettuna lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus.

Hallintosäännön muutos

Hallintosäännön 18 luvun 3 §:n 2 momentti

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää

4 määrätä viranhaltijan toimimaan lastensuojelulain tarkoittamana sosiaalihuollon johtavana viranhaltijana

5 käyttää kaupungin ja lautakunnan puhevaltaa yksityisiä sosiaalipalveluja, yksityistä terveydenhuoltoa, yksityisten apteekkien toimintaa sekä potilaiden hoitoa ja kohtelua, potilasvahinkoja ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontaa koskevissa lausunto- ja valvonta-asioissa samoin kuin sosiaalihuollon yksilöllistä toimeenpanoa sekä potilaiden kotikuntaa ja potilasmaksuja koskevissa asioissa sekä pelastustoimea koskevissa lausunto-asioissa siltä osin kun kysymys ei ole pelastusviranomaisen tehtävistä ja lukuun ottamatta periaatteellisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita

8 määrätä viranhaltijan toimimaan sosiaalihuoltolain 33 d §:n 1 momentissa tarkoitettuna sosiaalihuollon viranomaisena ja 33 d §:n 2 momentissa tarkoitettuna sosiaalihuollon johtavana viranomaisena (kumotaan)

9 määrätä viranhaltijan toimimaan sosiaalihuoltolain (710/1082) 41 §:n 1 momentissa tarkoitettuna sosiaalihuollon johtavana viranhaltijana

10 määrätä vähintään kolme Helsingin kaupungin viranhaltijaa jäseniksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa tarkoitettuun vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmään siten, että asiantuntijaryhmässä on edustettuna lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan muutosehdotukset

Kasvatus- ja koulutuslautakunta esitti kaupunginhallitukselle 26.3.2024 § 65 (liite 5) hallintosäännön muuttamista ehdotuksensa mukaan. Kansalliskielilautakunta antoi lautakunnalle lausunnon hallintosäännön muutosehdotuksesta 19.3.2024 (liite 4). Muutosehdotukset on käsitelty sääntötyöryhmässä 15.1.2024.

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta

Hallintosäännön muutosten perustelut

Voimassa olevan hallintosäännön mukaan vastuu perusopetuslain 8 a luvun mukaisesta koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta huolehtimisesta on kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla jaettu siten, että perusopetuksen palvelukokonaisuus huolehtii suomenkielisestä palvelusta ja ruotsinkielisten palveluiden palvelukokonaisuus ruotsinkielisestä palvelusta.

Toimivalta oppilaiden ottamisessa palveluun on hallintosäännön mukaan toimialajohtajalla suomenkielisen palvelun osalta ja ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtajalla ruotsinkielisen palvelun osalta. Toimialajohtaja on delegoinut ottamista koskevan toimivallan edelleen perusopetusjohtajalle suomenkielisen palvelun osalta.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämispaikkoja koskeva toimivalta on hallintosäännön mukaan perusopetusjohtajalla suomenkielisen palvelun osalta ja ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtajalla ruotsinkielisen palvelun osalta.

Tällä hetkellä aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelua johdetaan ja koordinoidaan perusopetuksen palvelukokonaisuudesta ja ruotsinkielisten palveluiden palvelukokonaisuudesta. Aamu- ja ilta-päivätoiminnan palvelusta huolehtiminen, oppilaiden ottaminen palveluun sekä palveluun liittyvistä järjestämispaikoista päättäminen esitetään keskitettäväksi perusopetuksen palvelukokonaisuuteen sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen palvelun osalta. Keskittämällä palvelu yhteen palvelukokonaisuuteen selkiytetään johtamista ja päätöksentekoa suomen- ja ruotsinkielisten palveluiden osalta ja turvataan yhdenvertaiset palvelut molemmille kieliryhmille.

Kaupunginhallitus painottaa, että kasvatus- ja koulutustoimialalla tapahtuvien muutosten toimeenpanon yhteydessä on varmistettava, että myös uusi järjestely turvaa molempien kieliryhmien oikeuden saada aamu- iltapäivä- ja harrastustoimintaa omalla äidinkielellään sekä, että neuvonta ja viestintä toimii niin suomeksi kuin ruotsiksi. Tätä turvataan asettamalla tarkoitusta varten rekrytoitavalle suunnittelijalle erinomaisen ruotsinkielen taidon kielivaatimukset. Yhteistyön ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden kanssa tulee olla saumatonta ja yhteistyöllä tulee olla sovitut rakenteet. Kaupunginhallitus näkee tärkeänä lautakunnan linjaaman seurannan siitä, miten uudistus vaikuttaa kielellisten oikeuksien toteutumiseen.

Hallintosäännön muutokset

Hallintosäännön 4 luvun 5 §:n 2 momentin 1, 2 ja 4 kohdat

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala jakautuu neljään palvelukokonaisuuteen:

1 Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelukokonaisuus, joka huolehtii suomenkielisestä varhaiskasvatuksesta, osaltaan esiopetuksesta ja leikkipuistotoiminnasta.

2 Perusopetuksen palvelukokonaisuus, joka huolehtii suomenkielisestä perusopetuksesta ja muusta perusopetuslain mukaisesta toiminnasta.

4 Ruotsinkielinen palvelukokonaisuus, joka huolehtii ruotsinkielisestä varhaiskasvatuksesta, esiopetuksesta, leikkipuistotoiminnasta, perusopetuksesta ja muusta perustusopetuslain mukaisesta opetuksesta, lukiokoulutuksesta ja nuorten työpajatoiminnasta. Palvelukokonaisuus huolehtii myös ruotsinkielisestä vapaasta sivistystyöstä.

Hallintosäännön 15 luvun 4 §:n 1 momentin 8 kohta

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty tai ellei kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle, kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja

8 ottaa oppilaat koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan (kumotaan)

Hallintosäännön 15 luvun 6 §:n 1 momentin 1 ja 5 kohdat

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty tai ellei perusopetusjohtaja ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle, perusopetusjohtaja

1 ottaa oppilaat perusopetukseen sekä suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan

5 päättää koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämispaikoista suomen- ja ruotsinkielisen palvelun osalta

Hallintosäännön 15 luvun 8 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohta

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty tai ellei ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtaja ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle, ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtaja

1 ottaa lapset ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen sekä oppilaat esiopetukseen

3 päättää koululaisten ruotsinkielisen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämispaikoista (kumotaan)

Ruotsinkielisen hallintosäännön kieliasun tarkistus ja kielenhuolto

Hallintosäännön ruotsinkielisen version kieliasu on tarkistettu ja yhtenäistetty ja siihen on tehty pieniä teknisluonteisia muutoksia ja täsmennyksiä.

Kaupunginhallitus 22.04.2024 § 237

Päätös

Käsittely

15.04.2024 Pöydälle

Esittelijä

Lisätiedot

Sampo Viitanen, lakimies, puhelin: 09 310 37749

This decision was published on 23.05.2024

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.