Hankesuunnitelma, Taivallahden peruskoulun perusparannus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Hyväksytty hankesuunnitelma

Kaupunginvaltuusto on 27.5.2020 § 138 hyväksynyt Taivallahden peruskoulun perusparannuksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 10 443 brm² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 33 370 000 euroa marraskuun 2019 kustannustasossa.

Hankesuunnitelma koskee rakennuksessa tehtävää laajaa toiminnallista ja teknistä perusparannusta. Hankkeessa ajanmukaistetaan tiloja opetuksen vaatimusten mukaisesti, uusitaan talotekniset järjestelmät, parannetaan energiatehokkuutta sekä korjataan vaurioituneet julkisivut, ikkunat ja vesikatto. Hankkeen yhteydessä puhdistetaan vaurioituneita rakenteita. Tontin huolto- ja asiointiliikenne selkeytetään ja turvallisuutta lisätään. Pihan pintarakenteet kunnostetaan, varusteet uusitaan ja katokset kunnostetaan. Lisäksi rakennetaan uusi jätekatos ja aidat sekä tukimuurit. Pintavesien ohjausta parannetaan.

Koulurakennus

Koulu toimii kahdessa erillisessä koulurakennuksessa (alatalo ja ylätalo) Etu-Töölössä. Rakennukset on suunnitellut arkkitehti Claus Tandefelt ja ne ovat valmistuneet vuosina 1955 ja 1956. Koulurakennuksissa on aiemmin tehty muutos- ja korjaustöitä, mutta kattavaa perusparannusta ei ole tehty.

Etu-Töölön alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen RKY-alueeseen. Koulun tonttia ympäröivät Eteläinen Hesperiankatu, Mechelininkatu ja Hietakannas kuuluvat yleisten alueiden arvoympäristöön. Koulurakennuksia ei ole suojeltu asemakaavassa.

Kustannusmuutokset ja niiden syyt

Hanke on tällä hetkellä toteutussuunnitteluvaiheessa urakkakilpailun lähtötietojen ja kustannusarvion tarkentamista varten. Tarkemman suunnittelun vaikutus aikatauluun on huomioitu väistötilajärjestelyissä yhteistyössä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa.

Suunnitelmia on tarkennettu aiemmista kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden koulurakennusten perusparannushankkeista kertyneiden kokemusten ja tutkimustiedon pohjalta.

Tarkennetun kustannusarvion perusteella hankkeelle aiemmin päätetty enimmäishinta ei tule riittämään. Enimmäishinnan korotus tarvitaan suunniteltuihin teknisiin korjauksiin ja toiminnallisin parannuksiin.

Lähtötietojen ja suunnitelmien tarkentuminen ovat vaikuttaneet etenkin rakenne- ja geosuunnitelmiin, joihin tehdyt suunnitelmatarkennukset aiheuttavat huomattavia lisäkustannuksia hankesuunnitteluvaiheen kustannusarvioon verrattuna.

Yleissuunnitteluvaiheessa esitetyt rakenteisiin kohdistuvat korjaukset ovat välttämättömiä, jotta koulurakennuksista saadaan turvalliset ja terveelliset sekä rakennusten elinkaari saadaan vastaamaan kestävän rakentamisen periaatteita.

Seuraavassa on esitetty olennaiset tarkennukset ja muutokset kustannusarvioon:

Maa- ja pohjarakennus

• Hankesuunnitteluvaiheessa kustannuslaskelmassa huomioimatta jääneet sääsuojauskustannukset on lisätty julkisivujen korjaukseen.
• Hankesuunnitelmassa alapohjien on lähtötietojen perusteella oletettu olevan ryömintätilaisia alapohjia, jotka voidaan säästää. Vuonna 2009 tehdyssä kosteus- ja rakenneteknisessä kuntotutkimuksessa alapohjiin liittyvät havainnot ja toimenpiteet on esitetty ryömintätilaisiin alapohjiin. Tämä on osaltaan voinut luoda kuvan, että kaikki alapohjat olisivat ryömintätilaisia. Jatkosuunnittelussa ja tarkemmissa lisätutkimuksissa on tullut ilmi, että laajalla alueella alapohjat ovat maanvastaisia. Lisäksi osassa ryömintätilaisista alapohjista on ryömintätila osoittautunut niin matalaksi, ettei siellä voi työskennellä tai suorittaa tulevaisuudessa huoltotoimenpiteitä. Tällaiset alapohjat joudutaan purkamaan ja muuttamaan maanvastaisiksi alapohjiksi.
• Nykyisen rakenteen alla oleva maatäyttö mahdollistaa kosteuden kapillaarisen nousun rakenteisiin, joka lisää riskiä kosteusvaurioon. Täytöissä on oletettavasti muottilautoja tai muuta orgaanista ainetta, jotka lahotessaan aiheuttavat riskin sisäilmaan pääsevistä epäpuhtauksista.
• Alapohjan purkutöistä aiheutuu hankesuunnitelmassa säilytettäväksi suunniteltujen kalusteiden, varusteiden, laitteiden ja väliseinien purkutöitä sekä niiden uusimista.
• Nykyinen rakenne on lämpö- ja kosteustekniseltä toiminnaltaan epävarmempi, kuin yleissuunnitteluvaiheessa suunniteltu uusi rakenne. Rakenteiden kosteus- ja lämpöteknisen toimivuuden sekä sisäilman puhtauden varmistamiseksi nykyiset maanvaraiset alapohjarakenteet täytyy uusia.
• Uusi alapohjarakenne on esitetty tehtävän laatan alapuolelta lämmöneristettyinä ja nykyvaatimusten mukaisin kapillaarikatkokerroksin sekä radon-tuuletusputkistoilla varustettuina. Alapohjien uusimistyöt edellyttävät maanvastaisten laattojen alla olevan täytön uusimista sekä rakennusten sisäpuolista kalliolouhintaa, kaivuu ja täyttötöitä.
• Rakennuksen nykyinen kuivatusjärjestelmä ei ole toimiva, mistä johtuen mm. rakennuksen alla oleviin ryömintätiloihin kertyy irtovettä. Aiemmassa suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet salaojajärjestelmälle eivät ole rakennuksen kosteudenhallinnan kannalta riittäviä. Vesien hallinta edellyttää, että salaojajärjestelmään tehdään hankesuunnitelmaan verrattuna laajempia korjauksia. Ylärinteen puolelle lisätään uusia salaojia. Rakennusten nykyiset salaojat uusitaan ja salaojatasoja lasketaan. Vuonna 2017 tehdyssä salaojien kuntotutkimuksessa monille salaojajärjestelmän osille arvioidaan teknistä käyttöikää olevan 3–10 vuotta. Tämä tarkoittaa, että ilman uusimista salaojat olisivat käyttöikänsä päässä jo tämän peruskorjaushankkeen valmistuessa.
• Hankesuunnitteluvaiheessa ei rakennusten väliselle putkitunnelille arvioitu tarvittavan rakennusteknisiä toimenpiteitä. Putkitunneli on talotekniikan toimivuuden kannalta oleellinen rakenne ja sen veden- sekä lämmöneristeet ovat käyttöikänsä päässä. Käyttöikänsä päässä olevat veden- ja lämmöneristeet voivat ilman uusimista aiheuttaa riskin tunnelin kautta rakennusten sisäilmaan kulkeutuvista epäpuhtauksista ja tunnelia ympäröivien rakenteiden lisävaurioille. Putkitunneli on kaivettava joka tapauksessa esiin taloteknisiä asennuksia (LVIS) varten, jonka yhteydessä uusitaan veden- ja lämmöneristeet. Ulkopuolelle asennettavien eristeiden avulla tunnelin sisäpuoliset verhomuuraukset ja eristeet saadaan purettua. Näin saadaan tunnelin sisämittoja kasvatettua ja talotekniikka mahtumaan tunneliin.

Runko- ja vesikattorakenteet

• Hankesuunnitelmassa ei ollu arvioitu kaikkia ulkoseinien erilaisia rakennetyyppejä. Ulkoseinärakenteissa olevaa eristettä ei saada kohtuullisilla kustannuksilla. Tuulettumattomassa rakenteessa orgaanisia aineita sisältävä eriste on kosteusrasitettuna riskialtis mm. mikrobikasvustoille. Ulkoseinärakenteet vaativat laajempia tiivistyskorjauksia kuin mihin hakesuunnitelmassa on varauduttu. Tiivistyskorjauksin vähennetään riskiä, että rakenteista ei pääsisi ilmavuotojen mukana kulkeutumaan epäpuhtauksia sisäilmaan.
• Hankesuunnitteluvaiheessa suunnitellut ullakon tilavaraukset talotekniikalle eivät olleet asennusteknisesti riittävät. Vesikaton aluslaudoitus täytyy purkaa ja uusia, jotta talotekniikka (LVIS) saadaan asennettua yläkautta paikoilleen ja lopputilanteessa mahtumaan olemassa olevaan ahtaaseen ullakkotilaan.

Työmaan käyttö- ja yhteyskustannukset

Työmaan käyttökustannukset, yleiskulut, katteet ja varaukset lasketaan prosentteina muiden litteroiden hinnoista. Näin ollen nämä kustannukset tulevat nousemaan urakoiden hintojen noustessa.

Lisä- ja muutostyövaraus

Hanke suunnitellaan toteutettavaksi projektinjohtourakkana siten, että ennen projektinjohtourakan kilpailuttamista suoritetaan purku-urakkaomana urakkanaan. Tarkoitus on, että piilossa olevien rakenteiden aiheuttamat riskit saadaan minimoitua ja luotua paremmat edellytykset yhteistyössä projektinjohtourakoitsijan kanssa tehtävälle kehitystyölle kustannusten minimoimiseksi. Tarkennetussa kustannusarviossa on kuitenkin varauduttu riskien realisoitumiseen 5 825 000 euron lisä- ja muutostyövarauksella.

Hankkeen uudet kokonaiskustannukset

Hankkeen hyväksytty arvonlisäveroton enimmäishinta hankesuunnitteluvaiheessa oli yhteensä 33 370 000 euroa marraskuun 2019 kustannustasossa.

Hankkeen enimmäishinnan korotuksen jälkeen uusi enimmäishinta on 39 400 000 euroa arvonlisäverottomana toukokuun 2021 kustannustasossa. Indeksikorjattu hankesuunnitelman mukainen enimmäishinta on toukokuun 2021 tasossa yhteensä 32 661 837 euroa. Enimmäishinnan nousu on noin 6 739 000 euroa arvonlisäverottomana.

Enimmäishinnan korotuksen jälkeen kustannukset vastaavat samankaltaisten toteutettujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden koulurakennusten vaativien perusparannusten keskineliöhintaa.

Kaupunkiympäristön toimialan tilat-palvelu seuraa hanketaseen avulla investointihankkeiden toteutuneita kustannuksia sekä tarjousten perusteella laskettujen urakkavaiheen kustannusarvioiden alitusten ja ylitysten yhteisvaikutusta kyseisten hankkeiden enimmäishintapäätöksiin. Hanketaseessa kustannukset kirjataan tarjoushintaindeksillä korjattuina sille vuodelle, jona hanke on valmistunut. Kesken olevissa hankkeissa kustannukset kirjataan kuluvalle vuodelle silloin, kun kustannusarvio on valmis. Hanketase on tehtyjen laskelmien mukaan ollut vuosina 2016–2021 positiivinen. Hanketasetta päivitetään jatkuvasti. Valmistelussa olevan Tilahankkeiden käsittelyohjeen yhteydessä tullaan arvioimaan hanketaseen esittelyn tarvetta yksittäisten hankehinnan ylityspäätösten yhteydessä.

Rahoitus

Vuoden 2021 talousarvion liitteenä olevassa talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa vuosiksi 2021−2031 perusparannuksen suunnittelulle ja toteutukselle oli varattu 33 700 000 euroa vuosille 2022−2024. Vuodelle 2022 on määrärahaa varattu 4 300 000 euroa. Enimmäishinnan korotuksen vuoksi vuoden 2022 määrärahan tarve kasvaa noin 1 000 000 eurolla.

Vuoden 2022 alusta sisäisen vuokramalliuudistuksen vuoksi peruskorjauksia ja kunnossapitokorjauksia ei toteuteta investointimäärärahoilla, vaan ne on siirretty osaksi käyttötalouden korjauksen ja kunnossapidon budjettia. Maunulan väestönsuojan sisäilmakorjaukselle on varattu talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa 1,5 milj. euron määräraha vuodelle 2022. Tämä korjaus siirtyy käyttötaloudesta rahoitettavaksi ja käyttämättä jäävä investointimääräraha siirretään Taivallahden perusparannushankkeen käytettäväksi.

Taivallahden perusparannushankkeen toteutuksen edellyttämä rahoitustarve vuosille 2023−2024 otetaan huomioon uutta rakentamisohjelmaa laadittaessa.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta on 18.1.2022 § 10 antanut puoltavan lausunnon Taivallahden peruskoulun perusparannuksen hankesuunnitelman enimmäishinnan korottamisesta. Lausunto on kokonaisuudessaan asian päätöshistoriassa.

Toimivalta

Hallintosäännön 7 luvun 1 §:n 3 kohdan mukaan kaupunginvaltuusto päättää hankesuunnitelmista, joiden kustannusarvio ylittää 10 miljoonaa euroa.

Kaupunginhallitus 07.02.2022 § 100

Päätös

04.05.2020 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

Lisätiedot

Maria Nelskylä, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 25251

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 18.01.2022 § 10

Päätös

24.03.2020 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

Lisätiedot

Ulla Manninen, projektiarkkitehti, puhelin: 310 22493

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto 16.12.2021 § 106

Esitys

Käsittely

02.04.2020 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

Lisätiedot

Jarmo Kivinen, projektinjohtaja, puhelin: 310 39932

Sonja Liljeblad, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 38472

Kaupunginvaltuusto 27.05.2020 § 138

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Maria Nelskylä, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 25251

This decision was published on 22.02.2022

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.