Hankesuunnitelma, Taivallahden peruskoulun perusparannus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Taivallahden peruskoulun koulurakennuksiin on suunnitteilla laaja tekninen ja toiminnallinen perusparannus. Nykyiset rakennukset ovat teknisen perusparannuksen tarpeessa eivätkä ne toiminnallisesti vastaa uuden opetussuunnitelman tavoitteita.

Hankkeessa ajanmukaistetaan tiloja opetuksen vaatimusten mukaisesti, uusitaan talotekniset järjestelmät, parannetaan energiatehokkuutta sekä korjataan vaurioituneet julkisivut, ikkunat ja vesikatto. Hankkeen yhteydessä puhdistetaan vaurioituneita rakenteita. Tontin huolto- ja asiointiliikenne selkeytetään ja turvallisuutta lisätään. Pihan pintarakenteet kunnostetaan, varusteet uusitaan, katokset kunnostetaan. Lisäksi rakennetaan uusi jätekatos ja aidat sekä tukimuurit. Pintavesien ohjausta parannetaan.

Rakentamiskustannukset ovat yhteensä 33 370 000 euroa. Rakentamisen on tarkoitus alkaa elokuussa 2022 ja valmistua marraskuussa 2024.

Taivallahden peruskoulun rakennukset

Taivallahden peruskoulu on suomenkielinen peruskoulu, jossa on luokka-asteet 1−9. Koulussa annetaan laaja-alaista erityisopetusta. Perusparannuksen jälkeen koulussa on varhaiskasvatuksen esiopetusryhmät. Tilojen mukainen mitoitettu oppilasmäärä on noin 780 oppilaspaikkaa sekä 42 esiopetuksen tilapaikkaa.

Koulu toimii kahdessa erillisessä koulurakennuksessa (alatalo ja ylätalo) Etu-Töölössä osoitteessa Eteläinen Hesperiankatu 38, 00100 Helsinki. Koulurakennukset ovat valmistuneet vuosina 1955 ja 1956. Koulurakennuksia ei ole suojeltu asemakaavassa.

Etu-Töölön alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen RKY-alueeseen. Koulun tonttia ympäröivät Eteläinen Hesperiankatu, Mechelininkatu ja Hietakannas kuuluvat yleisten alueiden arvoympäristöön.

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) on inventointi, joka kuvastaa Suomen historian vaiheita. Valituista kohteista muodostuu kokonaiskuva maamme rakennetusta historiasta ja sen keskeisistä kehityslinjoista. Kohteet käsittävät yleensä laajempia alueita kuin yksittäisiä rakennuksia. RKY on otettu valtioneuvoston päätöksellä maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi.

Perusparannuksen tarpeellisuus

Rakennuksissa on aiemmin tehty muutos- ja korjaustöitä, mutta kattavaa peruskorjausta ei ole tehty. Tekniset järjestelmät ovat suurelta osin elinkaarensa päässä ja rakennuksissa on rakennusteknisiä ja sisäilmaolosuhteisiin liittyviä korjaustarpeita. Toiminnalliset muutostarpeet edellyttävät muutoksia tilajärjestelyissä.

Tehtyjen kuntotutkimusten perusteella rakennukset ovat kattavan perusparannuksen tarpeessa. Puutteellinen ilmanvaihto, ilmavuodot ja paikalliset kosteusvauriot rakenteissa aiheuttavat sisäilmariskin. Julkisivujen rappauspinnoite ja vesikate ovat käyttöikänsä päässä. Rakennusten palo- ja poistumistieturvallisuutta tulee parantaa. Rakennusten saniteettitilojen määrä suhteessa oppilasmäärään ei ole riittävä. Rakennukset eivät tällä hetkellä ole esteettömiä.

Taivallahden peruskoulun rakennukset säilyvät opetuskäytössä alueen pysyvänä palveluverkon osana. Väestöennusteen mukaan oppilaaksiottoalueen oppilasmäärä on seuraavat kymmenen vuotta kasvava erityisesti sen eteläosassa (Jätkäsaari), mutta tämän ei arvioida kasvattavan merkittävästi Taivallahden peruskoulun tilantarvetta.

Perusparannuksen hankesuunnitelma

Perusparannus käsittää molemmat rakennukset kokonaisuudessaan ja pihan. Hankkeen laajuus on:

• Alatalo 6 666 br-m², ylätalo 4 071 br-m²,  yhteensä 10 737 br-m².
• Alatalo 3 715 hym², ylätalo 2 121 hym², yhteensä 5 836 hym².

Tontin laajuus on noin 16 208 m². Vajaa puolet tontista on aktiivista pihatoimintojen aluetta ja loput puistomaista viheralueen luontoista tilaa.

Lähtökohtana RKY-alueilla on, että rakennettu ympäristö ja sen ominaispiirteet on säilytettävä. Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin lukeutuvien yksittäisten kohteiden suojelu ratkaistaan tapauskohtaisesti kaavoituksessa ja lupamenettelyssä. Hankesuunnitelma on yleiskaavan RKY-alueiden linjauksen mukainen.

Rakennusten toiminnallisuutta parannetaan tilamuutoksilla vastaamaan pedagogisia vaatimuksia. Kädentaidon opetustilat kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Opetustiloja yhdistetään toisiinsa lasiseinillä ja pariovilla. Opetustiloja avataan käytäville siten, että käytävät ja aulat kalustetaan opetustiloiksi. Keittiön toimivuutta ja huollettavuutta parannetaan. Keittiö ja ruokala mitoitetaan niin, että ruokailu voidaan järjestää kolmessa vuorossa.

Käyttöturvallisuutta ja esteettömyyttä parannetaan uudella poistumistieportaalla, palo-osastoinneilla ja rakentamalla kumpaankin rakennukseen hissi.

Hankkeelle on asetettu ympäristötavoitteita seuraavasti: energian käyttö, muuntojoustavuus ja tilatehokkuus, pitkäaikaiskestävyys, käytettävyys, huollettavuus ja siivottavuus sekä kosteuden ja puhtauden hallinta. Hankkeessa parannetaan rakennuksen energiataloutta olemassa olevien, yli 60 vuoden ikäisten rakennuksien rajoitukset huomioiden.

Hankesuunnitelma on laadittu kaupunkiympäristön toimialan ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan yhteistyönä. Suunnittelun aikana on kuultu asiantuntijoina kaupunginmuseon, ympäristöpalvelujen, rakennusvalvontapalvelujen ja pelastuslaitoksen edustajia sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työsuojelun yhteistoimintahenkilöstöä.

Strategiaohjelman toteuttaminen hankkeessa

Hanke toteuttaa Helsingin kaupunkistrategian 2017−2021 tavoitteita seuraavasti:

• Helsingissä lapsilla ja nuorilla on turvalliset ja terveelliset oppimisympäristöt. Perusparannuksessa laajoilla rakenteiden puruilla ja talotekniikan uusimisella varmistetaan hyvä sisäilma.
• Tilojen käyttö tehostuu. Hankkeen yhteydessä ei rakenneta toiminnallista lisätilaa. Koulun piha on suunniteltu siten, että se houkuttelee lapsia ulkoiluun ja liikuntaan. Koulun tiloja voidaan entistä laajemmin avata asukkaiden ja kolmannen sektorin käyttöön.
• Tilamuutoksin rakennuksen yleisopetuksen oppilaspaikkamäärä lisääntyy. Lisäksi rakennukseen saadaan tilat kolmelle varhaiskasvatuksen esiopetusryhmälle.

Rakennuskustannukset ja rahoitus

Hankkeen rakentamiskustannukset ovat arvonlisäverottomana yhteensä 33 370 900 euroa marraskuun 2019 kustannustasossa.

Vuoden 2020 talousarvion liitteenä olevassa talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa vuosiksi 2020−2029 perusparannuksen suunnittelulle ja toteutukselle on varattu 31 000 000 euroa vuosille 2020−2023.

Hankkeen toteutuksen edellyttämä 33 370 000 euron rahoitustarve otetaan huomioon uutta rakentamisohjelmaehdotusta valmisteltaessa ja hankkeen aikataulu korjataan hankesuunnitelman mukaiseksi.

Hankkeen hintaa korottavasti vaikuttaneita tekijöitä ovat muun muassa:

- rakenneteknisten korjauksien laajuus

- haitta-ainepurkujen suuri määrä

- uudesta opetussuunnitelmasta aiheutuneet tilamuutokset

- ammattikeittiön uudelleen sijoitus ja keittiön huollon järkeistäminen

- rakennuksen kaupunkikuvallinen arvostus

- esteettömyyden järjestäminen molempiin rakennuksiin

- alatalossa sijaitseva Helen Oy:n muuntamo täytyy pitää toiminnassa koko työmaan ajan.

Tilakustannus kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle

Perusparannuksen jälkeen sisäinen kuukausivuokra on noin 259 750 euroa ja vuosivuokra noin 3 117 000 euroa. Keskimääräinen rakennusten pinta-alojen mukaan laskettu kuukausivuokra on noin 33,54 euroa/htm², josta pääomavuokran osuus on 29,53 euroa/htm² ja ylläpitovuokran osuus 4,01 euroa/htm². Neliövuokran perusteena on 7 744 htm². Tuottovaade on kolme prosenttia ja poistoaika 30 vuotta.

Vuokra jakautuu siten, että ylätalon tilakustannus on 33,69 euroa/htm²/kk, eli yhteensä noin 96 320 euroa/kk ja noin 1 155 840 euroa/v. Neliövuokran perusteena on  2 859 htm². Pääomavuokran osuus on 29,68 euroa/htm²/kk ja ylläpitovuokran osuus on 4,01 euroa/htm²/kk.

Alatalon tilakustannus on 33,46 euroa/htm²/kk, eli yhteensä noin 163 452 euroa/kk ja noin 1 961 420 euroa/v. Neliövuokran perusteena on 4 885 htm². Pääomavuokran osuus on 29,45 euroa/htm²/kk ja ylläpitovuokran osuus on 4,01 euroa/htm²/kk.

Rakennuksen nykyinen kuukausivuokra on noin 64 150 euroa ja vuosivuokra noin 769 800 euroa. Kuukausivuokra on 14,08 euroa/htm². Nykyinen vuokranmaksupinta-ala on yhteensä noin 8 630 m². Rakennus on tarve- ja hankesuunnittelun alussa inventoitu digitaalisesti ja pinta-alatiedot on tarkistettu.

Perusparannuksen aikaiset väistötilat

Koulun koko toiminta siirretään väistötiloihin perusparannuksen ajaksi. Näin saadaan työmaa-aika ja työmaan ympäristölle aiheuttama haitta mahdollisimman lyhytkestoiseksi.

Väistötilatarpeen kestoksi on arvioitu 30 kuukautta. Väistötiloina on tarkoitus toimia osoitteessa Hiekkarannantie 6 sijaitsevat nykyiset siirtokelpoiset rakennukset sekä tarkoitukseen vuokrattavat tilat Arkadiankatu 24:ssä. Väistötilojen kustannukset ovat yhteensä arviolta noin 5,5 milj. euroa. Väistötilojen kustannus ei sisälly hankesuunnitelman enimmäishintaan, vaan kustannus on käyttötalousmeno, joka koostuu väistötilojen vuokrasta.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta on 24.3.2020, 67 § antanut hankesuunnitelmasta puoltavan lausunnon ja todennut, että se vastaa hyvin kasvatuksen ja koulutuksen toiminnan tavoitteita. Lausunto on kokonaisuudessaan asian päätöshistoriassa.

Toimivalta

Hallintosäännön 7 luvun 1 §:n 3 kohdan mukaan kaupunginvaltuusto päättää hankesuunnitelmista, joiden kustannusarvio ylittää 10 miljoonaa euroa.

Kaupunginhallitus 04.05.2020 § 271

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Maria Nelskylä, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 25251

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto 02.04.2020 § 39

Esitys

Esittelijä

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Sundvall, vs. tiimipäällikkö, puhelin: 310 23058

Päivi Etelämäki, vs. yksikön päällikkö, puhelin: 310 31871

Jarmo Raveala, vs. rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö, puhelin: 310 23466

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 24.03.2020 § 67

Lausunto

Esittelijä

Lisätiedot

Ulla Manninen, projektiarkkitehti, puhelin: 310 22493

This decision was published on 12.06.2020

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.