Helsingin kaupungin talousarvio vuodeksi 2020 ja taloussuunnitelma vuosille 2020 - 2022

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle 28.10.2019 saakka.

Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta päätti hyväksyä kaupunginhallitukselle esitettäväksi Staran talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2020 – 2022 liitteen mukaisena.

Samalla johtokunta päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä kaupunginhallitukselle esitettäväksi kaupunkiympäristön toimialan talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2020-2022.

Kaupunkiympäristölautakunta esittää että,

Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että toimialan käyttömenojen osalta varmistetaan resurssit, joilla voidaan turvata henkilöstön rekrytointi keskeisiin toimintoihin, erityisesti kiinteistöstrategian ja asuntotuotannon ja päästövähennysohjelman tarvitsemat henkilöresurssit.

Lautakunta pitää tärkeänä, että liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta Myllypuron ja Kehä1 sekä Itäväylän ja Kehä1 liittymien suunnittelu ja toteutus saadaan käyntiin suunniteltua aiemmin. Kaupunki pyrkii edistämään hankkeiden aikaistusta yhteistyössä valtion kanssa.

Kehä1 ja Itäväylän liittymän uudistamiselle varatut määrärahat on tärkeää olla käytössä Itäkeskuksen ideakilpailun pohjalta tapahtuvan kehittämisen käynnistyttyä.

Asian aikana kuultavina olivat talouspäällikkö Leena Sutela, projektinjohtaja Kaisa-Reeta Koskinen, projektinjohtaja Helena Ström ja rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö Sari Hildén. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta esitti kaupunginhallitukselle liitteenä olevan vuoden 2020 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2020‒2022 taloussuunnitelmaehdotuksen A-osaan ja C-osaan sisältyvine perusteluineen ja tavoitteineen.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että talousarvioehdotukseen sisältyvät määrärahat eivät mahdollista toimialan perustoiminnan asianmukaista hoitamista eivätkä kaupunkistrategian mukaisten tavoitteiden saavuttamista.

Lautakunta korostaa, että vuokramenojen kasvu vähentää muihin menoihin käytettäväksi jääviä määrärahoja noin 7,8 miljoonalla eurolla. Vuokramenot kasvavat vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna peräti 7,3 %.

Lautakunta katsoo, että talousarviossa pitäisi varautua toimialan esityksen lisäksi seuraaviin toimenpiteisiin:

Työehtosopimusmuutosten vaikutukset henkilöstökuluihin / 4 200 000 euroa

· Varhaiskasvatuksen opettajien suunnitteluajan pidennykseen työmarkkinajärjestöjen neuvotteleman kvtes-muutoksen mukaiseksi 3 500 000 €
· Epäpätevyystarkistusten vaikutukseen henkilöstökuluihin, 700 000 €

Strategian edellyttämät lisäresurssit / 5 625 000 euroa

· Toisen asteen maksuttomuuden laajentaminen uusille opiskelijoille, lisätarve 5 400 000 € kaikki oppilaitokset, joista 3 800 000 € kaupungin omat oppilaitokset
· Englanninkielisen opetuksen nopeampi strategian mukainen laajentaminen Ressun peruskoulussa. Vuokrakustannukset uusien tilojen osalta ja henkilöstökustannukset, jos opetusta laajennetaan samanaikaisesti useammalla vuosiluokalla, 225 000 €

Kasvatus ja opetus / 4 010 000 euroa

· Opetussuunnitelmauudistuksen mukainen oppimateriaalien uudistaminen 2,0 miljoonaa €
· Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnan vahvistaminen, 200 000 €
· Varhaiskasvatuksen asiakasohjauksen uudistaminen ja keskittäminen, 500 000 €
· Varhaiskasvatushenkilöstön saatavuuden turvaaminen. Rekrytointi, markkinointi ja viestintä 500 000 €
· Varhaiskasvatuksen pitkän aukiolon yksiköiden mitoituksen vahvistamiseen palvelujen ja työhyvinvoinnin turvaamiseksi, 200 000 €
· Helsinki Education Week -tapahtuman toteuttaminen 120 000 €
· Lukiokoulutuksen uudistaminen vastaamaan uutta lainsäädäntöä 100 000 €
· Ammatillisen koulutuksen yrittäjyyttä- ja digitalisuutta painottava menetelmä, joka toteutetaan työelämälähtöisiä HUB oppimis- ja opetusympäristöjä sekä CRM asiakkuudenhallintajärjestelmää hyödyntäen. 390 000 €

Oppimisen tuki ja ohjaus / 5 450 000 euroa

· Erityisavustajien ja erityisopettajien lisääminen 4,0 miljoonaa €, sisältää perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen
· Perusopetuksen opinto-ohjauksen mitoituksen muuttaminen 200 oppilasta/opinto-ohjaaja (nyk. 250/ opo) 650 000 €
· Monikielisten ohjaajien lisääminen 100 000 euroa
· Myönteisen erityiskohtelun (positiivisen diskriminaation) määrärahojen lisäys lukioille 200 000 €
· Psykologi ja kuraattorihenkilöstön lisääminen 500 000 €

Varhaiskasvatuksen työhyvinvoinnin ja -olosuhteiden kehittäminen 2 miljoonaa €

Edellä mainittujen toimenpiteiden edellyttämä lisäys budjettiin on 21 285 000 €.

Lautakunta korostaa edellä mainittujen toimenpiteiden tärkeyttä, mutta toteaa samalla, että ne eivät vielä yksin riitä korjaamaan Helsingin segregaatiokehitystä. Tämän johdosta kasvatus- ja koulutuslautakunta kannattaa, että edellä mainitun noin 21 miljoonan euron lisäksi mahdolliset lisäresurssit kohdennetaan talousarvioaloitteissa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen eli varhaiskasvatuksen osapäivähoidon henkilöstömitoituksen ja päiväkotitilojen lapsikohtaisen mitoituksen nostamiseen, valmistavan opetuksen laatuun ja ryhmäkoon pienentämiseen, kaupungin lukioiden kurssitarjonnan parantamiseen, positiivisen diskriminaation määrärahan kasvattamiseen varhaiskasvatuksessa, peruskoulujen ja lukioiden koulunkäyntiavustajien määrän lisäämiseen, määrärahojen varaamisesta riittäviin opetusvälineisiin ja erityistä tukea tarvitsevien 10-16-vuotiaiden nuorten tukeen.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta esitti kaupunginhallitukselle liitteenä olevan kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan vuoden 2020 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2020–2022 taloussuunnitelmaehdotuksen (liite 1).

Lisäksi kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta merkitsi tiedoksi kaupunginhallituksen vuoden 2020 talousarvioehdotuksen raamin sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2020–2022 laatimisohjeet (liite 2).

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että raamin mukainen talousarvioehdotus ei tarjoa riittäviä resursseja palvelutason ylläpitämiseen ja strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

Liikkumisohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi tulisi suunnata lisäresursseja toimintoihin, jotka edistävät erityisesti ikääntyneiden sekä lasten ja nuorten liikkumisen lisäämistä. Liikuntaseurojen toiminta-avustukset eivät ole seuranneet harrastaja- ja asukasmäärän kasvua. Resursseja tulisi suunnata erityisesti matalan kynnyksen toimintaan ja kansalaistoiminnan tukeen. Liikuntapaikkojen ylläpitokuluihin tarvitaan lisäresursseja, jotta voidaan varmistaa houkuttelevat ja turvalliset liikkumisen ja liikunnan mahdollisuudet. Kasvava kaupunki tarvitsee riittävän resursoinnin uusiin liikuntainvestointeihin. Palvelut on suunniteltava ajoissa uusille asuinalueille.

Lautakunta pitää tärkeänä Keskustakirjasto Oodin ja muun kirjastoverkon aineistojen ja toiminnan riittävää rahoitusta. Valmistuvan olosuhdekartoituksen myötä myös uudet kirjastopalveluiden katvealueet on selvitettävä ja varauduttava niihin ensi vuonna suunnitelmin.

Lautakunta toteaa, että kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle on taattava riittävät resurssit nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen, joka on yksi kaupungin strategian kärkitavoitteista. Liikkuvan ja kohtaavan nuorisotyön lisääminen sekä Mukana-alueiden kirjaston resurssien kasvattaminen edistävät Mukana-ohjelman tavoitteita. Nuorisojärjestöjen toiminta-avustuksiin tarvitaan tasokorotus.

Toimialan viestintään ja markkinointiin tarvitaan lisävakansseja. Kulttuurin ja vapaa-ajan palveluiden markkinointi poikkeaa lakisääteisten palveluiden viestinnästä. Palveluiden markkinointi on vahvasti sidoksissa palveluiden tavoittavuuteen sekä myös toimialan tulonmuodostukseen. Lisäksi lautakunta katsoo, että toimialan hankintaosaaminen vaatii vahvistamista.

Lautakunta toteaa, että muun muassa edellä mainittujen tarpeiden kattamiseksi tarvittaisiin vähintään kahden ja puolen miljoonan euron lisärahoitus.

Pelastuslautakunta päätti hyväksyä pelastuslaitoksen vuoden 2020 talousarvion ja 2020-2022 taloussuunnitelman esitettäväksi edelleen kaupunginhallitukselle.

Toimintaympäristön muutosten vaikutukset 2020 talousarvioon

Maakuntauudistuksen valmistelu jatkuu uudella hallituspohjalla. Hallitusohjelman mukaan kuntien osalta palveluiden tuottaminen ratkaistaan erillisen selvityksen pohjalta vuoden 2019 loppuun mennessä. Aikaisempien suunnitelmien mukaan Helsingin pelastuslaitos siirtyisi Uudenmaan maakunnan alaiseksi liikelaitokseksi yhdessä Keski-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitosten kanssa.

Mahdollisen pelastuslaitosfuusion arvioidaan taloussuunnitelmakaudella heikentävän pelastuslaitoksen kykyä toteuttaa pelastustoimen palvelutaso Helsingin kaupungin alueella tarkoituksenmukaisella tavalla Helsingin pelastustoimen nykyisten resurssien ja palveluiden jakaantuessa laajemmalle alueelle. Uudistuksen ennakoidaan heikentävän pelastustoimen toimintaedellytyksiä Helsingissä toiminnan rahoitusta koskevan päätöksenteon siirtyessä pois Helsingin kaupungilta. Uudistuksen vaikutukset väestönsuojelun koordinointiin Helsingin alueella eivät ole tiedossa ja uudistuksen arvioidaan olevan merkittävä riski Helsingin väestönsuojatilojen ylläpidon kannalta. Mikäli maakuntaan liittymisen valmistelua jatketaan vuonna 2020, tulee valmistelu sitomaan merkittävästi pelastuslaitoksen asiantuntijaresursseja.

Arvio palvelujen kysynnän ja tuotantotapojen kehityksestä 2020 – 2022

Pelastustoiminnan ja onnettomuuksien ehkäisyn toiminnassa ei arvioida tapahtuvan merkittäviä kysynnän tai tuotantotapojen muutoksia. Kaupungin asukasmäärän kasvun ja yhdyskuntarakenteen kehittymisen aiheuttamat muutokset huomioidaan osana pelastustoimen riskianalyysiä sekä pelastustoimen ja ensihoitopalvelun palvelutason kehittämistä.

Aluehallintoviranomainen on valvontatoiminnassaan katsonut, että pelastustoimen palvelutaso Helsingissä ei ole riittävä nopean avunsaannin näkökulmasta. Valvontaviranomainen on uhkasakolla vahvistettuna vaatinut pelastuslaitosta korjaamaan palvelutason valvontaviranomaisen vaatimalle tasolle vuoden 2023 loppuun mennessä. Pelastuslaitoksen riskianalyysin perusteella valvontaviranomaisen vaatimusten täysimittaisella täyttämisellä voitaisiin saavuttaa siitä aiheutuvat kustannukset huomioiden vain marginaalista hyötyä, mitä ei Helsingin pelastustoimen alueen kokonaisturvallisuuden ja pelastustoimen tuottavuuskehityksen kannalta voida pitää tarkoituksenmukaisena.

Pelastustoiminnan palveluiden kehittäminen on huomioitu taloussuunnitelmassa pelastuslaitoksen riskianalyysin mukaisesti. Riskianalyysissä on tarkasteltu tarpeita toiminnan lisähajauttamiseen ja lisäresursointiin kaupungin kasvun, kaupunkirakenteen kehittymisen sekä onnettomuus- ja vahinkokehityksen perusteella. Pelastustoimen palveluita kehitetään taloussuunnitelmakaudella tämän hetkisen suunnitelman mukaan Konalan, Kontulan, Tapanilan ja Vuosaaren alueilla kaavoitukseen ja rakentamiseen vaadittava aika huomioiden. Aluekohtaiset priorisoinnit ratkaistaan jatkuvan riskianalyysin perusteella.

Ensihoitopalvelussa tehtävämäärän kasvun ennakoidaan jatkuvan 1-2 % vuodessa, mikä ilman lisäresursseja heijastuu ensihoitopalvelun henkilöstön entistä suurempaan kuormittumiseen sekä palveluviiveisiin. Pelastustoiminnan ja ensihoitopalvelun synergian tehokas ja tuottava hyödyntäminen edellyttää lisäksi, että ensihoitopalvelua hajautetaan rinnakkain pelastustoiminnan alueellisen hajauttamisen kanssa.

Pelastuslaitos ja kiireellisen ensihoitopalvelun järjestämisvastuussa oleva Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ovat tunnistaneet uhkan kiireellisen ensihoidon palvelutason laskusta. Helsingissä kuljettavien ensihoitoyksiköiden tehtäväsidonnaisuusaika on erittäin korkea ja ensivasteyksiköiden käyttöaste alle tavoitetason. Vuoden 2010 tasoon verrattuna lähes 40 % kumulatiivinen ensihoidon tehtävämäärän kasvu ja kriittiselle tasolle noussut tehtäväsidonnaisuus aiheuttavat suuria paineita ensihoitohenkilöstön työssä jaksamiselle ja palvelun laatutason säilyttämiselle. Tilanteen korjaamiseksi ensihoitopalvelun resursseja kasvatetaan taloussuunnitelmakaudella.

Pelastustoimen vaikuttavuuteen voidaan tehokkaimmin vaikuttaa kehittämällä onnettomuuksien ehkäisytoimintaa. Tältä osin kaupungin kasvu, jatkuva rakentaminen ja turvallisuusviestinnän tarpeet digitaalisen viestinnän kehittämiseen edellyttävät lisäpanostuksia. Näihin sekä henkilöstöprosessien, työhyvinvoinnin, osaamisen johtamisen ja viestinnän kehittämiseen on varauduttu vuoden 2020 talousarviossa.

Valtiovarainministeriön kevään 2019 ennusteen mukaisesti palveluiden, aineiden ja vuokrien kustannusten kasvuna on huomioitu 3,0 % vuonna 2020 ja 2,7 % vuosina 2021-2022. Lisäksi talousarviossa 2020 on huomioitu 900.000 euroa rakennusten ja tilojen korjauskustannusten siirtymä investointirahoituksen piiristä käyttömenoihin.

Pelastuslaitoksen irtaimen käyttöomaisuuden talousarvioesitys 2020 ja taloussuunnitelmat 2021 – 2029 ovat liitteenä. Vuonna 2020 uusitaan öljyntorjunnan työveneitä ja paloautojen osalta hankitaan kevytyksikköajoneuvo ja pioneeriauto. Lisäksi tehdään korvaus- ja täydennyshankintoja sekä jatketaan vuonna 2019 alkaneita suuria hankkeita kuten ensihoidon defibrillaattoreiden hankinta.

Pelastusasemien ja väestönsuojien uudis- ja korjausrakentamisen investoinnit kuuluvat kaupunkiympäristön toimialan päätettäväksi. Näistä tarpeista on annettu lausunto kaupunkiympäristön toimialalle.

Talousarvio, taloussuunnitelma ja 10 vuoden investointisuunnitelmat kattavat pelastuslaitoksen riskianalyysin perusteella suunnitellut toiminnan kehittämispanostukset. Valvontaviranomainen on vaatinut pelastustoiminnan kehittämistä tätä laajemmin ja nopeammassa aikataulussa. Näiden vaatimusten ja pelastuslaitoksen suunnitelmien välisen erotuksen vaikutukset käyttötalouteen ja investointirahoitukseen on tarvittaessa huomioitava mahdollisessa lisätalousarviossa.

Talousarvion vaikutusten arviointi

Talousarvio mahdollistaa Helsingin turvallisuuden ylläpitämisen kaupungin kasvun ja tuottavuustavoitteiden mukaisesti.

Kaupunkistrategian ja sen tavoitteiden toteuttaminen

Pelastuslaitos huolehtii Helsingin turvallisuudesta kaupungin kasvun ja tuottavuustavoitteiden mukaisesti.

Jatkuvalla riskianalyysillä, monipuolisilla onnettomuuksien ehkäisyn menetelmillä sekä pelastustoiminnan ja ensihoitopalvelun saatavuuden tarkoituksenmukaisella mitoituksella varmistetaan yleistä turvallisuutta Helsingin kaupunkirakenteen kehittyessä. Sopimuspalokuntien ja Helsingin pelastusliiton roolia pelastuslaitoksen viranomaistoiminnan tukena onnettomuuksien ehkäisyssä vahvistetaan.

Turvallisuusviestinnän toimintoja digitalisoidaan ja ohjataan uusiin kanaviin aikaisempaa segmentoidumman kohderyhmästrategian perusteella.

Pelastuslaitos on aktiivisessa roolissa kehittämässä valtakunnallista tietojärjestelmää valvontatoiminnan ja onnettomuuksien ehkäisyn palveluprosessien, tietojohtamisen sekä palveluiden digitalisoinnin tueksi.

Pelastustoiminnassa kokeillaan uutta kevyen pelastusyksikön mallia tavoitteena aikaisempaa kustannustehokkaammin vastata sekä pelastustoiminnan, että ensihoitopalvelun valitun riskiprofiilin mukaisiin tehtäviin katvealueilla.

Viestintätoimintoa kehitetään palvelutuotannon, työnantajamielikuvan sekä sisäisen viestinnän tarpeisiin.

Pelastustoimen tuottavuus on valtakunnan kärkitasoa.

Pelastustoimen kustannukset per asukas ovat kaupungin sisäisten palveluiden kustannustason nousu huomioiden valtakunnan keskiarvoa paremmat.

Ensihoitopalvelun kustannukset per asukas ovat kaupungin sisäisten palveluiden kustannustason nousu huomioiden vertailualueita paremmat.

Pelastuslaitoksen henkilöstösuunnitelma 2020 – 2022

Henkilöstösuunnitelma kattaa pelastuslaitoksen riskianalyysin perusteella suunnitellut toiminnan kehittämispanostukset. Valvontaviranomainen on vaatinut pelastustoiminnan kehittämistä tätä laajemmin ja nopeammassa aikataulussa. Näiden vaatimusten ja pelastuslaitoksen suunnitelmien välisen erotuksen vaikutukset on tarvittaessa huomioitava mahdollisessa lisätalousarviossa.

Pelastuslaitos perustaa 36 uutta vakanssia vuonna 2020. Henkilötyövuosia vuoden 2020 talousarvio sisältää 720,8 ja taloussuunnitelma 745 (221) ja 777 (2022).

Pelastustoimintaan osoitetaan 12 vakanssia uuden pelastustoiminnan kevytyksikön perustamiseen.

Ensihoitopalvelun 18 vakanssia käytetään kahden ensihoitoyksikön valmiuden nostamiseen 12 tunnista 24 tuntiin sekä kenttäjohtajan toiminnon työturvallisuuden ja operointikyvyn kehittämiseen lisäämällä 24/7 työpari kenttäjohtajan yksikköön.

Viestintään, henkilöstöhallintoon, osaamisen kehittämiseen sekä digitaalisten toimintatapojen kehittämiseen lisätään talousarviossa 2020 neljä vakanssia ja pelastuskoulun koulutuskapasiteetin kasvattamiseen varaudutaan kahdella vakanssilla.

Lisäksi onnettomuuksien ennakolta ehkäisemiseksi valvontatoimintaan ja turvallisuusviestintään lisätään kolme henkilötyövuotta muuttamalla tyhjiä virkoja vuonna 2020.

Vuodelle 2021 on suunniteltu 12 pelastustoiminnan vakanssia toisen kevytyksikön perustamiseen sekä 12 vakanssia uuden ensihoitoyksikön perustamiseen.

Vuodelle 2022 on suunniteltu 26 pelastustoimen vakanssia uuden pelastusaseman miehittämiseen sekä 6 vakanssia uuden 12 tunnin ensihoitoyksikön perustamiseen.

Vallitsevassa suhdanteessa ja ympäröivien pelastustoimen alueiden korkeamman palkkatason johdosta pelastuslaitos ei kykene kilpailemaan työvoiman saatavuudessa, mikä aiheuttaa jatkuvaa resurssivajetta. Ongelman ratkaisemiseksi pelastuslaitos panostaa ennakolliseen rekrytointiin sekä työnantajakuvan kehittämiseen kriittisten osaamistarpeiden ja käytettävissä olevan työvoiman kohtaamisen parantamiseksi.

Ansiotason muutoksena on huomioitu VM ennusteen kevään 2019 perusteella 3,3 % vuonna 2020 ja 3,1 % vuosina 2021 ja 2022.

Suunniteltujen pelastustoiminnan vakanssien täyttämiseksi ja henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi Helsingin Pelastuskoulun koulutettavamäärät kaksinkertaistetaan vuonna 2020. Pelastuskoulun toiminnan jatkuvuus on kriittinen tekijä henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi.

Tilankäyttösuunnitelma 2020 – 2022

Palvelutasopäätöksen mukaisesti kartoitetaan tarvetta suunnitella pelastusasemia tunnistetuille katvealueille riskianalyysin perusteella. Pelastusasemien rakentamisessa varaudutaan toiminnan kasvuun varaamalla perusasemalle tilat vähintään yhdelle pelastusyksikölle ja yhdelle ensihoitoyksikölle. Lisäksi selvitetään pelastusasemaa kevyempien ratkaisujen mahdollisuutta pelastustoimen palveluverkon kehittämiseksi.

Vuonna 2019 aloitettua Malmin aseman korvaavan väliaikaisen asemapaikan rakentamista jatketaan. Konalan pelastusaseman rakentaminen käynnistetään vuonna 2020 ja Kontulan aseman rakentaminen vuonna 2023.

Valvontaviranomainen on vaatinut pelastustoiminnan hajauttamista tätä nopeammassa aikataulussa. Aluehallintoviranomaisen vaatimusten ja pelastuslaitoksen suunnitelmien välisen erotuksen vaikutukset pelastusasemien rakentamiseen ja investointirahoitukseen on tarvittaessa huomioitava mahdollisessa lisätalousarviossa.

Taloussuunnitelmakaudella pyritään ratkaisemaan valtakunnallisen, tai vähintään Uudenmaan laajuisen pelastustoiminnan tilannekeskuksen sijainti. Yhtenä vaihtoehtona on Helsinki.

Yleiset väestönsuojat ovat nykyisin pelastuslaitoksen hallinnassa. Maakuntauudistukseen liittyen neuvotellaan väestösuojien hallinnan ja ylläpidon ratkaisuista niiden toiminnan häiriöttömän jatkuvuuden turvaamiseksi.

Digitalisaatio ja tietotekniikka palvelutuotannon ja prosessien kehittämisessä

Pelastuslaitos kehittää aktiivisesti valtakunnallista valvontatoiminnan tietojärjestelmää palveluprosessin, tietojohtamisen sekä palveluiden digitalisoinnin tueksi valvontatoiminnassa.

Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta päätti hyväksyä taloushallintopalveluliikelaitoksen talousarvioehdotuksen vuodelle 2020 ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2020 - 2022 sekä lähettää talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen liitteineen kaupunginhallitukselle.

Taloushallintopalveluliikelaitoksen talousarvioehdotus on laadittu kaupunginhallituksen hyväksymän kokonaisraamin sitovien erien mukaisesti.

Liikenneliikelaitoksen johtokunta päätti hyväksyä liikenneliikelaitoksen vuoden 2020 talousarvioesityksen ja vuosien 2020-2022 taloussuunnitelmaesityksen sekä lähettää ne edelleen kaupunginhallitukselle.

Johtokunta toteaa, että investointibudjetin sopeuttaminen on edellyttänyt kaupungin kehityksen kannalta olennaisten hankkeiden kuten Tuusulanväylän kaupunkibulevardin raitioinvestointien siirtämistä kahdella vuodella, metron kulunvalvonnan uudistamisen ja mahdollisen automatisoinnin siirtämistä eteenpäin sekä Koskelan raitiovarikon siirtämistä yhtiön toteuttamana kaupungin investointibudjetin ulkopuolelle.

Merkittiin, että esittelijä muutti otsikon kuuluman Palvelukeskus-liikelaitoksen talousarvioehdotus vuodelle 2020 ja taloussuunnitelmaehdotusvuosille 2021–2022.

Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunta päätti esittelijän korjatun ehdotuksen mukaisesti merkitä tiedoksi ja hyväksyä Helsingin kaupungin Palvelukeskusliikelaitoksen vuoden 2020 talousarvioehdotuksen sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2020-2022 liitteiden 1-5 mukaisesti.

Työterveysliikelaitoksen johtokunta päätti hyväksyä kaupunginhallitukselle esitettäväksi vuoden 2020 talousarvioehdotuksen sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2020-2022 liitteiden 1-2 mukaisesti.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti hyväksyä liitteen 1 mukaisen ehdotuksen sosiaali- ja terveystoimialan vuoden 2020 talousarvioksi ja vuosien 2020‒2022 taloussuunnitelmaksi.

Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta totesi, että sosiaali- ja terveystoimen talousarvion laatiminen vuodelle 2020 on poikkeuksellisen vaikeaa, koska vuodelle 2019 budjetoidut varat eivät todennäköisesti tule riittämään sote-palveluiden menojen kattamiseen ja HUSin kuluihin.

Vammaispalvelujen ja lastensuojelun lakisääteiset menot ovat kasvaneet ennakoitua selvästi enemmän. Palvelutarpeen kasvu ja mahdolliset 2019 budjetin ylitykset tulee huomioida 2020 talousarvion laadinnassa.

Voimaan tulevat ja hallitusohjelmaan kirjatut lakimuutokset, kuten lastensuojelun jälkihuollon ikärajojen nosto, tuovat jo vuodelle 2020 uusia menoja, joihin tulisi varautua.

Kaupungin budjetointitapaa tulisi muuttaa siten, että se huomioi paremmin ikääntymisestä johtuvan palvelutarpeen kasvun kaupungissa.

Kaupunkistrategian edellyttämän palvelujen saatavuuden vahvistamiseksi talousarviossa pitäisi pystyä paremmin varautumaan kilpailuun työvoimasta, rekrytoinnin vaikeuksiin ja ammattilaisten pysyvyyden varmistamiseen. Talousarviossa tulisi huomioida myös sote-alojen ansiokehityksen mahdolliset muutokset.

Sote-investointien pysymistä investointiohjelman aikataulussa on erityisen tärkeä edistää, koska monet keskeiset hankkeet ovat kohtuuttomasti viivästyneet sote-uudistuksen vuoksi.

Sosiaali- ja terveyslautakunta edellyttää, että kaupunginhallitus huomioi sosiaali- ja terveystoimialan lisärahoitusta vaativat monet vakavat haasteet kaupungin talousarvion laadinnassa, kuten:
- Helsingin yli 75-vuotiaiden määrän ja osuuden kasvu sekä heidän palvelujensa riittävyys ja kuntoutusketjujen vahvistaminen
- perusterveydenhuollon saatavuuden vahvistaminen, myös erikoissairaanhoidon kulujen hillitsemiseksi
- lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistaminen ja saatavuuden parantaminen
- mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluketjujen sujuvoittaminen.

Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta päätti merkitä tiedoksi kaupunginhallituksen talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeet (liite 4).

Tarkastuslautakunta päätti hyväksyä liitteen mukaisen tarkastuslautakunnan ja -viraston talousarvioehdotuksen vuodelle 2020 ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2020–2022.