Vahingonkorvaus, henkilövahinko, 22.3.2020, Hilatie 15

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikön vahingonkorvauspäätöksestä 9.6.2020 (18 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö on 9.6.2020 (18 §) päätöksellään hylännyt 22.3.2020 kello 14.45 osoitteessa Hilatie tapahtuneeseen liukastumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa

Esitetyt vaatimukset ja perusteet

Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan vaatimuksensa vahingonkorvauksesta 22.3.2020 kello 14.45 osoitteessa Hilatie tapahtuneeseen liukastumiseen liittyen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

Oikaisuvaatimuksessa on esitetty, että kaupunki ei ole pystynyt osoittamaan sitä, että liukkaudentorjunnan hyväksi olisi suoritettu minkäänlaisia toimia. Hakijan mukaan on voitu pitää selvänä, että yöpakkasia voi esiintyä, mutta talven jälkeisen katuhiekoituksen pois harjaus oli suoritettu jo vahingon sattumispäivään mennessä. Hakijan mukaan ilmatieteen laitoksen tilasto kuukauden keskimääräisistä lämpötiloista osoittaa, että yleensä maaliskuun lämpötilat ovat keskimäärin nollan alapuolella, joten liukkaudentorjunnan lopettaminen on ollut hätiköityä ja epäammattimaista. Oikaisuvaatimuksen mukaan alueella on vahinkopäivänä yleisesti havaittu mustaa jäätä siinä määrin, että liukkauden torjuntaa olisi pitänyt suorittaa jalankulkijoiden turvallisuuden varmistamiseksi. Oikaisuvaatimuksessa on esitetty ilmatieteenlaitoksen tilastoja, muistio liukkaudentorjunnan tarpeista alueella sekä liikennevahinkolautakunnan normisto.

Perustelut

Lautakunta viittaa yksikön päällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen sekä yhtyy yksikön päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.

Hallintopäällikön päätöksen perusteluissa on todettu siihen saatujen selvitysten perusteella, että sääolosuhteet eivät ole aiheuttaneet liukkauden tuntuvaa lisääntymistä, eikä näin ollen ole ollut tarvetta ryhtyä ylimääräisiin kunnossapitotoimiin liukkauden torjumiseksi. Keväällä saattaa erityisesti varjoisissa kohdissa olla yöpakkasen jäljiltä satunnaisia liukkaita kohtia siitä huolimatta, että säätila on plussan puolella.

Vahinkotapahtuma ei yksistään osoita kaupungin korvausvastuuta. Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää, että kadun kunnossapito on ollut virheellistä tai huolimatonta tai että kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut tyydyttävässä kunnossa. Hilatien jalkakäytävää kunnossapidetään III-hoitoluokan mukaisesti.

Ilmatieteen laitoksen ilmastokatsauksen (3/2020) mukaan maaliskuu 2020 on ollut Etelä-Suomessa noin 3-4 astetta pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi. Kunnon talvi ja pysyvä lumi ovat jääneet maaliskuussa tulematta laajalti Suomen eteläosaan, mutta 14.3. ja 20-21.3.2020 on virrannut kylmää ilmaa koko maahan ja lämpötila on käynyt pakkasen puolella.

Ilmatieteen laitoksen Helsingin Kumpulan säähavaintoaseman tiedoista ilmenee, että koko maaliskuun keskilämpötila on ollut +2.1 ˚C. Ajalla 1.3.-19.3.2020 on ilman lämpötila ollut vakaasti lämpöasteiden puolella, käyden ainoastaan kerran, 14.3.2020, pakkasella. Lämpötila on ollut korkeimmillaan +9.3˚C 19.3.2020. Ilman lämpötila on laskenut illalla 20.3.2020 pakkasasteisiin ja kahtena vahinkopäivää edeltävänä yönä, 21.3. ja 22.3.2020, on esiintynyt yöpakkasia.

Kumpulan säähavaintoaseman tietojen mukaan ilman lämpötila on ollut yöllä 21.3.2020 alimmillaan -6.1˚C ja päivällä korkeimmillaan +2.1 ˚C. Yöllä on esiintynyt ajoittaista lumisadetta, joka on loppunut kello 11, ja lumen määräksi on mitattu 1.7 mm vedeksi muutettuna. Vahinkopäivänä 22.3.2020, on ilman lämpötila käynyt yöllä alimmillaan -6.7 ˚C:ssa, mutta lämpötila noussut kello 8 lämpöasteisiin käyden ylimmillään +2.7 ˚C:ssa ennen vahinkotapahtumaa. Vahinkohetkellä on lämpötilaksi mitattu +1˚C. Vahinkopäivän sää on ollut poutainen ja selkeä eikä sateita ole esiintynyt. Lumikertymää ei ole vahinkopäivänä ollut, kuten ei myöskään koko maaliskuun aikana.

Ilmatieteen laitoksen Helsingin Kaisaniemen säähavaintoaseman säähavaintotiedot vastaavat pääosin Kumpulan säähavaintoaseman tietoja, mutta niissä kyseisen ajanjakson lämpötilat ovat hieman lämpimämpiä ja lumisateen määrä on vähäisempi.

Yöpakkasen jäljiltä voi esiintyä satunnaisia liukkaita kohtia eli ns. mustaa jäätä. Mustaa jäätä voi syntyä korkeapaineen aikana, kun lämpötila laskee nollaan tai lähelle sitä. Mustaa jäätä voi muodostua tien pinnalle, vaikka lämpötila ei laskisi pakkasen puolelle. Mustan jään liukkaus on paikallista, jolloin kulkuväylät ovat pääsääntöisesti täysin paljas kuivia, mutta paikoin voi esiintyä liukkaita kohtia.

Hakijan aikaisemmin toimittamista valokuvista ei käy ilmi, milloin kuvat on otettu, mutta kuvista on nähtävissä, että jalkakäytävä on paljas kuiva lukuun ottamatta vahinkopaikan kohdalla olevan kiinteistön muodostamaa jalkakäytävän varjokohtaa, jossa on ohut lumipeite. Valokuvista näkyy lisäksi, että kyseisen kiinteistön nurkassa sijaitsevan syöksytorven edessä olevalla jalkakäytävän alueella, on lumipeitteessä märkä kohta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Kaupunki ei näin ollen vastaa syöksytorvesta jalkakäytävälle johdetusta vedestä tai sen jäätymisestä aiheutuneesta vahingosta.

Kaupunki huolehtii kunnossapitolain mukaisista tehtävistään myös liukkaudentorjunnan osalta hiekoitushiekan puhdistamisen jälkeen, mutta jalkakäytävää ei ole hiekoitettu tai tehty muita liukkaudentorjuntatoimenpiteitä ennen vahinkotapahtumaa, koska säätilassa ei ole tapahtunut mitään sellaista muutosta, mikä olisi aiheuttanut tarvetta liukkaudentorjuntatoimenpiteisiin. Kaupungin palautejärjestelmään ei ole myöskään saapunut ilmoituksia, eikä kaupungille ole saapunut muita vahingonkorvausvaatimuksia kyseisen jalkakäytävän liukkauteen liittyen.

Edellä esitetyin perustein kaupunki katsoo, että sääolosuhteet eivät ole olleet sellaiset, että kaupungin olisi tullut ryhtyä liukkaudentorjuntatoimenpiteisiin. Maaliskuu on ollut tavallista maaliskuuta lämpimämpi, eikä maassa ole ollut lunta eikä jäätä ja kulkuväylät ovat olleet paljas kuivia koko maaliskuun ajan. Tästä syystä myös hiekan nosto on voitu suorittaa ennen vahinkotapahtumaa. Vahinkopäivänä ei ole satanut ja vahinkoa edeltävänä päivänä esiintynyt vähäinen ajoittainen lumisade on päättynyt yli vuorokausi ennen vahinkotapahtumaa. Vaikka lämpötila on käynyt pakkasen puolella kahtena yönä ennen vahinkotapahtumaa, ei säätilassa ole tapahtunut mitään sellaista muutosta, mikä olisi aiheuttanut liukkauden tuntuvaa lisääntymistä. Vahinkotapahtuma on näin ollen ollut ennalta arvaamaton kaupungin kannalta. Kaupunki katsoo huolehtineensa kadun kunnossapidosta kunnossapitolain edellyttämällä tavalla eikä vahinko ole johtunut kaupungin kunnossapitotehtävän laiminlyönnistä.

Vahinko on tapahtunut keväällä valoisaan aikaan aurinkoisena päivänä varjoisessa paikassa jalkakäytävän mutkassa. Hakija on kertonut aikaisemmin, että vahinkopaikka on varjossa aina pitkälle iltapäivään saakka.

Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta aikaisemman päätöksen muuttamiseen.

Lopputulos

Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle aiheutuneesta vahingosta.

Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että hallintopäällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Sovellettu lainsäädäntö

Vahingonkorvauslaki (31.5.1974/412) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (31.8.1978/669) 1-4 §, 14 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132) 103 e §