Toteutumattomat sitovat toiminnan tavoitteet vuonna 2021, Helsingin kaupunki

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti antaa kaupunginvaltuustolle seuraavan selvityksen vuoden 2021 toteutumatta jääneistä sitovista tavoitteista:

Kaupunginvaltuusto asetti kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle vuoden 2021 talousarviossa kaksi sitovaa tavoitetta:

- Mahdollistamme jokaiselle oppijalle yksilöllisesti sopivia tapoja oppia ja opiskella
- Käytämme koko kaupunkia oppimisen ja työnteon ympäristönä

Kummallekin tavoitteelle oli asetettu viisi tavoitteen toteutumista määrittelevää mittaria tavoitetasoineen. Ensimmäisen tavoitteen osalta tavoitetaso saavutettiin 3 mittarissa ja toisen tavoitteen osalta 2 mittarissa.

Sitovan tavoitteen toteutumisen edellytyksenä on tavoitetason saavuttaminen kaikissa mittareissa. Näin ollen kumpikaan sitova tavoite ei toteutunut. Toteutumatta jäämisen syynä olivat pääasiassa koronaepidemian aiheuttamat rajoitteet toiminnalle. Seuraavassa on selvitys kaikkien mittareiden toteutumisesta.

Mahdollistamme jokaiselle oppijalle yksilöllisesti sopivia tapoja oppia ja opiskella

Varhaiskasvatus - mittarin tavoitetaso saavutettiin

Varhaiskasvatuksessa mittarina oli yhteisen arviointimallin käyttöönotto vuoden 2021 aikana. Varhaiskasvatuksessa päiväkodin jokaisen lapsiryhmän suunniteltua pedagogista toimintaa arvioidaan yhteisellä arviointimallilla.

Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa tavoite toteutui ja yhteinen arviointimalli otettiin käyttöön 1852 lapsiryhmässä.

Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa tavoite toteutui ja yhteinen arviointimalli otettiin käyttöön kaikissa 152 lapsiryhmässä.

Perusopetus - mittarin tavoitetaso saavutettiin

Perusopetuksessa mittarina oli, että vähintään 98 % oppijalle kirjataan oppimisen ja/tai kasvun tavoite ja käydään arviointikeskustelu.

Tavoitetaso saavutettiin. 98 % perusopetuksen (suomenkielinen ja ruotsinkielinen perusopetus) oppijalle kirjattiin oppimisen ja/tai kasvun tavoite ja käytiin arviointikeskustelu.

Oppimisen ja/tai kasvun tavoite kirjattiin Wilman Opiskelijat-rekisteriin yhteensä 45321 oppilaalle. Oppimiskeskustelu kirjattiin Wilman Opiskelijat-rekisteriin yhteensä 45042 oppilaalle. Oppilaita yhteensä 46 044 (Primus 24.11.2021). Tavoite toteutui.

Lukiokoulutus - mittarin tavoitetasoa ei saavutettu

Lukiokoulutuksen mittarina oli että vähintään 75 % ensimmäisen vuoden opiskelijoista on suorittanut Opintokamu-kurssin keväällä 2021 esimerkiksi osana ryhmänohjausta opiskelijahuollon henkilöstön tuella. Opintokamu-ohjelma tarjoaa helposti käyttöön otettavia ja motivoivia työkaluja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi toisella asteella. Kaikki materiaalit ovat sähköisiä. 

Tavoitetasoa ei saavutettu. 41,7 % ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista suoritti Opintokamu-kurssin kevätlukukauden aikana.

Kevään 2021 koronatilanne vaikeutti tavoitteen saavuttamista. Opintokamu-kurssin suorittaminen oli suunniteltu toteutettavan ryhmänohjaajien ja opiskeluhuollon henkilöstön tuella. Kurssin suorittamisen tueksi sähköisessä ympäristössä kuului ryhmänohjaajien ryhmänohjaustunnit (6kpl), joissa oli tavoitteena käsitellä Opintokamu-kurssin teemoja. Koronatilanne ei keväällä mahdollistanut aina ryhmänohjaustuntien käyttämistä Opintokamu-kurssin suorittamisen tukemiseen, vaan ryhmänohjaustuokioissa on jouduttu käsittelemään pandemiatilanteista johtuvia ajankohtaisia asioita. Lisäksi ryhmänohjaustunteja pidettiin etäopetusjakson aikana Teamsin välityksellä, joka on osaltaan vaikeuttanut kurssin suorittamista. Etäopetuksen aikana on keskitytty ajankohtaisiin asioihin ja opettajia on ohjattu perustyöhön. Tavoite suunniteltiin ja päätettiin kesällä 2020, jolloin muodostettu näkymä vuoden 2021 kevätlukukauden koronatilanteesta osoittautui liian toiveikkaaksi.

Ammatillinen koulutus - mittarin tavoitetasoa ei saavutettu

Mittarina oli, että negatiivisesti keskeyttäneiden opiskelijoiden määrä on enintään 7,4 % opiskelijamäärästä. Vuonna 2020 negatiivisesti keskeyttäneitä oli 12,7 % eli 1142 opiskelijaa. 

Tavoitetasoa ei saavutettu. Negatiivisesti keskeyttäneiden opiskelijoiden määrä oli 11,6 % opiskelijamäärästä (1034 henkilöä). Negatiivisesti keskeyttäneitä on yhteensä noin 11,6 % perustutkinto- ja valma-opiskelijoista.

Vaikka negatiivisesti keskeyttäneiden määrä on edelleen korkea suhteessa tavoitelukuun, niin vuoteen 2020 verrattuna negatiivisesti keskeyttäneiden määrä 2021 on pienentynyt 1,1 %-yksikköä.

Ikäluokkien 18-20 osalta negatiivinen keskeyttäminen on vähentynyt noin 5 %-yksikköä. Alle 18-vuotiasta negatiivisesti keskeyttäneitä vuonna 2021 oli 3,2 %. Huomattavaa on, että yli 30 -vuotiaiden kohdalta negatiivisen keskeyttämisen määrä on kasvanut yli 4% -yksikköä. Nuorten aikuisten kiinnittymiseen opintoihin vaikuttaa paljon oppilaitoksen ulkopuoliset tekijät, kuten elämäntilanne ja siihen liittyvät haasteet, esim. itsenäistyminen. Aikuisten (yli 30v.) osalta esim. taloudellisen tilanteen heikkeneminen selittää osaltaan negatiivista keskeyttämistä

Vapaa sivistystyö - mittarin tavoitetaso saavutettiin

Mittarina oli yhteisten sähköisten oppimisalustojen käyttöönotto työväenopistoissa siten, että vähintään 10 % kursseista käyttää edu.hel.fi -verkon oppimisalustoja

Tavoitetaso saavutettiin. Sähköisiä edu.hel.fi-oppimisalustoja käytettiin 41,4 %:lla kursseista. Koronakriisi on vahvistanut digipainotusta ja lisännyt edu.hel.fi-alustan käyttöä.

Käytämme koko kaupunkia oppimisen ja työnteon ympäristönä

Varhaiskasvatus - mittarin tavoitetaso saavutettiin

Mittarina oli, että jokaisessa lapsiryhmässä toteutetaan ilmiöpohjaisen oppimisen kokonaisuus yhdessä kulttuuri- ja taidetoimijan kanssa.

Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa tavoite toteutui. Ilmiöpohjainen oppimisen kokonaisuus yhdessä jonkin kulttuuri- ja taidetoimijan kanssa toteutettiin 1867 lapsiryhmässä. Tässä mittarissa lapsiryhmiin on laskettu mukaan myös perhepäivähoidon ja leikkipuistojen ryhmät, mistä johtuen luku on suurempi, kuin varhaiskasvatuksen edellä mainitussa ensimmäisessä mittarissa.

Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa tavoite toteutui. Jokaisessa lapsiryhmässä (152 lapsiryhmää) toteutettiin ilmiöpohjainen oppimisen kokonaisuus yhdessä jonkin kulttuuri- ja taidetoimijan kanssa. Päiväkotiryhmien lisäksi ilmiöpohjainen oppimisen kokonaisuus toteutettiin myös kuudessa ryhmäperhepäiväkodissa.

Perusopetus - mittarin tavoitetaso saavutettiin

Mittarina oli, että oppilaat osallistuvat monipuolisesti kulttuurisisältöihin ja -tapahtumiin.  Kulttuuripolkua toteutetaan vähintään:  
1-6 vuosiluokkien koulussa neljä vuosiluokkaa
1-4 ja 1-5 vuosiluokkien koulussa kolme vuosiluokkaa
1-9 seitsemän vuosiluokkaa

Mittarin tavoitetaso saavutettiin. Perusopetuksen koulut (suomenkielinen ja ruotsinkielinen perusopetus) kirjasivat tavoitteen mukaisesti lukuvuoden 2021-2022 toimintasuunnitelmiin, mitkä vuosiluokat toteuttavat kulttuuripolkua lukuvuonna 2021-22.

Mittarin mukaan Kulttuuripolkua tulisi toteuttaa lukuvuonna 2021-22 vähintään yhteensä 493 luokka-asteella. Peruskouluissa Kulttuuripolkua toteutettiin vuoden 2021 aikana yhteensä 597 luokka-asteella. Peruskouluille tehtiin loppusyksystä 2021 Forms-kysely, miten toimintaa oli toteutettu vuoden 2021 aikana. Kyselyyn vastasivat kaikki peruskoulut. Kokonaisuudessaan toimintaa oli toteutettu yli vähimmäistavoitteen vuoden 2021 aikana.

Lukiokoulutus - mittarin tavoitetasoa ei saavutettu

Mittarina oli nuorten lukiokoulutuksessa oli (fi+sv) (+ linjen för vuxenstudier vid Tölö gymnasium): Vähintään 95 % opiskelijoista osallistuu aineenopettajan ja opiskelijoiden yhdessä suunnittelemiin opetussuunnitelman mukaisiin opintokäynteihin (korkeakoulut, yritykset, työpaikat).

Mittarina aikuisten lukiokoulutuksessa oli: Vähintään 30 %:ssa lukion kursseja toteutetaan em. opintokäynti.

Tavoitetasoja ei saavutettu. Nuorten lukiokoulutuksessa opetussuunnitelman mukaisiin opintokäynteihin osallistui 80,7 % opiskelijoista. Aikuislukio 13,8 %:ssa kursseista järjestettiin opintokäynti. Keväällä etäopetuksesta johtuen opintokäyntejä ei voitu toteuttaa fyysisinä vierailuina, mutta etäopetuksen pitkityttyä oppilaitokset ryhtyivät rakentamaan verkon kautta tapahtuvia opetussuunnitelman mukaisia opintokäyntejä. Rajoitusten lievennyttyä opintokäyntejä on etenkin alkusyksystä toteutettu myös fyysisesti. Loppusyksystä koronatilanteen edelleen pahennuttua vierailujen toteutuminen kuitenkin jälleen vaikeutui. Vastaanottajat eivät ole halunneet ottaa vastaan opiskelijaryhmiä. Lisäksi lukioissa on haluttu turvata koulunkäyntiä pitkien etäopetusjaksojen jälkeen.

Ammatillinen koulutus - mittarin tavoitetasoa ei saavutettu

Mittarina oli, että työpaikalla tapahtuva oppiminen kasvaa 10 000 päivällä verrattuna vuoteen 2020. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuma 1.1.–31.12.2020 välisenä aikana oli yhteensä 337 346 päivää, joten tavoite vuonna 2021 on 347 346 päivää

Mittarin tavoitetasoa ei saavutettu. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuma oli 313 584 päivää (90,3 % tavoitteesta).

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen osalta korona on vaikuttanut merkittävästi paikkojen saatavuuteen. Koronaturvallisuuden maksimointi työnantajan taholta oman henkilöstön osalta vaikutti siihen, että opiskelijat eivät päässeet työelämäjaksoille. Siirtyminen pääkaupunkiseudulla laajasti etätyöhön heikensi oppilaitoksen vuorovaikutteista yhteistyötä työelämän kanssa. Opintoja on edistetty muilla tavoin. Näyttöjen suorittaminen oppilaitoksen oppimisympäristöissä mahdollistettiin opetus- ja kulttuuriministeriön erillisellä luvalla.

Vapaa sivistystyö - mittarin tavoitetasoa ei saavutettu

Mittarina oli, että kurssilaisten määrä kasvaa Koillis- ja Itä-Helsingin alueilla vähintään 5 % verrattuna vuoteen 2020. Arbiksen kurssilaisten määrä kasvaa 5 % verrattuna vuoteen 2020.

Tavoitetasoa ei saavutettu. Kurssilaisten määrä Koillis- ja Itä-Helsingin alueilla oli 15 455 kurssilaista, mikä oli 82,2 % tavoitetasosta.

Koronarajoitusten vuoksi opetus toteutettiin keväällä 2021 kokonaan etänä/verkossa (pl. maahanmuuttajien lukukoulutukset, jotka toteutettiin osittain lähiopetuksena) eikä paikan päällä Koillis- ja Itä-Helsingin opetuspisteissä. Syyslukukauden alussa kurssikoot olivat puolitettuja koronarajoitusten takia.

Kurssikoot palautuivat normaaleiksi 1.10. alkaen. Iso osa järjestetyistä kursseista on pitkiä kurssia, joihin ei ole tarkoituksenmukaista tai on oppimisen kannalta hankalaa liittyä mukaan kesken kurssin. Kurssilaisten määrä kasvoi loppuvuodesta kun paikkoja avattiin lisää, mutta kasvu ei ollut tavoitteen saavuttamiseksi riittävää. Verkkokursseilla on lisäksi tavoitettu 1741 laskelman ulkopuolelle jätettyä itä- ja koillishelsinkiläistä opiskelijaa, mutta tämäkään lisäys ei riitä saavuttamaan tavoitetta.