Tilinpäätös vuodelta 2023, Helsingin kaupunki

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on antanut kaupungin ohjeiden ja aikataulujen mukaisesti tiedot kaupungin vuoden 2023 tilinpäätöstä varten sekä selvityksen talousarvion toteutumisesta kaupungin toimintakertomusta varten.

Käyttötalous

Käyttötalouden menot vuonna 2023 olivat noin 1,46 miljardia euroa ja tulot noin 97,6 miljoonaa euroa. Käyttötalouden nettomenot (menot-tulot) olivat noin 1,36 miljardia euroa eli 14,1 miljoonaa euroa suuremmat kuin talousarviossa ennakoitiin. Tämä johtui lähinnä talousarviossa ennakoitua suuremmasta palkka- ja hintatason noususta.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kertyi tuloja yhteensä 97,6 miljoonaa euroa, mikä on 27,9 miljoonaa euroa, eli 40 % talousarviossa ennakoitua enemmän. Lisätulot kertyvät pääosin kaupungin saamista käyttötarkoitussidonnaisista valtionavustuksista sekä muusta ulkopuolisesta rahoituksesta, jota kertyi kaikkiaan 22,7 miljoonaa euroa. Lisäksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan tulot sekä perusopetuksen kotikuntakorvaustulot ylittivät talousarviossa ennakoidun tason.

Toimialan menot ylittivät talousarvion 42 miljoonalla eurolla eli 3 %. Menoylitys johtui edellä mainitun talousarvion ulkopuolisen rahoituksen käytön lisäksi talousarviossa ennakoitua suuremmasta palkka- ja hintatason noususta. Lisäksi ylitystä tapahtui varhaiskasvatuksen tuissa ja iltapäivätoiminnan avustuksissa.

Vuoteen 2022 verrattuna menot kasvoivat 105 miljoonaa euroa eli 7,8 %. Menokasvu johtui asiakasmäärän kasvusta, palkka- ja hintatason noususta sekä tilavuokrien kasvusta.

Investoinnit

Toimialan investointimäärärahat olivat 33,6 miljoonaa euroa, minkä lisäksi toimialalla oli käytettävissä noin 6,2 miljoonaa euroa ylitysoikeuksia vuodelta 2022 siirtyneiden hankintojen rahoittamiseen. Määrärahoja ja ylitysoikeutta käytettiin noin 28,7 miljoonaa euroa, josta 17,2 miljoonaa euroa tietotekniikkahankintoihin ja 11,5 miljoonaa euroa tilojen varustamiseen ja kalustamiseen. Määrärahoja jäi käyttämättä vajaat 11,1 miljoonaa euroa, josta 4,0 miljoonaa euroa siirrettiin käytettäväksi vuoden 2024 talousarviossa eräiden vuodelle 2024 siirtyneiden hankintojen rahoittamiseen.

Sitovat tavoitteet

Toimialalla oli kaksi sitovaa tavoitetta, joista molemmat toteutuivat.

Tavoite 1: Parannetaan mielen hyvinvoinnin varhaista tukea lasten ja nuorten arjessa (hyte-tavoite)

Mittari 1: Peruskouluista vähintään 80 % käyttää systemaattisesti yhtä tai useampaa vuodelle 2023 sovittua tunne- ja vuorovaikutustaidon -ohjelmaa syyslukukauden 2023 loppuun mennessä seuraavasti:
- vuosiluokkien 1–6 ja 7–9 kouluissa vähintään yhdellä vuosiluokalla
- vuosiluokkien 1–9 kouluissa vähintään kahdella vuosiluokalla (toinen vuosiluokka on oltava luokka-asteilta 1–6 ja toinen luokka-asteilta 7–9)

Mittarin 1 toteuma:
Mittari toteutui. Kouluista 98 % käytti vähintään yhtä vuodelle 2023 sovittua tunne- ja vuorovaikutustaidon ohjelmaa vuosiluokkien 1-6 ja 7-9 kouluissa vähintään yhdellä vuosiluokalla ja vuosiluokkien 1-9 kouluissa vähintään kahdella vuosiluokalla siten, että toinen vuosiluokista oli luokka-asteilta 1-6 ja toinen luokka-asteilta 7-9. Toteuma mitattiin koulujen syksyllä 2023 tekemien toimintasuunnitelmakirjausten ja rehtoreille toteutetun kyselyn perusteella.

Mittari 2: Lukiokoulutuksessa itsensä tärkeäksi osaksi kouluyhteisöä kokevien opiskelijoiden osuus vastaajista pysyy vähintään 2021 Kouluterveyskyselyn tasolla (45,5 %)

Mittarin 2 toteuma:
Mittari toteutui. Itsensä tärkeäksi osaksi kouluyhteisöä kokevien opiskelijoiden osuus 2023 Kouluterveyskyselyssä oli 49,6 %. Yhteisöllisyyden kokemuksessa palattiin koronapandemiaa edeltävälle tasolle.

Tavoite 2: Parannetaan henkilöstön veto- ja pitovoimaa ja työoloja yhdessä

Mittari (Varhaiskasvatus ja ammatillinen koulutus:) Stadin AO:ssa varhaiskasvatuksen lastenhoitajien kelpoisuuteen tähtäävässä oppisopimuskoulutuksessa aloittaneiden määrä kasvaa vähintään 20 % vuonna 2023 verrattuna vuoteen 2022.

Mittarin toteuma:
Mittari toteutui. Vuonna 2023 Stadin AO:ssa varhaiskasvatuksen lastenhoitajien kelpoisuuteen tähtäävässä oppisopimuskoulutuksessa aloittaneiden määrä oli 253, joka on 40 % enemmän kuin vuonna 2022.

Asiakasmäärät

Varhaiskasvatuksen asiakasmäärä oli noin 600 lasta pienempi kuin talousarviossa. Maksusitoumuslasten määrä alitti talousarvion 430 lapsella. Yksityisten päiväkotien esiopetuslapset sisältyivät talousarvion maksusitoumusasiakkaiden lukuun, mutta eivät tilinpäätöksen lukuun. Kerhoissa olevien lasten määrä alitti talousarvion 150 lapsella. Kaupungin omien päiväkotien lapsimäärä oli talousarviossa ennakoidulla tasolla.

Kotihoidon tuella olevien lasten määrä oli 420 lasta pienempi kuin talousarviossa. Yksityisen hoidon tuen asiakasmäärä oli talousarvion tasolla.

Kaupungin itse järjestämässä perusopetuksessa oppilaiden määrä ylitti talousarvion noin 170 oppilaalla. Perusopetuksen kotikuntakorvausoppilaita eli muissa kuin kaupungin omissa kouluissa peruskoulua käyviä oppilaita oli 135 enemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Lukiokoulutuksen asiakasmäärä alitti talousarvion 70 opiskelijalla. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijavuodet ylittyivät noin 330:lla opiskelijavuodella.

Perusopetuslain mukaisessa iltapäivätoiminnassa oli 960 lasta enemmän kuin talousarviossa. Vapaassa sivistystyössä järjestettiin 4 090 opetustuntia enemmän, ja kurssilaisia oli noin 13 200 enemmän kuin talousarviossa.

Tuottavuus ja yksikkökustannukset

Toimialan tuottavuutta mitattiin toimialatasolla. Tuottavuus lasketaan tuottavuusindeksillä tuotos-panos-laskentana. Toimialan tuotos on palveltu asiakasmäärä sekä tuotetut opetustunnit vapaassa sivistystyössä. Toimialan panos on toimintaan käytetyt määrärahat. Tuottavuutta on parannettu kehittämällä toimintaa ja prosesseja kaikissa palvelukokonaisuuksissa ja hallinnossa.

Toimialan tuottavuusindeksi oli 95,9 (perusvuosi 2021=100), mikä alitti talousarvion tuottavuusindeksin arvon 2,1 yksiköllä. Tuottavuuden heikompi kehitys johtui pääosin talousarviossa ennakoitua suuremmista palkankorotuksista sekä talousarviossa ennakoitua korkeammasta kustannustason noususta erityisesti kuljetuskuluissa ja ruoka- ja siivouspalvelukuluissa.

Ennakoitua suurempi hintatason nousu heijastui myös suoraan lapsi- ja oppilaskohtaisiin kustannuksiin, jotka ylittivät talousarviossa ennakoidun tason kaikissa palveluissa lukuun ottamatta suomenkielistä lukiokoulutusta ja ruotsinkielistä perusopetusta. Lukiokoulutuksessa yksikkökustannuksia laskivat oppivelvollisuuden laajenemisen arvioitua pienemmät lisäkustannukset. Myös vapaan sivistystyön yksikköhinnat (tuntihinnat) alittivat talousarvion, koska opetustunteja pystyttiin järjestämään määrärahoilla talousarviossa ennakoitua enemmän.

Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä

Liitteenä on vuosittain osaksi tilinpäätösmateriaaleja liitettävä selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä arvio merkittävimmistä riskeistä.

This decision was published on 04.04.2024

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §