Helsingin kaupungin talousarvio vuodelle 2022 ja taloussuunnitelma vuosille 2022 - 2024
Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen toiminnan yhtiöittämisen aiheuttamat muutokset vuoden 2022 talousarvioon
Päätös
Kaupunginvaltuusto päätti:
A. hyväksyä Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen (HKL) yhtiöittämisen myötä tehtävän toiminnan siirron aiheuttamat muutokset vuoden 2022 talousarvioon liitteen 1 mukaisesti
B. oikeuttaa HKL:n omaisuuden siirrosta johtuen kaupunginhallituksen ylittämään vuoden 2022 talousarvioon merkityt määrärahat seuraavasti:
Ta-kohta 8 06 Arvopaperit, Khn käytettäväksi
Määräraha talousarviossa 16 000 000 euroa
Määrärahan ylitysoikeus 265 000 000 euroa kohdentuen uudelle alakohdalle 8 06 04 Kaupunkiliikenne Oy:n osakkeiden merkintä
Ta-kohta 9 01 02 Muu antolainaus, Khn käytettäväksi
Määräraha talousarviossa 126 450 000 euroa (Kvsto 8.12.2021 § 385)
Kohdan A. mukaisen talousarviomuutoksen myötä määräraha kasvaa 188 000 000 euroa yhtiön toteutettavaksi siirtyvien investointien rahoittamiseen varautumisen johdosta, jonka jälkeen ta-kohdan määrärahan suuruus on 314 450 000 euroa
Määrärahan ylitysoikeus 493 000 000 euroa omaisuuden siirrosta yhtiölle muodostuvan velan johdosta kohdentuen uudelle alakohdalle 9 01 02 36 Lainat Kaupunkiliikenne Oy:lle
HKL:n tammikuun 2022 lopun tilintarkastuksen ollessa vielä kesken ylitysoikeuksien perustana olevat määrärahojen summat voivat vielä tarkentua, minkä vuoksi ylitysoikeudet myönnetään enintään luetellun mukaisina.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Aikaisemmat päätökset
Kaupunginvaltuusto päätti 22.9.2021 (§ 282) Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen toiminnan yhtiöittämisestä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi liikenneliikelaitoksen toiminnan siirtämisen metron infra- ja liikennöintisopimuksiin liittyviä toimintoja lukuun ottamatta liikelaitoksen liiketoimintaa välittömästi jatkamaan perustettavalle osakeyhtiölle. Samalla kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkiliikenneyhtiön perustamiseen ja liikenneliikelaitoksen toimintojen siirtoon liittyvät pääomajärjestelyt.
Kaupunginhallitus päätti 13.12.2021 (§ 923) yhtiöittämiseen liittyvässä täytäntöönpanopäätöksessä toiminnan, omaisuuden ja henkilöstön siirtoon liittyvistä järjestelyistä mukaan lukien osakemerkinnät ja lainajärjestelyt. Samalla kaupunginhallitus mm. kehotti kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosastoa valmistelemaan liikennelaitoksen yhtiöittämiseen liittyviä apporttiomaisuuden siirtoja koskevat ylitysoikeuspäätökset.
Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen toiminnan yhtiöittämisen aiheuttamat muutokset vuoden 2022 talousarvioon
Kaupunginvaltuuston 8.12.2021 (§ 385) hyväksymässä vuoden 2022 talousarviossa määrärahat on annettu vuoden 2022 alussa voimassa olleelle organisaatiolle. Uuden yhtiön Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n (Kaupunkiliikenne Oy) toiminnan aloitusajankohta selvisi vuoden 2021 lopussa. Kaupunkiliikenne Oy:n toiminta alkoi 1.2.2022. Tämän johdosta talousarviota 2022 ja taloussuunnitelmaa 2022-2024 muutetaan niin, että tammikuun 2022 osalta HKL on kokonaisuudessaan osana kaupungin talousarviota ja 1.2.-31.12.2022 osalta muutetussa talousarviossa on mukana se osa HKL-liikelaitoksesta, joka jää toimimaan liikelaitoksena Kaupunkiliikenne Oy:n aloittaessa.
Kaupunginhallitus toteaa, että HKL:n toiminnan yhtiöittäminen edellyttää vuoden 2022 talousarvion rakenteen ja määrärahojen muuttamista. Lisäksi toiminnan yhtiöittäminen vaikuttaa vuonna 2022 toteutettavaan talouden seurantaan ja ennustamiseen sekä tilinpäätöksen esitystapaan.
Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen toiminnan yhtiöittämisen aiheuttamat muutokset vuoden 2022 talousarvioon on esitetty liitteessä 1.
Muutoksen vaikutus vuoden 2022 talousarvion tuloslaskelmaan on neutraali. Kaupunkiliikenne Oy:n toteuttamat investoinnit rahoitetaan jatkossakin pääosin kaupungin toimesta ja ne lisäävät kaupungin käyttömenoja. Kaupunkiliikenneyhtiön toteuttamat investoinnit lisäävät kaupungin käyttötaloudestaan maksamaa palvelukorvausta, joka on osa kaupunkistrategian mukaista käyttötalouden menoraamia. Kaupunkiliikenne Oy:n investoinnit tarkastellaan osana kaupungin investointikokonaisuutta ja ne huomioidaan kaupunkistrategian toiminnan ja investointien rahavirran alijäämätavoitteen tarkastelussa.
Investoinneista siirtyy yhtiön toteutukseen muut kuin metroliikenteeseen liittyvät investoinnit, 216 miljoonaa euroa vuonna 2022. Kyseiset investoinnit suunnitellaan rahoitettavaksi kaupungin vuoden 2022 aikana myöntämällä 188 miljoonan euron antolainalla. Tähän liittyen kaupungin suunniteltua ulkoista lainanottotarvetta ja lainanoton ajoitusta tarkastellaan vuoden edetessä maksuvalmiuden kehittymisen myötä.
Tällä päätöksellä tehdään liikenneliikelaitoksen toiminnan yhtiöittämisen aiheuttamat muutokset alkuperäiseen kaupunginvaltuuston 8.12.2021 hyväksymään talousarvioon 2022.
Tällä päätöksellä kaupunginvaltuusto päättää myös liikenneliikelaitoksen toiminnan yhtiöittämisen aiheuttamista muutoksista talousarviorakenteeseen. Uusi talousarviorakenne ajanjaksolle 1.2. – 31.12.2022 on esitetty tämän päätöksen liiteasiakirjan lopussa.
Asia on valmisteltu kaupunginkanslian, kaupunkiympäristön toimialan, HKL:n ja Kaupunkiliikenne Oy:n kesken. Päätösehdotukseen liittyvät kaupunkiympäristölautakunnan ja HKL:n johtokunnan ehdotukset ovat päätöshistoriassa.
Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen omaisuuden siirrosta johtuva vuoden 2022 talousarvioon merkittyjen määrärahojen ylitys
Apporttiluovutuksen piiriin kuuluivat HKL-liikelaitoksen raitioliikenteeseen, lauttaliiketoimintaan ja pyöräilyliiketoimintaan liittyvät liiketoimintakokonaisuudet sisältäen HKL:n liiketoiminnan kokonaisuudessaan lukuun ottamatta metroliiketoimintaa. Liiketoiminta siirtyi varoineen, sopimuksineen, velkoineen, velvoitteineen, vastuineen ja varauksineen. Apporttiluovutuksessa omaisuuserät siirtyivät yhtiölle kirjanpitoarvosta. Siirtyvän apporttiomaisuuden kirjanpidollinen arvo on 758 miljoonaa euroa, johon liittyen kaupunki merkitsee osakkeita 265 miljoonalla eurolla ja Kaupunkiliikenne Oy:n ja kaupungin välille muodostuu 493 miljoonan euron suuruinen velka.
Omaisuuden siirrosta ei synny merkittävää rahavirtaa kaupungin ja yhtiön välille vuoden 2022 tilinpäätöksessä.
8 06 Arvopaperit, Khn käytettäväksi (uusi ta-kohta 8 06 04 Kaupunkiliikenne Oy:n osakkeiden merkintä)
Talousarviokohdan vuoden 2022 määräraha on 16 000 000, joka tulisi saada ylittää enintään 265 000 000 eurolla johtuen kaupungin tekemistä Kaupunkiliikenne Oy:n osakemerkinnöistä.
Kaupunki merkitsee Kaupunkiliikenne Oy:öön siirtynyttä omaisuutta vasten yhtiön osakkeita noin 265 milj. eurolla. Kaupungin investointimenoihin aiheutuu enintään 265 milj. euron suuruinen ylitys. Siirtyvien omaisuuserien arvot tarkentuvat lopullisesti HKL:n vuoden 2022 tammikuun lopun tilintarkastuksen valmistumisen yhteydessä.
Osakkeiden merkintähinta tulee käsitellä kirjanpidollisesti talousarviomäärärahan käyttönä. Osakkeiden merkintähintaa vastaava ylitys tulisi myöntää talousarvion kohtaan 8 06 04 Kaupunkiliikenne Oy:n osakkeiden merkintä (uusi alakohta).
Määräraha tulisi saada ylittää enintään 265 000 000 euroa.
9 01 02 Muu antolainaus, Khn käytettäväksi (uusi ta-kohta 9 01 02 36 Lainat Kaupunkiliikenne Oy:lle)
Talousarviokohdan kaupunginvaltuuston 8.12.2021 (§ 282) hyväksymän talousarvion mukainen vuoden 2022 määräraha on 126 450 000. HKL:n yhtiöittämisen johdosta tehtävän toiminnan siirron myötä (kohta A) muutetun talousarvion mukainen talousarviokohdan määräraha on 314 450 000 euroa, joka tulisi saada ylittää enintään 493 000 000 eurolla johtuen kaupungin ja Kaupunkiliikenne Oy:n välille muodostuvasta lainasta.
HKL:n Kaupunkiliikenne Oy:öön siirtyneeseen omaisuuteen kohdistuneista veloista sekä yhtiölle siirretystä noin 12,8 milj. euron alkukassasta muodostuu kaupungin ja Kaupunkiliikenne Oy:n välille uusi noin 493 milj. euron suuruinen velka.
Talousarviokohdan kaupunginvaltuuston 8.12.2021 (§ 282) hyväksymän talousarvion mukainen vuoden 2022 määräraha on 126 450 000. HKL:n yhtiöittämisen johdosta tehtävän toiminnan siirron myötä kohdan A) mukaisen talousarviomuutoksen myötä määräraha kasvaa 188 000 000 euroa, jonka jälkeen ta-kohdan määrärahan suuruus on 314 450 000 euroa. Määrärahalisäyksellä varaudutaan lainoittamaan Kaupunkiliikenneyhtiön vuoden 2022 investointimenoja.
Lisäksi yhtiöittämisjärjestelyssä yhtiölle muodostuu siirtyvän omaisuuden sisältämästä velkaosuudesta yhtiöittämispäätöksessä kuvattu konsernin sisäinen antolaina, jonka pääoman osalta tulisi samaa em. ta-kohtaa saada ylittää enintään 493 000 000 eurolla.
Lainojen myöntäminen tulee käsitellä kirjanpidollisesti talousarviomäärärahan käyttönä. Lainaa vastaava ylitys tulisi myöntää talousarvion kohtaan 9 01 02 36 Lainat Kaupunkiliikenne Oy:lle (uusi alakohta).
Määräraha tulisi saada ylittää enintään 493 000 000 euroa.
Kaupunginhallitus 25.04.2022 § 279
Päätös
Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto päättää:
A. hyväksyä Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen (HKL) yhtiöittämisen myötä tehtävän toiminnan siirron aiheuttamat muutokset vuoden 2022 talousarvioon liitteen 1 mukaisesti
B. oikeuttaa HKL:n omaisuuden siirrosta johtuen kaupunginhallituksen ylittämään vuoden 2022 talousarvioon merkityt määrärahat seuraavasti:
Ta-kohta 8 06 Arvopaperit, Khn käytettäväksi
Määräraha talousarviossa 16 000 000 euroa
Määrärahan ylitysoikeus 265 000 000 euroa kohdentuen uudelle alakohdalle 8 06 04 Kaupunkiliikenne Oy:n osakkeiden merkintä
Ta-kohta 9 01 02 Muu antolainaus, Khn käytettäväksi
Määräraha talousarviossa 126 450 000 euroa (Kvsto 8.12.2021 § 385)
Kohdan A. mukaisen talousarviomuutoksen myötä määräraha kasvaa 188 000 000 euroa yhtiön toteutettavaksi siirtyvien investointien rahoittamiseen varautumisen johdosta, jonka jälkeen ta-kohdan määrärahan suuruus on 314 450 000 euroa
Määrärahan ylitysoikeus 493 000 000 euroa omaisuuden siirrosta yhtiölle muodostuvan velan johdosta kohdentuen uudelle alakohdalle 9 01 02 36 Lainat Kaupunkiliikenne Oy:lle
HKL:n tammikuun 2022 lopun tilintarkastuksen ollessa vielä kesken ylitysoikeuksien perustana olevat määrärahojen summat voivat vielä tarkentua, minkä vuoksi ylitysoikeudet myönnetään enintään luetellun mukaisina.
11.04.2022 Pöydälle
15.11.2021 Ehdotuksen mukaan
08.11.2021 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Ari Hietamäki, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 36567
Tuula Saxholm, rahoitusjohtaja, puhelin: 310 36250
Liikenneliikelaitoksen johtokunta 04.04.2022 § 32
Päätös
Johtokunta hyväksyi kaupunginhallitukselle esitettäväksi liikenneliikelaitoksen vuoden 2022 talousarvioesityksen ja vuosien 2022-2024 taloussuunnitelmaesityksen.
23.09.2021 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan
Esittelijä
Lisätiedot
Ari Päivärinta, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 78433
Kaupunkiympäristölautakunta 29.03.2022 § 201
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että se päättäisi hyväksyä HKL:n yhtiöittämisestä aiheutuvat kaupunkiympäristön toimialan vuoden 2022 talousarviota ja vuosien 2022-2024 taloussuunnitelmaa koskevat muutokset.
21.09.2021 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
14.09.2021 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Pekka Tirkkonen, suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 36637
Kaupunginvaltuusto 08.12.2021 § 385
Esitys
Kaupunginvaltuusto hyväksyi talousarvion vuodeksi 2022 ja taloussuunnitelman ohjeellisena vuosille 2022 - 2024.
Käsittely
Käsittelyjärjestyksen ja pohjaehdotuksen muuttaminen
Kaupunginvaltuusto muutti 24.11.2021 valtuuston kokouksessa hyväksyttyä käsittelyjärjestystä ja päätti avata keskustelun asian osalta uudestaan koskien alla mainittuja lisäyksiä. Samalla kaupunginvaltuusto hyväksyi käsittelyn pohjaksi ehdotuksen, johon on tehty seuraavat korjaukset:
- | Sivuille 302 ja 303 (liite 1) lisätään sosiaali- ja terveyspalveluiden sitoviin tavoitteisiin helsinkiläisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisemistä koskeva mittari, joka kuuluu seuraavasti: |
Lähisuhdeväkivalta lapsiperheissä -palveluketjun toimeenpano etenee suunnitellusti. Vahvistetaan lasten ja nuorten välisen väkivallan tunnistamista ja puuttumista. | |
- | Sivuille 304 ja 305 (liite 1) sosiaali- ja terveyspalveluiden muihin toiminnan tavoitteisiin muutetaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamista kaupunkiyhteisesti monialaisin toimenpitein ja osallisuuden vahvistamista koskeva mittari kuulumaan seuraavasti: |
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä HUS:n kanssa yhdessä sovittua lasten ja nuorten mielenterveysongelmien toimeenpanosuunnitelmaa toteutetaan ja parannetaan nepsy-asiakkaiden (neuropsykiatriset vaikeudet) hoidon ja palvelujen saatavuutta. |
Selonteko
Kaupunginvaltuusto hyväksyi selonteon 24.11.2021 kokouksessa tehdyistä ehdotuksista alla mainitun mukaisesti. Asiaan liittyvä palautusehdotus käsiteltyiin edellä mainitussa kokouksessa.
Vastaehdotukset
Valtuutettu Eeva Kärkkäinen ehdotti valtuutettu Terhi Peltokorven kannattamana, että kaupunginvaltuusto päättää lisätä pitkäjänteisesti rahoitusta koulujen ja päiväkotien välisen eriarvoistumisen vähentämiseksi. Tämän varmistamiseksi kasvatetaan myönteisen erityiskohtelun rahoitus 3 milj. eurolla vuodessa vuodesta 2022 lähtien koko taloussuunnitelmakauden ajaksi. Tätä tarkoitusta varten lisätään kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle 3 miljoonan euron lisärahoitus.
Valtuutettu Eeva Kärkkäinen ehdotti valtuutettu Terhi Peltokorven kannattamana, että kaupunginvaltuusto päättää palauttaa kotihoidontuen Helsinki-lisän 1-2-vuotiasta lasta kotona hoitaville perheille 1.1.2022 lähtien. Tätä tarkoitusta varten lisätään kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle 4 miljoonan euron lisärahoitus vuodelle.
Valtuutettu Mika Ebeling ehdotti valtuutettu Pia Kopran kannattamana, että kaupunginvaltuusto päättää laajentaa Helsinki-lisän koskemaan myös 1-3 -vuotiaita lapsia vuoden 2022 alusta alkaen siten, että kotihoidon tuen Helsinki-lisää maksetaan 1.1.2022 alkaen 270 euroa/kk.
Tämän mahdollistamiseksi lisätään
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kohtaan 200 Avustukset 15,1 miljoonaa euroa.
Toivomusponnet
Valtuutettu Eeva Kärkkäinen ehdotti valtuutettu Terhi Peltokorven kannattamana hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen:
Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta lisätä Helsingin kaupungin rahankäytön avoimuutta. Selvityksessä tutkitaan esimerkiksi mahdollisuutta toteuttaa kaupungin verkkosivuille valtiovarainministeriön tutkibudjettia.fi-sivun kaltainen palvelu, josta kaupunkilaiset voivat helposti tutustua kaupungin rahankäyttöön. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta tarjota sivuston kautta kaupunkilaisille mahdollisuus talousarvioesityksen eri valmisteluvaiheissa arvioida uuden talousarvioesityksen tuomia muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna. |
Valtuutettu Mikael Jungner ehdotti Oona Hagmanin kannattamana hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen:
Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta luoda Helsinkiin osallistavan demokratian suunnitelma, jolla vahvistetaan kaupunkilaisten tiedonsaantia ja vaikuttavaa osallistumista päätöksentekoon. |
Äänestysjärjestys
Valtuutettu Kärkkäisen ensimmäisestä vastaehdotuksesta äänestettiin pohjaehdotusta vastaan. Valtuutettu Kärkkäisen toisesta vastaehdotuksesta ja Ebelingin vastaehdotuksesta äänestetään vastakkain. Tämän jälkeen voittaneesta ehdotuksesta äänestettiin pohjaehdotusta vastaan.
Toivomusponsista äänestettiin jokaisesta erikseen.
Äänestykset
Vastaehdotukset
1 äänestys
Kaupunginhallituksen ehdotus JAA, vastaehdotus EI
JAA-ehdotus: Kaupunginhallitus
EI-ehdotus: Eeva Kärkkäisen ensimmäinen vastaedotus koskien koulujen ja päiväkotien välisen eriarvoistumisen vähentämisen rahoitusta
Jaa-äänet: 78
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Eva Biaudet, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdottir Sandelin, Fatim Diarra, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Tuula Haatainen, Mia Haglund, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Atte Harjanne, Eveliina Heinäluoma, Titta Hiltunen, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Nuutti Hyttinen, Anniina Iskanius, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Atte Kaleva, Arja Karhuvaara, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Pia Kopra, Laura Korpinen, Sini Korpinen, Minja Koskela, Minna Lindgren, Ajak Majok, Teija Makkonen, Otto Meri, Nina Katariina Miettinen, Björn Månsson, Tuomas Nevanlinna, Dani Niskanen, Johanna Nuorteva, Mia Nygård-Peltola, Tom Packalén, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Amanda Pasanen, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Mari Rantanen, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Pirkko Ruohonen-Lerner, Wille Rydman, Suldaan Said Ahmed, Sari Sarkomaa, Pekka Sauri, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Nina Suomalainen, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Pilvi Torsti, Tuomas Tuomi-Nikula, Thomas Wallgren, Elina Valtonen, Reetta Vanhanen, Juhana Vartiainen, Sinikka Vepsä, Sanna Vesikansa, Maarit Vierunen
Ei-äänet: 6
Mika Ebeling, Oona Hagman, Harry Harkimo, Laura Kolbe, Terhi Peltokorpi, Sanna-Leena Perunka
Poissa: 1
Sami Muttilainen
Kaupunginvaltuusto ei hyväksynyt valtuutettu Eeva Kärkkäisen vastaehdotusta.
2 äänestys
Valtuutettu Eeva Kärkkäisen vastaehdotus JAA, Valtuutettu Mika Ebelingin vastaehdotus EI
JAA-ehdotus: Eeva Kärkkäisen toinen vastaehdotus koskien kotihoidontuen Helsinki-lisän palauttamista 1-2-vuotiasta lasta kotona hoitaville perheille
EI-ehdotus: Mika Ebelingin vastaehdotus koskien Helsinki-lisän laajentamista myös 1-3 -vuotiaisiin lapsiin
Jaa-äänet: 42
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Outi Alanko-Kahiluoto, Sirpa Asko-Seljavaara, Eva Biaudet, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdottir Sandelin, Fatim Diarra, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Tuula Haatainen, Juha Hakola, Eveliina Heinäluoma, Mari Holopainen, Anniina Iskanius, Jukka Järvinen, Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Laura Kolbe, Nina Katariina Miettinen, Björn Månsson, Johanna Nuorteva, Mia Nygård-Peltola, Matias Pajula, Terhi Peltokorpi, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Sari Sarkomaa, Pekka Sauri, Mirita Saxberg, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Pilvi Torsti, Reetta Vanhanen, Sinikka Vepsä, Sanna Vesikansa, Maarit Vierunen
Ei-äänet: 11
Mika Ebeling, Jussi Halla-aho, Nuutti Hyttinen, Atte Kaleva, Pia Kopra, Laura Korpinen, Teija Makkonen, Tom Packalén, Mika Raatikainen, Mari Rantanen, Pirkko Ruohonen-Lerner
Tyhjä: 31
Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Mia Haglund, Oona Hagman, Atte Harjanne, Harry Harkimo, Titta Hiltunen, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Ville Jalovaara, Elina Kauppila, Mai Kivelä, Sini Korpinen, Minja Koskela, Minna Lindgren, Ajak Majok, Otto Meri, Tuomas Nevanlinna, Dani Niskanen, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Amanda Pasanen, Sanna-Leena Perunka, Wille Rydman, Suldaan Said Ahmed, Daniel Sazonov, Nina Suomalainen, Tuomas Tuomi-Nikula, Thomas Wallgren, Elina Valtonen, Juhana Vartiainen
Poissa: 1
Sami Muttilainen
Kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuutettu Eeva Kärkkäisen vastaehdotuksen tässä äänestyksessä. Vastaehdotuksesta äänestettiin seuraavaksi pohjaehdotusta vastaan.
3 äänestys
Kaupunginhallituksen ehdotus JAA, vastaehdotus EI
JAA-ehdotus: Kaupunginhallitus
EI-ehdotus: Eeva Kärkkäisen toinen vastaehdotus koskien kotihoidontuen Helsinki-lisän palauttamista 1-2-vuotiasta lasta kotona hoitaville perheille
Jaa-äänet: 68
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Eva Biaudet, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdottir Sandelin, Fatim Diarra, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Tuula Haatainen, Mia Haglund, Juha Hakola, Atte Harjanne, Eveliina Heinäluoma, Titta Hiltunen, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Anniina Iskanius, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Atte Kaleva, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Sini Korpinen, Minja Koskela, Minna Lindgren, Ajak Majok, Otto Meri, Nina Katariina Miettinen, Björn Månsson, Tuomas Nevanlinna, Dani Niskanen, Johanna Nuorteva, Mia Nygård-Peltola, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Amanda Pasanen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Wille Rydman, Suldaan Said Ahmed, Sari Sarkomaa, Pekka Sauri, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Nina Suomalainen, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Pilvi Torsti, Tuomas Tuomi-Nikula, Thomas Wallgren, Elina Valtonen, Reetta Vanhanen, Juhana Vartiainen, Sinikka Vepsä, Sanna Vesikansa, Maarit Vierunen
Ei-äänet: 16
Mika Ebeling, Oona Hagman, Jussi Halla-aho, Harry Harkimo, Nuutti Hyttinen, Arja Karhuvaara, Laura Kolbe, Pia Kopra, Laura Korpinen, Teija Makkonen, Tom Packalén, Terhi Peltokorpi, Sanna-Leena Perunka, Mika Raatikainen, Mari Rantanen, Pirkko Ruohonen-Lerner
Poissa: 1
Sami Muttilainen
Kaupunginvaltuusto ei hyväksynyt valtuutettu Eeva Kärkkäisen vastaehdotusta.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen asian käsittelyn alussa muutetun mukaisena.
Toivomusponnet
4 äänestys
Valtuutettu Eeva Kärkkäisen ehdottama toivomusponsi JAA, vastustus EI
JAA-ehdotus: Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta lisätä Helsingin kaupungin rahankäytön avoimuutta. Selvityksessä tutkitaan esimerkiksi mahdollisuutta toteuttaa kaupungin verkkosivuille valtiovarainministeriön tutkibudjettia.fi-sivun kaltainen palvelu, josta kaupunkilaiset voivat helposti tutustua kaupungin rahankäyttöön. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta tarjota sivuston kautta kaupunkilaisille mahdollisuus talousarvioesityksen eri valmisteluvaiheissa arvioida uuden talousarvioesityksen tuomia muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna.
EI-ehdotus: Vastustaa
Jaa-äänet: 26
Paavo Arhinmäki, Mika Ebeling, Mia Haglund, Oona Hagman, Jussi Halla-aho, Harry Harkimo, Titta Hiltunen, Veronika Honkasalo, Nuutti Hyttinen, Elina Kauppila, Mai Kivelä, Laura Kolbe, Pia Kopra, Laura Korpinen, Minja Koskela, Ajak Majok, Teija Makkonen, Sami Muttilainen, Tuomas Nevanlinna, Tom Packalén, Terhi Peltokorpi, Mika Raatikainen, Mari Rantanen, Pirkko Ruohonen-Lerner, Suldaan Said Ahmed, Sinikka Vepsä
Tyhjä: 59
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Sirpa Asko-Seljavaara, Eva Biaudet, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdottir Sandelin, Fatim Diarra, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Tuula Haatainen, Juha Hakola, Atte Harjanne, Eveliina Heinäluoma, Mari Holopainen, Shawn Huff, Anniina Iskanius, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Atte Kaleva, Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Sini Korpinen, Minna Lindgren, Otto Meri, Nina Katariina Miettinen, Björn Månsson, Dani Niskanen, Johanna Nuorteva, Mia Nygård-Peltola, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Amanda Pasanen, Sanna-Leena Perunka, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Wille Rydman, Sari Sarkomaa, Pekka Sauri, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Nina Suomalainen, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Pilvi Torsti, Tuomas Tuomi-Nikula, Thomas Wallgren, Elina Valtonen, Reetta Vanhanen, Juhana Vartiainen, Sanna Vesikansa, Maarit Vierunen
Kaupunginvaltuusto ei hyväksynyt valtuutettu Eeva Kärkkäisen ehdottamaa toivomuspontta.
5 äänestys
Valtuutettu Mikael Jungnerin ehdottama toivomusponsi JAA, vastustus EI
Jaa-äänet: 25
Paavo Arhinmäki, Mika Ebeling, Mia Haglund, Oona Hagman, Harry Harkimo, Titta Hiltunen, Veronika Honkasalo, Nuutti Hyttinen, Elina Kauppila, Mai Kivelä, Laura Kolbe, Pia Kopra, Laura Korpinen, Minja Koskela, Ajak Majok, Teija Makkonen, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Tuomas Nevanlinna, Tom Packalén, Terhi Peltokorpi, Sanna-Leena Perunka, Mari Rantanen, Pirkko Ruohonen-Lerner, Suldaan Said Ahmed
Ei-äänet: 4
Atte Kaleva, Dani Niskanen, Wille Rydman, Juhana Vartiainen
Tyhjä: 56
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Sirpa Asko-Seljavaara, Eva Biaudet, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdottir Sandelin, Fatim Diarra, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Tuula Haatainen, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Atte Harjanne, Eveliina Heinäluoma, Mari Holopainen, Shawn Huff, Anniina Iskanius, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Sini Korpinen, Minna Lindgren, Otto Meri, Nina Katariina Miettinen, Johanna Nuorteva, Mia Nygård-Peltola, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Amanda Pasanen, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Sari Sarkomaa, Pekka Sauri, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Nina Suomalainen, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Pilvi Torsti, Tuomas Tuomi-Nikula, Thomas Wallgren, Elina Valtonen, Reetta Vanhanen, Sinikka Vepsä, Sanna Vesikansa, Maarit Vierunen
Kaupunginvaltuusto ei hyväksynyt valtuutettu Mikael Jungnerin ehdottamaa toivomuspontta.
Eriävät mielipiteet
Valtuutettu Mari Rantanen jätti eriävän mielipiteen, jonka perusteluina esitti seuraavaa:
Kaupungin velkaantuminen asukasta kaksinkertaistuu vuoteen 2025
mennessä. Velkaantuminen on liian korkealla tasolla. Sen vuoksi investointeja tulee hidastaa siten, että ei-välttämättömiä hankkeita siirretään, asuntotuotantotavoitetta lasketaan ja uusien asuinalueiden, kuten esimerkiksi Malmin lentokentän, rakentamista tai esirakentamista ei aloiteta.
Kaupungin väestön kasvu perustuu pääosin heikosti toimeentulevien vieraskielisten määrän kasvuun. Helsingin veto- ja pitovoimaa erityisesti työssäkäyvien lapsiperheiden osalta on tutkitusti vähentynyt.
Kuntaverotulot eivät kasva samassa suhteessa kuin väestö. Toisaalta
tulijat tarvitsevat ja käyttävät runsaasti kaupungin palveluja.
Tämä kehitys vaikuttaa kielteisesti kaupunkilaisten peruspalveluiden
saatavuuteen ja laatuun lähtien varhaiskasvatuksesta ja päätyen vanhusten kotihoitoon.
Vuoden 2022 talousarvio on peräti 5,7% korkeampi kuin vuoden 2021
talousarvio. Sen sijaan, että Helsinki priorisoisi toimintojaan ja tehtäviään, lisätään rahaa menoihin epävarmassa taloustilanteessa. Talousarvion ylitys rikkoo jopa muiden puolueiden sopiman, strategiaan kirjatun vastuuperiaatetavoitteen 2,62% menokasvusta vuodelle 2022 siitäkin huolimatta, että 70 miljoonan euron ylimääräinen koronatoipumispaketti on käyttötalouden vastuuperiaatteen ulkopuolella.
Näkemyksemme mukaan Helsinki-lisä tulee palauttaa 1-3-vuotiaiden
lasten perheille. Tämä olisi omiaan helpottamaan varhaiskasvatuksen
kriisiytynyttä tilannetta, jossa kaupungin yksiköt kärsivät työntekijäpulasta. Esitämme myös, että kasvatuksen ja koulutuksen toimiala luopuu säästötoimena aamupalapilotoinnista ja omankielisen opetuksen tarjoamisesta vieraskielisille.
Sosiaali- ja terveystoimialalla katsomme, että heikoimmista kaupunkilaisista tulee pitää erityistä huolta, eikä säästötoimenpiteitä ei tule kohdistaa vanhus- ja vammaispalveluihin ja omaishoitoon. Esitämme, että sote-toimiala korjaa vammaisten sosiaalityön kuormitusta 10 vakanssin lisäyksellä. Vammaispalveluiden sosiaalityöntekijällä on tällä hetkellä 200 asiakasta per työntekijä, joka on aivan liikaa asiakasryhmään liittyviin tarpeisiin nähden. Esitämme myös omaishoitajien lakisääteisten ja harkinnanvaraisten vapaapäivien maksuttomuutta. Laittomasti maassa
olevien palvelut palautetaan lain vaatimalle minimitasolle ja palautetaan
ohjeistus vastaamaan tilannetta ennen palveluiden laajentamista.
Pelastuslaitoksen palkkaohjelmaa jatketaan, jotta saavutetaan Keskiuudenmaan pelastuslaitoksen palkkataso varmistaaksemme palomiesten saatavuus. Varmistetaan ensihoidon palvelutason parantaminen. Toimintaympäristön muutoksesta johtuen tehdään väestönsuojien korjaussuunnitelma siten että vuodessa korjataan vähintään 2 väestönsuojaa.
Valtuutetut Teija Makkonen, Nuutti Hyttinen, Pirkko Ruohonen-Lerner, Mika Raatikainen, Tom Packalén, Laura Korpinen, Pia Kopra, Jussi Halla-aho jättivät eriävän mielipiteen samoin edellä mainituin perusteluin.
24.11.2021 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Jani Nevalainen, talousarviopäällikkö, puhelin: 310 36277
Tuula Saxholm, rahoitusjohtaja, puhelin: 310 36250
Keskushallinto Kaupunginkanslia Kansliapäällikkö 08.11.2021 § 230
Päätös
Kansliapäällikkö päätti hyväksyä ehdotukset kaupunginkanslian (talousarvioluku 140) ja kaupunginkanslian irtaimen omaisuuden perushankinnan (ta-kohta 8 05 01) vuoden 2022 talousarvioksi ja 2022-2024 taloussuunnitelmaksi liitteen 1 mukaisesti sekä kaupunginkanslian talousarvion perustelutekstin (liite 2).
Lisäksi kansliapäällikkö päätti hyväksyä talousarvioluku 150 keskitetysti maksettavat menot, kaupunginkanslian käytettäväksi, vuoden 2022 talousarvioehdotuksen ja 2022-2024 taloussuunnitelman (liite 1) sekä talousarvion perustelutekstin (liite 2).
Päätöksen perustelut
Kaupunginhallitus on hyväksynyt 23.8.2021, § 576, talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2022−2024 laatimisohjeet ja niihin sisältyvät kaupunkitasoisen käyttötalouden kokonaisraamin toimintamenoille, investointiraamin talousarviokohdittain sekä alustavan investointiohjelman vuosille 2022−2031.
Lisätiedot
Merja Koski, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 36292
Mari Paananen, talouspäällikkö, puhelin: 310 73043
Pelastuslautakunta 22.09.2021 § 43
Päätös
Pelastuslautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä muutetun esityksen pelastuslaitoksen vuoden 2022 talousarvioehdotukseksi ja 2023-2024 taloussuunnitelmaksi esitettäväksi edelleen kaupunginhallitukselle seuraavasti:
Lisätään pelastuslaitoksen talousarvion 2022 henkilöstökuluihin 1,35 miljoonaa euroa. Lisäys käytetään perustason ensihoitoa säännöllisesti tekevien palomiesten palkkatason korottamiseen siten, että se vastaa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen vastaavissa tehtävissä työskentelevien palkkatasoa. Tehdään vastaavat muutokset talousarvion tekstiosan kappaleessa "Keskeiset talousarviovuoden muutokset palvelukokonaisuuksittain ja palveluittain" mainittuihin lukuihin.
Lisätään tekstiosan kohtaan "Toimintaympäristön riskit ja epävarmuustekijät", toisen kappaleen lopuksi: "Tästä syystä tarvitaan erityisiä toimenpiteitä varmistamaan, ettei pelastuslaitoksen palkkakehitys jää jälkeen naapurikuntiin verrattuna."
Muilta osin vastaehdotus on pohjaesityksen mukainen.
Talousarvion 2022 keskeiset painopisteet
Pelastuslaitoksen vuoden 2022 toiminnan pääpainopisteet ovat seuraavat:
- Pelastustoimen valmiuden ja palvelutason kasvattaminen valvontaviranomaisen velvoitteiden täyttämiseksi
- Onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvien digitaalisen turvallisuusviestinnän sisältöjen ja menetelmien kehittäminen
- Kaupunkiyhteisen pelastustoiminnan, väestönsuojelun ja varautumisen yhteistoiminnan ja valmiuden kehittäminen
- Osallistuminen vuoden 2023 alusta lukien voimaan astuvan pelastustoimen uudistuksen valmisteluun (mm. muutokset toiminnan ja talouden ohjauksessa) sekä tietojohtamisen ja pelastustoimen tietojärjestelmähankkeiden edistäminen
Toiminnan kuvaus
Helsingin kaupungin pelastuslaitos vastaa alueen pelastustoiminnasta, kiireellisestä ensihoitopalvelusta sekä onnettomuuksien ehkäisyyn ja omatoimiseen varautumiseen liittyvästä valvonnasta, turvallisuusviestinnästä sekä muusta ohjauksesta ja neuvonnasta. Lisäksi pelastuslaitos vastaa poikkeusolojen valmiussuunnittelusta sekä väestönsuojeluvalmiuden kehittämisestä, suunnittelusta ja väestönsuojeluun varautumisen koordinoinnista Helsingissä.
Pelastuslaitos on yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittinen turvallisuusorganisaatio, jonka on kyettävä itsenäiseen toimintaan kaikkina vuorokauden aikoina niin normaalioloissa kuin poikkeusoloissakin. Pelastuslaitos turvaa palveluidensa toimintaedellytykset tuottamalla itse tekniset ja hallinnolliset tukipalvelunsa.
Keskeiset talousarviovuoden muutokset palvelukokonaisuuksittain ja palveluittain
Pelastuslaitoksen käyttömenot kasvavat noin 6,89 miljoonaa euroa (11,3 %). Menolisäyksestä yli miljoona euroa johtuu kirjaustavan muutoksista investointien ja käyttömenojen välillä sekä keskushallinnosta siirtyvistä digitaaliseen perustaan liittyvistä kustannuksista. Kasvusta yli 0,8 miljoonaa euroa johtuu kaupungin vuoden 2021 palkkakehitysohjelman mukaisesta palkkojen kasvusta. Lisäksi henkilöstömenot kasvavat 1,35 miljoonaa palkkaohjelman 2022 johdosta.
Pelastustoimen käyttömenot ovat noin 53,37 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 79,8 % pelastuslaitoksen käyttömenoista. Kasvua edellisvuoteen on noin 12,6 %. Kustannusten kasvua selittävät pelastusyksikön ja kärkiyksikön lisäys palvelutason kehittämiseksi.
Ensihoitopalvelun käyttömenot 14,32 miljoonaa ovat noin 20,2 % pelastuslaitoksen käyttömenoista ja kasvua on noin 6,9 %. Kasvun myötä varaudutaan palvelutason kehittämiseen 12 tunnin ensihoitoyksikön lisäyksellä.
Kaupunkistrategia 2017–2021
Pelastuslaitos on tuottanut laadukkaita palveluita, kasvattanut palveluverkostonsa kattavuutta sekä kehittänyt toimintansa digitaalisuutta. Toiminnallaan pelastuslaitos on tuottanut turvallisuutta sekä omalla vahvalla suoriutumisellaan tukenut Helsingin kehittymistä maailman toimivimmaksi kaupungiksi.
Pelastuslaitos on kehittänyt oman organisaationsa toimintakulttuuria mm. esihenkilötyöhön ja johtamiskulttuuriin panostamalla. Nämä toimenpiteet ovat lisänneet henkilöstön työtyytyväisyyttä, millä puolestaan on välitön yhteys asiakaspalvelukokemuksen onnistumiseen. Vuonna 2021 aloitettu organisaatiouudistus tukee toimintakulttuurin kehittämistä.
Toimiva Helsinki rakentuu tasa-arvolle ja yhdenvertaisuudelle, joita myös pelastuslaitos on omassa toiminnassaan edistänyt. Laitos on osallistanut henkilöstöään aikaisempaa vahvemmin.
Pelastuslaitos on jatkanut palveluidensa kehittämistä. Tavoitteena on kehittää aiempaa vaikuttavampia palveluja ja hyödyntää aiempaa enemmän myös digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia toiminnan vaikuttavuuden ja tuottavuuden kehittämiseksi.
Pelastuslaitos on hoitanut talouttaan vastuullisesti. Laitos pyrkii jatkuvasti löytämään kustannustehokkaampia tapoja toimia.
Toimintaympäristön muutostekijät 2022–2025
Helsingissä nuorten väestöryhmien osuus on suuri, mutta myös ikääntyvien määrän kasvu on Helsingissä merkittävä kehitystrendi. Ikääntyvien määrän lisääntyminen vaikuttaa asumisen ja palveluiden tarpeisiin ja se tulee ottaa huomioon paitsi ensihoitopalvelun, myös onnettomuuksien ehkäisyn ja pelastustoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.
Helsingin väestön kielellinen ja kulttuurinen kirjo kasvaa. Kasvava vieraskielisen väestön määrä vaatii pelastustoimen ja ensihoitopalvelun henkilöstöltä yhä enemmän kielitaitoa ja eri kulttuurien tuntemusta.
Helsingissä on käynnissä useita mittavia rakennushankkeita, jotka yhdistelevät korkeaa ja laajaa maanalaista rakentamista. Rakentamisessa ja asumisessa yleistyvät myös uudenlaiset teknologiaratkaisut. Nämä korostavat pelastuslaitoksen roolia pelastustoiminnan edellytysten varmistamisessa sekä onnettomuuksien ennalta ehkäisyssä jo rakentamisen suunnitteluvaiheessa.
Helsingissä on alueita, joilla pelastustoiminnan toimintavalmiusajan kansallisiin ohjearvoihin ei päästä. Rakentamisen jatkuessa ja kaupunkirakenteen tiivistyessä entisestään toimintavalmiusaikojen parantamiseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota.
Vaikka ilmastonmuutos on vuosikymmeniä kestävä prosessi, jota monin eri keinoin pyritään torjumaan, muutoksen vaikutukset ovat jo konkreettisia. Erityisesti sään ääri-ilmiöt ovat lisääntymässä, mikä lisää pelastustoiminnan tehtäviä ja lisää painetta kehittää kaupunkirakennetta ja infrastruktuuria ääri-ilmiöiden vaikutusten ennalta ehkäisemiseksi.
Lainsäädännön muutokset
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu muuttuu 1.1.2023. Muutoksen valmistelu vuoden 2022 aikana sitoo merkittävästi pelastuslaitoksen johdon ja asiantuntijoiden resursseja. Uudistukseen liittyvästä lainsäädännöstä aiheutuvat uudet velvoitteet lisäävät pelastuslaitoksen hallinnollisia tehtäviä ja kasvattavat siten asiantuntijoiden rekrytointitarvetta.
Muut muutostekijät 2022
Valvontaviranomaisen mukaan pelastustoiminnan nopean avunsaannin valmius ei ole vaatimusten mukainen. Valmiutta kehitetään 10 vuoden toimintasuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2022 aikana valmistaudutaan käynnistämään Konalan pelastusasema ja Tapanilan kärkiyksikkötoiminta viimeistään vuoden lopussa.
Ensihoitopalvelun resursointi on viimeisen kymmenen vuoden aikana jäänyt selvästi jälkeen asiakas- ja tehtävämäärän kehityksestä. Tästä aiheutuvia viiveitä tehtävissä sekä henkilöstön kuormittavuutta alennetaan nostamalla ensihoidon valmiutta vuonna 2022 yhdellä 12 tunnin yksiköllä.
Toimintaympäristön riskit ja epävarmuustekijät
Hyvinvointialueuudistus keskittää pelastustoimen strategisen ohjausvallan valtiolle ja heikentää Helsingin kaupungin mahdollisuuksia ohjata verotuloja ja suunnitella pelastuslaitoksen palveluita paikallisella tasolla kaupungin kannalta tuottavimmalla ja tarkoituksenmukaisimmalla tavalla vuodesta 2023 lähtien.
Palomiesten saatavuus on akuutti haaste koko Suomessa. Suunniteltujen pelastusasemien käynnistämiseen vaadittavat lisäresurssit ja Helsingin pelastuskoulun toiminnan jatkumiseen liittyvät epävarmuustekijät ovat merkittävä uhka pelastustoiminnan palvelutason kehittämiselle aluehallintoviraston edellyttämälle tasolle vuoden 2025 loppuun mennessä. Henkilöstön saatavuus on pystyttävä turvaamaan, jotta pelastuslaitos pystyy varmistamaan kaupunkilaisten turvallisuuden. Tästä syystä tarvitaan erityisiä toimenpiteitä varmistamaan, ettei pelastuslaitoksen palkkakehitys jää jälkeen naapurikuntiin verrattuna.
Väestönsuojien jatkuvasti kasvava korjausvelka vaarantaa poikkeusoloihin varautumisen lisäksi väestönsuojien normaaliajan käytön sekä kasvattaa väestösuojien ylläpito- ja korjauskustannuksia.
Ikääntyneiden määrän ja kotihoidon lisääntyminen lisäävät ensihoidon, ensihoidon avunannon ja ensivastetehtäviä.
Helsingissä on suuria alueellisia ja väestöryhmittäisiä hyvinvointieroja. Syrjäytymisen lisääntyminen ja huono-osaisuuden keskittyminen lisäävät tutkitusti onnettomuusriskejä, mikä huomioidaan pelastustoimen palveluiden suunnittelussa.
Erilaiset teknologiaratkaisut haastavissa kaupunkirakentamisen rakennuskokonaisuuksissa aiheuttavat uudenlaisia riskejä, jotka huomioidaan pelastustoiminnan menetelmissä ja työturvallisuudessa sekä onnettomuuksien ehkäisyssä.
Tuottavuus
Pelastuslaitoksen tuottavuutta kuvaava indeksi muodostuu pelastustoiminnan, onnettomuuksien ehkäisyn, ja ensihoitopalvelun suoritemääristä ja resurssikulutuksesta, näiden synergiasta, sekä henkilöstön hyvinvointia kuvaavista mittareista. Indeksin osoittajassa on pelastuslaitoksen bruttokäyttömenot lisättynä poistoilla. Indeksiä oikaistaan asukasluvun ja kustannustason muutoksella. Pelastuslaitoksen tuottavuuden arvioidaan olevan 84,4 vuonna 2022 (2020=100). Tuottavuus heikkenee vuoden 2021 ennusteen perusteella arviolta 11,1 pistettä. Noin 2,4 pistettä indeksin laskusta selittyy kirjanpidollisilla muutoksilla sekä vuoden 2021 palkkakehitysohjelmalla, joiden myötä keskushallinnon aikaisemmin maksamia kustannuksia ja lisäpalkkarahoitus on siirretty pelastuslaitoksen momentille. Pääosa muutoksesta johtuu taloudellisista panostuksista sekä pelastustoiminnan että ensihoitopalvelun avunsaantiajan kehittämiseen. Hidastunut asukasluvun kasvu korostaa muutosta, koska palveluverkon lisäykset eivät seuraa lineaarisesti asukasluvun kehitystä.
Yksikkökustannukset
Pelastuslaitoksen yksikkökustannukset lasketaan euroa/asukas. Tunnusluku esitetään erikseen pelastuslaitostasolle, pelastustoimelle ja ensihoitopalvelulle. Näiden lisäksi pelastuslaitos vastaa kunnan muuhun toimintaan kuuluvasta väestönsuojien ylläpidosta, mille ei esitetä yksikkökustannusta. Palveluiden yksikkökustannukset kasvavat samoin perustein kuin tuottavuuden kehitys. Muutokset on esitetty liitteessä.
Muut talouden toimintaympäristön muutokset
Aluehallintoviranomainen on asettanut pelastuslaitokselle uhkasakon pelastustoiminnan avunsaantiajan parantamiseksi vuoden 2025 loppuun mennessä. Tämä edellyttää merkittävää pelastustoiminnan lisähajauttamista ja asemaverkoston kasvattamista. Ensihoitopalvelussa potilaiden tavoittamisviiveet ylittävät palvelutasopäätöksen mukaiset tavoiteajat reilusti ja henkilöstö on ylikuormittunut tiheän tehtävämäärän johdosta. Vuonna 2022 rekrytoidaan merkittävästi lisää henkilöstöä osana vuoteen 2029 ulottuvaa palveluverkon kehittämistä.
Vuoden 2023 voimaan tuleva hyvinvointialueuudistus ja sen valmistelu vuonna 2022 sitovat merkittävästi pelastuslaitoksen asiantuntijaresursseja. Uudistus on uhka pelastuslaitoksen toiminnan rahoituksen riittävyydelle.
Sitovat toiminnan tavoitteet
Pelastustoiminnan toimintavalmius on riittävä ja tarkoituksenmukainen: I-riskialueella pelastustoiminnan keskimääräinen lähtö- ja ajoaika kohteeseen ensimmäisellä 1+3-vahvuisella yksiköllä on enintään kuusi minuuttia vähintään 50 %:ssa tehtävistä.
Kiireellinen ensihoito toteutuu tilaajan vaatimusten mukaisesti: Ensihoidon keskimääräinen tavoittamisviive on enintään kahdeksan minuuttia 60 %:ssa kiireellisyysluokkien A ja B tehtävissä.
Onnettomuuksia ehkäistään lisäämällä kaupunkilaisten ja Helsingissä toimivien tahojen kykyä estää onnettomuuksia ja rajoittaa niiden vaikutuksia: 11 000 turvallisuuspistettä.
Henkilöstösuunnitelma
Pelastuslaitoksen henkilömäärän arvioidaan kasvavan vuonna 2022 yhteensä 45:llä ja henkilötyövuosien 42:lla. Konalan pelastusasemalle palkataan 17 ja Tapanilan kärkiyksikköön 12 palomiestä, minkä lisäksi onnettomuuksien ehkäisyn toimintaan lisätään kaksi ja ensihoitopalveluun kuusi henkilötyövuotta. Palomiesten saatavuudessa on ollut haasteita vuonna 2021, mistä syntynyttä henkilöstövajetta paikataan vuonna 2022.
Henkilöstökokemukseen panostetaan toimintakulttuuria kehittämällä. Henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi palomiesten palkkauksen kehittäminen Uudellamaalla kilpailukykyiselle tasolle on tavoitteena Helsingin kaupungin palkkakehitysohjelman mukaisesti vuonna 2022. Pelastuskoulun toiminnan jatkuvuus ja kansallinen pula palomiehistä on uhkaa rajoittaa henkilöstön saatavuutta ja sitä myötä toiminnan kehittämistä. Sisäistä liikkuvuutta edistetään niissä tehtävissä, joissa se on mahdollista.
Talousarvion vaikutusten arviointi
Kuntalaisvaikutukset
Pelastustoiminnan toimintavalmiuden ja ensihoidon tavoittamisviiveen parantaminen lyhentävät avunsaantiaikaa, jolloin epätoivotun tapahtuman kuntalais- ja ympäristövaikutukset pystytään minimoimaan.
Onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvän osaamisen kasvattaminen laaja-alaisesti kaikkien kuntalaisten keskuudessa auttaa osaltaan vähentämään onnettomuuksia.
Jokainen helsinkiläinen sekä kaikki Helsingin alueella liikkuvat ovat pelastuslaitoksen palvelujen piirissä. Pelastustoiminta, onnettomuuksien ehkäisy, varautuminen sekä kiireellinen ensihoito ovat keskeinen osa turvallista Helsinkiä. Onnettomuuksien ehkäisy ja niiden vaikutusten rajoittaminen tuottavat näin merkittäviä hyötyjä kuntalaisille ja laajemmin koko yhteiskunnalle.
Ympäristö
Pelastuslaitos ylläpitää öljyvahinkojen torjuntavalmiutta Helsingin alueella. Öljyntorjuntavalmiuden ylläpidossa tehdään yhteistyötä niin kaupunkikonsernin sisällä kuin muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa.
Pelastuslaitoksen tavoitteena on siirtyä enenevässä määrin mahdollisimman vähäpäästöiseen toimintaan ja ajoneuvokalustoon. Siirtymä on tehtävä hallitusti siten, ettei pelastustoiminnan ja ensihoitopalvelun suorituskyky suuronnettomuuksissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa vaarannu. Sammutusaineiden ja alkusammutuskoulutuskalun hankinnoissa kiinnitetään huomiota päästöjen ja ympäristökuorman vähentämiseen.
Käsittely
Vastaehdotus:
Antti Hytti: Lisätään pelastuslaitoksen talousarvion henkilöstökuluihin 1,35 miljoonaa euroa. Lisäys käytetään perustason ensihoitoa säännöllisesti tekevien palomiesten palkkatason korottamiseen siten, että se vastaa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen vastaavissa tehtävissä työskentelevien palkkatasoa. Tehdään vastaavat muutokset talousarvion tekstiosan kappaleessa "Keskeiset talousarviovuoden muutokset palvelukokonaisuuksittain ja palveluittain" mainittuihin lukuihin.
Lisätään tekstiosan kohtaan "Toimintaympäristön riskit ja epävarmuustekijät", toisen kappaleen lopuksi: "Tästä syystä tarvitaan erityisiä toimenpiteitä varmistamaan, ettei pelastuslaitoksen palkkakehitys jää jälkeen naapurikuntiin verrattuna."
Muilta osin vastaehdotus on pohjaesityksen mukainen.
Kannattaja: Martina Houtsonen
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lisätään pelastuslaitoksen talousarvion henkilöstökuluihin 1,35 miljoonaa euroa. Lisäys käytetään perustason ensihoitoa säännöllisesti tekevien palomiesten palkkatason korottamiseen siten, että se vastaa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen vastaavissa tehtävissä työskentelevien palkkatasoa. Tehdään vastaavat muutokset talousarvion tekstiosan kappaleessa "Keskeiset talousarviovuoden muutokset palvelukokonaisuuksittain ja palveluittain" mainittuihin lukuihin. Lisätään tekstiosan kohtaan "Toimintaympäristön riskit ja epävarmuustekijät", toisen kappaleen lopuksi: "Tästä syystä tarvitaan erityisiä toimenpiteitä varmistamaan, ettei pelastuslaitoksen palkkakehitys jää jälkeen naapurikuntiin verrattuna." Muilta osin vastaehdotus on pohjaesityksen mukainen.
Jaa-äänet: 0
Ei-äänet: 9
Ville Elomaa, Martina Houtsonen, Antti Hytti, Anna Laine, Alisa Leppäkoski, Raine Luomanen, Sanna-Mari Oranen, Sanna-Leena Perunka, Matias Turkkila
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Pelastuslautakunta hyväksyi tässä äänestyksessä Antti Hytin vastaehdotuksen äänin 9-0.
Esittelijä
Lisätiedot
Henri Nordenswan, hallintopäällikkö, puhelin: 310 30010
Kasvatus- ja koulutuslautakunta 21.09.2021 § 320
Esitys
Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle liitteinä yksi (käyttötalous) ja kaksi (investoinnit) olevan vuoden 2022 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2022-2024 taloussuunnitelmaehdotuksen perusteluineen, jotka on laadittu kaupunginhallituksen 23.8. hyväksymän vuoden 2022 talousarvioehdotuksen raamin sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2022-2024 laatimisohjeiden mukaisesti.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että ehdotuksen tuottavuustoimenpiteisiin sisältyy kaupunginvaltuuston vuoden 2021 talousarviossa linjaamalla tavalla varhaiskasvatuksen siivous- ja ruokapalvelujen kilpailutuksen laajentaminen. Ehdotukseen sisältyvät kilpailutettavan palvelutuotannon osuus kokonaispalveluista ja kilpailutuksen periaatteet.
Lisäksi kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää merkitä tiedoksi liitteenä kolme olevan kaupunginhallituksen 23.8. hyväksymän vuoden 2022 talousarvioehdotuksen raamin sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2022-2024 laatimisohjeet.
Samalla lautakunta edellyttää, että ensi vuoden talousarviossa kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle varataan riittävät resurssit nykyisen palvelutason turvaamiseen ja koronan jälkihoidosta aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseen.
Lautakunta toteaa, että em. kaupunginhallituksen hyväksymän talousarvioehdotuksen raamin mukainen liitteenä oleva talousarvioehdotus merkitsisi lakisääteisissä kasvatus- ja koulutuspalveluissa merkittäviä tuottavuustoimenpiteitä ja palvelutason heikentämistä nykyisestä toimialan asiakasmäärän kasvaessa. Koronakriisin jälkihoito tulee lisäksi vaatimaan lisäpanostuksia oppimisvajeen paikkaamiseen ja oppilashuoltoon.
Lisäksi lautakunta pitää tärkeänä, että vuoden 2022 aikana aloitetaan systemaattiset ja laaja-alaiset toimenpiteet, joilla tehdään Helsingistä nykyistä houkuttelevampi työnantaja päteville opettajille kaikilla koulutusasteilla. Ensimmäiseksi lautakunta kehottaa Helsinkiä puuttumaan varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuusongelmiin. Tätä on syytä edistää jo osana ensi vuoden talousarviota.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta korostaa myös lasten välisen segregaation vähentämisen, turvallisten ja rauhallisten oppimisympäristöjen ja riittävän henkilöstömäärän tärkeyttä. Lautakunta toivoo, että budjettineuvotteluissa huomioidaan toimialan keskeisiä tavoitteita tukevat talousarvioaloitteet.
Käsittely
Vastaehdotus:
Nasima Razmyar: Esitysehdotukseen kohdan 3 jälkeen.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle esityslistan liitteinä yksi (käyttötalous) ja kaksi (investoinnit) olevan vuoden 2022 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2022-2024 taloussuunnitelmaehdotuksen perusteluineen, jotka on laadittu kaupunginhallituksen 23.8. hyväksymän vuoden 2022 talousarvioehdotuksen raamin sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2022-2024 laatimisohjeiden mukaisesti.
Samalla lautakunta edellyttää, että ensi vuoden talousarviossa kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle varataan riittävät resurssit nykyisen palvelutason turvaamiseen ja koronan jälkihoidosta aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseen.
Lautakunta toteaa, että em. kaupunginhallituksen hyväksymän talousarvioehdotuksen raamin mukainen liitteenä oleva talousarvioehdotus merkitsisi lakisääteisissä kasvatus- ja koulutuspalveluissa merkittäviä tuottavuustoimenpiteitä ja palvelutason heikentämistä nykyisestä toimialan asiakasmäärän kasvaessa. Koronakriisin jälkihoito tulee lisäksi vaatimaan lisäpanostuksia oppimisvajeen paikkaamiseen ja oppilashuoltoon.
Lisäksi lautakunta pitää tärkeänä, että vuoden 2022 aikana aloitetaan systemaattiset ja laaja-alaiset toimenpiteet, joilla tehdään Helsingistä nykyistä houkuttelevampi työnantaja päteville opettajille kaikilla koulutusasteilla. Ensimmäiseksi lautakunta kehottaa Helsinkiä puuttumaan varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuusongelmiin. Tätä on syytä edistää jo osana ensi vuoden talousarviota.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta korostaa myös lasten välisen segregaation vähentämisen, turvallisten ja rauhallisten oppimisympäristöjen ja riittävän henkilöstömäärän tärkeyttä. Lautakunta toivoo, että budjettineuvotteluissa huomioidaan toimialan keskeisiä tavoitteita tukevat talousarvioaloitteet.
Kannattaja: Sini Korpinen
Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi Nasima Razmyarin vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen yksimielisesti.
Vastaehdotus:
Petra Malin: Poistetaan esitysehdotuksesta toinen kappale: "Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että ehdotuksen tuottavuustoimenpiteisiin sisältyy kaupunginvaltuuston vuoden 2021 talousarviossa linjaamalla tavalla varhaiskasvatuksen siivous- ja ruokapalvelujen kilpailutuksen laajentaminen. Ehdotukseen sisältyvät kilpailutettavan palvelutuotannon osuus kokonaispalveluista ja kilpailutuksen periaatteet."
Korvataan kappale seuraavalla: "Kasvatus- ja koulutuslautakunta ei kannata varhaiskasvatuksen siivous- ja ruokapalvelujen kilpailutuksen laajentamista ja esittää, että kilpailutuksen laajentaminen poistettaisiin vuoden 2022 budjettineuvotteluissa."
Kannattaja: Vesa Korkkula
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Poistetaan esitysehdotuksesta toinen kappale: "Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että ehdotuksen tuottavuustoimenpiteisiin sisältyy kaupunginvaltuuston vuoden 2021 talousarviossa linjaamalla tavalla varhaiskasvatuksen siivous- ja ruokapalvelujen kilpailutuksen laajentaminen. Ehdotukseen sisältyvät kilpailutettavan palvelutuotannon osuus kokonaispalveluista ja kilpailutuksen periaatteet." Korvataan kappale seuraavalla: "Kasvatus- ja koulutuslautakunta ei kannata varhaiskasvatuksen siivous- ja ruokapalvelujen kilpailutuksen laajentamista ja esittää, että kilpailutuksen laajentaminen poistettaisiin vuoden 2022 budjettineuvotteluissa."
Jaa-äänet: 10
Ted Apter, Jussi Chydenius, Veli-Pekka Dufva, Nora Grotenfelt, Sini Korpinen, Vesa Lahtinen, Markku Rantahalvari, Nasima Razmyar, Mirita Saxberg, Ozan Yanar
Ei-äänet: 3
Pia Kopra, Vesa Korkkula, Petra Malin
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Kasvatus- ja koulutuslautakunta hylkäsi äänestyksessä Petra Malinin vastaehdotuksen 10-3.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti asiasta Nasima Razmyarin vastaehdotuksen mukaisesti.
14.09.2021 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Tero Vuontisjärvi, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 80295
Anna Tarkkala-Hellström, suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 86442
Sosiaali- ja terveyslautakunta 21.09.2021 § 213
Päätös
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti hyväksyä liitteen 1 mukaisen ehdotuksen sosiaali- ja terveystoimialan vuoden 2022 talousarvioksi ja vuosien 2023‒2024 taloussuunnitelmaksi.
Antaessaan ehdotuksensa vuoden 2022 talousarvioksi ja vuosien 2023‒2024 taloussuunnitelmaksi sosiaali- ja terveyslautakunta totesi samalla, että
A) vuoden 2022 talousarvioesitystä valmisteltaessa ja väestönkasvun mahdollistamaa käyttötalousmenojen kasvua kohdennettaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota ikääntyneen väestön määrän kasvun aiheuttamaan palvelutarpeen kasvuun.
B) erityistä huomiota tulee kiinnittää henkilöstön saatavuuteen ja pysyvyyteen sekä suomen- että ruotsinkielisessä puolella.
C) talousarvioesityksessä esitetyn ohella vuoden 2022 talousarviossa tulee varautua aiheutuneen hoito- ja palveluvelan purkuun erillisellä määrärahalla.
D) vuoden 2021 tapaan koronan hoidosta aiheutuvia välittömiä kustannuksia tulee tarkastella erillisinä kuluina, jotka tulee pyrkiä kattamaan täysimääräisesti valtion koronanhoitoon suuntamaista määrärahoista.
Käsittely
Talous- ja suunnittelupäällikkö Sampo Pajari ja johtava controller Mikael Karell olivat kutsuttuina asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.
Asiassa tehtiin seuraavat vastaehdotukset:
Vastaehdotus 1:
Puheenjohtaja Daniel Sazonov: Lisäyksenä päätösehdotukseen:
”Antaessaan ehdotuksensa vuoden 2022 talousarvioksi ja vuosien 2023‒2024 taloussuunnitelmaksi sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa samalla, että
A) vuoden 2022 talousarvioesitystä valmisteltaessa ja väestönkasvun mahdollistamaa käyttötalousmenojen kasvua kohdennettaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota ikääntyneen väestön määrän kasvun aiheuttamaan palvelutarpeen kasvuun.
B) erityistä huomiota tulee kiinnittää henkilöstön saatavuuteen ja pysyvyyteen sekä suomen- että ruotsinkielisessä puolella.
C) talousarvioesityksessä esitetyn ohella vuoden 2022 talousarviossa tulee varautua aiheutuneen hoito- ja palveluvelan purkuun erillisellä määrärahalla.
D) vuoden 2021 tapaan koronan hoidosta aiheutuvia välittömiä kustannuksia tulee tarkastella erillisinä kuluina, jotka tulee pyrkiä kattamaan täysimääräisesti valtion koronanhoitoon suuntamaista määrärahoista. ”
Kannattaja: jäsen Laura Korpinen
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti ilman äänestystä puheenjohtaja Daniel Sazonovin vastaehdotuksen.
Vastaehdotus 2:
Jäsen Laura Korpinen: Lisäyksenä päätösehdotukseen: ”Antaessaan ehdotuksensa vuoden 2022 talousarvioksi ja vuosien 2023‒2024 taloussuunnitelmaksi sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa myös, että kuluja tulee karsia siten, etteivät vieraskielisille annettavat palvelut voi tasoltaan tai laajuudeltaan ylittää muulle väestölle annettavia palveluita, ja laittomasti maassa oleville tarjottavat kulut tulee rajata vain kiireelliseen hoitoon."
Kannattaja: jäsen Mikko Paunio
Vastaehdotus 3:
Jäsen Pentti Arajärvi: Talousarvioehdotuksen 9.1 kohdan kolmannen kappaleen loppuun lisätään: "Lasten vanhempien olosuhteet ja niiden muutokset pyritään ottamaan painavasti huomioon lasten aseman ja olosuhteiden arvioinnissa ja tehdään tarvittavat toimet lapsen edun toteuttamiseksi. Sosiaali- ja terveystoimiala pyrkii vaikuttamaan myös muiden toimialojen lapsivaikutuksiin yhteistyöllä ja lausuntoja antaessaan."
Kannattaja: jäsen Sinikka Vepsä
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti ilman äänestystä jäsen Pentti Arajärven vastaehdotuksen.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös syntyi seuraavan äänestyksen
tuloksena:
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 2 (jäsen Laura Korpinen)
Jaa-äänet: 11
Pentti Arajärvi, Eva Biaudet, Maaret Castrén, Kati Juva, Seija Muurinen, Touko Niinimäki, Matti Niiranen, Daniel Sazonov, Oula Silvennoinen, Meri Valkama, Sinikka Vepsä
Ei-äänet: 2
Laura Korpinen, Mikko Paunio
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 11 - 2.
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti asiasta hyväksyttyjen vastaehdotusten osalta esittelijän ehdotuksesta poiketen.
14.09.2021 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Sampo Pajari, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 42246
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 21.09.2021 § 149
Esitys
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että se päättäisi kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan vuoden 2022 talousarvioehdotuksesta ja vuosien 2022–2024 taloussuunnitelmaehdotuksesta liitteiden 1–2 mukaisesti.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että kaupunginhallituksen valmistelun pohjaksi annettu raami merkitsisi nykyisen palvelutason leikkaamista. Muun muassa henkilökunnan palkankorotukset, valmistuvien uusien tilojen vuokrat ja nykyisten tilojen vuokrankorotukset merkitsevät sitä, että raamissa on 2,5 miljoonan euron vajaus.
Lisäksi liikuntapaikkojen kunnossapitovastuiden siirto kaupunkiympäristön toimialalta kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle edellyttää noin 4 miljoonan euron lisämäärärahaa siirtyvien vastuiden riittäväksi hoitamiseksi, koska siirtyvien liikuntakiinteistöjen kunto on todennetusti heikompi kuin kaupungin kiinteistöissä keskimäärin. Tästä tarpeesta ainoastaan 1,2 miljoonaa euroa on huomioitu raamissa.
Jotta pelkästään nykyinen palvelutaso voidaan säilyttää, pitää toimialan toimintakatetta alentaa eli menoja lisätä yhteensä 5,3 miljoonaa euroa, mukaan lukien tarvittava kunnossapitomääräraha todennetun arvion mukaan.
Tämän lisäksi lautakunta muistuttaa, että lasten ja nuorten määrä Helsingissä on kasvussa, ja pysyvän toiminnan kehittämiseksi ja palveluiden saatavuuden varmistamiseksi toimialan talousarvion lapsille ja nuorille suunnattuun toimintaan ja avustuksiin tarvitaan siten myös tasokorotus.
Koronakriisi on iskenyt erityisesti kulttuuriin, liikuntaan sekä lasten ja nuorten toimintaan. Siksi toimialalle tarvitaan vuotuisten käyttömenojen korotusten lisäksi erillinen koronasta toipumiseen suunnattu merkittävä lisämääräraha, jolla voidaan tukea palautumista koronasta. Määräaikainen lisämääräraha tulee suunnata lasten ja nuorten hyvinvointierojen kaventamiseen sekä kulttuuri- ja tapahtuma-alan jälleenrakennukseen.
Investointien osalta lautakunta huomauttaa, että erityisesti liikuntapaikkarakentamisen määrärahat ovat suhteessa tarpeeseen olleet liian matalalla tasolla jo vuosia. Tämä johtaa liikuntapaikkojen kunnon heikkenemiseen ja siihen, ettei uusia liikuntapaikkoja voida rakentaa tarpeen mukaisesti.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta esittääkin pysyvää tasokorotusta liikuntapaikkarakentamiseen, jolloin talousarvion kohdalle ”Liikuntapaikat ja ulkoilualueet” pitäisi raamissa esitetyn 10 miljoonan euron sijaan suunnata vähintään 14 miljoonaa euroa, tarvittavan tasokorotuksen jatkuessa vuosittain
Kruunusillat- ja Hakaniemensilta-hankkeisiin liittyvien alueiden maankäytön edellytysinvestointeihin suunnitellun 6,3 miljoonan euron rahoittamiseen venesatamineen on oltava pääosin erillinen rahoitus, eikä sen tule vähentää liikuntainvestointeihin käytössä olevia määrärahoja.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta esittää, että Töölön kisahallin perusparannus, Suuntimopuiston koulun yhteyteen rakennettava kirjasto ja nuorisotila sekä Rikhardinkadun kirjaston perusparannus pitää toteuttaa nykyisessä talonrakentamisohjelmassa esitettyä aikaisemmin. Lisäksi kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta esittää, kuten se on jo aiemmin esittänyt, että Harjun nuorisotalo pitäisi lisätä talonrakentamisen rakentamisohjelmaan
Lisäksi kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta merkitsi tiedoksi seuraavat muut liitteet:
- kaupunginhallituksen vuoden 2022 talousarvioehdotuksen raamin sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2022–2024 laatimisohjeet (liite 3)
- rakentamisohjelman, vuokra- ja osakehankintaehdotukset sekä liikuntapaikkarakentamisen ohjelmat vuosille 2022-2031 (liitteet 4–6).
Käsittely
Asian aikana kuultavana oli talous- ja suunnittelupäällikkö Mika Malmberg. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Vastaehdotus:
Paavo Arhinmäki: Kappaleen 1 jälkeen:
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että kaupunginhallituksen valmistelun pohjaksi annettu raami merkitsisi nykyisen palvelutason leikkaamista. Muun muassa henkilökunnan palkankorotukset, valmistuvien uusien tilojen vuokrat ja nykyisten tilojen vuokrankorotukset merkitsevät sitä, että raamissa on 2,5 miljoonan euron vajaus.
Lisäksi liikuntapaikkojen kunnossapitovastuiden siirto kaupunkiympäristön toimialalta kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle edellyttää noin 4 miljoonan euron lisämäärärahaa siirtyvien vastuiden riittäväksi hoitamiseksi, koska siirtyvien liikuntakiinteistöjen kunto on todennetusti heikompi kuin kaupungin kiinteistöissä keskimäärin. Tästä tarpeesta ainoastaan 1,2 miljoonaa euroa on huomioitu raamissa.
Jotta pelkästään nykyinen palvelutaso voidaan säilyttää, pitää toimialan toimintakatetta alentaa eli menoja lisätä yhteensä 5,3 miljoonaa euroa, mukaan lukien tarvittava kunnossapitomääräraha todennetun arvion mukaan.
Tämän lisäksi lautakunta muistuttaa, että lasten ja nuorten määrä Helsingissä on kasvussa, ja pysyvän toiminnan kehittämiseksi ja palveluiden saatavuuden varmistamiseksi toimialan talousarvion lapsille ja nuorille suunnattuun toimintaan ja avustuksiin tarvitaan siten myös tasokorotus.
Koronakriisi on iskenyt erityisesti kulttuuriin, liikuntaan sekä lasten ja nuorten toimintaan. Siksi toimialalle tarvitaan vuotuisten käyttömenojen korotusten lisäksi erillinen koronasta toipumiseen suunnattu merkittävä lisämääräraha, jolla voidaan tukea palautumista koronasta. Määräaikainen lisämääräraha tulee suunnata lasten ja nuorten hyvinvointierojen kaventamiseen sekä kulttuuri- ja tapahtuma-alan jälleenrakennukseen.
Investointien osalta lautakunta huomauttaa, että erityisesti liikuntapaikkarakentamisen määrärahat ovat suhteessa tarpeeseen olleet liian matalalla tasolla jo vuosia. Tämä johtaa liikuntapaikkojen kunnon heikkenemiseen ja siihen, ettei uusia liikuntapaikkoja voida rakentaa tarpeen mukaisesti.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta esittääkin pysyvää tasokorotusta liikuntapaikkarakentamiseen, jolloin talousarvion kohdalle ”Liikuntapaikat ja ulkoilualueet” pitäisi raamissa esitetyn 10 miljoonan euron sijaan suunnata vähintään 14 miljoonaa euroa, tarvittavan tasokorotuksen jatkuessa vuosittain.
Korvataan kappale 4, seuraavalla:
Kruunusillat- ja Hakaniemensilta-hankkeisiin liittyvien alueiden maankäytön edellytysinvestointeihin suunnitellun 6,3 miljoonan euron rahoittamiseen venesatamineen on oltava pääosin erillinen rahoitus, eikä sen tule vähentää liikuntainvestointeihin käytössä olevia määrärahoja.
Kannattaja: Nina Suomalainen
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi Paavo Arhinmäen vastaehdotuksen yksimielisesti.
07.09.2021 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Kirsti Laine-Hendolin, hallintojohtaja, puhelin: 310 87751
Mika Malmberg, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: +358405823381
Ari Tirri, talouspäällikkö, puhelin: 310 85510
Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunta 21.09.2021 § 36
Päätös
Johtokunta päätti merkitä tiedoksi ja hyväksyä Helsingin kaupungin Palvelukeskus -liikelaitoksen vuoden 2022 talousarvioehdotuksen sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2023-2024 liitteiden 1-5 mukaisesti.
Lisäksi johtokunta linjasi liikelaitoksen tavoitteena olevan nollatulokseen pääsemisen toimintaa tehostamalla ja kaupungin tukipalveluja keskittämällä.
09.09.2021 Palautettiin
Esittelijä
Lisätiedot
Sirkka Ilmoniemi, kirjanpitopäällikkö, puhelin: +358 9 310 27805
Työterveysliikelaitoksen johtokunta 21.09.2021 § 18
Päätös
Työterveysliikelaitoksen johtokunta päätti hyväksyä kaupunginhallitukselle esitettäväksi vuoden 2022 talousarvioehdotuksen sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2023-2024 liitteiden 1-2 mukaisesti.
Esittelijä
Lisätiedot
Katariina Niemelä, hallintopäällikkö, puhelin: +358931054082
Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta 16.09.2021 § 59
Päätös
Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta päätti hyväksyä kaupunginhallitukselle esitettäväksi Staran talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2022 – 2024 liitteen mukaisena.
Johtokunta kiinnittää huomiota, että investointitaso tarkastellaan suhteessa talouskehitykseen ja tuottavuusohjelmaan sekä suoritetaulukossa olevat pinta-alat tarkistetaan perustelutekstin mukaiseksi.
Samalla johtokunta päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.
Käsittely
Esittelijä muutti esitystään seuraavasti:
Päätösehdotukseen lisätään toinen kappale:
"Johtokunta kiinnittää huomiota, että investointitaso tarkastellaan suhteessa talouskehitykseen ja tuottavuusohjelmaan sekä suoritetaulukossa olevat pinta-alat tarkistetaan perustelutekstin mukaiseksi."
Johtokunta päätti asiasta esittelijän muutetun esityksen mukaisesti.
Esittelijä
Lisätiedot
Simo Aapro, talouspäällikkö, puhelin: 310 76524
Tarkastuslautakunta 14.09.2021 § 78
Päätös
Tarkastuslautakunta päätti hyväksyä liitteen mukaisen tarkastuslautakunnan ja -viraston talousarvioehdotuksen vuodelle 2022 ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2022–2024.
Esittelijä
Lisätiedot
Vilma Lamminpää, controller, puhelin: +358931036581
This decision was published on 25.05.2022
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianomainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
00580 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Presenter information
Ask for more info
Ari Hietamäki, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: 09 310 36567
Tuula Saxholm, rahoitusjohtaja, puhelin: 09 310 36250