Helsingin kaupungin talousarvio vuodelle 2022 ja taloussuunnitelma vuosille 2022 - 2024
Ändringar i 2022 års budget med anledning av bolagiseringen av verksamheten i Helsingfors stads trafikaffärsverk
Framställning
Stadsfullmäktige beslutade
A. godkänna de ändringar i 2022 års budget som uppstår med anledning av verksamhetsöverföringen som bolagiseringen av Helsingfors stads trafikaffärsverk (HST) föranleder, i enlighet med bilaga 1
B. bemyndiga stadsstyrelsen att med anledning av överföringen av HST:s egendom överskrida anslagen i 2022 års budget enligt följande:
Budgetmoment 8 06 Värdepapper, till stadsstyrelsens disposition
Anslag i budgeten 16 000 000 euro
Överskridningsrätt 265 000 000 euro, som anvisas till det nya undermomentet 8 06 04 Teckning av Stadstrafik Ab:s aktier
Budgetmoment 9 01 02 Övrig långivning, till stadsstyrelsens disposition
Anslag i budgeten 126 450 000 euro (Stadsfullmäktige 8.12.2021 § 385)
Med anledning av budgetändringen som beskrivs under punkt A. ökar anslaget med 188 000 000 euro eftersom bolaget förbereder sig på att finansiera de investeringar vars genomförande överförs till bolaget. Efter ändringen uppgår anslaget på budgetmomentet till 314 450 000 euro
Överskridningsrätt 493 000 000 euro, med anledning av skulden som bolaget ådrar sig när egendomen överförs, som anvisas till det nya undermomentet 9 01 02 36 Lån till Stadstrafik Ab
Eftersom HST:s revision i slutet av januari 2022 fortfarande pågår kan summorna för anslagen som utgör grunden för överskridningsrätterna ännu preciseras. De angivna överskridningsbeloppen är därför de högsta som kan beviljas.
Framställningen stämmer överens med förslaget.
Tidigare beslut
Stadsfullmäktige beslutade 22.9.2021 (§ 282) bolagisera verksamheten i Helsingfors stads trafikaffärsverk. Stadsfullmäktige godkände en överlåtelse av trafikaffärsverkets verksamhet, exklusive funktionerna som gäller metrons infrastruktur- och trafikantavtal, till ett aktiebolag som grundas och som omedelbart fortsätter affärsverkets affärsverksamhet. Samtidigt godkände stadsfullmäktige bildandet av ett bolag för stadstrafik och kapitaliseringen i samband med överföringen av trafikaffärsverkets funktioner.
I sitt verkställighetsbeslut om bolagiseringen 13.12.2021 (§ 923) beslutade stadsstyrelsen hur överföringen av verksamhet, egendom och personal, inklusive aktieteckningar och lånearrangemang, ska ordnas. Samtidigt bl.a. uppmanade stadsstyrelsen stadskansliets ekonomi- och planeringsavdelning att bereda besluten om överskridningsrätt som gäller överlåtelsen av apportegendom i anslutning till bolagiseringen av trafikverket.
Ändringar i 2022 års budget med anledning av bolagiseringen av verksamheten i Helsingfors stads trafikaffärsverk
I 2022 års budget, som stadsfullmäktige godkände 8.12.2021 (§ 385), är anslagen anvisade till den organisation som gällde vid ingången av 2022. I slutet av 2021 blev det klart när det nya bolaget Huvudstadsregionens Stadstrafik Ab (Stadstrafik Ab) inleder sin verksamhet. Stadstrafik Ab inledde sin verksamhet 1.2.2022. Därför ändras budgeten 2022 och ekonomiplanen 2022–2024 enligt följande: HST i sin helhet ingår i stadens budget i januari 2022, och den del av affärsverket HST som fortsätter som affärsverk efter att Stadstrafik Ab inlett sin verksamhet ingår i den reviderade budgeten 1.2–31.12.2022.
Stadsstyrelsen konstaterar att bolagiseringen av verksamheten i HST förutsätter ändringar i strukturen och anslagen i 2022 års budget. Bolagiseringen påverkar dessutom den ekonomiska uppföljningen och de ekonomiska prognoserna under 2022 samt bokslutets framställningssätt.
Ändringarna i 2022 års budget med anledning av bolagiseringen av verksamheten i Helsingfors stads trafikaffärsverk presenteras i bilaga 1.
Ändringens inverkan på resultaträkningen i 2022 års budget är neutral. De investeringar som Stadstrafik Ab genomför finansieras även framöver i huvudsak av staden och ökar stadens driftsutgifter. De investeringar som stadstrafikbolaget genomför ökar den serviceersättning som staden betalar för sin driftsekonomi. Serviceersättningen är en del av utgiftsramen för driftsekonomin som fastställs i stadsstrategin. Stadstrafik Ab:s investeringar granskas som en del av stadens investeringshelhet och beaktas i granskningen av stadsstrategins underskottsmål för verksamhetens och investeringarnas kassaflöde.
Bolaget ska genomföra alla investeringar som inte har med metrotrafiken att göra (216 miljoner euro 2022). Dessa investeringar ska enligt planerna finansieras med ett lån på 188 miljoner euro som staden beviljar under 2022. I det här sammanhanget granskas stadens planerade behov av externa lån och tidpunkten för låntagningen under årets gång i takt med att likviditeten utvecklas.
Genom detta beslut görs de ändringar som bolagiseringen av verksamheten i trafikaffärsverket föranleder i den ursprungliga budgeten för år 2022, som stadsfullmäktige godkände 8.12.2021.
Genom detta beslut beslutar stadsfullmäktige även om de ändringar som bolagiseringen av verksamheten i trafikaffärsverket föranleder i budgetstrukturen. Den nya budgetstrukturen för 1.2 –31.12.2022 finns i slutet av bilagan till detta beslut.
Stadskansliet, stadsmiljösektorn, HST och Stadstrafik Ab har berett ärendet tillsammans. Förslagen av stadsmiljönämnden och direktionen för HST som hänför sig till beslutsförslaget ingår i beslutshistorian.
Överskridning av anslag i 2022 års budget med anledning av överföringen av Helsingfors stads trafikaffärsverks egendom
Till apportöverlåtelsen hörde affärsverket HST:s affärsverksamhetshelheter för spårvägstrafik, färjeaffärsverksamhet och cykelaffärsverksamhet, inklusive HST:s affärsverksamhet i sin helhet med undantag av metroaffärsverksamheten. Affärsverksamheten överfördes med tillgångar, avtal, skulder, skyldigheter, ansvar och reserveringar. I apportöverlåtelsen överfördes tillgångsposterna till bolaget till bokföringsvärdet. Bokföringsvärdet på apportegendomen som överförs uppgår till 758 miljoner euro: Staden tecknar aktier för 265 miljoner euro och en skuld på 493 miljoner euro uppstår mellan Stadstrafik Ab och staden.
Överföringen av egendomen leder inte till ett betydande kassaflöde mellan staden och bolaget i 2022 års bokslut.
8 06 Värdepapper, till stadsstyrelsens disposition (nytt budgetmoment 8 06 04 Teckning av Stadstrafik Ab:s aktier)
Anslaget på budgetmomentet uppgår 2022 till 16 000 000 euro, vilket ska få överskridas med högst 265 000 000 euro med anledning av stadens teckningar av Stadstrafik Ab:s aktier.
Staden tecknar aktier i Stadstrafik Ab mot egendom som överförts till bolaget för cirka 265 miljoner euro. Stadens investeringsutgifter överskrids med högst 265 miljoner euro. Det slutliga värdet på tillgångsposterna som överförs preciseras när HST:s revision i slutet av januari 2022 blir klar.
I bokföringen ska aktiernas teckningspris behandlas som användning av budgetanslag. En överskridningsrätt som motsvarar aktiernas teckningspris ska beviljas för budgetmomentet 8 06 04 Teckning av Stadstrafik Ab:s aktier (nytt budgetmoment).
Anslaget ska få överskridas med högst 265 000 000 euro.
9 01 02 Övrig långivning, till stadsstyrelsens disposition (nytt budgetmoment 9 01 02 36 Lån till Stadstrafik Ab)
I 2022 års budget, som stadsfullmäktige godkände 8.12.2021 (§ 282), är anslaget på detta budgetmoment 126 450 000 euro. Efter budgetändringen med anledning av verksamhetsöverföringen som bolagiseringen av HST föranleder (punkt A) är anslaget på budgetmomentet 314 450 000 euro, vilket ska få överskridas med högst 493 000 000 med anledning av lånet som uppstår mellan staden och Stadstrafik Ab.
Fordringar på egendom som överförts från HST till Stadstrafik Ab och en startkassa på cirka 12,8 miljoner euro som också överförts till bolaget utgör en ny skuld på cirka 493 miljoner euro mellan staden och Stadstrafik Ab.
I 2022 års budget, som stadsfullmäktige godkände 8.12.2021 (§ 282), är anslaget på detta budgetmoment 126 450 000 euro. I och med budgetändringen med anledning av verksamhetsöverföringen som bolagiseringen av HST föranleder (punkt A) ökar anslaget med 188 000 000 euro, så att anslaget på budgetmomentet efter ändringen uppgår till 314 450 000 euro. Genom att öka anslaget förbereder sig staden på att bevilja lån för stadstrafikbolagets investeringsutgifter 2022.
Till följd av bolagiseringsarrangemangen kommer dessutom skuldandelen som ingår i egendomen som överförs att utgöra ett lån som bolaget beviljar inom koncernen. Lånet beskrivs i bolagiseringsbeslutet och ska få överskrida det ovannämnda budgetmomentet med högst 493 000 000 euro vad kapitalet beträffar.
I bokföringen ska de beviljade lånen behandlas som användning av budgetanslag. En överskridningsrätt som motsvarar lånesumman ska beviljas för budgetmomentet 9 01 02 36 Lån till Stadstrafik Ab (nytt budgetmoment).
Anslaget ska få överskridas med högst 493 000 000 euro.
Kaupunginhallitus 25.04.2022 § 279
Päätös
Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto päättää:
A. hyväksyä Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen (HKL) yhtiöittämisen myötä tehtävän toiminnan siirron aiheuttamat muutokset vuoden 2022 talousarvioon liitteen 1 mukaisesti
B. oikeuttaa HKL:n omaisuuden siirrosta johtuen kaupunginhallituksen ylittämään vuoden 2022 talousarvioon merkityt määrärahat seuraavasti:
Ta-kohta 8 06 Arvopaperit, Khn käytettäväksi
Määräraha talousarviossa 16 000 000 euroa
Määrärahan ylitysoikeus 265 000 000 euroa kohdentuen uudelle alakohdalle 8 06 04 Kaupunkiliikenne Oy:n osakkeiden merkintä
Ta-kohta 9 01 02 Muu antolainaus, Khn käytettäväksi
Määräraha talousarviossa 126 450 000 euroa (Kvsto 8.12.2021 § 385)
Kohdan A. mukaisen talousarviomuutoksen myötä määräraha kasvaa 188 000 000 euroa yhtiön toteutettavaksi siirtyvien investointien rahoittamiseen varautumisen johdosta, jonka jälkeen ta-kohdan määrärahan suuruus on 314 450 000 euroa
Määrärahan ylitysoikeus 493 000 000 euroa omaisuuden siirrosta yhtiölle muodostuvan velan johdosta kohdentuen uudelle alakohdalle 9 01 02 36 Lainat Kaupunkiliikenne Oy:lle
HKL:n tammikuun 2022 lopun tilintarkastuksen ollessa vielä kesken ylitysoikeuksien perustana olevat määrärahojen summat voivat vielä tarkentua, minkä vuoksi ylitysoikeudet myönnetään enintään luetellun mukaisina.
11.04.2022 Pöydälle
15.11.2021 Ehdotuksen mukaan
08.11.2021 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Ari Hietamäki, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 36567
Tuula Saxholm, rahoitusjohtaja, puhelin: 310 36250
Liikenneliikelaitoksen johtokunta 04.04.2022 § 32
Päätös
Johtokunta hyväksyi kaupunginhallitukselle esitettäväksi liikenneliikelaitoksen vuoden 2022 talousarvioesityksen ja vuosien 2022-2024 taloussuunnitelmaesityksen.
23.09.2021 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan
Esittelijä
Lisätiedot
Ari Päivärinta, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 78433
Kaupunkiympäristölautakunta 29.03.2022 § 201
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että se päättäisi hyväksyä HKL:n yhtiöittämisestä aiheutuvat kaupunkiympäristön toimialan vuoden 2022 talousarviota ja vuosien 2022-2024 taloussuunnitelmaa koskevat muutokset.
21.09.2021 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
14.09.2021 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Pekka Tirkkonen, suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 36637
Stadsfullmäktige 08.12.2021 § 385
Framställning
Stadsfullmäktige godkänner budget för år 2022 och ekonomiplan som anvisning för åren 2022–2024.
Behandling
Ändring av handläggningsordningen och grundförslaget
Stadsfullmäktige ändrade handläggningsordningen som godkändes på sammanträdet 24.11.2021 och beslutade att öppna diskussionen i ärendet på nytt i fråga om de ändringar som nämns nedan. Samtidigt godkände stadsfullmäktige ett förslag som grund för behandlingen, där följande korrigeringar har gjorts:
- | Till sidorna 302-303 (bilaga 1) läggs en mätare för social- och hälsovårdstjänsternas bindande mål för att främja helsingforsarnas hälsa och förebygga utslagning, med följande lydelse: |
Genomförandet av servicekedjan Barnfamiljer med våld i nära relationer avancerar enligt planerna. Identifieringen av och Interventionerna mot våld mellan barn och unga stärks. | |
- | Till sidorna 304-305 (bilaga 1) läggs en mätare för social- och hälsovårdstjänsternas bindande mål för att främja helsingforsarnas hälsa och förebygga utslagning, med följande lydelse: |
Programmet för mentala problem bland barn och ungdomar, som utarbetades tillsammans med fostrans- och utbildningssektorn och HUS ska verkställas, och tillgången till vård och service inom neuropsykiatrin förbättras. |
Redogörelse
Stadsfullmäktige godkände redogörelsen om ändringarna som gjordes på sammanträdet 24.11.2021 enligt följande. Ett förslag om att återremiss behandlades på det nämnda sammanträdet.
Motförslag
Ledamoten Eeva Kärkkäinen understödd av ledamoten Terhi Peltokorpi föreslog att ärendet återremitteras för ny beredning utgående från att stadsfullmäktige beslutar att långsiktigt öka finansieringen för att minska ojämlikheten bland skolor och daghem. För att säkerställa detta ökas finansieringen för den positiva särbehandlingen med 3 miljoner euro om året från och med 2022 för hela ekonomiplaneringsperioden. För det här ändamålet beviljas fostrans- och utbildningssektorn en tilläggsfinansiering på 3 miljoner euro.
Ledamoten Eeva Kärkkäinen understödd av ledamoten Terhi Peltokorpi föreslog att ärendet återremitteras för ny beredning utgående från att stadsfullmäktige beslutar att fr.o.m. 1.1.2022 återinföra hemvårdsstödets Helsingforstillägg för familjer där barn i åldern 1-2 år vårdas hemma. För detta ändamål ökas finansieringen för fostrans- och utbildningssektorn med fyra miljoner euro.
Ledamoten Mika Ebeling understödd av ledamoten Pia Kopra föreslog att ärendet återremitteras för ny beredning utgående från att stadsfullmäktige beslutar att utvidga Helsingforstillägget så att det omfattar även barn i åldern 1-3 år från och med ingången av 2022. Hemvårdsstödets Helsingforstillägg ska betalas 270 euro/mån fr.o.m. 1.1.2022.
För att möjliggöra detta läggs 15,1 miljoner euro till Fostrans- och utbildningssektorns moment 200 Bidrag.
Hemställningsklämmar
Ledamoten Eeva Kärkkäinen understödd av Terhi Peltokorpi föreslog följande hemställningskläm:
Stadsfullmäktige förutsätter en utredning om möjligheten för att öka transparensen i Helsingfors användning av pengar. I utredningen ska man undersöka exempelvis möjligheten för att på stadens webbsidor lägga upp en tjänst i stil med tutkibudjettia.fi där stadsborna lätt kunde få insikter i hur staden använder sina medel. Dessutom utreds möjligheten att erbjuda stadsborna tillfälle att via denna sajt bedöma budgetförslagets ändringar jämfört med tidigare år, i de olika skedena av beredningen. |
Ledamoten Mikael Jungner understödd av ledamoten Oona Hagman föreslog följande hemställningskläm:
Stadsfullmäktige förutsätter att man reder ut möjligheten för att bygga upp en plan för demokratisk delaktighet i Helsingfors. Med hjälp av denna förbättras stadsbornas möjlighet att få information och att effektivt delta i beslutsfattandet. |
Omröstningsordning
Ledamoten Eva Kärkkäinens första motförslag togs upp till omröstning mot grundförslaget. Ledamoten Eva Kärkkäinens andra motförslag och ledamoten Mika Ebelings motförslag togs upp till omröstning på så sätt att Ebelings och Kärkkäinens motförslag först ställdes mot varandra. Därefter togs det vinnande förslaget upp till omröstning mot grundförslaget.
Hemställningsklämmarna togs separat upp till omröstning.
Omröstningar
Motförslag
1 omröstningen
Stadsstyrelsens förslag JA, motförslag NEJ
JA-förslag: Stadsstyrelsen
NEJ-förslag: Ledamoten Eeva Kärkkäinens första motförslag om finansieringen för att minska ojämlikheten bland skolor och daghem.
Ja-röster: 78
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Eva Biaudet, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdóttir Sandelin, Fatim Diarra, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Tuula Haatainen, Mia Haglund, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Atte Harjanne, Eveliina Heinäluoma, Titta Hiltunen, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Nuutti Hyttinen, Anniina Iskanius, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Atte Kaleva, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Pia Kopra, Laura Korpinen, Sini Korpinen, Minja Koskela, Minna Lindgren, Ajak Majok, Teija Makkonen, Otto Meri, Nina Katariina Miettinen, Björn Månsson, Tuomas Nevanlinna, Dani Niskanen, Johanna Nuorteva, Mia Nygård-Peltola, Tom Packalén, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Amanda Pasanen, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Mari Rantanen, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Pirkko Ruohonen-Lerner, Wille Rydman, Suldaan Said Ahmed, Sari Sarkomaa, Pekka Sauri, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Nina Suomalainen, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Pilvi Torsti, Thomas Wallgren, Elina Valtonen, Reetta Vanhanen, Juhana Vartiainen, Sinikka Vepsä, Sanna Vesikansa, Maarit Vierunen
Nej-röster: 6
Mika Ebeling, Oona Hagman, Harry Harkimo, Laura Kolbe, Terhi Peltokorpi, Sanna-Leena Perunka
Frånvarande: 1
Sami Muttilainen
Stadsfullmäktige godkände inte ledamoten Eeva Kärkkäinens motförslag.
2 omröstningen
Ledamoten Eeva Kärkkäinens motförslag JA, ledamoten Mika Ebelings motförslag NEJ
JA-förslag: Ledamoten Eeva Kärkkäinens motförslag om att återinföra hemvårdsstödets Helsingforstillägg för familjer där barn i åldern 1-2 år vårdas hemma.
NEJ-förslag: Ledamoten Mika Ebelings motförslag om att utvidga Helsingforstillägget så att det omfattar även barn i åldern 1-3 år.
Ja-röster: 42
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Outi Alanko-Kahiluoto, Sirpa Asko-Seljavaara, Eva Biaudet, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdóttir Sandelin, Fatim Diarra, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Tuula Haatainen, Juha Hakola, Eveliina Heinäluoma, Mari Holopainen, Anniina Iskanius, Jukka Järvinen, Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Laura Kolbe, Nina Katariina Miettinen, Björn Månsson, Johanna Nuorteva, Mia Nygård-Peltola, Matias Pajula, Terhi Peltokorpi, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Sari Sarkomaa, Pekka Sauri, Mirita Saxberg, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Pilvi Torsti, Reetta Vanhanen, Sinikka Vepsä, Sanna Vesikansa, Maarit Vierunen
Nej-röster: 11
Mika Ebeling, Jussi Halla-aho, Nuutti Hyttinen, Atte Kaleva, Pia Kopra, Laura Korpinen, Teija Makkonen, Tom Packalén, Mika Raatikainen, Mari Rantanen, Pirkko Ruohonen-Lerner
Blanka: 31
Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Mia Haglund, Oona Hagman, Atte Harjanne, Harry Harkimo, Titta Hiltunen, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Ville Jalovaara, Elina Kauppila, Mai Kivelä, Sini Korpinen, Minja Koskela, Minna Lindgren, Ajak Majok, Otto Meri, Tuomas Nevanlinna, Dani Niskanen, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Amanda Pasanen, Sanna-Leena Perunka, Wille Rydman, Suldaan Said Ahmed, Daniel Sazonov, Nina Suomalainen, Tuomas Tuomi-Nikula, Thomas Wallgren, Elina Valtonen, Juhana Vartiainen
Frånvarande: 1
Sami Muttilainen
Stadsfullmäktige godkände ledamoten Eeva Kärkkäinens motförslag i den här omröstningen. Motförslaget togs därefter upp till omröstning mot grundförslaget.
3 omröstningen
JA-förslag: Stadsstyrelsen
NEJ-förslag: Ledamoten Eeva Kärkkäinens motförslag om att återinföra hemvårdsstödets Helsingforstillägg för familjer där barn i åldern 1-2 år vårdas hemma.
Ja-röster: 68
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Eva Biaudet, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdóttir Sandelin, Fatim Diarra, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Tuula Haatainen, Mia Haglund, Juha Hakola, Atte Harjanne, Eveliina Heinäluoma, Titta Hiltunen, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Anniina Iskanius, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Atte Kaleva, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Sini Korpinen, Minja Koskela, Minna Lindgren, Ajak Majok, Otto Meri, Nina Katariina Miettinen, Björn Månsson, Tuomas Nevanlinna, Dani Niskanen, Johanna Nuorteva, Mia Nygård-Peltola, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Amanda Pasanen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Wille Rydman, Suldaan Said Ahmed, Sari Sarkomaa, Pekka Sauri, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Nina Suomalainen, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Pilvi Torsti, Tuomas Tuomi-Nikula, Thomas Wallgren, Elina Valtonen, Reetta Vanhanen, Juhana Vartiainen, Sinikka Vepsä, Sanna Vesikansa, Maarit Vierunen
Nej-röster: 16
Mika Ebeling, Oona Hagman, Jussi Halla-aho, Harry Harkimo, Nuutti Hyttinen, Arja Karhuvaara, Laura Kolbe, Pia Kopra, Laura Korpinen, Teija Makkonen, Tom Packalén, Terhi Peltokorpi, Sanna-Leena Perunka, Mika Raatikainen, Mari Rantanen, Pirkko Ruohonen-Lerner
Frånvarande: 1
Sami Muttilainen
Stadsfullmäktige godkände inte ledamoten Eeva Kärkkäinens motförslag.
Stadsfullmäktige godkände stadsstyrelsens förslag med de ändringar som gjordes i början av behandlingen.
Hemställningsklämmar
4 omröstningen
Ledamoten Eeva Kärkkäinens hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.
JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter en utredning om möjligheten för att öka transparensen i Helsingfors användning av pengar. I utredningen ska man undersöka exempelvis möjligheten för att på stadens webbsidor lägga upp en tjänst i stil med tutkibudjettia.fi där stadsborna lätt kunde få insikter i hur staden använder sina medel. Dessutom utreds möjligheten att erbjuda stadsborna tillfälle att via denna sajt bedöma budgetförslagets ändringar jämfört med tidigare år, i de olika skedena av beredningen.
NEJ-förslag: Motsätter sig
Ja-röster: 26
Paavo Arhinmäki, Mika Ebeling, Mia Haglund, Oona Hagman, Jussi Halla-aho, Harry Harkimo, Titta Hiltunen, Veronika Honkasalo, Nuutti Hyttinen, Elina Kauppila, Mai Kivelä, Laura Kolbe, Pia Kopra, Laura Korpinen, Minja Koskela, Ajak Majok, Teija Makkonen, Sami Muttilainen, Tuomas Nevanlinna, Tom Packalén, Terhi Peltokorpi, Mika Raatikainen, Mari Rantanen, Pirkko Ruohonen-Lerner, Suldaan Said Ahmed, Sinikka Vepsä
Blanka: 59
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Sirpa Asko-Seljavaara, Eva Biaudet, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdóttir Sandelin, Fatim Diarra, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Tuula Haatainen, Juha Hakola, Atte Harjanne, Eveliina Heinäluoma, Mari Holopainen, Shawn Huff, Anniina Iskanius, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Atte Kaleva, Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Sini Korpinen, Minna Lindgren, Otto Meri, Nina Katariina Miettinen, Björn Månsson, Dani Niskanen, Johanna Nuorteva, Mia Nygård-Peltola, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Amanda Pasanen, Sanna-Leena Perunka, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Wille Rydman, Sari Sarkomaa, Pekka Sauri, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Nina Suomalainen, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Pilvi Torsti, Tuomas Tuomi-Nikula, Thomas Wallgren, Elina Valtonen, Reetta Vanhanen, Juhana Vartiainen, Sanna Vesikansa, Maarit Vierunen
Stadsfullmäktige godkände inte ledamoten Eeva Kärkkäinens förslag till hemställningskläm.
5 omröstningen
Ledamoten Mikael Jungners hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ.
Ja-röster: 25
Paavo Arhinmäki, Mika Ebeling, Mia Haglund, Oona Hagman, Harry Harkimo, Titta Hiltunen, Veronika Honkasalo, Nuutti Hyttinen, Elina Kauppila, Mai Kivelä, Laura Kolbe, Pia Kopra, Laura Korpinen, Minja Koskela, Ajak Majok, Teija Makkonen, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Tuomas Nevanlinna, Tom Packalén, Terhi Peltokorpi, Sanna-Leena Perunka, Mari Rantanen, Pirkko Ruohonen-Lerner, Suldaan Said Ahmed
Nej-röster: 4
Atte Kaleva, Dani Niskanen, Wille Rydman, Juhana Vartiainen
Blanka: 56
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Sirpa Asko-Seljavaara, Eva Biaudet, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdóttir Sandelin, Fatim Diarra, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Tuula Haatainen, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Atte Harjanne, Eveliina Heinäluoma, Mari Holopainen, Shawn Huff, Anniina Iskanius, Ville Jalovaara, Jukka Järvinen, Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Sini Korpinen, Minna Lindgren, Otto Meri, Nina Katariina Miettinen, Johanna Nuorteva, Mia Nygård-Peltola, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Amanda Pasanen, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Sari Sarkomaa, Pekka Sauri, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Nina Suomalainen, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Pilvi Torsti, Tuomas Tuomi-Nikula, Thomas Wallgren, Elina Valtonen, Reetta Vanhanen, Sinikka Vepsä, Sanna Vesikansa, Maarit Vierunen
Stadsfullmäktige godkände inte ledamoten Mikael Jungners förslag till hemställningskläm.
Avvikande meningar
Ledamoten Mari Rantanen anmälde avvikande mening med följande motivering:
Stadens skuld per invånare fördubblas fram till år 2025. Skuldsättningen är på en för hög nivå. Därför bör man dämpa investeringstakten på så sätt att icke-nödvändiga projekt flyttas fram, målsättningarna för bostadsproduktionen sänks samt att man inte inleder byggande eller grundberedning i nya bostadsområden, t.ex. Malms flygfält.
Stadens befolkningsökning grundar sig huvudsakligen på en ökning bland personer med främmande språk som första språk och med lägre inkomster. Helsingfors har blivit mindre lockande och har svårt att hålla kvar i synnerhet arbetande föräldrar, vilket forskningen visar. Intäkterna från kommunalskatten ökar inte i samma takt som befolkningen. De inflyttade behöver och anlitar däremot mycket kommunal service. Denna utveckling inverkar negativt särskilt på tillgängligheten till basservice och dess kvalitet, allt från småbarnsfostran till äldreomsorg.
Budgeten för 2022 är hela 5,7 procent större än budgeten för 2021. I stället för att prioritera sina funktioner och uppgifter ökar Helsingfors utgifterna i ett labilt ekonomiskt läge. Budgetöverskridningen går till och med förbi ansvarsprincipen om utgiftsökning på 2,62 procent för 2022, vilket antecknats i strategin och de övriga partierna kommit överens om. Detta trots att det extra paketet för återhämtning från covid-pandemin på 70 miljoner euro ligger utanför driftsekonomins ansvarsprincip.
Enligt vår åsikt bör Helsingforstillägget återinföras i familjer med barn i ålder 1-3 år. Detta syftar till att underlätta krisen inom småbarnspedagogiken, där stadens enheter lider av personalbrist. Vi föreslår även att fostrans- och utbildningssektorn inte sparar genom att avstå från frukostförsöket eller hemspråksinlärningen för främmandespråkstalare.
Vi anser att social- och hälsovårdssektorn särskilt bör se till de mest utsatta stadsborna, och att inga sparåtgärder bör riktas mot äldreomsorgen, anhörigvården och servicen för personer med funktionsnedsättning. Vi föreslår att social- och hälsovårdssektorn avhjälper belastningen i det sociala arbetet bland personer med funktionsnedsättning genom att inrätta tio nya tjänster. I nuläget har dessa socialarbetare 200 klienter per anställd, vilket är helt för mycket med tanke på klientgruppens behov. Vi föreslår även betalningsfrihet för anhörigvårdarnas lagstadgade och behovsprövade lediga dagar. De som vistas illegalt i landet ska erbjudas service på den miniminivå som fastställs i lag och vi återinför anvisningar som motsvarar situationen innan servicen utvidgades.
Räddningsverkets löneprogram ska fortgå så att man når samma lönenivå som hos Mellersta Nylands räddningsverk och därigenom garantera tillgången på brandmän. Vi ser till att akutvårdens servicenivå förbättras. På grund av den förändrade omvärlden ska man göra upp en plan för renovering av skyddsrummen, så att minst 2 st. renoveras årligen.
Även ledamöterna Teija Makkonen, Nuutti Hyttinen, Pirkko Ruohonen-Lerner, Mika Raatikainen, Tom Packalén, Laura Korpinen, Pia Kopra, Jussi Halla-aho anmälde avvikande mening med nämnda motivering.
Föredragande
Upplysningar
Jani Nevalainen, budgetchef, telefon: 310 36277
Tuula Saxholm, finansdirektör, telefon: 310 36250
Stadsfullmäktige 24.11.2021 § 354
Beslut
Stadsfullmäktige beslutade bordlägga ärendet.
Behandling
Avvikande handläggningsordning
På förslag av ordföranden godkände stadsfullmäktige följande handläggningsordning:
En diskussion i ärendet förs vid detta sammanträde. Förslag som innebär att behandlingen av ärendet avbryts tas upp vid detta sammanträde.
Då diskussionen har avslutats avbryts behandlingen av ärendet fram till fullmäktiges nästa sammanträde. Behandlingen av ärendet fortsätter då med en redogörelse och med omröstningar om motförslagen, förslagen om att förkasta ärendet och hemställningsklämmarna. Om inga förslag framställs under diskussionen, behandlas ärendet till slut vid detta sammanträde.
Förslag om återremiss
Ledamoten Mari Rantanen understödd av ledamoten Teija Makkonen föreslog att förslaget återremitteras för ny beredning på så sätt att följande synpunkter beaktas:
Stadens skuld per invånare fördubblas fram till år 2025. Skuldsättningen är på en för hög nivå. Därför bör man dämpa investeringstakten på så sätt att icke-nödvändiga projekt flyttas fram, målsättningarna för bostadsproduktionen sänks samt att man inte inleder byggande eller grundberedning i nya bostadsområden, t.ex. Malms flygfält. Stadens befolkningsökning grundar sig huvudsakligen på en ökning bland personer med främmande språk som första språk och med lägre inkomster. Helsingfors har blivit mindre lockande och har svårt att hålla kvar i synnerhet arbetande föräldrar, vilket forskningen visar. Intäkterna från kommunalskatten ökar inte i samma takt som befolkningen. De inflyttade behöver och anlitar däremot mycket kommunal service.
Denna utveckling inverkar negativt särskilt på tillgängligheten till basservice och dess kvalitet, allt från småbarnsfostran till äldreomsorg.
Budgeten för 2022 är hela 5,7 procent större än budgeten för 2021. I stället för att prioritera sina funktioner och uppgifter ökar Helsingfors utgifterna i ett labilt ekonomiskt läge. Budgetöverskridningen går till och med förbi ansvarsprincipen om utgiftsökning på 2,62 procent för 2022, vilket antecknats i strategin och de övriga partierna kommit överens om. Detta trots att det extra paketet för återhämtning från covid-pandemin på 70 miljoner euro ligger utanför driftsekonomins ansvarsprincip.
Enligt vår åsikt bör Helsingforstillägget återinföras i familjer med barn i ålder 1-3 år. Detta syftar till att underlätta krisen inom småbarnspedagogiken, där stadens enheter lider av personalbrist. Vi föreslår även att fostrans- och utbildningssektorn inte sparar genom att avstå från frukostförsöket eller hemspråksinlärningen för främmandespråkstalare.
Vi anser att social- och hälsovårdssektorn särskilt bör se till de mest utsatta stadsborna, och att inga sparåtgärder bör riktas mot äldreomsorgen, anhörigvården och servicen för personer med funktionsnedsättning. Vi föreslår att social- och hälsovårdssektorn avhjälper belastningen i det sociala arbetet bland personer med funktionsnedsättning genom att inrätta tio nya tjänster. I nuläget har dessa socialarbetare 200 klienter per anställd, vilket är helt för mycket med tanke på klientgruppens behov. Vi föreslår även betalningsfrihet för anhörigvårdarnas lagstadgade och behovsprövade lediga dagar. De som vistas illegalt i landet ska erbjudas service på den miniminivå som fastställs i lag och vi återinför anvisningar som motsvarar situationen innan servicen utvidgades.
Räddningsverkets löneprogram ska fortgå så att man når samma lönenivå som hos Mellersta Nylands räddningsverk och därigenom garantera tillgången på blåljuspersonal. Vi ser till att akutvårdens servicenivå förbättras. På grund av den förändrade omvärlden ska man göra upp en plan för renovering av skyddsrummen, så att minst 2 st. renoveras årligen.
1 Omröstningen
Fortsatt behandling av ärendet JA, återremiss NEJ
JA-förslag: Behandlingen fortsätter
NEJ-förslag: Ärendet återremitteras för ny beredning med stöd av ledamoten Mari Rantanens motivering.
Ja-röster: 73
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Eva Biaudet, Harry Bogomoloff, Maaret Castrén, Fatim Diarra, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Mia Haglund, Oona Hagman, Juha Hakola, Timo Harakka, Eveliina Heinäluoma, Fardoos Helal, Titta Hiltunen, Mari Holopainen, Anniina Iskanius, Ville Jalovaara, Mikael Jungner, Jukka Järvinen, Atte Kaleva, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Laura Kolehmainen, Sini Korpinen, Eeva Kärkkäinen, Noora Laak, Heimo Laaksonen, Anna Lemström, Minna Lindgren, Ajak Majok, Otto Meri, Nina Katariina Miettinen, Sami Muttilainen, Seija Muurinen, Tuomas Nevanlinna, Dani Niskanen, Johanna Nuorteva, Hannu Oskala, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Amanda Pasanen, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Sanna-Leena Perunka, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Wille Rydman, Sari Sarkomaa, Pekka Sauri, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Oula Silvennoinen, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Nina Suomalainen, Johanna Sydänmaa, Pilvi Torsti, Tuomas Tuomi-Nikula, Erkki Tuomioja, Reetta Vanhanen, Juhana Vartiainen, Sinikka Vepsä, Maarit Vierunen
Nej-röster: 10
Mika Ebeling, Jussi Halla-aho, Nuutti Hyttinen, Marko Kettunen, Pia Kopra, Laura Korpinen, Teija Makkonen, Mikko Paunio, Mika Raatikainen, Pirkko Ruohonen-Lerner
Frånvarande: 2
Björn Månsson, Ilkka Taipale
Stadsfullmäktige beslutade fortsätta behandlingen av ärendet.
Motförslag
Ledamoten Eeva Kärkkäinen understödd av ledamoten Terhi Peltokorpi föreslog att stadsfullmäktige beslutar att långsiktigt öka finansieringen för att minska ojämlikheten bland skolor och daghem. För att säkerställa detta ökas finansieringen för den positiva särbehandlingen med 3 miljoner euro om året från och med 2022 för hela ekonomiplaneringsperioden. För det här ändamålet beviljas fostrans- och utbildningssektorn en tilläggsfinansiering på 3 miljoner euro.
Ledamoten Eeva Kärkkäinen understödd av ledamoten Terhi Peltokorpi föreslog att stadsfullmäktige beslutar att fr.o.m. 1.1.2022 återinföra hemvårdsstödets Helsingforstillägg för familjer där barn i åldern 1-2 år vårdas hemma. För detta ändamål ökas finansieringen för fostrans- och utbildningssektorn med 4 miljoner euro.
Ledamoten Mika Ebeling understödd av ledamoten Pia Kopra föreslog att stadsfullmäktige beslutar att utvidga Helsingforstillägget så att det omfattar även barn i åldern 1-3 år från och med ingången av 2022. Hemvårdsstödets Helsingforstillägg ska betalas 270 euro/mån fr.o.m. 1.1.2022.
För att möjliggöra detta läggs 15,1 miljoner euro till Fostrans- och utbildningssektorns moment 200 Bidrag.
Ledamoten Eeva Kärkkäinen understödd av ledamoten Terhi Peltokorpi föreslog följande hemställningskläm:
Stadsfullmäktige förutsätter en utredning om möjligheten att öka transparensen i Helsingfors användning av pengar. I utredningen ska man undersöka exempelvis möjligheten att på stadens webbsidor lägga upp en tjänst i stil med tutkibudjettia.fi där stadsborna lätt kunde få insikter i hur staden använder sina medel. Dessutom utreds möjligheten att erbjuda stadsborna tillfälle att via denna sajt bedöma budgetförslagets ändringar jämfört med tidigare år, i de olika skedena av beredningen. |
Ledamoten Mikael Jungner understödd av ledamoten Oona Hagman föreslog följande hemställningskläm:
| Stadsfullmäktige förutsätter att man reder ut möjligheten för att bygga upp en plan för demokratisk delaktighet i Helsingfors. Med hjälp av denna förbättras stadsbornas möjlighet att få information och att effektivt delta i beslutsfattandet. |
Ordföranden konstaterade att diskussionen avslutats och att behandlingen av ärendet fortsätter vid nästa sammanträde.
Föredragande
Upplysningar
Jani Nevalainen, budgetchef, telefon: 310 36277
Tuula Saxholm, finansdirektör, telefon: 310 36250
Keskushallinto Kaupunginkanslia Kansliapäällikkö 08.11.2021 § 230
Päätös
Kansliapäällikkö päätti hyväksyä ehdotukset kaupunginkanslian (talousarvioluku 140) ja kaupunginkanslian irtaimen omaisuuden perushankinnan (ta-kohta 8 05 01) vuoden 2022 talousarvioksi ja 2022-2024 taloussuunnitelmaksi liitteen 1 mukaisesti sekä kaupunginkanslian talousarvion perustelutekstin (liite 2).
Lisäksi kansliapäällikkö päätti hyväksyä talousarvioluku 150 keskitetysti maksettavat menot, kaupunginkanslian käytettäväksi, vuoden 2022 talousarvioehdotuksen ja 2022-2024 taloussuunnitelman (liite 1) sekä talousarvion perustelutekstin (liite 2).
Päätöksen perustelut
Kaupunginhallitus on hyväksynyt 23.8.2021, § 576, talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2022−2024 laatimisohjeet ja niihin sisältyvät kaupunkitasoisen käyttötalouden kokonaisraamin toimintamenoille, investointiraamin talousarviokohdittain sekä alustavan investointiohjelman vuosille 2022−2031.
Lisätiedot
Merja Koski, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 36292
Mari Paananen, talouspäällikkö, puhelin: 310 73043
Pelastuslautakunta 22.09.2021 § 43
Päätös
Pelastuslautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä muutetun esityksen pelastuslaitoksen vuoden 2022 talousarvioehdotukseksi ja 2023-2024 taloussuunnitelmaksi esitettäväksi edelleen kaupunginhallitukselle seuraavasti:
Lisätään pelastuslaitoksen talousarvion 2022 henkilöstökuluihin 1,35 miljoonaa euroa. Lisäys käytetään perustason ensihoitoa säännöllisesti tekevien palomiesten palkkatason korottamiseen siten, että se vastaa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen vastaavissa tehtävissä työskentelevien palkkatasoa. Tehdään vastaavat muutokset talousarvion tekstiosan kappaleessa "Keskeiset talousarviovuoden muutokset palvelukokonaisuuksittain ja palveluittain" mainittuihin lukuihin.
Lisätään tekstiosan kohtaan "Toimintaympäristön riskit ja epävarmuustekijät", toisen kappaleen lopuksi: "Tästä syystä tarvitaan erityisiä toimenpiteitä varmistamaan, ettei pelastuslaitoksen palkkakehitys jää jälkeen naapurikuntiin verrattuna."
Muilta osin vastaehdotus on pohjaesityksen mukainen.
Talousarvion 2022 keskeiset painopisteet
Pelastuslaitoksen vuoden 2022 toiminnan pääpainopisteet ovat seuraavat:
- Pelastustoimen valmiuden ja palvelutason kasvattaminen valvontaviranomaisen velvoitteiden täyttämiseksi
- Onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvien digitaalisen turvallisuusviestinnän sisältöjen ja menetelmien kehittäminen
- Kaupunkiyhteisen pelastustoiminnan, väestönsuojelun ja varautumisen yhteistoiminnan ja valmiuden kehittäminen
- Osallistuminen vuoden 2023 alusta lukien voimaan astuvan pelastustoimen uudistuksen valmisteluun (mm. muutokset toiminnan ja talouden ohjauksessa) sekä tietojohtamisen ja pelastustoimen tietojärjestelmähankkeiden edistäminen
Toiminnan kuvaus
Helsingin kaupungin pelastuslaitos vastaa alueen pelastustoiminnasta, kiireellisestä ensihoitopalvelusta sekä onnettomuuksien ehkäisyyn ja omatoimiseen varautumiseen liittyvästä valvonnasta, turvallisuusviestinnästä sekä muusta ohjauksesta ja neuvonnasta. Lisäksi pelastuslaitos vastaa poikkeusolojen valmiussuunnittelusta sekä väestönsuojeluvalmiuden kehittämisestä, suunnittelusta ja väestönsuojeluun varautumisen koordinoinnista Helsingissä.
Pelastuslaitos on yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittinen turvallisuusorganisaatio, jonka on kyettävä itsenäiseen toimintaan kaikkina vuorokauden aikoina niin normaalioloissa kuin poikkeusoloissakin. Pelastuslaitos turvaa palveluidensa toimintaedellytykset tuottamalla itse tekniset ja hallinnolliset tukipalvelunsa.
Keskeiset talousarviovuoden muutokset palvelukokonaisuuksittain ja palveluittain
Pelastuslaitoksen käyttömenot kasvavat noin 6,89 miljoonaa euroa (11,3 %). Menolisäyksestä yli miljoona euroa johtuu kirjaustavan muutoksista investointien ja käyttömenojen välillä sekä keskushallinnosta siirtyvistä digitaaliseen perustaan liittyvistä kustannuksista. Kasvusta yli 0,8 miljoonaa euroa johtuu kaupungin vuoden 2021 palkkakehitysohjelman mukaisesta palkkojen kasvusta. Lisäksi henkilöstömenot kasvavat 1,35 miljoonaa palkkaohjelman 2022 johdosta.
Pelastustoimen käyttömenot ovat noin 53,37 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 79,8 % pelastuslaitoksen käyttömenoista. Kasvua edellisvuoteen on noin 12,6 %. Kustannusten kasvua selittävät pelastusyksikön ja kärkiyksikön lisäys palvelutason kehittämiseksi.
Ensihoitopalvelun käyttömenot 14,32 miljoonaa ovat noin 20,2 % pelastuslaitoksen käyttömenoista ja kasvua on noin 6,9 %. Kasvun myötä varaudutaan palvelutason kehittämiseen 12 tunnin ensihoitoyksikön lisäyksellä.
Kaupunkistrategia 2017–2021
Pelastuslaitos on tuottanut laadukkaita palveluita, kasvattanut palveluverkostonsa kattavuutta sekä kehittänyt toimintansa digitaalisuutta. Toiminnallaan pelastuslaitos on tuottanut turvallisuutta sekä omalla vahvalla suoriutumisellaan tukenut Helsingin kehittymistä maailman toimivimmaksi kaupungiksi.
Pelastuslaitos on kehittänyt oman organisaationsa toimintakulttuuria mm. esihenkilötyöhön ja johtamiskulttuuriin panostamalla. Nämä toimenpiteet ovat lisänneet henkilöstön työtyytyväisyyttä, millä puolestaan on välitön yhteys asiakaspalvelukokemuksen onnistumiseen. Vuonna 2021 aloitettu organisaatiouudistus tukee toimintakulttuurin kehittämistä.
Toimiva Helsinki rakentuu tasa-arvolle ja yhdenvertaisuudelle, joita myös pelastuslaitos on omassa toiminnassaan edistänyt. Laitos on osallistanut henkilöstöään aikaisempaa vahvemmin.
Pelastuslaitos on jatkanut palveluidensa kehittämistä. Tavoitteena on kehittää aiempaa vaikuttavampia palveluja ja hyödyntää aiempaa enemmän myös digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia toiminnan vaikuttavuuden ja tuottavuuden kehittämiseksi.
Pelastuslaitos on hoitanut talouttaan vastuullisesti. Laitos pyrkii jatkuvasti löytämään kustannustehokkaampia tapoja toimia.
Toimintaympäristön muutostekijät 2022–2025
Helsingissä nuorten väestöryhmien osuus on suuri, mutta myös ikääntyvien määrän kasvu on Helsingissä merkittävä kehitystrendi. Ikääntyvien määrän lisääntyminen vaikuttaa asumisen ja palveluiden tarpeisiin ja se tulee ottaa huomioon paitsi ensihoitopalvelun, myös onnettomuuksien ehkäisyn ja pelastustoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.
Helsingin väestön kielellinen ja kulttuurinen kirjo kasvaa. Kasvava vieraskielisen väestön määrä vaatii pelastustoimen ja ensihoitopalvelun henkilöstöltä yhä enemmän kielitaitoa ja eri kulttuurien tuntemusta.
Helsingissä on käynnissä useita mittavia rakennushankkeita, jotka yhdistelevät korkeaa ja laajaa maanalaista rakentamista. Rakentamisessa ja asumisessa yleistyvät myös uudenlaiset teknologiaratkaisut. Nämä korostavat pelastuslaitoksen roolia pelastustoiminnan edellytysten varmistamisessa sekä onnettomuuksien ennalta ehkäisyssä jo rakentamisen suunnitteluvaiheessa.
Helsingissä on alueita, joilla pelastustoiminnan toimintavalmiusajan kansallisiin ohjearvoihin ei päästä. Rakentamisen jatkuessa ja kaupunkirakenteen tiivistyessä entisestään toimintavalmiusaikojen parantamiseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota.
Vaikka ilmastonmuutos on vuosikymmeniä kestävä prosessi, jota monin eri keinoin pyritään torjumaan, muutoksen vaikutukset ovat jo konkreettisia. Erityisesti sään ääri-ilmiöt ovat lisääntymässä, mikä lisää pelastustoiminnan tehtäviä ja lisää painetta kehittää kaupunkirakennetta ja infrastruktuuria ääri-ilmiöiden vaikutusten ennalta ehkäisemiseksi.
Lainsäädännön muutokset
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu muuttuu 1.1.2023. Muutoksen valmistelu vuoden 2022 aikana sitoo merkittävästi pelastuslaitoksen johdon ja asiantuntijoiden resursseja. Uudistukseen liittyvästä lainsäädännöstä aiheutuvat uudet velvoitteet lisäävät pelastuslaitoksen hallinnollisia tehtäviä ja kasvattavat siten asiantuntijoiden rekrytointitarvetta.
Muut muutostekijät 2022
Valvontaviranomaisen mukaan pelastustoiminnan nopean avunsaannin valmius ei ole vaatimusten mukainen. Valmiutta kehitetään 10 vuoden toimintasuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2022 aikana valmistaudutaan käynnistämään Konalan pelastusasema ja Tapanilan kärkiyksikkötoiminta viimeistään vuoden lopussa.
Ensihoitopalvelun resursointi on viimeisen kymmenen vuoden aikana jäänyt selvästi jälkeen asiakas- ja tehtävämäärän kehityksestä. Tästä aiheutuvia viiveitä tehtävissä sekä henkilöstön kuormittavuutta alennetaan nostamalla ensihoidon valmiutta vuonna 2022 yhdellä 12 tunnin yksiköllä.
Toimintaympäristön riskit ja epävarmuustekijät
Hyvinvointialueuudistus keskittää pelastustoimen strategisen ohjausvallan valtiolle ja heikentää Helsingin kaupungin mahdollisuuksia ohjata verotuloja ja suunnitella pelastuslaitoksen palveluita paikallisella tasolla kaupungin kannalta tuottavimmalla ja tarkoituksenmukaisimmalla tavalla vuodesta 2023 lähtien.
Palomiesten saatavuus on akuutti haaste koko Suomessa. Suunniteltujen pelastusasemien käynnistämiseen vaadittavat lisäresurssit ja Helsingin pelastuskoulun toiminnan jatkumiseen liittyvät epävarmuustekijät ovat merkittävä uhka pelastustoiminnan palvelutason kehittämiselle aluehallintoviraston edellyttämälle tasolle vuoden 2025 loppuun mennessä. Henkilöstön saatavuus on pystyttävä turvaamaan, jotta pelastuslaitos pystyy varmistamaan kaupunkilaisten turvallisuuden. Tästä syystä tarvitaan erityisiä toimenpiteitä varmistamaan, ettei pelastuslaitoksen palkkakehitys jää jälkeen naapurikuntiin verrattuna.
Väestönsuojien jatkuvasti kasvava korjausvelka vaarantaa poikkeusoloihin varautumisen lisäksi väestönsuojien normaaliajan käytön sekä kasvattaa väestösuojien ylläpito- ja korjauskustannuksia.
Ikääntyneiden määrän ja kotihoidon lisääntyminen lisäävät ensihoidon, ensihoidon avunannon ja ensivastetehtäviä.
Helsingissä on suuria alueellisia ja väestöryhmittäisiä hyvinvointieroja. Syrjäytymisen lisääntyminen ja huono-osaisuuden keskittyminen lisäävät tutkitusti onnettomuusriskejä, mikä huomioidaan pelastustoimen palveluiden suunnittelussa.
Erilaiset teknologiaratkaisut haastavissa kaupunkirakentamisen rakennuskokonaisuuksissa aiheuttavat uudenlaisia riskejä, jotka huomioidaan pelastustoiminnan menetelmissä ja työturvallisuudessa sekä onnettomuuksien ehkäisyssä.
Tuottavuus
Pelastuslaitoksen tuottavuutta kuvaava indeksi muodostuu pelastustoiminnan, onnettomuuksien ehkäisyn, ja ensihoitopalvelun suoritemääristä ja resurssikulutuksesta, näiden synergiasta, sekä henkilöstön hyvinvointia kuvaavista mittareista. Indeksin osoittajassa on pelastuslaitoksen bruttokäyttömenot lisättynä poistoilla. Indeksiä oikaistaan asukasluvun ja kustannustason muutoksella. Pelastuslaitoksen tuottavuuden arvioidaan olevan 84,4 vuonna 2022 (2020=100). Tuottavuus heikkenee vuoden 2021 ennusteen perusteella arviolta 11,1 pistettä. Noin 2,4 pistettä indeksin laskusta selittyy kirjanpidollisilla muutoksilla sekä vuoden 2021 palkkakehitysohjelmalla, joiden myötä keskushallinnon aikaisemmin maksamia kustannuksia ja lisäpalkkarahoitus on siirretty pelastuslaitoksen momentille. Pääosa muutoksesta johtuu taloudellisista panostuksista sekä pelastustoiminnan että ensihoitopalvelun avunsaantiajan kehittämiseen. Hidastunut asukasluvun kasvu korostaa muutosta, koska palveluverkon lisäykset eivät seuraa lineaarisesti asukasluvun kehitystä.
Yksikkökustannukset
Pelastuslaitoksen yksikkökustannukset lasketaan euroa/asukas. Tunnusluku esitetään erikseen pelastuslaitostasolle, pelastustoimelle ja ensihoitopalvelulle. Näiden lisäksi pelastuslaitos vastaa kunnan muuhun toimintaan kuuluvasta väestönsuojien ylläpidosta, mille ei esitetä yksikkökustannusta. Palveluiden yksikkökustannukset kasvavat samoin perustein kuin tuottavuuden kehitys. Muutokset on esitetty liitteessä.
Muut talouden toimintaympäristön muutokset
Aluehallintoviranomainen on asettanut pelastuslaitokselle uhkasakon pelastustoiminnan avunsaantiajan parantamiseksi vuoden 2025 loppuun mennessä. Tämä edellyttää merkittävää pelastustoiminnan lisähajauttamista ja asemaverkoston kasvattamista. Ensihoitopalvelussa potilaiden tavoittamisviiveet ylittävät palvelutasopäätöksen mukaiset tavoiteajat reilusti ja henkilöstö on ylikuormittunut tiheän tehtävämäärän johdosta. Vuonna 2022 rekrytoidaan merkittävästi lisää henkilöstöä osana vuoteen 2029 ulottuvaa palveluverkon kehittämistä.
Vuoden 2023 voimaan tuleva hyvinvointialueuudistus ja sen valmistelu vuonna 2022 sitovat merkittävästi pelastuslaitoksen asiantuntijaresursseja. Uudistus on uhka pelastuslaitoksen toiminnan rahoituksen riittävyydelle.
Sitovat toiminnan tavoitteet
Pelastustoiminnan toimintavalmius on riittävä ja tarkoituksenmukainen: I-riskialueella pelastustoiminnan keskimääräinen lähtö- ja ajoaika kohteeseen ensimmäisellä 1+3-vahvuisella yksiköllä on enintään kuusi minuuttia vähintään 50 %:ssa tehtävistä.
Kiireellinen ensihoito toteutuu tilaajan vaatimusten mukaisesti: Ensihoidon keskimääräinen tavoittamisviive on enintään kahdeksan minuuttia 60 %:ssa kiireellisyysluokkien A ja B tehtävissä.
Onnettomuuksia ehkäistään lisäämällä kaupunkilaisten ja Helsingissä toimivien tahojen kykyä estää onnettomuuksia ja rajoittaa niiden vaikutuksia: 11 000 turvallisuuspistettä.
Henkilöstösuunnitelma
Pelastuslaitoksen henkilömäärän arvioidaan kasvavan vuonna 2022 yhteensä 45:llä ja henkilötyövuosien 42:lla. Konalan pelastusasemalle palkataan 17 ja Tapanilan kärkiyksikköön 12 palomiestä, minkä lisäksi onnettomuuksien ehkäisyn toimintaan lisätään kaksi ja ensihoitopalveluun kuusi henkilötyövuotta. Palomiesten saatavuudessa on ollut haasteita vuonna 2021, mistä syntynyttä henkilöstövajetta paikataan vuonna 2022.
Henkilöstökokemukseen panostetaan toimintakulttuuria kehittämällä. Henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi palomiesten palkkauksen kehittäminen Uudellamaalla kilpailukykyiselle tasolle on tavoitteena Helsingin kaupungin palkkakehitysohjelman mukaisesti vuonna 2022. Pelastuskoulun toiminnan jatkuvuus ja kansallinen pula palomiehistä on uhkaa rajoittaa henkilöstön saatavuutta ja sitä myötä toiminnan kehittämistä. Sisäistä liikkuvuutta edistetään niissä tehtävissä, joissa se on mahdollista.
Talousarvion vaikutusten arviointi
Kuntalaisvaikutukset
Pelastustoiminnan toimintavalmiuden ja ensihoidon tavoittamisviiveen parantaminen lyhentävät avunsaantiaikaa, jolloin epätoivotun tapahtuman kuntalais- ja ympäristövaikutukset pystytään minimoimaan.
Onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvän osaamisen kasvattaminen laaja-alaisesti kaikkien kuntalaisten keskuudessa auttaa osaltaan vähentämään onnettomuuksia.
Jokainen helsinkiläinen sekä kaikki Helsingin alueella liikkuvat ovat pelastuslaitoksen palvelujen piirissä. Pelastustoiminta, onnettomuuksien ehkäisy, varautuminen sekä kiireellinen ensihoito ovat keskeinen osa turvallista Helsinkiä. Onnettomuuksien ehkäisy ja niiden vaikutusten rajoittaminen tuottavat näin merkittäviä hyötyjä kuntalaisille ja laajemmin koko yhteiskunnalle.
Ympäristö
Pelastuslaitos ylläpitää öljyvahinkojen torjuntavalmiutta Helsingin alueella. Öljyntorjuntavalmiuden ylläpidossa tehdään yhteistyötä niin kaupunkikonsernin sisällä kuin muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa.
Pelastuslaitoksen tavoitteena on siirtyä enenevässä määrin mahdollisimman vähäpäästöiseen toimintaan ja ajoneuvokalustoon. Siirtymä on tehtävä hallitusti siten, ettei pelastustoiminnan ja ensihoitopalvelun suorituskyky suuronnettomuuksissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa vaarannu. Sammutusaineiden ja alkusammutuskoulutuskalun hankinnoissa kiinnitetään huomiota päästöjen ja ympäristökuorman vähentämiseen.
Käsittely
Vastaehdotus:
Antti Hytti: Lisätään pelastuslaitoksen talousarvion henkilöstökuluihin 1,35 miljoonaa euroa. Lisäys käytetään perustason ensihoitoa säännöllisesti tekevien palomiesten palkkatason korottamiseen siten, että se vastaa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen vastaavissa tehtävissä työskentelevien palkkatasoa. Tehdään vastaavat muutokset talousarvion tekstiosan kappaleessa "Keskeiset talousarviovuoden muutokset palvelukokonaisuuksittain ja palveluittain" mainittuihin lukuihin.
Lisätään tekstiosan kohtaan "Toimintaympäristön riskit ja epävarmuustekijät", toisen kappaleen lopuksi: "Tästä syystä tarvitaan erityisiä toimenpiteitä varmistamaan, ettei pelastuslaitoksen palkkakehitys jää jälkeen naapurikuntiin verrattuna."
Muilta osin vastaehdotus on pohjaesityksen mukainen.
Kannattaja: Martina Houtsonen
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lisätään pelastuslaitoksen talousarvion henkilöstökuluihin 1,35 miljoonaa euroa. Lisäys käytetään perustason ensihoitoa säännöllisesti tekevien palomiesten palkkatason korottamiseen siten, että se vastaa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen vastaavissa tehtävissä työskentelevien palkkatasoa. Tehdään vastaavat muutokset talousarvion tekstiosan kappaleessa "Keskeiset talousarviovuoden muutokset palvelukokonaisuuksittain ja palveluittain" mainittuihin lukuihin. Lisätään tekstiosan kohtaan "Toimintaympäristön riskit ja epävarmuustekijät", toisen kappaleen lopuksi: "Tästä syystä tarvitaan erityisiä toimenpiteitä varmistamaan, ettei pelastuslaitoksen palkkakehitys jää jälkeen naapurikuntiin verrattuna." Muilta osin vastaehdotus on pohjaesityksen mukainen.
Jaa-äänet: 0
Ei-äänet: 9
Ville Elomaa, Martina Houtsonen, Antti Hytti, Anna Laine, Alisa Leppäkoski, Raine Luomanen, Sanna-Mari Oranen, Sanna-Leena Perunka, Matias Turkkila
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Pelastuslautakunta hyväksyi tässä äänestyksessä Antti Hytin vastaehdotuksen äänin 9-0.
Esittelijä
Lisätiedot
Henri Nordenswan, hallintopäällikkö, puhelin: 310 30010
Kasvatus- ja koulutuslautakunta 21.09.2021 § 320
Esitys
Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle liitteinä yksi (käyttötalous) ja kaksi (investoinnit) olevan vuoden 2022 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2022-2024 taloussuunnitelmaehdotuksen perusteluineen, jotka on laadittu kaupunginhallituksen 23.8. hyväksymän vuoden 2022 talousarvioehdotuksen raamin sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2022-2024 laatimisohjeiden mukaisesti.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että ehdotuksen tuottavuustoimenpiteisiin sisältyy kaupunginvaltuuston vuoden 2021 talousarviossa linjaamalla tavalla varhaiskasvatuksen siivous- ja ruokapalvelujen kilpailutuksen laajentaminen. Ehdotukseen sisältyvät kilpailutettavan palvelutuotannon osuus kokonaispalveluista ja kilpailutuksen periaatteet.
Lisäksi kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää merkitä tiedoksi liitteenä kolme olevan kaupunginhallituksen 23.8. hyväksymän vuoden 2022 talousarvioehdotuksen raamin sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2022-2024 laatimisohjeet.
Samalla lautakunta edellyttää, että ensi vuoden talousarviossa kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle varataan riittävät resurssit nykyisen palvelutason turvaamiseen ja koronan jälkihoidosta aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseen.
Lautakunta toteaa, että em. kaupunginhallituksen hyväksymän talousarvioehdotuksen raamin mukainen liitteenä oleva talousarvioehdotus merkitsisi lakisääteisissä kasvatus- ja koulutuspalveluissa merkittäviä tuottavuustoimenpiteitä ja palvelutason heikentämistä nykyisestä toimialan asiakasmäärän kasvaessa. Koronakriisin jälkihoito tulee lisäksi vaatimaan lisäpanostuksia oppimisvajeen paikkaamiseen ja oppilashuoltoon.
Lisäksi lautakunta pitää tärkeänä, että vuoden 2022 aikana aloitetaan systemaattiset ja laaja-alaiset toimenpiteet, joilla tehdään Helsingistä nykyistä houkuttelevampi työnantaja päteville opettajille kaikilla koulutusasteilla. Ensimmäiseksi lautakunta kehottaa Helsinkiä puuttumaan varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuusongelmiin. Tätä on syytä edistää jo osana ensi vuoden talousarviota.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta korostaa myös lasten välisen segregaation vähentämisen, turvallisten ja rauhallisten oppimisympäristöjen ja riittävän henkilöstömäärän tärkeyttä. Lautakunta toivoo, että budjettineuvotteluissa huomioidaan toimialan keskeisiä tavoitteita tukevat talousarvioaloitteet.
Käsittely
Vastaehdotus:
Nasima Razmyar: Esitysehdotukseen kohdan 3 jälkeen.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle esityslistan liitteinä yksi (käyttötalous) ja kaksi (investoinnit) olevan vuoden 2022 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2022-2024 taloussuunnitelmaehdotuksen perusteluineen, jotka on laadittu kaupunginhallituksen 23.8. hyväksymän vuoden 2022 talousarvioehdotuksen raamin sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2022-2024 laatimisohjeiden mukaisesti.
Samalla lautakunta edellyttää, että ensi vuoden talousarviossa kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle varataan riittävät resurssit nykyisen palvelutason turvaamiseen ja koronan jälkihoidosta aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseen.
Lautakunta toteaa, että em. kaupunginhallituksen hyväksymän talousarvioehdotuksen raamin mukainen liitteenä oleva talousarvioehdotus merkitsisi lakisääteisissä kasvatus- ja koulutuspalveluissa merkittäviä tuottavuustoimenpiteitä ja palvelutason heikentämistä nykyisestä toimialan asiakasmäärän kasvaessa. Koronakriisin jälkihoito tulee lisäksi vaatimaan lisäpanostuksia oppimisvajeen paikkaamiseen ja oppilashuoltoon.
Lisäksi lautakunta pitää tärkeänä, että vuoden 2022 aikana aloitetaan systemaattiset ja laaja-alaiset toimenpiteet, joilla tehdään Helsingistä nykyistä houkuttelevampi työnantaja päteville opettajille kaikilla koulutusasteilla. Ensimmäiseksi lautakunta kehottaa Helsinkiä puuttumaan varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuusongelmiin. Tätä on syytä edistää jo osana ensi vuoden talousarviota.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta korostaa myös lasten välisen segregaation vähentämisen, turvallisten ja rauhallisten oppimisympäristöjen ja riittävän henkilöstömäärän tärkeyttä. Lautakunta toivoo, että budjettineuvotteluissa huomioidaan toimialan keskeisiä tavoitteita tukevat talousarvioaloitteet.
Kannattaja: Sini Korpinen
Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi Nasima Razmyarin vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen yksimielisesti.
Vastaehdotus:
Petra Malin: Poistetaan esitysehdotuksesta toinen kappale: "Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että ehdotuksen tuottavuustoimenpiteisiin sisältyy kaupunginvaltuuston vuoden 2021 talousarviossa linjaamalla tavalla varhaiskasvatuksen siivous- ja ruokapalvelujen kilpailutuksen laajentaminen. Ehdotukseen sisältyvät kilpailutettavan palvelutuotannon osuus kokonaispalveluista ja kilpailutuksen periaatteet."
Korvataan kappale seuraavalla: "Kasvatus- ja koulutuslautakunta ei kannata varhaiskasvatuksen siivous- ja ruokapalvelujen kilpailutuksen laajentamista ja esittää, että kilpailutuksen laajentaminen poistettaisiin vuoden 2022 budjettineuvotteluissa."
Kannattaja: Vesa Korkkula
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Poistetaan esitysehdotuksesta toinen kappale: "Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että ehdotuksen tuottavuustoimenpiteisiin sisältyy kaupunginvaltuuston vuoden 2021 talousarviossa linjaamalla tavalla varhaiskasvatuksen siivous- ja ruokapalvelujen kilpailutuksen laajentaminen. Ehdotukseen sisältyvät kilpailutettavan palvelutuotannon osuus kokonaispalveluista ja kilpailutuksen periaatteet." Korvataan kappale seuraavalla: "Kasvatus- ja koulutuslautakunta ei kannata varhaiskasvatuksen siivous- ja ruokapalvelujen kilpailutuksen laajentamista ja esittää, että kilpailutuksen laajentaminen poistettaisiin vuoden 2022 budjettineuvotteluissa."
Jaa-äänet: 10
Ted Apter, Jussi Chydenius, Veli-Pekka Dufva, Nora Grotenfelt, Sini Korpinen, Vesa Lahtinen, Markku Rantahalvari, Nasima Razmyar, Mirita Saxberg, Ozan Yanar
Ei-äänet: 3
Pia Kopra, Vesa Korkkula, Petra Malin
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Kasvatus- ja koulutuslautakunta hylkäsi äänestyksessä Petra Malinin vastaehdotuksen 10-3.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti asiasta Nasima Razmyarin vastaehdotuksen mukaisesti.
14.09.2021 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Tero Vuontisjärvi, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 80295
Anna Tarkkala-Hellström, suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 86442
Sosiaali- ja terveyslautakunta 21.09.2021 § 213
Päätös
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti hyväksyä liitteen 1 mukaisen ehdotuksen sosiaali- ja terveystoimialan vuoden 2022 talousarvioksi ja vuosien 2023‒2024 taloussuunnitelmaksi.
Antaessaan ehdotuksensa vuoden 2022 talousarvioksi ja vuosien 2023‒2024 taloussuunnitelmaksi sosiaali- ja terveyslautakunta totesi samalla, että
A) vuoden 2022 talousarvioesitystä valmisteltaessa ja väestönkasvun mahdollistamaa käyttötalousmenojen kasvua kohdennettaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota ikääntyneen väestön määrän kasvun aiheuttamaan palvelutarpeen kasvuun.
B) erityistä huomiota tulee kiinnittää henkilöstön saatavuuteen ja pysyvyyteen sekä suomen- että ruotsinkielisessä puolella.
C) talousarvioesityksessä esitetyn ohella vuoden 2022 talousarviossa tulee varautua aiheutuneen hoito- ja palveluvelan purkuun erillisellä määrärahalla.
D) vuoden 2021 tapaan koronan hoidosta aiheutuvia välittömiä kustannuksia tulee tarkastella erillisinä kuluina, jotka tulee pyrkiä kattamaan täysimääräisesti valtion koronanhoitoon suuntamaista määrärahoista.
Käsittely
Talous- ja suunnittelupäällikkö Sampo Pajari ja johtava controller Mikael Karell olivat kutsuttuina asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.
Asiassa tehtiin seuraavat vastaehdotukset:
Vastaehdotus 1:
Puheenjohtaja Daniel Sazonov: Lisäyksenä päätösehdotukseen:
”Antaessaan ehdotuksensa vuoden 2022 talousarvioksi ja vuosien 2023‒2024 taloussuunnitelmaksi sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa samalla, että
A) vuoden 2022 talousarvioesitystä valmisteltaessa ja väestönkasvun mahdollistamaa käyttötalousmenojen kasvua kohdennettaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota ikääntyneen väestön määrän kasvun aiheuttamaan palvelutarpeen kasvuun.
B) erityistä huomiota tulee kiinnittää henkilöstön saatavuuteen ja pysyvyyteen sekä suomen- että ruotsinkielisessä puolella.
C) talousarvioesityksessä esitetyn ohella vuoden 2022 talousarviossa tulee varautua aiheutuneen hoito- ja palveluvelan purkuun erillisellä määrärahalla.
D) vuoden 2021 tapaan koronan hoidosta aiheutuvia välittömiä kustannuksia tulee tarkastella erillisinä kuluina, jotka tulee pyrkiä kattamaan täysimääräisesti valtion koronanhoitoon suuntamaista määrärahoista. ”
Kannattaja: jäsen Laura Korpinen
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti ilman äänestystä puheenjohtaja Daniel Sazonovin vastaehdotuksen.
Vastaehdotus 2:
Jäsen Laura Korpinen: Lisäyksenä päätösehdotukseen: ”Antaessaan ehdotuksensa vuoden 2022 talousarvioksi ja vuosien 2023‒2024 taloussuunnitelmaksi sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa myös, että kuluja tulee karsia siten, etteivät vieraskielisille annettavat palvelut voi tasoltaan tai laajuudeltaan ylittää muulle väestölle annettavia palveluita, ja laittomasti maassa oleville tarjottavat kulut tulee rajata vain kiireelliseen hoitoon."
Kannattaja: jäsen Mikko Paunio
Vastaehdotus 3:
Jäsen Pentti Arajärvi: Talousarvioehdotuksen 9.1 kohdan kolmannen kappaleen loppuun lisätään: "Lasten vanhempien olosuhteet ja niiden muutokset pyritään ottamaan painavasti huomioon lasten aseman ja olosuhteiden arvioinnissa ja tehdään tarvittavat toimet lapsen edun toteuttamiseksi. Sosiaali- ja terveystoimiala pyrkii vaikuttamaan myös muiden toimialojen lapsivaikutuksiin yhteistyöllä ja lausuntoja antaessaan."
Kannattaja: jäsen Sinikka Vepsä
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti ilman äänestystä jäsen Pentti Arajärven vastaehdotuksen.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös syntyi seuraavan äänestyksen
tuloksena:
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 2 (jäsen Laura Korpinen)
Jaa-äänet: 11
Pentti Arajärvi, Eva Biaudet, Maaret Castrén, Kati Juva, Seija Muurinen, Touko Niinimäki, Matti Niiranen, Daniel Sazonov, Oula Silvennoinen, Meri Valkama, Sinikka Vepsä
Ei-äänet: 2
Laura Korpinen, Mikko Paunio
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 11 - 2.
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti asiasta hyväksyttyjen vastaehdotusten osalta esittelijän ehdotuksesta poiketen.
14.09.2021 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Sampo Pajari, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 42246
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 21.09.2021 § 149
Esitys
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että se päättäisi kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan vuoden 2022 talousarvioehdotuksesta ja vuosien 2022–2024 taloussuunnitelmaehdotuksesta liitteiden 1–2 mukaisesti.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että kaupunginhallituksen valmistelun pohjaksi annettu raami merkitsisi nykyisen palvelutason leikkaamista. Muun muassa henkilökunnan palkankorotukset, valmistuvien uusien tilojen vuokrat ja nykyisten tilojen vuokrankorotukset merkitsevät sitä, että raamissa on 2,5 miljoonan euron vajaus.
Lisäksi liikuntapaikkojen kunnossapitovastuiden siirto kaupunkiympäristön toimialalta kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle edellyttää noin 4 miljoonan euron lisämäärärahaa siirtyvien vastuiden riittäväksi hoitamiseksi, koska siirtyvien liikuntakiinteistöjen kunto on todennetusti heikompi kuin kaupungin kiinteistöissä keskimäärin. Tästä tarpeesta ainoastaan 1,2 miljoonaa euroa on huomioitu raamissa.
Jotta pelkästään nykyinen palvelutaso voidaan säilyttää, pitää toimialan toimintakatetta alentaa eli menoja lisätä yhteensä 5,3 miljoonaa euroa, mukaan lukien tarvittava kunnossapitomääräraha todennetun arvion mukaan.
Tämän lisäksi lautakunta muistuttaa, että lasten ja nuorten määrä Helsingissä on kasvussa, ja pysyvän toiminnan kehittämiseksi ja palveluiden saatavuuden varmistamiseksi toimialan talousarvion lapsille ja nuorille suunnattuun toimintaan ja avustuksiin tarvitaan siten myös tasokorotus.
Koronakriisi on iskenyt erityisesti kulttuuriin, liikuntaan sekä lasten ja nuorten toimintaan. Siksi toimialalle tarvitaan vuotuisten käyttömenojen korotusten lisäksi erillinen koronasta toipumiseen suunnattu merkittävä lisämääräraha, jolla voidaan tukea palautumista koronasta. Määräaikainen lisämääräraha tulee suunnata lasten ja nuorten hyvinvointierojen kaventamiseen sekä kulttuuri- ja tapahtuma-alan jälleenrakennukseen.
Investointien osalta lautakunta huomauttaa, että erityisesti liikuntapaikkarakentamisen määrärahat ovat suhteessa tarpeeseen olleet liian matalalla tasolla jo vuosia. Tämä johtaa liikuntapaikkojen kunnon heikkenemiseen ja siihen, ettei uusia liikuntapaikkoja voida rakentaa tarpeen mukaisesti.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta esittääkin pysyvää tasokorotusta liikuntapaikkarakentamiseen, jolloin talousarvion kohdalle ”Liikuntapaikat ja ulkoilualueet” pitäisi raamissa esitetyn 10 miljoonan euron sijaan suunnata vähintään 14 miljoonaa euroa, tarvittavan tasokorotuksen jatkuessa vuosittain
Kruunusillat- ja Hakaniemensilta-hankkeisiin liittyvien alueiden maankäytön edellytysinvestointeihin suunnitellun 6,3 miljoonan euron rahoittamiseen venesatamineen on oltava pääosin erillinen rahoitus, eikä sen tule vähentää liikuntainvestointeihin käytössä olevia määrärahoja.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta esittää, että Töölön kisahallin perusparannus, Suuntimopuiston koulun yhteyteen rakennettava kirjasto ja nuorisotila sekä Rikhardinkadun kirjaston perusparannus pitää toteuttaa nykyisessä talonrakentamisohjelmassa esitettyä aikaisemmin. Lisäksi kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta esittää, kuten se on jo aiemmin esittänyt, että Harjun nuorisotalo pitäisi lisätä talonrakentamisen rakentamisohjelmaan
Lisäksi kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta merkitsi tiedoksi seuraavat muut liitteet:
- kaupunginhallituksen vuoden 2022 talousarvioehdotuksen raamin sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2022–2024 laatimisohjeet (liite 3)
- rakentamisohjelman, vuokra- ja osakehankintaehdotukset sekä liikuntapaikkarakentamisen ohjelmat vuosille 2022-2031 (liitteet 4–6).
Käsittely
Asian aikana kuultavana oli talous- ja suunnittelupäällikkö Mika Malmberg. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Vastaehdotus:
Paavo Arhinmäki: Kappaleen 1 jälkeen:
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että kaupunginhallituksen valmistelun pohjaksi annettu raami merkitsisi nykyisen palvelutason leikkaamista. Muun muassa henkilökunnan palkankorotukset, valmistuvien uusien tilojen vuokrat ja nykyisten tilojen vuokrankorotukset merkitsevät sitä, että raamissa on 2,5 miljoonan euron vajaus.
Lisäksi liikuntapaikkojen kunnossapitovastuiden siirto kaupunkiympäristön toimialalta kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle edellyttää noin 4 miljoonan euron lisämäärärahaa siirtyvien vastuiden riittäväksi hoitamiseksi, koska siirtyvien liikuntakiinteistöjen kunto on todennetusti heikompi kuin kaupungin kiinteistöissä keskimäärin. Tästä tarpeesta ainoastaan 1,2 miljoonaa euroa on huomioitu raamissa.
Jotta pelkästään nykyinen palvelutaso voidaan säilyttää, pitää toimialan toimintakatetta alentaa eli menoja lisätä yhteensä 5,3 miljoonaa euroa, mukaan lukien tarvittava kunnossapitomääräraha todennetun arvion mukaan.
Tämän lisäksi lautakunta muistuttaa, että lasten ja nuorten määrä Helsingissä on kasvussa, ja pysyvän toiminnan kehittämiseksi ja palveluiden saatavuuden varmistamiseksi toimialan talousarvion lapsille ja nuorille suunnattuun toimintaan ja avustuksiin tarvitaan siten myös tasokorotus.
Koronakriisi on iskenyt erityisesti kulttuuriin, liikuntaan sekä lasten ja nuorten toimintaan. Siksi toimialalle tarvitaan vuotuisten käyttömenojen korotusten lisäksi erillinen koronasta toipumiseen suunnattu merkittävä lisämääräraha, jolla voidaan tukea palautumista koronasta. Määräaikainen lisämääräraha tulee suunnata lasten ja nuorten hyvinvointierojen kaventamiseen sekä kulttuuri- ja tapahtuma-alan jälleenrakennukseen.
Investointien osalta lautakunta huomauttaa, että erityisesti liikuntapaikkarakentamisen määrärahat ovat suhteessa tarpeeseen olleet liian matalalla tasolla jo vuosia. Tämä johtaa liikuntapaikkojen kunnon heikkenemiseen ja siihen, ettei uusia liikuntapaikkoja voida rakentaa tarpeen mukaisesti.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta esittääkin pysyvää tasokorotusta liikuntapaikkarakentamiseen, jolloin talousarvion kohdalle ”Liikuntapaikat ja ulkoilualueet” pitäisi raamissa esitetyn 10 miljoonan euron sijaan suunnata vähintään 14 miljoonaa euroa, tarvittavan tasokorotuksen jatkuessa vuosittain.
Korvataan kappale 4, seuraavalla:
Kruunusillat- ja Hakaniemensilta-hankkeisiin liittyvien alueiden maankäytön edellytysinvestointeihin suunnitellun 6,3 miljoonan euron rahoittamiseen venesatamineen on oltava pääosin erillinen rahoitus, eikä sen tule vähentää liikuntainvestointeihin käytössä olevia määrärahoja.
Kannattaja: Nina Suomalainen
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi Paavo Arhinmäen vastaehdotuksen yksimielisesti.
07.09.2021 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Kirsti Laine-Hendolin, hallintojohtaja, puhelin: 310 87751
Mika Malmberg, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: +358405823381
Ari Tirri, talouspäällikkö, puhelin: 310 85510
Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunta 21.09.2021 § 36
Päätös
Johtokunta päätti merkitä tiedoksi ja hyväksyä Helsingin kaupungin Palvelukeskus -liikelaitoksen vuoden 2022 talousarvioehdotuksen sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2023-2024 liitteiden 1-5 mukaisesti.
Lisäksi johtokunta linjasi liikelaitoksen tavoitteena olevan nollatulokseen pääsemisen toimintaa tehostamalla ja kaupungin tukipalveluja keskittämällä.
09.09.2021 Palautettiin
Esittelijä
Lisätiedot
Sirkka Ilmoniemi, kirjanpitopäällikkö, puhelin: +358 9 310 27805
Työterveysliikelaitoksen johtokunta 21.09.2021 § 18
Päätös
Työterveysliikelaitoksen johtokunta päätti hyväksyä kaupunginhallitukselle esitettäväksi vuoden 2022 talousarvioehdotuksen sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2023-2024 liitteiden 1-2 mukaisesti.
Esittelijä
Lisätiedot
Katariina Niemelä, hallintopäällikkö, puhelin: +358931054082
Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta 16.09.2021 § 59
Päätös
Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta päätti hyväksyä kaupunginhallitukselle esitettäväksi Staran talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2022 – 2024 liitteen mukaisena.
Johtokunta kiinnittää huomiota, että investointitaso tarkastellaan suhteessa talouskehitykseen ja tuottavuusohjelmaan sekä suoritetaulukossa olevat pinta-alat tarkistetaan perustelutekstin mukaiseksi.
Samalla johtokunta päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.
Käsittely
Esittelijä muutti esitystään seuraavasti:
Päätösehdotukseen lisätään toinen kappale:
"Johtokunta kiinnittää huomiota, että investointitaso tarkastellaan suhteessa talouskehitykseen ja tuottavuusohjelmaan sekä suoritetaulukossa olevat pinta-alat tarkistetaan perustelutekstin mukaiseksi."
Johtokunta päätti asiasta esittelijän muutetun esityksen mukaisesti.
Esittelijä
Lisätiedot
Simo Aapro, talouspäällikkö, puhelin: 310 76524
Tarkastuslautakunta 14.09.2021 § 78
Päätös
Tarkastuslautakunta päätti hyväksyä liitteen mukaisen tarkastuslautakunnan ja -viraston talousarvioehdotuksen vuodelle 2022 ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2022–2024.
Esittelijä
Lisätiedot
Vilma Lamminpää, controller, puhelin: +358931036581
Detta beslut publicerades 25.05.2022
BESVÄRSANVISNING
Ändring i beslutet söks genom kommunalbesvär.
Besvärsrätt
Ändring i beslutet får sökas
- av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)
- av kommunmedlemmarna
Besvärstid
Kommunalbesvär ska anföras inom 30 dagar från delfåendet av beslutet.
Besvärsskriften ska inlämnas till besvärsmyndigheten senast besvärstidens sista dag under besvärsmyndighetens öppettid.
Om beslutet har delgetts per post anses en part ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att protokollet fanns tillgängligt i det allmänna datanätet.
Om beslutet har delgetts som elektroniskt meddelande anses en part ha fått del av beslutet tre dagar efter att meddelandet avsändes, om inte något annat påvisas.
Dagen för delfåendet räknas inte in i besvärstiden. Om sista dagen av besvärstiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.
Besvärsgrunder
Kommunalbesvär får anföras på den grunden att
- beslutet har tillkommit i felaktig ordning
- den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter
- beslutet annars strider mot lag
Ändringssökanden ska framföra besvärsgrunderna innan besvärstiden går ut.
Besvärsmyndighet
Kommunalbesvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.
Förvaltningsdomstolens besöksadress fram till 24.12.2021 är den följande
E-postadress: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Adress: | Banbyggarvägen 5 |
00520 HELSINGFORS | |
Faxnummer: | 029 56 42079 |
Telefonnummer: | 029 56 42000 |
Förvaltningsdomstolens besöksadress från och med 27.12.2021 är den följande
E-postadress: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Adress: | Sörnäsgatan 1 |
00580 HELSINGFORS | |
Faxnummer: | 029 56 42079 |
Telefonnummer: | 029 56 42000 |
Besvär kan anföras även via förvaltnings- och specialdomstolarnas e-tjänst på adressen https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet#/sv
Formen för och innehållet i besvärsskriften
Besvär ska anföras skriftligen. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.
I besvärsskriften ska uppges:
- det beslut i vilket ändring söks, (det överklagade beslutet);
- till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas (yrkandena);
- grunderna för yrkandena;
- vad besvärsrätten grundar sig på om det överklagade beslutet inte avser ändringssökanden själv.
I besvären ska dessutom ändringssökandens namn och kontaktuppgifter uppges. Om talan förs av ändringssökandens lagliga företrädare eller ombud, ska också dennes kontaktuppgifter uppges. Medan besvären är anhängiga ska förvaltningsdomstolen utan dröjsmål underrättas om ändringar i kontaktuppgifterna.
Besvären ska också innehålla uppgift om postadress och eventuell annan adress till vilken handlingar som hänför sig till rättegången kan sändas (processadress). Om ändringssökanden har uppgett flera processadresser, kan förvaltningsdomstolen välja till vilken av dem den skickar de handlingar som hänför sig till rättegången.
När den som har begärt omprövning anför besvär över det beslut som fattats med anledning av begäran om omprövning, får denne lägga fram nya grunder för sina yrkanden. Ändringssökanden i fråga får framställa nya yrkanden endast om de grundar sig på förändrade förhållanden eller på omständigheter som ändringssökanden fått kännedom om efter det att tidsfristen för begäran om omprövning gått ut.
Till besvärsskriften ska följande fogas:
- det överklagade beslutet med besvärsanvisning;
- utredning om när ändringssökanden har fått del av beslutet, eller annan utredning om när besvärstiden börjat löpa;
- de handlingar som ändringssökanden åberopar som stöd för sina yrkanden, om dessa inte redan tidigare har lämnats till myndigheten.
Rättegångsavgift
Hos den som har inlett ett ärende som gäller sökande av ändring tas det ut en rättegångsavgift i enlighet med lagen om domstolsavgifter (1455/2015).
Om förvaltningsdomstolen ändrar det överklagade beslutet till förmån för ändringssökanden tas ingen rättegångsavgift ut.
Protokoll
Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.
E-postadress: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postadress: | PB 10 |
00099 HELSINGFORS STAD | |
Besöksadress: | Helsingfors stads registratorskontor |
Norra esplanaden 11-13 | |
Telefonnummer: | 09 310 13700 |
Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00
Föredragande
Mer information fås av
Ari Hietamäki, ekonomiplaneringschef, telefon: 09 310 36567
Tuula Saxholm, finansdirektör, telefon: 09 310 36250