Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen rahoitusosuuden korottaminen
Päätös
Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä kaupungin rahoitusosuuden korottamisen Helsingin Olympiastadionin uudistamis- ja perusparannushankkeen rahoittamisessa 26 miljoonalla eurolla siten, että kaupungin rahoitusosuus hankkeen kustannuksista on aiemmin päätetyn enintään 104,5 miljoonan euron sijaan yhteensä enintään 130,5 miljoonaa euroa.
Samalla kaupunginvaltuusto totesi, että tämän päätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on, että Suomen valtio osallistuu Olympiastadionin uudistamis- ja perusparannushankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella osuudella.
Käsittely
Keskustelun kuluessa ehdotettiin hyväksyttäväksi kaksi toivomuspontta.
Valtuutettu Risto Rautava ehdotti valtuutettu Björn Månssonin kannatamana seuraavan toivomusponnen:
Hyväksyessään kaupungin rahoitusosuuden korottamisen Helsingin Olympiastadionin uudistamis- ja perusparannushankkeessa kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuudet kustannuksia säästäviin ratkaisuihin Stadionin pohjoispuolella yhdessä Stadion-säätiön ja Garden Helsinki hankkeen kanssa. Selvitys ei saa viivästyttää Olympiastadionin uudistamis- ja perusparannushanketta. |
Valtuutettu Arja Karhuvaara ehdotti seuraavan toivomusponnen:
| Hyväksyessään ehdotetun rakennushankkeen kustannusten ylityksen kaupunginvaltuusto edellyttää, että mikäli stadionin perusparannuksen kokonaiskustannukset vielä hyväksytystä nousevat, tulee työ arvioida uudelleen kustannusten rajoissa pysyväksi tai selvittää tarvittava lisärahan saaminen muilta rahoittajilta. |
Valtuutettu Arja Karhuvaaran ehdottamaa toivomuspontta ei kannatettu, joten se raukesi.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi ensin yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen.
4 äänestys
Valtuutettu Risto Rautavan ehdottama toivomusponsi JAA, vastustus EI.
JAA-ehdotus: Hyväksyessään kaupungin rahoitusosuuden korottamisen Helsingin Olympiastadionin uudistamis- ja perusparannushankkeessa kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuudet kustannuksia säästäviin ratkaisuihin Stadionin pohjoispuolella yhdessä Stadion-säätiön ja Garden Helsinki hankkeen kanssa. Selvitys ei saa viivästyttää Olympiastadionin uudistamis- ja perusparannushanketta.
EI-ehdotus: Vastustaa
Jaa-äänet: 41
Hennariikka Andersson, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Gunvor Brettschneider, Matti Enroth, Laura Finne-Elonen, Juha Hakola, Eero Heinäluoma, Veronica Hertzberg, Fatbardhe Hetemaj, Rene Hursti, Nuutti Hyttinen, Suzan Ikävalko, Jukka Järvinen, Helena Kantola, Arja Karhuvaara, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Timo Laaninen, Harri Lindell, Pekka Majuri, Seija Muurinen, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Lasse Männistö, Jarmo Nieminen, Matti Niiranen, Jan D Oker-Blom, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Mika Raatikainen, Timo Raittinen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Heini Röyskö, Ulla-Marja Urho, Pertti Villo
Ei-äänet: 5
Yrjö Hakanen, Jape Lovén, Sami Muttilainen, Kaarin Taipale, Karita Toijonen
Tyhjä: 37
Zahra Abdulla, Maija Anttila, Paavo Arhinmäki, Jasmin Hamid, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Nina Huru, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Tarja Kantola, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Otto Lehtipuu, Eija Loukoila, Petra Malin, Silvia Modig, Elina Moisio, Hannu Oskala, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Tuomas Rantanen, Nasima Razmyar, Jukka Relander, Tomi Sevander, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Pilvi Torsti, Thomas Wallgren, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki
Poissa: 2
Seppo Kanerva, Sinikka Vepsä
Kaupunginvaltuusto ei hyväksynyt valtuutettu Risto Rautavan ehdottamaa toivomuspontta.
Äänestys 1
| Jäsen | Valtuustoryhmä |
|---|---|
| Andersson, Hennariikka | Ei valtuustoryhmää |
| Asko-Seljavaara, Sirpa | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Bogomoloff, Harry | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Brettschneider, Gunvor | Ei valtuustoryhmää |
| Enroth, Matti | Ei valtuustoryhmää |
| Finne-Elonen, Laura | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Hakola, Juha | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Heinäluoma, Eero | Ei valtuustoryhmää |
| Hertzberg, Veronica | Ei valtuustoryhmää |
| Hetemaj, Fatbardhe | Ei valtuustoryhmää |
| Hursti, Rene | Ei valtuustoryhmää |
| Hyttinen, Nuutti | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Ikävalko, Suzan | Ei valtuustoryhmää |
| Järvinen, Jukka | Ei valtuustoryhmää |
| Kantola, Helena | Ei valtuustoryhmää |
| Karhuvaara, Arja | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Kolbe, Laura | Keskustan valtuustoryhmä |
| Koskinen, Kauko | Ei valtuustoryhmää |
| Koulumies, Terhi | Ei valtuustoryhmää |
| Laaninen, Timo | Ei valtuustoryhmää |
| Lindell, Harri | Ei valtuustoryhmää |
| Majuri, Pekka | Ei valtuustoryhmää |
| Muurinen, Seija | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Månsson, Björn | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Mäkimattila, Sari | Ei valtuustoryhmää |
| Männistö, Lasse | Ei valtuustoryhmää |
| Nieminen, Jarmo | Ei valtuustoryhmää |
| Niiranen, Matti | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Oker-Blom, Jan D | Ei valtuustoryhmää |
| Pakarinen, Pia | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Pelkonen, Jaana | Ei valtuustoryhmää |
| Peltokorpi, Terhi | Keskustan valtuustoryhmä |
| Raatikainen, Mika | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Raittinen, Timo | Ei valtuustoryhmää |
| Rauhamäki, Tatu | Ei valtuustoryhmää |
| Rautava, Risto | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Rissanen, Laura | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Rydman, Wille | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Röyskö, Heini | Ei valtuustoryhmää |
| Urho, Ulla-Marja | Ei valtuustoryhmää |
| Villo, Pertti | Ei valtuustoryhmää |
| Jäsen | Valtuustoryhmä |
|---|---|
| Hakanen, Yrjö | Ei valtuustoryhmää |
| Lovén, Jape | Ei valtuustoryhmää |
| Muttilainen, Sami | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Taipale, Kaarin | Ei valtuustoryhmää |
| Toijonen, Karita | Ei valtuustoryhmää |
| Jäsen | Valtuustoryhmä |
|---|---|
| Abdulla, Zahra | Ei valtuustoryhmää |
| Anttila, Maija | Ei valtuustoryhmää |
| Arhinmäki, Paavo | Ei valtuustoryhmää |
| Hamid, Jasmin | Ei valtuustoryhmää |
| Holopainen, Mari | Vihreä valtuustoryhmä |
| Honkasalo, Veronika | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Huru, Nina | Ei valtuustoryhmää |
| Ingervo, Sirkku | Ei valtuustoryhmää |
| Jalovaara, Ville | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Kantola, Tarja | Ei valtuustoryhmää |
| Kari, Emma | Vihreä valtuustoryhmä |
| Kivekäs, Otso | Vihreä valtuustoryhmä |
| Koivulaakso, Dan | Ei valtuustoryhmää |
| Kousa, Tuuli | Ei valtuustoryhmää |
| Krohn, Minerva | Ei valtuustoryhmää |
| Lehtipuu, Otto | Ei valtuustoryhmää |
| Loukoila, Eija | Ei valtuustoryhmää |
| Malin, Petra | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Modig, Silvia | Ei valtuustoryhmää |
| Moisio, Elina | Ei valtuustoryhmää |
| Oskala, Hannu | Vihreä valtuustoryhmä |
| Paavolainen, Sara | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Pajamäki, Osku | Ei valtuustoryhmää |
| Perälä, Erkki | Ei valtuustoryhmää |
| Puhakka, Sirpa | Ei valtuustoryhmää |
| Puoskari, Mari | Ei valtuustoryhmää |
| Rantanen, Tuomas | Vihreä valtuustoryhmä |
| Razmyar, Nasima | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Relander, Jukka | Ei valtuustoryhmää |
| Sevander, Tomi | Ei valtuustoryhmää |
| Soininvaara, Osmo | Vihreä valtuustoryhmä |
| Stranius, Leo | Vihreä valtuustoryhmä |
| Sydänmaa, Johanna | Vihreä valtuustoryhmä |
| Torsti, Pilvi | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Wallgren, Thomas | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Vesikansa, Sanna | Vihreä valtuustoryhmä |
| Vuorjoki, Anna | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Jäsen | Valtuustoryhmä |
|---|---|
| Kanerva, Seppo | Ei valtuustoryhmää |
| Vepsä, Sinikka | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
Äänestystulos valtuustoryhmittäin
| Valtuustoryhmä | Jaa | Ei | Tyhjä | Poissa |
|---|---|---|---|---|
| Ei valtuustoryhmää | 25 | 4 | 20 | 1 |
| Kokoomuksen valtuustoryhmä | 9 | 0 | 0 | 0 |
| Perussuomalaisten valtuustoryhmä | 3 | 0 | 0 | 0 |
| Keskustan valtuustoryhmä | 2 | 0 | 0 | 0 |
| Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä | 2 | 0 | 0 | 0 |
| Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä | 0 | 0 | 5 | 1 |
| Vasemmistoliiton valtuustoryhmä | 0 | 1 | 3 | 0 |
| Vihreä valtuustoryhmä | 0 | 0 | 9 | 0 |
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Taustaa
Stadion-säätiö sr on kaupungin määräysvallassa oleva säätiö, jonka tarkoituksena on urheilun ja liikuntakasvatuksen edistäminen ja tukeminen. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan hoitamalla ja ylläpitämällä Helsingin kaupungin omistamaa Olympiastadionia, luovuttamalla sitä korvausta vastaan erilaisiin harjoitus-, kilpailu- ja muihin yleisötilaisuuksiin sekä käyttämällä sen huonetiloja.
Olympiastadion valmistui vuonna 1938 ja se on suojeltu silloisen rakennussuojelulain nojalla vuonna 2006.
Kaupunginvaltuusto päätti 28.11.2012, § 385 hyväksyä Suomen valtion kanssa solmittavan sopimuksen kaupungin ja valtion välisestä yhteistyöstä Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen rahoittamisessa. Yhteistyösopimuksen mukaan osapuolet sitoutuvat rahoittamaan perusparannushankkeen hyväksyttävät ja todelliset arvonlisäverottomat kustannukset yhtä suurin osuuksin. Samalla kaupunginvaltuusto päätti myöntää Stadion-säätiölle urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista 5,9 miljoonan euron suuruisen lainan Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen rahoittamiseen.
Kaupunginvaltuusto päätti 28.11.2012, § 386 myöntää urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista Stadion-säätiölle 1,5 miljoonan euron suuruisen lainan Olympiastadionin perusparantamiseen. Kaupunginvaltuuston myöntämä laina sisälsi 0,5 miljoonan euron suuruisen osuuden perusparannushankkeen suunnittelukustannusten rahoittamiseen tarkoitettua lainaa.
Kaupunginvaltuusto päätti 11.2.2015, § 47 hyväksyä Helsingin kaupungin ja Suomen valtion välisestä yhteistyöstä Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen rahoittamisessa tehtyyn sopimukseen Suomen valtion kanssa solmittavan lisäyksen, jonka mukaan kaupungin rahoitusosuus perusparannushankkeen kustannuksista on yhteensä enintään 104,5 miljoonaa euroa. Samalla kaupunginvaltuusto päätti osaltaan hyväksyä Helsingin Olympiastadionin uudistamis- ja perusparannushankkeen 3.11.2014 päivätyn hankesuunnitelman.
Kaupunginvaltuusto päätti 4.11.2015, § 276 myöntää Stadion-säätiölle Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen suunnittelu- ja rakennuttamistöihin 6,3 miljoonan euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista.
Edellä mainittujen kaupunginvaltuuston lainapäätösten perusteella kaupunki on tähän mennessä myöntänyt 104,5 miljoonan euron rahoitusosuudestaan lainoina Stadion-säätiölle yhteensä 12,7 miljoonaa euroa.
Eduskunta hyväksyi vuoden 2015 talousarviossa seuraavan valtuuden: Valtio sitoutuu Olympiastadionin perusparannushankkeeseen vuosina 2015–2018 yhteensä enintään 51 800 000 eurolla, edellyttäen, että Helsingin kaupunki osallistuu hankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella osuudella. Talousarvion selvitysosan mukaan Olympiastadionin perusparannushankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 209 milj. euroa. Valtio osallistuu hankkeen kustannuksiin Helsingin kaupungin kanssa. Perusparannushankkeelle osoitettu valtionrahoitus on yhteensä enintään 104,5 milj. euroa.
Kaupunginvaltuuston 30.11.2016 hyväksymässä vuoden 2017 talousarviossa todetaan, että kaupunki varautuu jatkossa osallistumaan Olympiastadionin peruskorjaukseen kaupunginvaltuuston 28.11.2012 hyväksymän Suomen valtion kanssa solmitun sopimuksen kaupungin ja valtion välisestä yhteistyöstä Olympiastadionin perusparannushankkeen rahoittamisesta mukaisesti.
Stadion-säätiön anomus perusparannuksen lisärahoittamiseksi
Stadion-säätiö on lähettänyt kaupungille 2.12.2016 päivätyn anomuksen Olympiastadionin perusparannuksen lisärahoittamiseksi.
Anomuksen mukaan uudistamis- ja perusparannushankkeen rakennusteknisen projektinjohtourakan hankinta on edennyt siihen vaiheeseen, että tarjoukset on saatu. Hankkeelle myönnetty 209 miljoonan euron rahoitus ei riitä hyväksytyn hankesuunnitelman toteuttamiseen. Rahoittajien päätökset asian etenemisestä tulisi saada 15.1.2017 mennessä.
Stadion-säätiö esittää, että kaupunki ja valtio päättävät toteuttaa Olympiastadionin perusparannuksen ja uudistamisen hyväksytyn hankesuunnitelman pohjalta.
Hankesuunnitelma on yhteisesti valmisteltu ja hyväksytty toteuttamaan parhaalla mahdollisella tavalla suuren yleisön, tapahtumajärjestäjien, suurtapahtumien, kaupunkilaisten ja vierailijoiden tarpeita. Hyväksytyn hankesuunnitelman mukainen toteutus varmistaa, että Olympiastadion on Suomen tärkein suurtapahtumien areena sekä liikunnan, urheilun, kulttuurin, viihteen ja turismin kohtauspaikka. Stadion täyttää suuren yleisön ja kansainvälisten tapahtumien vaatimukset. Hankesuunnitelman mukainen Olympiastadion on suunniteltu toiminnallisesti korkeatasoiseksi ja joustavaksi kokonaisuudeksi, joka vastaa tulevien vuosikymmenten tarpeita.
Lisärahoitusanomuksen liitteessä on kuvattu uudistamis- ja perusparannushankkeen etenemisvaihtoehtoja. Liitteenä on lisäksi HKR-Rakennuttajan raportti urakoiden hankinnoista, aikataulusta ja kustannuksista sekä Olympiastadionin käyttäjien vetoomus etenemisestä hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti.
Valtion kanta
Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli Stadion-säätiön anomusta 20.12.2016. Ministerivaliokunnan salassa pidettävä päätös on liitteenä.
Kaupungin rahoitusosuuden kattaminen
Kaupunginvaltuuston 11.2.2015 tekemän päätöksen perustelujen mukaan kaupungin rahoitusosuus on tarkoituksenmukaista kattaa urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista Stadion-säätiölle myönnettävällä lainalla, jonka lyhennykset alkavat vasta perusparannushankkeen valmistumisen jälkeen. Säätiölle maksetaan vuotuista laitos- ja säätiöavustusta, josta osa osoitetaan rahaston varoista myönnetyn lainan korkojen ja lyhennysten maksamiseen.
Kaupunginhallitus päätti 19.12.2016, § 1145 hyväksyä 768 500 euron suuruisen sijoituksen tekemisen Stadion-säätiön perusparannusrahastoon käytettäväksi Olympiastadionin uudistamis- ja perusparannushankkeeseen. Jotta Stadion-säätiön oma pääoma säilyy rakentamisvaiheen aikana positiivisena, vastaavasta sijoituksesta Stadion-säätiön perustamaan perusparannusrahastoon on tarkoitus tehdä päätökset myös vuosina 2017–2019. Sijoitukset luetaan osaksi kaupungin uudistamis- ja perusparannushankkeen rahoitusosuutta eli ne pienentävät vastaavalla määrällä Stadion-säätiölle urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista myönnettävien lainojen määrää.
Tällä hetkellä urheilu- ja ulkoilulaitosrahastossa on hankkeelle osoitettuna noin 94 miljoonaa euroa. Kaupungin korotettuun rahoitusosuuteen liittyvän lainan myöntämistä koskeva päätös tuodaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn myöhemmin erikseen.
Valtio on suorittanut aiemmin sovitun rahoitusosuutensa etupainotteisesti jo ennen uudistamis- ja perusparannushankkeen valmistumista. Jos rahoitusosuuksien korottaminen toteutuu, tulee samalla sovittavaksi niiden suorittamisaikataulu. Kaupungin on sovittavasta aikataulusta riippumatta tarkoituksenmukaista varmistaa perusparannushankkeen toteuttaminen tarvittaessa väliaikaisilla rahoitusjärjestelyillä niin, että kaupungin lopullista rahoitusosuutta hankkeesta ei koroteta. Väliaikaisiin järjestelyihin liittyvät päätökset tuodaan päätöksentekokäsittelyyn myöhemmin erikseen.
Rahoitusosuuksien korottamista koskeva sopimuslisäys
Mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy sille tehdyn esityksen, valtion kanssa tullaan neuvottelemaan rahoitusosuuksien korottamista koskevan lisäyksen tekemisestä 13.3.2013 allekirjoitettuun sopimukseen Helsingin kaupungin ja Suomen valtion välisestä yhteistyöstä Helsingin olympiastadionin perusparannushankkeen rahoittamisessa.
Sopimuslisäyksellä sovitaan kaupungin ja valtion vastattavaksi tulevien Olympiastadionin uudistamis- ja perusparannushankkeen toteuttamiskustannusten enimmäismäärän korottamisesta kaupunginvaltuuston ja valtion päätösten mukaisesti.
Kaupunginhallituksen kannanotto
Kaupunginhallitus toteaa, että Olympiastadionin uudistamis- ja perusparannushanke on syytä toteuttaa alkuperäisen hankesuunnitelman pohjalta. Jos näin ei toimita, ei voida varmistua siitä, että Olympiastadion täyttää jatkossa suuren yleisön ja kansainvälisten tapahtumien vaatimukset.
Saatujen tietojen perusteella olennaisia kustannussäästöjä tuova muutos hankkeessa olisi katsomon kaarteiden kattamisesta luopuminen. Luopuminen tarkoittaisi merkittäviä heikennyksiä suuren yleisön olosuhteisiin, kansainvälisiin tapahtumavaatimuksiin, katsomoturvallisuuteen, poistumisteihin, teknisiin ratkaisuihin sekä kiinteistön elinkaareen. Ylläpidon, huollon ja peruskorjauksen tarve lisääntyisi tuntuvasti. Ilman katetta rakenteiden elinkaari olisi arviolta vain 5–10 vuotta. Lisäksi Olympiastadionin tapahtumakausi jäisi ennakoitua lyhemmäksi, mikä heikentäisi Stadion-säätiön käyttötaloutta.
Kaarteiden kattamisesta luopuminen aiheuttaisi myös merkittäviä suunnitelmamuutoksia, joiden johdosta hankkeelle aiheutuisi huomattava viivästys ja merkittävät lisäkustannukset. Jos kaarteiden katsomokatokset jätetään tämän perusparannuksen yhteydessä toteuttamatta, niiden toteuttaminen on mahdollista vasta seuraavan suuren perusparannuksen yhteydessä.
Olympiastadionin uudistamis- ja perusparannushankkeen rakennusteknisen projektinjohtourakan hankinnan määräaikojen johdosta asia tulisi käsitellä kaupungin päätöksenteossa viivytyksettä.
Kaupunginhallitus 09.01.2017 § 6
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä kaupungin rahoitusosuuden korottamisen Helsingin Olympiastadionin uudistamis- ja perusparannushankkeen rahoittamisessa 26 miljoonalla eurolla siten, että kaupungin rahoitusosuus hankkeen kustannuksista on aiemmin päätetyn enintään 104,5 miljoonan euron sijaan yhteensä enintään 130,5 miljoonaa euroa.
Samalla kaupunginvaltuusto toteaa, että tämän päätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on, että Suomen valtio osallistuu Olympiastadionin uudistamis- ja perusparannushankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella osuudella.
02.02.2015 Ehdotuksen mukaan
19.11.2012 Ehdotuksen mukaan
Esittelijä
Lisätiedot
Atte Malmström, konserniohjauksen päällikkö, puhelin: 310 25472
Kaupunginvaltuusto 11.02.2015 § 47
Päätös
Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä Helsingin kaupungin ja Suomen valtion välisestä yhteistyöstä Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen rahoittamisessa tehtyyn sopimukseen Suomen valtion kanssa solmittavan lisäyksen, jonka mukaan kaupungin rahoitusosuus perusparannushankkeen kustannuksista on yhteensä enintään 104,5 miljoonaa euroa.
Samalla kaupunginvaltuusto päätti osaltaan hyväksyä Helsingin Olympiastadionin uudistamis- ja perusparannushankkeen 3.11.2014 päivätyn hankesuunnitelman.
Lopuksi kaupunginvaltuusto päätti todeta, että päätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on, että Suomen valtio asianomaisissa toimielimissään hyväksyy lisäyksen yhteistyösopimukseen omalta osaltaan.
28.11.2012 Ehdotuksen mukaan
Esittelijä
Lisätiedot
Atte Malmström, konserniohjauksen päällikkö, puhelin: 310 25472
Liikuntalautakunta 11.12.2014 § 200
Lausunto
Liikuntalautakunta antoi lausunnon kaupunginhallitukselle Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen rahoituspyynnöstä ja hankesuunnitelmasta.
Helsingin liikuntalautakunta pitää Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen hankesuunnitelmaa perusteellisesti laadittuna sekä hankesuunnitelmaan sisältyvää kustannusarviota luotettavana. Toteuttamalla perusparannushankkeen hankesuunnitelman mukaisesti, voidaan parhaiten turvata Olympiastadionin toiminnalliset edellytykset tulevaisuudessa. Hankesuunnitelma huomioi myös Olympiastadionin kiinteistön kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot.
Liikuntalautakunta puoltaa Helsingin kaupungin osallistumista Olympiastadionin perusparannushankkeen kustannuksiin 104,5 miljoonalla eurolla.
Helsingin Olympiastadion on Suomen keskeisin urheilun ja kulttuurin suurtapahtumien areena. Helsingin kaupunki omistaa Olympiastadionin kiinteistön, jonka liikuntavirasto on vuokrannut Stadion-säätiölle. Nykyinen vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2028 saakka. Vuokrasopimuksen nojalla Stadion-säätiö vastaa mm. rakennuksen käyttömenoista, kunnossapidosta, huollosta sekä toiminnan edellyttämien laitteiden ja kalusteiden hankinnasta.
Helsingin Olympiastadion valmistui vuonna 1938 ja Stadionia on tämän jälkeen laajennettu ja kunnostettu useaan kertaan mm. urheilun suurtapahtumien edellä. Betonirakenteet uusittiin 90-luvulla ja Itäkatsomon katos valmistui vuonna 2005. Stadionin peruskorjaus- ja investointikustannuksissa on noudatettu linjaa, että Helsingin kaupunki ja valtio osallistuvat kustannuksiin yhtä suurin osuuksin. Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion vuoden 2015 talousarvioksi on kirjattu, että perusparannushankkeelle osoitettu valtionrahoitus on yhteensä enintään 104,5 milj. euroa.
Vuosina 2009–2010 tehdyn kuntotutkimusten perusteella Olympiastadion on käyttöikänsä päässä teknisesti ja toiminnallisesti. Olympiastadionin talotekniset järjestelmät ovat vanhentuneet ja puutteelliset, osa vesikatteista ja vedeneristyksistä ovat vaurioituneita, puujulkisivut ovat elinkaarensa päässä ja kahi-tiiliulkoseinät ovat rapautuneet ja teräkset ruostuneet.
Olympiastadionin kiinteistö ei täytä suurtapahtuma-areenoiden turva- ja viranomaismääräyksiä. Suurimmat toiminnalliset puutteet ovat yleisöturvallisuudessa ja -palveluissa sekä tapahtumalogistiikassa. Suurtapahtumien yleisömäärä on vuosittain noin 300 000-400 000. Lisäksi stadionilla on liikuntatiloja, joiden käyttäjinä on mm. helsinkiläisiä urheiluseuroja. Eri liikuntatilojen käyttäjiä on noin 100 000 vuodessa. Olympiastadionin toimistotiloissa on vuokralla noin 60 yhteisöä. Kokousvierailijoita on vuosittain noin 28 000, matkailijoita noin 100 000 vuodessa ja Suomen Urheilumuseon vierailijoita noin 24 000 vuodessa. Yleisö- ja kävijämäärien odotetaan kasvavan perusparannuksen jälkeen olennaisesti.
Helsingin kaupunki ja Suomen valtio allekirjoittivat 13.3.2013 sopimuksen, jossa osapuolet sopivat vastaavansa Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen suunnittelukustannuksista yhtä suurin osuuksin. Lisäksi osapuolet sitoutuivat sopimaan kummankin vastattavaksi tulevien perusparannushankkeen kustannusten enimmäismäärästä luonnos 2 -suunnitelmiin pohjautuvan hankesuunnitelman valmistuttua. Sopimuksen mukaan osapuolet sitoutuivat rahoittamaan perusparannushankkeen hyväksyttävät ja todelliset arvonlisäverottomat kustannukset yhtä suurin osuuksin.
Hankesuunnitelma on valmistunut ja se on julkistettu 5.12.2014. HKR-Rakennuttajan laatiman hankesuunnitteluvaiheen kustannusarvion mukaan hankkeen kustannukset ovat 209 milj. euroa (5 184 euroa/ brm2), alv 0 %. kustannustasossa 5/2014, RI 107,9 ja THI 149,7. Kustannusarvio on laskettu L2-tason suunnitelmista. Kustannusarvio sisältää suunnittelukustannukset.
Hankkeen kokonaislaajuus on 40 315 brm2, josta peruskorjattavia tiloja on 17 076 brm2, uusia tiloja 19 290 brm2 ja kylmiä tiloja 3 949 brm2. Nykyisen rakennuksen länsisivuille louhitaan maan alle uudet liikuntasalit oheistiloineen. Liikuntatilat tulevat vastaamaan eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Stadionin pohjoispuolelle rakennetaan maanalaiset logistiikka-, varasto- ja tekniset tilat. Perusparannuksessa uudistetaan kenttäalue ja juoksuradat, koko katsomo katetaan ja istuimet uusitaan sekä poistumisteitä lisätään. Rakennuksen sisätiloihin tulee vierailijakeskus ja siellä lisätään palvelu- ja ravintolatilojen, kokoustilojen sekä saniteettitilojen määrää. Perusparannuksen jälkeen uudistettu Olympiastadion on urheilun ja kulttuurin suurtapahtumien ajanmukainen monitoimiareena ja vahvistaa asemaansa matkailun ja turismin kohteena. Lisäksi Olympiastadion täydentää Helsingin kaupungin liikuntatilatarjontaa sekä tarjoaa toimistotiloja eri liikunta-alan yhteisöille.
Stadion-säätiö arvioi vuosittaisiksi toiminnan tuotoiksi viisi miljoonaa euroa. Tällä käyttötaloudella Stadion-säätiön tulee kyetä vastaamaan kiinteistön normaalista kunnossapidosta ja kiinteistönhuollosta sekä muista toimintaedellytysten turvaamisesta. Kun perusparannushanke valmistuu, uusitaan Helsingin ja Stadion-säätiön välinen vuokrasopimus. Kaupunki tulee velvoittamaan Stadion-säätiötä laatimaan vuosittain viidelle vuodelle ulottuvan kunnossapitosuunnitelman, jonka toteutumisesta se raportoisi vuosittain kaupungille.
Helsingin kaupungin ja Suomen valtion välisen sopimuksen mukaan sopijapuolet huolehtivat kumpikin omalta osaltaan rahoituksen järjestämisestä haluamallaan tavalla. Helsingin kaupunki osoittaa rahoituksen vastaamalla Stadion-säätiön lainanhoitokuluista, jotka syntyvät Urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta myönnetyn lainan hoitamisesta. Liikuntatoimen talousarviosta myönnetään vuosittain Stadion-säätiölle laitos- ja säätiöavustusta, josta osa osoitetaan korkojen ja lyhennysten maksamiseen ja osa tilitysvuokraan. Liikuntatoimen talousarvion laitos- ja säätiöavustusten määräraha ei nykytasolla riitä kattamaan perusparannushankkeen vaatimaa määrärahatason korotusta Stadion-säätiölle. Helsingin kaupungin perusparannushankkeen rahoitukseen osoittama osuus tulee lisätä korotuksena nykytasoon hankkeen rahoittamiseen käytettävän ajan.
Tämä lausunto kattaa liikuntaviraston ja Stadion-säätiön vuokrasopimuksen edellytyksen siitä, että korjaus- ja perusparannussuunnitelmat tulee esittää kirjallisesti liikuntaviraston hyväksyttäväksi.
Käsittely
Esteelliset: Riitta Hämäläinen-Bister
Esittelijä
Lisätiedot
Kirsti Laine, osastopäällikkö, puhelin: 310 87751
Antti Salaterä, suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 87783
Päätös tullut nähtäväksi 27.01.2017
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianomainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, jolla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Atte Malmström, konserniohjauksen päällikkö, puhelin: 09 310 25472