Usein kysyttyä sidonnaisuusilmoituksista

Sivulla on kysymyksiä ja vastauksia sidonnaisuusilmoituksen tekemiseen Helsingin kaupungin luottamustoimissa toimiville, joilla on velvollisuus ilmoittaa sidonnaisuutensa. Katso myös: Ohjeita sidonnaisuuksien ilmoittamiseen

Ilmoitus pitää tehdä joka tapauksessa. Täytä lomakkeen kohdat Henkilötiedot ja Luottamus- ja virkatehtävät. Otsikon Sidonnaisuudet alla oleviin kenttiin voi kirjoittaa "Ei ilmoitettavaa".

Sidonnaisuusilmoitus pitää tehdä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun sinut on valittu luottamustoimeen tai tehtävään. Tämä tarkoittaa sitä, että luottamushenkilöiden pitää tehdä sidonnaisuusilmoitukset pääsääntöisesti valtuustokauden alkaessa. Myös mahdollisista muutoksista tehtävissä ja sidonnaisuuksissa pitää muistaa ilmoittaa.

Olemme ottaneet käyttöön uuden verkkopalvelun sidonnaisuusilmoitusten valvontaan. Viestit Sidonnaisuuspalvelusta tulevat ProjectTopin osoitteesta. Pääset päivittämään sidonnaisuustietosi alla olevasta linkistä. 

Sidonnaisuustietojen päivitys(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Jos olet uusi ilmoitusvelvollinen tai muusta syystä tietojasi ei löydy Sidonnaisuuspalvelusta, olethan yhteydessä tarkastusvirastoon (tarkastusvirasto@hel.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman)).  

Sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuus ei korvaa kuntalakiin sisältyviä esteellisyyssäädöksiä. Kuntalain 97 §:n mukaan esteellisen henkilön on edelleenkin ilmoitettava esteellisyydestään ja esitettävä pyynnöstä selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä esteellisyyden arvioinnissa. Sidos ei välttämättä estä sinua osallistumasta päätöksentekoon. Esteellisyysarviointi tehdään tapaus- ja asiakohtaisesti.

Sidonnaisuusilmoitus ei myöskään korvaa luottamushenkilön velvollisuutta esittää kuntalain 70 §:n mukainen selvitys vaalikelpoisuuden arvioinnin edellyttävistä tiedoista. Valtuutetun ja varavaltuutetun velvollisuudesta ilmoittaa vaalirahoituksesta säädetään ehdokkaan vaalirahoituksesta annetussa laissa (273/2009).

Muun luottamushenkilön sekä kunnan viranhaltijan esteellisyydestä säädetään lisäksi hallintolain 27–30 §:ssä. Viranhaltijoiden velvollisuudesta hakea sivutoimilupaa ja tehdä sivutoimi-ilmoitus säädetään laissa kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003).

Kuntaliiton ohjeessa Sidonnaisuuksien ilmoittaminen kunnassa (2022) merkittävä varallisuus määritellään seuraavasti:

Ilmoitusvelvollisuus koskee lähtökohtaisesti omaisuutta ja omistusosuuksia, jotka on hankittu liike- tai sijoitustoimintaa varten. Sellaista omaisuutta tai omistusosuutta, jota ei ole hankittu tällaista tarkoitusta varten, ei tarvitse ilmoittaa. Siten ilmoitusvelvollisuus ei koske esimerkiksi henkilön tai hänen perheensä käytössä olevaa tavanomaista asuntoa, kesäasuntoa tai siihen kuuluvaa tonttia.

Maan tai metsän omistus

Merkitystä voi olla sellaisella kiinteistöjen omistuksilla, jotka sijaitsevat omassa kunnassa tai sellaisella alueella, johon päätöksenteko kohdistuu. Maan ja metsän omistaminen kunnassa voi tulla ilmoitettavaksi, mikäli henkilö kuuluu toimielimeen, joka käsittelee esimerkiksi kaavoitukseen liittyviä asioita tai maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia lupa-asioita. Ilmoittaa tulee kohteen sijainti kaupunginosan, kylän tai tilan tarkkuudella sekä alueen suuruus neliömetreissä.

Osakkeenomistus

Merkitystä luottamustehtävän hoitamisen kannalta voi katsoa olevan kiinteistöyhtiöiden osakkeiden omistamisella tai muulla osakkeenomistuksella.

Merkittävän omistusosuuden viitearvona voidaan pitää sellaista osake- tai muuta omistusta, joka antaa yli 20 prosentin äänivallan. Viitearvo on vastaava kansanedustajien sidonnaisuusohjeessa. Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä välittömiä että välillisiä omistuksia (esim. yhteisön, yhtymän tai kuolinpesän kautta). Ilmoittaa tulee omistuksen laatu ja kohde sekä omistusosuus.

Ilmoitusvelvollisuus ei koske talletuksia eikä rahasto-osuuksia. Henkilön omistaessa kunnan alueella sijoitusasuntoja tai liikehuoneistoja, ilmoittaa tulee kohteen sijainti kadunnimen tarkkuudella sekä kunta.

Velka tai takaus

Ilmoitusvelvollisuus koskee velkoja, takauksia ja muita vastuita, jotka on otettu liike- tai sijoitustoimintaa varten. Sellaista velkaa, takausta tai muuta sitoumusta, jota ei ole otettu tällaista toimintaa varten, ei tarvitse ilmoittaa. Siten ilmoitusvelvollisuus ei koske esimerkiksi asunto-, auto- tai muuta lainaa, jos sen ottaminen ei liity liike- tai sijoitustoimintaan. Ilmoittaa tulee velan tai muun vastuun suuruusluokka ja peruste.

Ilmoitusvelvollisuus koskee ainoastaan luottamushenkilön tai viranhaltijan omia sidonnaisuuksia. Jos omistat sijoitusasunnon yhdessä puolisosi kanssa, ilmoita sidonnaisuutena oma osuutesi asunnosta. Sijoitusasuntojen tiedot pyydetään lomakkeella ilmoittamaan muodossa:

"Sijoitusasunto xx m2, kadun nimi, kaupunginosa, omistusosuus %".

Ei. Ilmoitusvelvollisuus koskee lähtökohtaisesti omaisuutta ja omistusosuuksia, jotka on hankittu liike- tai sijoitustoimintaa varten. Omassa tai perheen käytössä oleva tavanomainen asunto, kesäasunto tai siihen kuuluva tontti eivät kuulu ilmoitusvelvollisuuden piiriin, eikä myöskään sellainen omistus, johon kunnan päätöksenteko ei kohdistu (esimerkiksi toisen kunnan alueella oleva kiinteistö).

Ei. Ilmoitusvelvollisuus koskee lähtökohtaisesti omaisuutta ja omistusosuuksia, jotka on hankittu liike- tai sijoitustoimintaa varten. Omassa tai perheen käytössä oleva tavanomainen asunto, kesäasunto tai siihen kuuluva tontti eivät kuulu ilmoitusvelvollisuuden piiriin, eikä myöskään sellainen omistus, johon kunnan päätöksenteko ei kohdistu (esimerkiksi toisen kunnan alueella oleva kiinteistö).

Kuntalain (410/2015) 84 §:ssä säädetään, että kunnan on pidettävä sidonnaisuuksista rekisteriä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säädöksistä muuta johdu.

Hallituksen esityksessä kuntalaiksi todetaan seuraavaa:

”Vaikka ilmoitukset saatettaisiinkin erikseen valtuuston tiedoksi, avoimuuden kannalta tärkeää on, että sidonnaisuusrekisteri julkistetaan yleisessä tietoverkossa, jolloin kenellä hyvänsä on oikeus tutustua sidonnaisuustietoihin. Sellaisia tietoja, jotka ovat salassa pidettäviä, ei kuitenkaan tulisi laittaa julkiseen tietoverkkoon. Tällaisia ovat muun muassa julkisuuslain 24 §:ssä tarkoitetut salassa pidettävät asiat.”

Helsingin kaupunki julkaisee sidonnaisuusilmoitukset tällä sivustolla niiltä osin, kuin tiedot eivät ole salassa pidettäviä. Katso lisää alta.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 32 (yksityiselämän suoja) kohdan mukaan salassa pidettäviä ovat muun muassa tiedot henkilön elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista. Saman säännöksen mukaan salassa pidettäviä ovat tiedot henkilön poliittisesta vakaumuksesta.

Tiedot henkilön toimimisesta poliittisessa tai muussa luottamustehtävässä tai henkilön pyrkimisestä sellaiseen tehtävään samoin kuin tiedot henkilön osallistumisesta poliittisen puolueen perustamiseen ja rekisteröintiin tai valitsijayhdistyksen perustamiseen vaaleja varten, ovat kuitenkin julkisia.

Kuuluminen rekisteröidyn yhdistyksen tai säätiön hallitukseen on yhdistysrekisteriin merkittävänä tietona julkinen. Sen sijaan yhdistyksen jäsenyys jää julkisuuden ulkopuolelle. Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 23 kohdan mukaan salassa pidettäviä ovat muun muassa asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön kokonaisvarallisuudesta.

Kuntalain 84 §:ssä säädetään, että maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitettuja tehtäviä hoitavan toimielimen jäsentä koskee velvollisuus ilmoittaa sidonnaisuuksista. Hallituksen esityksessä kuntalaiksi todetaan, että

”Toiminnan avoimuudella on erityistä merkitystä kaavoituksessa ja rakentamisessa. Sen vuoksi ilmoitusvelvollisuus koskisi myös maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamia tehtäviä hoitavan toimielimen jäseniä".

Et voi. Ilmoitusvelvollisena sinun pitää tehdä sidonnaisuusilmoitus itse luotettavan tunnistautumisen takia.

Tähän voi olla kaksi eri syytä: joko tieto on salassa pidettävää tai se ei ole lain edellyttämää tietoa.

Kaupungin on pidettävä sidonnaisuuksista rekisteriä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säädöksistä muuta johdu. Sidonnaisuusilmoituksiin saattaa poikkeustapauksissa sisältyä salassa pidettävää tietoa. Salassa pidettävää tietoa ei julkaista yleisessä tietoverkossa. Tarkastuslautakunnan tehtävä on valvoa, että sidonnaisuusilmoitukset sisältävät ainoastaan lain edellyttämiä tietoja, ja että salassa pidettävää tietoa taikka tarpeettomia henkilötietoja ei viedä yleiseen tietoverkkoon. Ilmoitukset, joihin sisältyy salassa pidettävää tietoa, käsitellään valtuustossa suljetussa kokouksessa.

Kaupungilla on henkilötietolain nojalla oikeus käsitellä sidonnaisuusrekisterissä ainoastaan sidonnaisuussääntelyn näkökulmasta tarpeellisia tietoja. Sidonnaisuusrekisteriin ei siten voi ottaa tietoja sidonnaisuusnäkökulmasta epäolennaisista asioista, vaikka tällaisia olisi ilmoitettu. Tarkastuslautakunnan täytyy siis arvioida, miltä osin ilmoitetut seikat ovat laissa tarkoitettuja sidonnaisuuksia.

Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvan luottamustoimen päättyessä tietosi poistetaan rekisteristä ja kaupungin vekkosivuilta.

Voit lähettää sidonnaisuusilmoitusten antamiseen ja sidonnaisuuksien valvontaan liittyviä kysymyksiä voi kaupungin tarkastusvirastoon tarkastusvirasto@hel.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman). Lisätietoja antavat controller Vilma Lamminpää 09 310 36581(Linkki aloittaa puhelun) ja kaupunkitarkastaja Hanna Parkkonen 09 310 36468(Linkki aloittaa puhelun).

Kyllä. Kirjoitathan ilmoitukseen, että toimit kyseisessä luottamustehtävässä kaupungin nimeämänä edustajana.

Esimerkki: ”Oy Bolag Ab, hallituksen jäsen (kaupungin nimeämänä edustajana)”

Kuntayhtymien luottamustoimet pitää ilmoittaa. Kuntaliiton suosituksen mukaan ilmoitettavia sidonnaisuuksia ovat myös kunnan tytäryhtiön johtotehtävät ja luottamustoimet. Kunnan omiin liikelaitoksiiin liittyviä tehtäviä ei sen sijaan tarvitse ilmoittaa.