Vartiokylän, Myllypuron (45.ko) asemakaava ja asemakaavan muutos nro 12550, Karhunkaatajan alue

Diaarinumero HEL 2013-004412

5. / 609 §

Kaupunkiympäristölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle, Karhunkaatajan alueen tarkistettu asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (nro 12550) (sisältää liikennesuunnitelman)

Kaupunkiympäristölautakunta

Esitys

Kaupunkiympäristölautakunta päätti panna asian viikoksi pöydälle.

Käsittely

Pöydällepanoehdotus:
Anni Sinnemäki: Pyydän asian pöydälle seuraavaan kokoukseen.

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle.

Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle

9.10.2018 päivätyn ja 2.11.2021 muutetun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12550 hyväksymistä. Asemakaava koskee 45. kaupunginosaa (Vartiokylä, Myllypuro) (muodostuvat uudet korttelit 45351–45358 ja 45361–45365) ja asemakaavan muutos koskee 43. kaupunginosan (Herttoniemi, Länsi-Herttoniemi) suojaviher- ja katualueita, 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Myllypuro) korttelia 45238 sekä puisto-, lähivirkistys-, rautatie-, liikenne-, suojaviher- ja katualueita sekä kaupunginosan rajaa (muodostuvat uudet korttelit 45366–45368).

Lisäksi lautakunta päättää

ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville

antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin sekä nähtävilläoloajan ulkopuolella kirjallisesti esitettyihin mielipiteisiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko

www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi

ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa

merkitä tiedoksi laaditut korttelikortit, jotka ovat kaavaselostuksen liitteenä.

Sulje

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaava ja asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Myllypuron lounaisosan ja Herttoniemen pohjoisosan aluetta. Tavoitteena on mahdollistaa uusi Raide-Jokeriin tukeutuva asuinalue, joka yhdistyy saumattomasti olemassa olevaan ympäristöön sekä Herttoniemen että Myllypuron puolelta. Samalla suunnitellaan täydennysrakentamista myös Viilarintien pohjoispuolelle.

Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden asuinalueen rakentamisen noin 2 700 uudelle asukkaalle sekä asumiseen liittyviä kaupallisia ja julkisia palveluita. Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan tehokkaan, mutta miellyttävän mittakaavaisen asuinalueen, säilyvän metsäalueen ja monitahoisen liikenneratkaisun kokonaisuus. Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 6880), jonka mukaan liikenteen pääväylät ovat Karhukalliontie (entinen Viikintie) ja Viilarintie, jota pitkin kulkee Raide-Jokeri. Viilarintien ja Karhukalliontien risteys siirretään Raide-Jokerin Myllärintien pysäkin kohdalle. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden liikkumisverkosto on kattava ja yhteydet Raide-Jokerin pysäkille ovat hyvät. Kaavaehdotuksessa on kerrosalaa yhteensä noin 129 500 k-m². Asuinkerrostalokortteleiden keskimääräinen tehokkuus kerrosalan perusteella on noin 1,7 ja kaikkien asuntokortteleiden 1,55. Uutta asuntokerrosalaa on 120 400 k-m², liike-, toimisto-, työ- ja palvelutilaa 4 500 k-m² ja mm. päiväkodeille tai alakoulun alimmille luokille lähipalvelutilaa 4 600 k-m².

Suunnitelma jakautuu puukerrostalosydämeen Karhukalliontien länsipuolen alavalla alueella ja niitä ympäröiviin Karhukalliontien länsipuolen ja Viilarintien pohjoispuolen rinnekortteleihin. Puukorttelit ovat jatkumo Puu-Myllypurosta, pienentävät rakentamisen hiilijalanjälkeä ja toteuttavat siten Helsingin kaupungin strategiaa. Rakennusten kerrosluku vaihtelee enimmäkseen 4 - 8 välillä niin, että Viilarin- ja Karhukalliontien varrella on korkeampia ja sisäpihojen puolella matalampia rakennuksia. Pihat ovat valtaosin maanvaraisia. Autopaikat on sijoitettu Viilarintien eteläpuolisella alueella pääosin kolmeen pysäköintilaitokseen, muualla kansipihojen alle ja vähäisesti maantasoon.

Karhunkaatajan uuden asuinalueen identiteettitekijä on säilyvä osa Karhumetsää. Asuinaluetta halkoo itä-länsisuuntainen puistokatu Karhunlanka, jonka varrella ovat tärkeimmät palvelut ja julkiset ulkotilat.

Kaavaratkaisu vastaa Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman tavoitteisiin mm. lähes 50 000 k-m² puurakentamisen määrällä, edellyttämällä uusiutuvan energian tuottamista, mahdollistamalla alueellisen maalämpöjärjestelmän ja parantamalla kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteita. Asemakaavaratkaisun hiilijalanjälkeä ja -kädenjälkeä on arvioitu alustavasti koekäytössä olevalla HAVA-työkalulla (Helsingin asemakaavojen vähähiilisyyden arviointimenetelmä, 2021). HAVAlla alustavasti arvioitu asemakaavan mukaisen rakentamisen hiilijalanjälki on yhteensä noin 2 015 000 kg CO2 e vuodessa 50 vuoden tarkasteluajanjaksolla, eli noin 698 kg CO2 e/a asukasta kohden. Hyötyjä mittaava hankkeen arvioitu hiilikädenjälki on puurakennusten ansiosta yhteensä noin 1 116 000 CO2 e/a, joka on enemmän kuin rakennusten yhteenlaskettu hiilijalanjälki.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että nykyään lähes kokonaan rakentamaton alue muuttuu varsinkin alavalta alueelta tiiviisti rakennetuksi asuinalueeksi ja entisen Viikintien, uudelta nimeltään Karhukalliontien, linjaus muuttuu.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Kaavaratkaisu edistää Helsingin kaupunkistrategian 2021 - 25 painopisteitä ”Kunnianhimoista ilmastovastuuta ja luonnonsuojelua” mm. edistämällä hiilineutraaliustavoitetta ja varautumalla sään ääri-ilmiöihin; ”Toimiva ja kaunis kaupunki” mm. mahdollistamalla asunnot Raide-Jokerin läheisyyteen ja tiivistämällä kaupunkirakennetta; sekä ”Älykkäät liikenneratkaisut ovat sujuvan arjen perusta” mm. parantamalla kävelyn ja pyöräliikenteen olosuhteita.

Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Viilarintien ja Viikintien rajaaman alueen eteläosat ovat kallioista metsää ja pohjoisosat alavaa suo- ja lehtomaastoa. Pohjoisosissa sijaitsee koirien koulutuskenttä sekä viljelypalsta-alue. Viilarintien pohjoispuoli on kalliosta metsää ja Myllärintien varressa sijaitsee päiväkoti Myllytupa. Alue rajautuu lännessä Siilitien kerrostaloalueeseen, pohjoisessa Myllypuron pientaloalueeseen sekä etelässä Karhunkaatajantien pohjoispuoliseen pientaloalueeseen ja Roihupellon teollisuusalueeseen. Viilarintielle on rakenteilla Raide-Jokerin pikaraitiotielinja. Viljelypalstoille on rakenteilla uusi paikka Viikin nykyisten viljelypalstojen läheisyyteen. Koira-aitaukselle on suunniteltu uutta paikkaa Uutelasta.

Suurimmassa osassa aluetta ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Osassa aluetta on voimassa asemakaavat vuosilta 1955, 1975, 1977, 1980, 1983, 1984, 1988, 1991, 1997, 1999, 2007. Voimassa olevissa asemakaavoissa on rautatiealueita, virkistysalueita, julkisten palvelujen korttelialueita ja katualueita.

Helsingin kaupunki omistaa maapohjan muulta osin paitsi pieneltä osalta Viikintien eteläpäästä, jonka omistaa valtio. Kaupunginosan rajaa siirretään niin, että uudet korttelialueet tulevat Vartiokylän puolelle lukuun ottamatta kortteleita 43169 ja 43170, jotka tulevat Herttoniemen puolelle. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia katujen ja yleisten alueiden toteuttamisesta, tonttien esirakentamisesta sekä johtosiirroista. Kokonaisuudessaan asemakaavan toteuttamisesta on arvioitu aiheutuvan kaupungille noin 37 - 39 miljoonan euron kustannukset, jotka jakautuvat seuraavasti (Alv 0 %):

Ennakkorakentaminen	7 - 8 milj. €
Kadut	8 milj. €
Sillat	2,5 milj. €
Puistot ja hulevesien viivytysalueet	1,5 milj. €
Julkiset palvelurakennukset	18,5 milj. €

Yhteensä noin	37 - 39 milj. €

Ennakkorakentamisen kustannukset muodostuvat katujen ja osan tonteista esirakentamisesta sekä yhdyskuntateknisen huollon järjestelmien siirroista ja vaiheistuksesta.

Kustannusarvio ei sisällä kaavamuutosalueelle sijoittuvan Raide-jokerin kustannuksia. Kustannuksissa ei ole huomioitu alueen viljelypalstojen siirtoa ja kaava-alueen ulkopuolisia hulevesien hallintarakenteita (Myllärintanhuan kosteikko, Sopulitien puiston viivytysallas, Viikintien sivuojan eroosiosuojaus ja viivytysrakenteet). Kustannuksissa ei ole myöskään huomioitu muita Raide-Jokerin toteuttamisen yhteydessä Viilarintiellä tehtäviä toimenpiteitä, jotka täsmentyvät hankkeen jatkosuunnittelussa.

Uutta kerrosneliömetriä kohden investointikustannukset ovat noin 320 euroa. Kaupunki saa maankäyttötuloja kaavoitettavien tonttien myynnistä ja vuokrauksesta. Rakennusoikeuden arvoksi on arvioitu kokonaisuudessaan noin 6 - 70 miljoonaa euroa.

Asemakaavamuutos mahdollistaa AM-ohjelman mukaisen monipuolisen hallinta- ja rahoitusmuotojakauman.

Rakennusten perustamistapoina ovat sijainnista riippuen teräsbetonipaalut tai kallion- tai maanvarainen perustaminen. Paikoin edellytetään louhintaa ja osa rakennuksista sijoittuu haastavaan maastoon. Lyöntipaalujen pituudet pehmeikköalueilla ovat pääosin kohtuullisia. Pääasiallisena pysäköintiratkaisuna alueelle esitetään erillisiä pysäköintilaitoksia, joilla voidaan saavuttaa kohtuulliset pysäköintikustannukset. Näin ollen tonteille asemakaavasta ja paikallisista olosuhteista aiheutuvat kustannukset ovat kohtuulliset mahdollistaen monipuolisen asuntotuotantojakauman.

Kustannuksia aiheutuu lisäksi vesihuoltoverkoston rakentamisesta HSY:lle 6,5 milj. euroa, sähköjakeluverkon laajentamisesta Helen sähköverkko Oy:lle noin 0,8 milj. euroa ja kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkoston lisärakentamisesta Helen Oy:lle noin 4,6 milj. euroa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §) 13.11.–12.12.2018

Kaavaehdotus esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 9.10.2018 ja lautakunta päätti 30.10.2018 asettaa kaavaehdotuksen nähtäville.

Kaavaehdotuksesta tehtiin 9 muistutusta. Nähtävilläoloajan ulkopuolella saapui yksi kirje.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat metsäverkostoon, luontoarvoihin ja ekologiseen viheryhteyteen, liikennejärjestelyihin, rakennusten ulkoasuun, kaavaprosessiin, nimistöön, asemakaavan mitoitukseen ja asemakaava-alueen rajaukseen. Lisäksi mielipiteissä esitettiin kahta vaihtoehtoista suunnitelmaa. Kirjeessä esitetyt huomautukset kohdistuivat liikennejärjestelyihin Viikintieltä Itäväylälle.

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat kaasunjakeluverkoston ja vesihuoltoverkoston huomioimiseen, bussien pysäkki- ja kääntöpaikkavarauksiin ja muihin joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin.

Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
Suomen Kaasuenergia Oy
kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala

Lisäksi seuraavat tahot ilmoittivat, ettei ole lausuttavaa: Helen Oy, sosiaali- ja terveystoimiala.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, kirjeistä ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen sähköpostilla.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Sulje

Kaupunkiympäristölautakunta 02.11.2021 § 590

30.10.2018 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 29.09.2021 § 41

Päätös

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12550 pohjakartan kaupunginosissa 43 Herttoniemi, 45 Vartiokylä. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Päätöksen perustelut

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12550
Kaupunginosat: 43 Herttoniemi, 45 Vartiokylä
Kartoituksen työnumero: 40/2016
Pohjakartta valmistunut: 13.9.2021 Uusinta (ensi tilaus 2016)
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Lisätiedot

Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911

merja.kyyro@hel.fi

Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883

timo.tolkki@hel.fi

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 21.1.2019

Helsingin kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelu on pyytänyt kaupunginmuseolta lausuntoa Karhunkaatajantien alueen asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta. Museo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja lausuu kantanaan seuraavaa.

Suunnittelualue sijaitsee Vartiokylässä Myllypuron lounaisosassa ja vähäisiltä osiltaan Herttoniemen pohjoisosassa. Alue rajautuu lännessä Siilitien kerrostaloalueeseen, pohjoisessa Myllypuron pientaloalueeseen sekä etelässä Karhunkaatajantien pohjoispuoliseen pientaloalueeseen ja Roihupellon teollisuusalueeseen.

Kaavaratkaisu mahdollistaa Helsingin uuden yleiskaavan (kaupunginvaltuusto 26.10.2016) mukaisesti uuden asuinalueen rakentamisen Raide-Jokerin pysäkin ympärille noin 3 500 asukkaalle sekä asumiseen liittyviä kaupallisia ja julkisia palveluita. Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma, jonka mukaan liikenteen pääväylät ovat Karhukalliontie (entinen Viikintie) ja Viilarintie, jota pitkin kulkee Raide-Jokeri. Viilarin- ja Karhukalliontien risteys siirretään Raide-Jokerin Myllärintien pysäkin kohdalle.

Karhunkaatajan alueesta tulee rakentumaan tiivis ja kantakaupunkimainen. Alueelle on osoitettu uutta kerrosalaa yhteensä noin 138 200 k-m², josta asuntokerrosalaa on 129 600 k-m², liike- ja monikäyttötilaa 5 000 k-m² ja palvelutilaa 3 600 k-m². Rakennusten kerrosluku vaihtelee enimmäkseen 4–7 välillä. Viilarin- ja Karhukalliontien varrella on tätä korkeampia (7–8 kerrosta) ja sisäpihojen puolella matalampia (2–4 kerrosta) rakennuksia. Asuinkorttelit rajautuvat kiinni Viilarintiehen ja Karhukalliontiehen muodostaen kaupunkimaista katutilaa sekä yhtenäisiä sisäpihoja. Karhunkaatajan asuinalueen eteläosassa säilyy virkistysalueena osa nykyistä Karhukallion metsäistä viheraluetta.

Suunnittelualueen länsiosa pohjoisen Herttoniemen alueella kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen Herttoniemen asuinalueeseen, joka on poikkeuksellisen hyvin säilynyt jälleenrakennuskauden asuinalue. Siilitien pohjoispuoliselle alueelle, nykyisten Sopulirinteen ja Viikintien katulinjausten paikalle on kaavaehdotuksessa osoitettu kaksi 4–6-kerroksisten asuinkerrostalojen korttelialuetta (43169 ja 43170) sekä pieni lähivirkistysalue. Välittömästi uusien korttelialueiden länsipuolella sijaitsee 2000-luvun alussa valmistunut asuinkerrostalon (Sopulinrinne 2) ja kahden rivitalon (Sopulinrinne 4) muodostama kokonaisuus (Jarmo Pulkkinen / Arkkitehtitoimisto Helamaa Pulkkinen). Uusien korttelialueiden sijoittuminen Herttoniemen maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ei ole ristiriidassa alueen arvojen säilymisen kanssa.

Kaupunginmuseolla ei ole Karhunkaatajantien alueen asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta huomautettavaa.

Lisätiedot

Petteri Kummala, tutkija, puhelin: 310 36940

petteri.kummala@hel.fi

Nimistötoimikunta 14.03.2018 § 13

Nimistötoimikunta jatkoi edellisessä kokouksessa aloitettua keskustelua Myllypuron nk. Karhunkaatajan alueen nimistöstä. Nyt kaavoitettavana olevan alueen eteläpuolella on käytössä 1950-luvulla nimetyt Ajopolku–Skallgången, Höökintie–Höökens väg, Karhunkaatajantie–Björnjägarvägen, Kitusentie–Kitunens väg ja Sissosentie–Sissonens väg. Vuonna 1991 nimistöä on täydennetty nimillä Karhunkaatajanpuisto–Björnjägarparken ja Sissosenpolku–Sissonens stig.

Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavia uusia nimiä:

Höökinpolku–Höökens stig
(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (metsästys); liitynnäinen, Höökintien mukaan. Höökintien taustalla on 1834–1901 elänyt kuuluisa karhunmetsästäjä, kanavainsinööri Bror Berndt Höök, joka kaatoi kaikkiaan 134 täysikasvuista karhua. Esitetyn nimen ruotsinkielinen vastine Höökens stig on muodostettu kadunnimikomitean vuonna 1950 esittämän Höökintien ruotsinkielisen vastineen Höökens väg mukaisesti;

Karhuemontie–Björnhonevägen
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (karhut); nimi on muodostettu pariksi Karhunpojankujalle;

Karhukallio–Björnklippan
(lähivirkistysalue)
Perustelu: Ryhmänimi (karhut); nimettävää aluetta on kutsuttu tähän asti Karhumetsäksi;

Karhukallionpolku–Björnklippsstigen
(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (karhut); liitynnäinen, Karhukallion mukaan;

Karhukalliontie–Björnklippsvägen
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (karhut); liitynnäinen, Karhukallion mukaan;

Karhunkulku–Björngången
(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (karhut); nimen ruotsinkielisellä vastineella on myös toinen merkitys eli voimisteluliike, jota suomeksi kutsutaan karhukäynniksi tai karhukävelyksi;

Karhunlanka–Björntråden
(katu)
Perustelu: Alueella käytetyn nimistön aihepiirin (karhut) mukaan. Nimi on saanut innoitusta myös kadun polveilevasta olemuksesta; karhu(n)lanka = luja, kovaksi kierretty puuvillalanka (Kielitoimiston sanakirjasta);

Karhunpojankuja–Björnungegränden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (karhut); nimi on muodostettu pariksi Karhuemontielle; karhunpoika = karhunpentu, karhun (vastasyntynyt tai keskenkasvuinen) jälkeläinen, karhunpenikka, karhunpoikanen (Kielitoimiston sanakirjasta);

Myllärinkuja–Mjölnargränden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (myllyt); liitynnäinen, Myllärintien mukaan;

Sopulipolku–Lämmelstigen
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (kotimaiset villieläimet); liitynnäinen, Sopulirinteen ja Sopulitien mukaan;

ja

Talviunenaukio–Vintersömnsplatsen
(aukio)
Perustelu: Ryhmänimi (karhut); talviuni = eräiden nisäkkäiden talvinen unitila, jonka aikana ruumiinlämpö ei juuri laske (Kielitoimiston sanakirjasta).

Nimistötoimikunta linjasi, että Viikkiä ja Herttoniemeä ja/tai Vartiokylää tällä hetkellä yhdistävä Viikintie tulee jatkossa päättymään siinä kohtaa missä nimi muuttuu Viilarintieksi. Nyt kaavoitettavan alueen läpi kulkeva katu on tällä hetkellä Viikintietä, mutta sen nimi muutetaan Karhukalliontieksi koko matkaltaan Itäväylän ramppiin asti. Nimenmuutos kaava-alueen ulkopuoliselta osin tehdään erillisellä päätöksellä asemakaavan käsittelyn yhteydessä. Nimenmuutosten samanaikainen voimaantulo on varmistettava.

Nimistötoimikunta totesi, että välittömästi nyt valmisteilla olevan kaava-alueen länsipuolella Länsi-Herttoniemessä Sopulitien nykyinen lenkki muodostaa hyvän osoitetavan vastaisen tilanteen. Ratkaisua on valmisteltu yhteistyössä kaupunkimittauspalvelujen kanssa. Nimistötoimikunta päätti esittää maankäytön ja kaupunkirakenteen palvelukokonaisuuden asemakaavoituspalvelulle, että alueella annetaan uusi nimi Sopulipolku–Lämmelstigen, joka ulotetaan alkamaan Karhukalliontieltä (nykyinen Viikintie). Näin ratkaistaan myös se, että tärkeä ajoyhteys ei vaihda nimeä kovin lyhyellä matkalla

Sopulipolun nimeämisen vaikutuksen muihin kadunnimiin ja osoitteisiin:

Lopulliset osoitenumerot riippuvat uusien kortteleiden 43169, 43170 ja 45366 tonttijaoista, ts. montako osoitenumeroa niihin tarvitaan; seuraavassa esimerkissä näihin on oletettu:
- Sopulirinteen itäpuolelle siihen rajautuen neljä tonttia (korttelit 43169 ja 43170)
- Sopulipolun alkuun eteläpuolelle kaksi tonttia (kortteli 43170)
- Sopulipolun alkuun pohjoispuolelle kolme tonttia (kortteli 45366).

Ulotetaan uusi nimi Sopulipolku alkamaan Karhukalliontieltä:
- uudet osoitteet Sopulipolku 1–9 (tarvittaessa 11, joka jää puistoalueelle) ja Sopulipolku 2–4
- osoitteet Sopulitie 2 ja 4 muuttuvat (-> Sopulipolku 8 ja 10)
- kaikki parittomat osoitteet Sopulitie 1a–31 sekä parillisista 6–26 säilyvät
- samalla Sopulitiestä tulee vain yksi jakamaton katulinja.

Lenkki jää Sopulitieksi.

Katkaistaan Sopulirinne uuden kadun risteykseen:
- osoitteet Sopulirinne 2 ja 4 säilyvät (Sopulirinne 4:lle lisäksi myös uusi osoite Sopulipolku 6)
- osoitteet Sopulirinne 3 ja 5 muuttuvat (Sopulirinne 3, 5 -> Sopulipolku 7, 9)
- uusia osoitteita kortteleihin 43169–43170 tarvittaessa Sopulirinne 1a–1d (tai Sopulirinne tai 1–7, mutta silloin 3 ja 5 ovat samoja kuin nykyosoitteet, mutta eri paikassa).

Nimistötoimikunnan esittämä ratkaisu eheyttää osoitejärjestelmää. Samalla korjataan virheelliset kirjoitusasut Sopulitien ja Sopulirinteen ruotsinkielisissä vastineissa (*Lemmel- -> Lämmel-). Korjaukset tehdään erillisellä päätöksellä asemakaavan käsittelyn yhteydessä. Nimenmuutosten samanaikainen voimaantulo on varmistettava.

Lisätiedot

Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386

johanna.lehtonen@hel.fi

Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.05.2017 § 250

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti

hyväksyä 9.5.2017 päivätyn Karhunkaatajan alueen asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen laadittavan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen pohjaksi.

Asemakaava koskee 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Myllypuro) kortteleita 45351-45366 ja 45170 ja asemakaavan muutos koskee 43. kaupunginosan (Herttoniemi, Länsi-Herttoniemi) suojaviher- ja katualueita sekä 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Myllypuro) korttelia 45239 sekä lähivirkistys-, rautatie-, liikenne-, suojaviher- ja katualueita ja kaupunginosan rajaa.
muutosehdotuksen laatimisen yhteydessä selvitetään, kuinka voidaan rajoittaa Myllärintien käyttöä läpiajoliikenteeseen.

jatkosuunnittelussa otetaan huomioon maakuntakaavan edellyttämä itä-länsi -suuntainen ekologinen viheryhteys.

samalla lautakunta päätti antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla: kohdassa Päätöksenteko www.hel.fi/ksv

Käsittely

Vastaehdotus:
Eija Loukoila: Jatkosuunnittelussa otetaan huomioon maakuntakaavan edellyttämä itä-länsi -suuntainen ekologinen viheryhteys.

Kannattaja: Elina Moisio

Vastaehdotus:
Risto Rautava: Lisätään kohtaan (1) toinen luetelmaviiva ja siihen teksti:
- muutosehdotuksen laatimisen yhteydessä selvitetään, kuinka voidaan rajoittaa Myllärintien käyttöä läpiajoliikenteeseen.

Kannattaja: Jape Lovén

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Loukoilan ja Rautavan tekemät vastaehdotukset.