Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

Lisäksi lautakunta päätti

Katusuunnitelmia laadittaessa Valtimontielle pyritään lisäämään katupuita tai muuta kasvillisuutta.

Asian aikana kuultavina olivat tiimipäällikkö Sari Ollila ja liikennesuunnittelija Eetu Saloranta. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Asemakaavoitus / Maankäyttö ja kaupunkirakenne / Kaupunkiympäristön toimialalta on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Kumpulan kärjen asemakaavan muutoksen 29.8.2023 päivätystä ehdotuksesta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti rakennetun ja arkeologisen kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.

Asemakaavan muutos koskee Kumpulan korttelia 954, korttelia 24957 sekä puisto- ja katualueita eli Koskelan varikon korttelia, joka sijaitsee Kustaa Vaasan tien, Koskelantien ja Valtimontien rajaamassa kolmiossa. Lisäksi mukana on Valtimontien katualue, sillä oleva pysäköintipaikkojen tontti sekä osa Koskelantien katualuetta. Helsingin raitiotieliikenne lisääntyy voimakkaasti tulevaisuudessa ja linjaston laajentamiseksi tarvitaan nykyistä enemmän raitiovaunuja. Tavoitteena on mahdollistaa uuden varikon rakentaminen pääosin nykyiselle paikalle, mikä edellyttää nykyisten varikkorakennusten purkamista. Alkuperäisen varikkokokonaisuuden tyhjilleen jääviin rakennuksiin eli entiseen linja-autovarikon kaarihalliin ja asuin- ja toimistorakennukseen eli ns. Ananastaloon on tavoitteen osoittaa kaupallista käyttöä. Lisäksi alueelle halutaan lisätä asumista hyvien liikenneyhteyksien äärellä kohtaan, jossa ympäristöhäiriöitä on mahdollisimman vähän ja osoittaa puistoksi osa nykyistä puistoaluetta. Osa nykyisestä tontista liitetään Koskelantien katualueeseen mahdollistamaan raitiotieverkostoa palveleva huoltoraide Kunnalliskodintietä pitkin Käpylään raitiolinja 1:n päätepysäkille. Muilta osin liikennejärjestelyt kaava-alueella ja sen välittömässä ympäristössä säilyvät nykyisenkaltaisena. Alueella turvataan liito-oravayhteys. Yleiskaavassa alue on merkitty C2-merkinnällä: Keskusta, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena.

Esillä olevassa asemakaavan muutoksen ehdotuksessa suunnittelualueen itäosa eli nykyinen raitiovaunuvarikon alue on muodostettu omaksi tontikseen ja osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien toimintojen korttelialueeksi (ET), jolla enintään puolet kerrosalasta saa olla liike-, toimisto-, liikunta- ja vapaa-ajan- sekä pysäköintitiloja. Alueelle saa sijoittaa julkista ulkotilaa. Rakennusala käsittää koko tontin. Tontin tehokkuusluku on e=1.5 ja enimmäiskorkeudeksi on määritetty kaarihallin räystäskorkeus. Rakennus tulee suunnitella niin, että syntyy arkkitehtuuriltaan mielenkiintoinen kokonaisuus. Julkisivuissa tulee olla ikkunoita vähintään 1/5 julkisivun pinta-alasta. Julkisivuissa tulee käyttää kasveja yhtenä julkisivuaiheena. Suunnittelualueen länsi- ja lounaispuoli on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi AK, joka on jaettu kahdeksi tontiksi. Koskelantien ja Valtimontien kulmauksen tontille rakennusalat on sijoitettu lähes umpikorttelin muotoon ja suurin sallittu kerrosluku vaihtelee viidestä kahdeksaan, joista jälkimmäinen kerrosluku on ehdottomasti käytettäväksi määritetty. Toisella tontilla Valtimontien varrella rakennusalat on sijoitettu muodostamaan avokorttelia rakennusten päädyt kadun suuntaan. Suurin sallittu kerrosluku vaihtelee neljästä ehdottomasti käytettäväksi määrättyyn seitsemään ja puoleen korkeampien osuuksien sijoittuessa kadun varteen. Taloihin on määrätty viisto kattomuoto ja julkisivujen tulee olla paikalla muurattua tiiltä, muurauksen päälle tehtyä rappausta tai puuverhottuja ja parvekkeita ei saa kannatella maasta. Koskelantien ja Valtimontien kulmaa lukuun ottamatta tätä korttelialuetta reunustamaan on määrätty puin ja pensain istutettava alueen osa. Asukaspysäköinti sijoittuu rakennusten ja kansipihojen alle.

Asuinkerrostalojen korttelialueen ja uuden varikkoalueen väliin jäävä alue on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa myös palvelutilaa ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta tuotantotilaa K ja sen eteläpuolinen alue puistoksi VP. Liikerakennusten korttelialueelle sijoittuvat kaksi olevaa rakennusta, entinen linja-autovarikon kaarihalli ja asuin- ja toimistorakennus, joille on esitetty suojelumerkintä sr-3: ”Kaupunkikuvallisesti arvokas suojeltava rakennus, jonka ominaispiirteet on säilytettävä. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksiin saa rakentaa poistumistieportaan rakennuksen ulkopuolelle. Kaarihallin hahmo ja kattopinnat sekä päätyjen lasitiilipinnat säilytetään. Kaarihallin liiketilojen avautumista ja laajentumista julkiseen ulkotilaan kannustetaan sallimalla rakennukseen uusia rakennusosia kuten erkkereitä, terasseja ja viherhuoneita asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi ja rakennusalan estämättä.” Ananastalo voidaan muuttaa liike-, toimisto- ja työtiloiksi. Kaarihallin länsi- ja eteläpuoli on määritetty aukiomaiseksi alueen osaksi, joka tulee rakentaa aukiomaiseksi kiveyksin, puin ja istutuksin. Alue varataan jalankululle, polkupyöräilylle ja huoltoajolle. Alueelle saa sijoittaa liiketiloja palvelevia toimintoja sekä alueen käyttäjiä palvelevia oleskelu- ja toiminta-alueita. Alueen tulee liittyä luontevasti aukioon ja Ananaspuistoon. Aukiomaisen alueen eteläreunassa sijaitseva alkuperäinen luonnonkivinen tukimuuri on merkitty säilytettäväksi. Muurin eteläpuolelta alkava puisto on osa alueella vuodesta 1930 sijainnutta Annalan kenttää ja sen ympäristöä. Aluetta kehystävien puurivistöjen puut on asemakaavaehdotuksessa merkitty säilytettäväksi ja tarvittaessa uudistettavaksi puuriviksi. Puistoalueelle on sijainniltaan ohjeellisina merkitty yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattuja alueen osia, joista osalla myös huoltoajo on sallittu. Lisäksi alueen eteläkulmaan on merkitty säilytettäviä puita ja alue liito-oravan kulkuyhteydeksi, jolla puustoa tulee hoitaa, uudistaa ja tarvittaessa istuttaa siten, että alueen läpi säilyy puustoinen latvusyhteys.

Suunnittelualuetta koskevassa eli Koskelan varikon asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheesta vuonna 2021 antamassaan lausunnossa kaupunginmuseo totesi, että raitiovaunuvarikon laajenevista tilatarpeista johtuen kaikkien alkuperäiseen varikkokokonaisuuteen kuuluvien rakennusten säilyttäminen, kaupunginmuseon aiemmista tavoitteista huolimatta, ei ole mahdollista. Kaupunginmuseo kuitenkin korosti, että varikon alkuperäisestä rakennetusta kokonaisuudesta entinen linja-autovarikkorakennus kaarihalleineen ja keskusrakennus sekä aluetta reunustava luonnonkivimuuri, ainakin osittain, ovat osia, joiden säilyttämistä voidaan pitää vähimmäisvaatimuksena Koskelan varikkoalueen kulttuurihistoriallisia arvoja vaalittaessa. Linja-autovarikon kaarihallien päädyt ovat myös olennainen osa helsinkiläiseksi arvoympäristöksi arvotetun Koskelantien koillispään ilmettä. Lisäksi kaupunginmuseo nosti esiin varikkoalueen vieressä sijaitsevan Annalan urheilukentän merkitystä jo varikkoaluetta varhaisempana, kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kerrostumana ja visuaalisen hengittävyyden tuojana.

Edellä mainittuun viitaten kaupunginmuseo katsoo, että keskeisimmät sen kulttuuriympäristön vaalimiselle asettamat tavoitteet on esillä olevassa asemakaavan ehdotuksessa otettu säilyttämis- ja sr-3-suojelumerkinnöin huomioon. Annalan kentän ja siihen liittyvän viheralueen säilyttäminen puistona mahdollistaa tämän lähes satavuotisen urheilu- ja virkistysalueen säilymisen lähiympäristönsä asukkaille jatkossakin. Valtimontien varteen osoitettu istutettava alueen osa on tärkeä kadunvarren vehreän luonteen säilyttämisen ja vahvistamisen kannalta. Kaarihallin viereen Koskelantien ja uuden asuinkerrostalon väliin sijoitettu pieni katuaukio on myös onnistunut ratkaisu, sillä se auttaa säilyttämään kaarihallin asemaa Koskelantien katutilassa lounaasta lähestyttäessä. Aukion Koskelantien puoleinen reuna on alun perinkin nostettu katutasoa korkeammalle luonnonkivimuurilla, jonka säilyttämistä katutilaa reunustamassa tulisi myös vielä tutkia.

Kaupunginmuseo tuo kuitenkin esiin, että asuinkerrostalojen korttelialueelle Koskelantien varren aukion reunalle osoitettu kahdeksankerroksinen rakennusmassa poikkeaa voimakkaasti mittakaavaltaan kaikesta Koskelantien eteläreunan rakentamisesta, joka korkeimmillaan on nelikerroksista. Koskelan sairaalan alueella Koskelantien vastakkaisellakin puolella korkeimmat asuinkerrostalot ovat seitsemänkerroksisia. Kaavaselostuksen liitteenä olevan viitesuunnitelman kuvat havainnollistavat myös, kuinka kahdeksankerroksinen uusi asuinkerrostalo kohoaa yli kaksikymmentä metriä korkeammaksi seinämäksi kaarihallin vieressä, mitä ei kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta voida pitää onnistuneena ratkaisuna historiallisesti arvokkaan kohteen osalta. Kaarihalli ja Ananastalo ovat tässä muuttuvassa kokonaisuudessa alueen historiasta kertovia identiteettirakennuksia, joiden merkitys tulee ottaa huomioon myös lähelle sijoitettavien uudisrakennusten mitoituksessa. Muutoinkin lähiympäristön mittakaavan huomioon ottaminen esimerkiksi Valtimontien varren uudisrakennusten päätyjä kaventamalla ja korkeuksia pienentämällä vähennettäisiin kontrastia ja vastakkainasettelua lähiympäristön kanssa.

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12852 pohjakartan kaupunginosassa 24 Kumpula. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12852
Kaupunginosa: 24 Kumpula
Kartoituksen työnumero: 14/2023
Pohjakartta valmistunut: 20.4.2023
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Asemakaavoitus / Maankäyttö ja kaupunkirakenne / Kaupunkiympäristön toimialalta on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Koskelan varikon alueen asemakaavan muutoksen 28.10.2021 päivätystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti rakennetun ja arkeologisen kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.

Asemakaavan muutos koskee Koskelan varikon korttelia, joka sijaitsee Kustaa Vaasan tien, Koskelantien ja Valtimontien rajaamassa kolmiossa. Mukana suunnittelualueessa on Valtimontie, Koskelantien katualueen osa sekä puistoalue Valtimontien vieressä, alueen eteläkärjessä. Helsingin raitiotieliikenne lisääntyy voimakkaasti tulevaisuudessa ja linjaston laajentamiseksi tarvitaan nykyistä enemmän raitiovaunuja. Koskelan uudesta raitiovaunuvarikosta on tarkoitus rakentaa nykyistä suurempi. Liikennöinti varikolle tulisi jatkossakin tapahtumaan Kustaa Vaasan tien kautta. Lisäksi suunnitellaan vararaidetta varikolta Kunnalliskodintietä pitkin raitiolinja 1:n päätepysäkille Pohjolanaukiolle. Uuden raitovaunuvarikon katolle tutkitaan varikkotoimintaa ja olemassa olevaan varikon kaarihalliin sopivaa toimintaa esimerkiksi liiketiloina. Valtimontien varteen suunnitellaan kantakaupunkiin liittyvää laadukasta asuntorakentamista ja katutasoon liiketilaa mm. päivittäistavarakauppaa varten. Korttelissa tulee jatkossakin olemaan puisto ja pieni pelikenttä. Jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä parannetaan. Alueella turvataan liito-oravayhteys.

Kaupunginmuseo on antanut lausuntonsa Koskelan varikon asemakaavan muutoksen aiemmasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheesta vuonna 2013. Tuolloin kaupunginmuseo totesi seuraavaa:

”Koskelan varikon alue on Helsingin tärkein raitiovaunuvarikko, jossa sijaitsevat raitiovaunujen säilytystilat ja ratakorjaamo. Laajentuneen Helsingin julkisen liikenteen tarpeisiin varattiin Koskelasta, Valtimontien, Koskelantien ja Kustaa Vaasan tien välistä uusi alue raitiovaunujen ja linja-autojen säilytystiloja varten vuonna 1949. Arkkitehdit Hugo Harmia ja Woldemar Baeckman laativat alueen kokonaissuunnitelman ja rakennusten arkkitehtisuunnitelmat pääosin jo vuonna 1950. Kaupunginvaltuusto päätti Koskelan vaunuhallien rakentamisesta seuraavan vuoden tammikuussa. Hallit valmistuivat eräitä viimeistelytöitä lukuun ottamatta vuonna 1953. Tälle Koskelan hallialueelle saatiin säilytysalueet 130 - 180 raitiovaunulle ja 150 autolle. Näiden lisäksi rakennettiin huoltotiloja ja rataosaston korjauspaja sekä toimisto-, ruokala- ja asuinrakennus.

Koskelan varikkoalueen rakennuskanta muodostaa hyvin yhtenäisen kokonaisuuden johtuen alueen kokonaissuunnitelmasta, lyhyestä rakentamisajasta ja yhtenäisistä rakennusmateriaaleista. Rakennusten sijoituksen saneli alun perin pitkälti raitiovaunupihan saaminen toimivaksi. Lisäksi rakennusten keskinäisellä sommittelulla haluttiin korostaa keskusrakennuksen näkyvyyttä ja maamerkkiluonnetta. Rapattua keskusrakennusta lukuun ottamatta kaikkien rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina on käytetty puhtaaksimuurattua kalkkihiekkatiiltä värillisin saumoin. Toisaalta jokaiselle varikkorakennukselle on luotu selvästi oma, muista erottuva identiteettinsä valitsemalla niihin keskenään erilaiset, mutta funktionaaliset hahmot, kattomuodot ja aukotus. Lisäksi varikon rakennusten muodostama kokonaisuus on taidokkaasti sidottu yhteen aluetta kiertävällä luonnonkivimuurilla.

Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan Koskelan varikkoalue on historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Alue esiteltiin heti käyttöönottonsa jälkeen Arkkitehti-lehdessä 11/1953. Yhdessä nämä varikkotoimintoja ja osittain jo käytöltään muuttuneita käyttöjä palvelevat rakennukset muodostavat sommittelultaan vaikuttavan ja arkkitehtuuriltaan korkealaatuisen aluekokonaisuuden, joka on edustava esimerkki 1950-luvun Helsingin kaupungin julkisesta rakentamisesta. Koskelan varikko jatkaa kunniakkaasti Töölön ja Vallilan varikoiden perinteitä ja on olennainen osa Helsingin kaupungin liikennelaitoksen historiaa.”

Kaupunginmuseo on tuonut esiin edellä mainitut Koskelan varikkoalueen ominaispiirteet ja arvot jo 2000-luvun alkupuolella varikkoalueesta käydyissä keskusteluissa ja siis viimeksi antamassaan lausunnossa vuonna 2013. Muuttuneessa tilanteessa kaikkien alkuperäiseen varikkokokonaisuuteen kuuluvien rakennusten säilyttäminen on kuitenkin jo aiemmin todettu mahdottomaksi. Edelleen kaupunginmuseo korostaa, että varikon alkuperäisestä rakennetusta kokonaisuudesta entinen linja-autovarikkorakennus kaarihalleineen ja keskusrakennus sekä aluetta reunustava luonnonkivimuuri, ainakin osittain, ovat osia, joiden säilyttämistä voidaan pitää vähimmäisvaatimuksena Koskelan varikkoalueen kulttuurihistoriallisia arvoja vaalittaessa. Linja-autovarikkorakennuksen kaarihallien päädyt ovat myös olennainen osa helsinkiläiseksi arvoympäristöksi arvotetun Koskelantien koillispään ilmettä. Varikkoalueen vieressä sijaitseva Annalan urheilukenttä edustaa suunnittelualueella jo varikkoaluetta varhaisempaa ajallista kerrostumaa, mikä antaa sille myös erityistä kulttuurihistoriallista merkitystä. Puistoalue tuo myös kokonaisuuteen hengittävyyttä ja luo mahdollisuuksia rakennusten välisen visuaalisen yhteyden säilyttämiselle.

Kaupunginmuseo on jo aiemmin tuonut esiin, että suunnittelun lähtöaineistoksi tulee teettää varikkoalueen ja sen kaikki rakennukset käsittävä rakennushistoriaselvitys. Myös Annalan urheilukentän ja viheralueen vaiheet on syytä selvittää. Selvitys on tärkeä lähtöaineisto, jolla alueen ja sen rakennusten rakentumisesta ja niihin sisältyvistä arvoista saadaan kokonaisnäkemys, jonka pohjalta voidaan määrittää myös alueen säilytettävien rakennusten ja rakenteiden suojelun taso. Tämä säilytettävä rakennuskanta ja sen mittakaava ohjaavat myös uutta suunniteltaessa. Kaupunginmuseo on todennut, että alkuperäisen mukaisen käytön jatkuminen alueella on arvo. Samalla on kuitenkin erittäin tärkeää säilyttää alkuperäisiä rakennuksia ja rakenteita ja niiden ominaispiirteitä, jotta Koskelan varikon pitkää historiaa voidaan välittää ja siirtää paikalla aidosti koettavan ympäristön kautta tässä muuttuvassa kokonaisuudessa.

Arkkitehti Sari Ollila ja yksikönpäällikkö Antti Varkemaa esittelivät.

Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavia uusia nimiä:

Ananaspuisto – Ananasparken

(puisto)

Perustelu: Koskelan varikon alueella sijaitsevan, Ananastaloksi kutsutun asuin- ja toimistotalon mukaan. Nimitys tulee rakennuksen ananasrengasta muistuttavasta muodosta.

Otanmäenpolku – Otanmäkistigen

(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)

Perustelu: Ryhmänimi (maantieteelliset nimet Suomessa). Otanmäki on Kajaanin kaupunkiin kuuluva taajama Kainuun maakunnassa, aiemmin osa Vuolijoen kuntaa. Otanmäessä sijaitsee vuonna 1986 perustettu raitio- ja rautatievaunutehdas, jossa on rakennettu raitiovaunuja Helsinkiin vuodesta 1998 alkaen. Nämä vaunut on laskettu kiskoille Koskelan varikolla.

Valtimonkuja – Valtimogränden

(katu)

Perustelu: Ryhmänimi (maantieteelliset nimet Suomessa); liitynnäinen, Valtimontien mukaan.

Lisäksi nimistötoimikunta sopi, että nimeä Kumpulankärki – Gumtäktsspetsen voidaan käyttää suunnittelualueen suunnittelunaikaisena, epävirallisena työnimenä (esimerkiksi muodossa Kumpulankärki ja Koskelan varikko – Gumtäktsspetsen och Forsby depå). Nimestä ei tule virallista alueennimeä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on lähettänyt tiedon Koskelan varikon ja Annalan kentän aluetta koskevan asemakaavamuutoksen käynnistymisestä. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuurihistorian ja rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.

Nyt esillä olevaan kaavamuutosalueeseen kuuluvat Koskelantien, Kustaa Vaasan tien ja Valtimontien väliselle alueelle sijoittuvat Koskelan varikon alue ja Annalan kenttä Kumpulassa. Koskelan varikon alue on Helsingin tärkein raitiovaunuvarikko, jossa sijaitsevat raitiovaunujen säilytystilat ja ratakorjaamo. Varikon alueella sijaitsevat myös alun perin linja-autojen varikkona toiminut kaarihalli ja tornimainen toimisto-, ruokala- ja asuinrakennus, jotka ovat tällä hetkellä vajaalla käytöllä. Varikon rakennukset ovat pääosin 1950-luvun alkuvuosilta. Annalan kentän puisto- ja kenttäalue jää Varikkoalueen kainaloon.

Asemakaavanmuutoksen myötä Koskelan varikon alueelle on tarkoitus keskittää Helsingin raitiovaunujen varikkotoiminta. Tämä edellyttäisi nykyisten raitiovaunuhallien purkamista ja korvaamista uudella suuremmalla hallilla. Varikkotoiminnan lisäksi alueelle suunnitellaan asuin-, liike- ja toimistorakentamista. Varikon alkuperäisestä rakennuskannasta esitetään säilytettäväksi Koskelantien varrella sijaitseva entinen bussivarikon kaarihalli ja sen viereinen toimistotorni. Annalan urheilukenttä ympäristöineen on tarkoitus säilyttää tiiviiksi rakentuvan alueen puistona.

Laajentuneen Helsingin julkisen liikenteen tarpeisiin varattiin Koskelasta, Valtimontien, Koskelantien ja Kustaa Vaasan tien välistä uusi alue raitiovaunujen ja linja-autojen säilytystiloja varten vuonna 1949. Arkkitehdit Hugo Harmia ja Woldemar Baeckman laativat alueen kokonaissuunnitelman ja rakennusten arkkitehtisuunnitelmat pääosin jo vuonna 1950. Kaupunginvaltuusto päätti Koskelan vaunuhallien rakentamisesta seuraavan vuoden tammikuussa. Hallit valmistuivat eräitä viimeistelytöitä lukuun ottamatta vuonna 1953. Tälle Koskelan hallialueelle saatiin säilytysalueet 130 - 180 raitiovaunulle ja 150 linja-autolle. Näiden lisäksi rakennettiin huoltotiloja ja rataosaston korjauspaja sekä toimisto-, ruokala- ja asuinrakennus.

Koskelan varikkoalueen rakennuskanta muodostaa hyvin yhtenäisen kokonaisuuden johtuen alueen kokonaissuunnitelmasta, lyhyestä rakentamisajasta ja yhtenäisistä rakennusmateriaaleista. Rakennusten sijoituksen saneli alun perin pitkälti raitiovaunupihan saaminen toimivaksi. Lisäksi rakennusten keskinäisellä sommittelulla haluttiin korostaa keskusrakennuksen näkyvyyttä ja maamerkkiluonnetta. Rapattua keskusrakennusta lukuun ottamatta kaikkien rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina on käytetty puhtaaksimuurattua kalkkihiekkatiiltä värillisin saumoin. Toisaalta jokaiselle varikkorakennukselle on luotu selvästi oma, muista erottuva identiteettinsä valitsemalla niihin keskenään erilaiset, mutta funktionaaliset hahmot, kattomuodot ja aukotus. Lisäksi varikon rakennusten muodostama kokonaisuus on taidokkaasti sidottu yhteen aluetta kiertävällä luonnonkivimuurilla.

Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan Koskelan varikkoalue on historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Alue esiteltiin heti käyttöönottonsa jälkeen Arkkitehti-lehdessä 11/1953. Yhdessä nämä varikkotoimintoja ja osittain jo käytöltään muuttuneita käyttöjä palvelevat rakennukset muodostavat sommittelultaan vaikuttavan ja arkkitehtuuriltaan korkealaatuisen aluekokonaisuuden, joka on edustava esimerkki 1950-luvun Helsingin kaupungin julkisesta rakentamisesta. Koskelan varikko jatkaa kunniakkaasti Töölön ja Vallilan varikoiden perinteitä ja on olennainen osa Helsingin kaupungin liikennelaitoksen historiaa.

Kaupunginmuseo on esittänyt edellä mainitut Koskelan varikkoalueen ominaispiirteet ja arvot jo 2000-luvun alkupuolella varikkoalueesta käydyissä keskusteluissa. Tuolloin kaupunginmuseo katsoi, että vuonna 1958 valmistunutta bussivajaa N lukuun ottamatta kaikki varikkoalueen rakennukset tulisi historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaina suojella tulevassa asemakaavassa. Tämän lisäksi myös alueen ilmeen kannalta olennainen bussihallin ja keskusrakennuksen välinen sekä aluetta rajaava komea luonnonkivinen tukimuuri esitettiin säilytettäväksi rakenteeksi. Myös riittävän väljyyden ja rakennusten välisen visuaalisen yhteyden säilyttäminen nähtiin alueen ominaisluonteen kannalta tärkeänä ja vaalittavana tekijänä.

Vuonna 2003 varikkokokonaisuutta muutettiin rakentamalla alueen kaakkoisreunaan vanhan raitiovaunujen säilytyshallin jatkeeksi suuri laajennusosa. Nyt kyseinen, alun perin myös virkapukuvalmistamon ja varastotiloja käsittänyt säilytyshallikokonaisuus eli rakennus B, korjaamo- ja työpajarakennus A ja bussivaja N esitetään korvattavaksi Kustaa Vaasan tien varren uudella suurella raitiovaunuhallilla ja Koskelantien puolelle sijoitettavilla asuinrakennuksilla. Alueen käyttö siis osittain säilyy ennallaan, mitä kaupunginmuseo pitää alueen historian kannalta merkittävänä ja liikennelaitoksen toiminnassa tärkeänä jatkumona. Valitettavaa on, ettei varikkoalueen toimintojen jatkumista nähdä mahdollisena alueen alkuperäistä yhtenäistä rakennettua kokonaisuutta kehittämällä. Varikon alkuperäisestä rakennetusta kokonaisuudesta säilytettäväksi esitettyjen entisen linja-autovarikon kaarihallin ja toimistotornin ja luonnonkivimuurien ainakin osittaista säilyttämistä voidaan näin ollen pitää vähimmäisvaatimuksena Koskelan varikkoalueen kulttuurihistoriallisia arvoja vaalittaessa. Myös uudisrakennusten sijoittelun, koon, hahmon ja jäsentelyn sekä materiaalivalintojen tulee tukea säilytettävien varikkorakennusten ominaisluonnetta. Annalan urheilukenttä tuo kokonaisuuteen jo varikkoaluetta varhaisemman ajallisen kerrostuman. Kaupunginmuseo pitää hyvänä ja tärkeänä ratkaisuna tämän perinteikkään kentän ja sen ympäristön säilyttämistä viheralueena.

Koskelan varikkoalueesta on tarkoitus järjestää suunnittelu- ja toteutuskilpailu, jolla haetaan varikkoalueen kehittäjää. Kaupunginmuseo katsoo, että suunnittelun lähtöaineistoksi tulee teettää varikkoalueen ja sen kaikki rakennukset käsittävä rakennushistoriaselvitys. Myös Annalan urheilukentän ja viheralueen vaiheet on syytä selvittää. Selvitysten perusteella alueen rakentumisesta, rakennuksista ja niihin sisältyvistä arvoista saadaan kokonaisnäkemys, jonka pohjalta voidaan määrittää myös alueen säilytettävien rakennusten ja rakennelmien suojelun taso. Varikon ja puiston historian selvittäminen ja säilytettävät rakennukset antavat myös vankan, paikan historiasta voimaa ammentavan perustan toiminnoiltaan osittain muuttuvan alueen identiteettiä rakennettaessa.

Kaupunginmuseo seuraa kaavoituksen etenemistä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt rakennusvirastolta lausuntoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 7.1.2014 mennessä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee 24. kaupunginosassa (Kumpula) sijaitsevaa Koskelan varikon aluetta ja Annalan kenttää. Aluetta rajaavat Koskelantie, Kustaa Vaasan tie ja Valtimotie.

Koskelan varikon alueesta suunnitellaan kantakaupunkiin liittyvä uusi, korkeatasoinen ja vetovoimainen asunto-, liike- ja toimistoalue. Alueelle on tarkoitus kaavoittaa liike- ja toimitiloja enintään arviolta 30 000 kerrosneliömetriä ja Koskelantien varrelle asuntoja.

Koskelan varikko on Helsingin tärkein raitiovaunuvarikko. Tuleviin maankäyttöhankkeisiin liittyen Helsingin raitiotieliikennettä lisätään voimakkaasti seuraavan 20 vuoden aikana. Linjaston laajentamiseksi tarvitaan nykyistä enemmän raitiovaunuja. Koskelan raitiovaunuvarikkoa on tarkoitus laajentaa vuosina 2016–2019. Nykyiset raitiovaunuhallit puretaan ja korvataan vaiheittain rakennettavalla Kustaa Vaasan tien varrelle suunniteltavalla hallilla.

Liikennelaitosliikelaitos HKL:n on tarkoitus järjestää Koskelan varikosta suunnittelu- ja toteutuskilpailu käyttäen kilpailullista neuvottelumenettelyä. Kilpailulla haetaan Koskelan varikkoalueen kehittäjää, jonka kanssa solmitaan kokonaisvastuullinen sopimus yksityisten ja HKL:n käyttöön tulevien osien toteuttamisesta.

Rakennusvirastolla ei ole tällä hetkellä huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.