Kumpulan kärjen asemakaavan muutosehdotus (nro 12852) ja sen asettaminen nähtäville (sisältää liikennesuunnitelman)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti
- asettaa 29.8.2023 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12852 (liite nro 3) julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti. Asemakaavan muutos koskee Helsingin kaupungin 24. kaupunginosan (Kumpula) korttelia 954, korttelia 24957 sekä puisto- ja katualueita (muodostuu uusi kortteli 24986).
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
- että asemakaavoituspalvelu pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
- valtuuttaa asemakaavoituspalvelun tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.
Samalla lautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- asemakaavan muutosehdotuksen nro 12852 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkiympäristölautakunnassa.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat johtava arkkitehti Sari Ollila, yksikön päällikkö Antti Varkemaa, liikenneinsinööri Eetu Saloranta ja erityisasiantuntija Katharina Mead. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kaavaratkaisun keskeinen sisältö
Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Kumpulan kärjen korttelia (Koskelan varikko), joka sijaitsee Kustaa Vaasan tien, Koskelantien ja Valtimontien rajaamassa kolmiossa. Mukana kaava-alueessa on lisäksi Valtimontie ja Koskelantien katualueen osa sekä LPA-tontti Valtimontiellä.
Kaavaratkaisu on tehty, koska raitiotieliikenteen lisääntyessä tarvitaan nykyistä isompi varikkorakennus ja tilaa uudelle huoltoraiteelle sekä uutta käyttöä Kaupunkiliikenteeltä muutoksen myötä käyttämättömiksi jääviin Kaarihalliin ja Ananastaloon (nykyinen varikon työntekijöiden asuintalo korttelin keskellä). Nykyiset varikkorakennukset on tarkoitus purkaa, Kaarihalli ja Ananastalo suojellaan. Lisäksi tavoitteena on lisätä asumista hyvien liikenneyhteyksien äärellä ja osoittaa puistoksi osa nykyistä puistoaluetta. Tavoitteena on, että kortteli liittyy luontevasti kantakaupunkiin ja ympäröiviin kortteleihin, se on elävä ja vehreä keidas monipuolisine kaupallisine- ja puistopalveluineen, siellä on helppo liikkua, riittävästi puustoa liito-oravan kulkuyhteyden turvaamiseen ja alue on ekologisesti monimuotoinen.
Kortteliin mahdollistetaan kaupallinen keskittymä. Kaavamääräyksin pyritään siihen, että kortteliin voi sijoittua monenlaisia toimijoita, liiketilat ovat muuntojoustavia ja toiminta elävöittää ulkotilaa.
Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan erilaisten käyttötarkoitusten sovittaminen kortteliin, jossa on tasoeroja, ympäristöhäiriöitä, tavoite liikkumisyhteyksien parantamisesta ja liito-oravayhteyden turvaamisesta Kustaa Vaasan tien yli. Lisäksi on pyritty edistämään kiertotaloutta mm. turvaamalla kahden rakennuksen säilyminen, edellyttämällä muuntojoustavia liiketiloja, selvittämällä kaavatyön aikana mahdollisuutta liiketilojen kiertotalouskonseptiin ja tutkimalla kiertotaloustavarataloa Kaarihalliin.
Uutta asuntokerrosalaa on 27 900 k-m2 ja liiketilakerrosalaa vähintään 13 500 k-m2. (Lisäksi ET-korttelialueella saa olla liike-, toimisto-, liikunta-, vapaa-ajan- sekä pysäköintitiloja enintään puolet kerrosalasta.) Asukasmäärän lisäys on n. 700 asukasta.
Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7434), jonka mukaan Kustaa Vaasan tien ja Valtimontien risteysaluetta selkiytetään ja etelän suuntainen bussipysäkki siirretään Kustaa Vaasan tiellä Valtimontien eteläpuolelle. Lisäksi Kunnalliskodintien ja Koskelantien risteysalueelle tulee suurempi tonttiliittymä raitiovaunuvarikon ja kaarihallin toimintoja varten. Muilta osin liikennejärjestelyt säilyvät nykyisenkaltaisena.
Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että mahdollistetaan kaupunkitasoisesti raitiotievarikon laajentaminen, alueelle tulee uusia asukkaita, alueen kaupalliset palvelut paranevat ja korttelin pohjoisreunaan rakennetaan huoltoraide Koskelan ja Käpylän suuntaan. Puisto ja kenttä pienenevät nykyisestä ja liito-oravan kulku Kustaa Vaasan tien yli turvataan.
Päätökset kaavaratkaisun pohjana
Kaavaratkaisu edesauttaa seuraavien kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista: Asuntotuotannon kasvun nopeutuminen AM-ohjelman mukaisesti, asumiskustannusten nousun hillintä, tasapainoisten kaupunginosien luominen ja asumistiheyden nousu. Kaupunkirakennetta kehitetään kestävästi, ensisijaisesti uudistamalla ja täydentämällä olemassa olevaa rakennettua ympäristöä huomioiden alueiden erityispiirteet. Tiivistyvän kaupungin liikennejärjestelmän riittävä kapasiteetti ja toimivuus varmistetaan suunnittelemalla kaikki kulkumuodot ja huomioimalla niiden kytkeytyminen toisiinsa.
Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 ja oikeusvaikutteisen yleiskaavan 2002 mukainen.
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi alueen maankäytön periaatteet ja Koskelan varikon alueen suunnittelukilpailun lähtökohdat ja tavoitteet vuonna 2013.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Alueella on voimassa asemakaavat vuosilta 1951, 1977 ja 1996.
Helsingin kaupunki omistaa kaava-alueen. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta. Kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu Kaupunkiliikenteen kanssa.
Kaavaratkaisun kustannukset
Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia seuraavasti (alv 0, 06/23):
Katualueet | 2,0 milj. euroa |
Pilaantuneen maaperän kunnostaminen | 1,5 milj. euroa |
Kunnallistekniikka | 1,5 milj. euroa |
Meluesteet | 0,4–0,7 milj. euroa |
Yleiset alueet ja puistot | 3,0 milj. euroa |
Palvelurakentaminen | 3–5 milj. euroa |
Yhteensä | n. 12–14 milj. euroa |
Asemakaavamuutos nostaa alueen arvoa. Kaavoitettavan rakennusoikeuden arvo on n. 30–60 milj. euroa. Ensimmäinen arvo ei sisällä varikon alueelle kaavan mahdollistamaa kerrosalaa ja toinen arvo sisältää kaavan mahdollistaman kerrosalan kokonaisuudessaan.
Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana
Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Viranomaisyhteistyö
Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:
- Helsingin energia
- Liikennelaitos (HKL)
- Helsingin seudun liikenne (HSL)
- Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto
- kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala (kaupunginmuseo)
- kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
- sosiaali- ja terveystoimiala
- ympäristökeskus
- pelastuslaitos
Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat mm. varikon alueella sijaitseviin johtolinjoihin, vesihuollon yleissuunnitelman ja kustannusarvion esittämistarpeeseen, ympäristöhäiriöihin, kävelyn- ja pyöräilyn yhteyksiin, huoltoraiteen ajoitukseen ja rakennushistoriaselvityksen tarpeeseen. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä mm. siten, että alueelle on teetetty rakennushistoriaselvitys. Linja-autovarikko, nk. Ananastalo sekä osa kivimuuria on kaavaratkaisussa suojeltu. Korttelin keskellä oleva Ananaspuisto mahdollistaa alueen hengittävyyden ja rakennusten välisen visuaalisen yhteyden säilymisen. Kaavoituksen yhteydessä on tehty suunnitelma HSY:n vesihuoltolinjojen siirtämisestä pois tonttien alueelta katualueelle. Hulevesiputken HV1200 siirron toteuttamiskelpoisuus on tarkasteltu. Siirrettävien ja rakennettavien vesihuoltolinjojen tilantarve ja mahtuminen muun kunnallistekniikan rinnalle on varmistettu. Kaikille johtosiirroille ja rakennettaville linjoille on tutkittu kustannukset.
Mielipiteet
Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluai-neistosta kohdistuivat mm. liito-oravayhteyteen, lintujen turvallisuuteen, urheilu- ja puistoalueeseen ja liikkumiseen kuten Kustaa Vaasan tien ylityskohtaan. Alueelle toivottiin kaupunkimaista ilmettä, enemmän asuinrakentamista ja uusia kulkureittejä. Suunnitelmaa, kiertotalouskauppakeskusideaa ja päivittäistavarakaupan tuloa alueelle pidettiin hyvänä. Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että liito-oravayhteys turvataan, kaavaratkaisu mahdollistaa kaupunkimaisen ratkaisun Kustaa Vaasan tien varteen, valtimontien ja Kustaa Vaasan tien risteysalue selkiytyy ja lintujen törmäysriskiä on pyritty minimoimaan kaavamääräyksellä.
Kirjallisia mielipiteitä saapui 5 kpl.
Tarkemmat perustelut
Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.
Jatkotoimenpiteet
Asemakaavoituspalvelu pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta:
- Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
- Helen Oy
- Helen Sähköverkko Oy
- Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
- Väylävirasto
- Uudenmaan ELY-keskus
- kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
- kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
- sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala
- sekä muut mahdolliset tahot.
Kaavaratkaisun hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 3.12.2021
19.12.2013 Lausunto annettu
Päätös tullut nähtäväksi 05.09.2023
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Sari Ollila, arkkitehti, puhelin: 09 310 37373
Antti Varkemaa, pohjoisen alueyksikön päällikkö, puhelin: 09 310 37053
Eetu Saloranta, liikenneinsinööri (liikennesuunnittelu), puhelin: 09 310 20498
Stefan Eklöf, maisema-arkkitehti (maisemasuunnittelu), puhelin: 09 310 52239
Olli Kontkanen, projektipäällikkö (teknistaloudelliset asiat), puhelin: 09 310 34521
Sakari Mentu, arkkitehti (rakennussuojelu), puhelin: 09 310 37217